Miksi ihmeessä on ihmisiä Suomessa, jotka kokevat aina jotakin häpeäntunnetta?
Milloin pitää hävetä sitä ja milloin tätä.
Suomalaiseen kännykkään kuitenkin puhuu puolet käyttäjistä maailmassa ja terästeollisuus, sekä paperi/ puu on kysyttyä maailmalla.
Sama asia näyttää olevan historian kanssa.
Vaikka edes Venäjä ei syytä Suomea, niin samat "Suomalaiset" ehättävät jo ruoskimaan itseään ja kotimaataan.
Ikäänkuin valmiiksi???
Ei Suomi todellakaan ollut Molotovin ja Ribbentrop:n kanssa sopimassa mistään!
Kaksi facistivaltiota jakoi hyvässä ystävyydessä Eurooppaa.
Suomi joutui toisen em. valtion kanssa sotaan ja Suomalaisen ihmisen on kiittäminen Suomalaista sotilasta peräänantamattomuudestaan ja kotimaansa puolustamisesta!
Kuka oikeasti olisi halunnut jakaa esim. Balttien kohtalon?
Jatkosotaan lähdettiin ottamaan talvisodassa menetettyjä alueita takaisin ja Saksan rinnalla.
Tosin silloinkin NL pommitti Suomea ensin kolme päivää.
Mutta voiko joku rehellisesti sanoa, että Suomi teki väärin?
Ei Suomalainen ole halunnut sotaa. Ei puolustus tai hyökkäyssotaa.
Se on pakotettu historiansa aikana siihen ja Suomen itsenäisyydenajan valtioista Venäläiset ovat ainoa kansakunta, joka Suomen on siihen pakottanut.
Toisaalta jos Suomi olisi ummistanut Venäjän pommitukset ja yrittänyt pysyä poissa II maailmansodan tapahtumista, niin todennäköisesti herra "teräs" olisi katsonut sen heikkouden merkiksi ja viimeistään -42 - 44 hyökännyt Suomeen.
Minusta oli kaukonäköistä vahingoittaa tuota idän facismia tuolloin, koska siihen tarjoutui mahdollisuus.
Mitää hävettävää Suomella ei tosiaankaan ole!!
Milloin pitää hävetä sitä ja milloin tätä.
Suomalaiseen kännykkään kuitenkin puhuu puolet käyttäjistä maailmassa ja terästeollisuus, sekä paperi/ puu on kysyttyä maailmalla.
Sama asia näyttää olevan historian kanssa.
Vaikka edes Venäjä ei syytä Suomea, niin samat "Suomalaiset" ehättävät jo ruoskimaan itseään ja kotimaataan.
Ikäänkuin valmiiksi???
Ei Suomi todellakaan ollut Molotovin ja Ribbentrop:n kanssa sopimassa mistään!
Kaksi facistivaltiota jakoi hyvässä ystävyydessä Eurooppaa.
Suomi joutui toisen em. valtion kanssa sotaan ja Suomalaisen ihmisen on kiittäminen Suomalaista sotilasta peräänantamattomuudestaan ja kotimaansa puolustamisesta!
Kuka oikeasti olisi halunnut jakaa esim. Balttien kohtalon?
Jatkosotaan lähdettiin ottamaan talvisodassa menetettyjä alueita takaisin ja Saksan rinnalla.
Tosin silloinkin NL pommitti Suomea ensin kolme päivää.
Mutta voiko joku rehellisesti sanoa, että Suomi teki väärin?
Ei Suomalainen ole halunnut sotaa. Ei puolustus tai hyökkäyssotaa.
Se on pakotettu historiansa aikana siihen ja Suomen itsenäisyydenajan valtioista Venäläiset ovat ainoa kansakunta, joka Suomen on siihen pakottanut.
Toisaalta jos Suomi olisi ummistanut Venäjän pommitukset ja yrittänyt pysyä poissa II maailmansodan tapahtumista, niin todennäköisesti herra "teräs" olisi katsonut sen heikkouden merkiksi ja viimeistään -42 - 44 hyökännyt Suomeen.
Minusta oli kaukonäköistä vahingoittaa tuota idän facismia tuolloin, koska siihen tarjoutui mahdollisuus.
Mitää hävettävää Suomella ei tosiaankaan ole!!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pelon tunnetta pikemminkin. Miksikö? Jospa vilkaisisit historiaa miten naapurimme Ruotsi ja Venäjä ovat Suomea kohdelleet.
Ehkäpä on kaukaa haettua puhua Ruotsista tässä yhteydessä?
Ruotsi kyllä menetti Suomen sodassa Venäjää vastaan, mutta...
Miten Ruotsi on uhannut Suomea sen itsenäisyyden aikana? (1917).
Venäjä on.
Ainoana valtiona juuri Venäjä erilaisine hallintoineen on AINOA valtio joka on uhmannut Suomea ja samalla Suomalaisuutta.
Sitä ei ole tehneet; Ruotsi, Saksa, USA, ym. valtiot.
Miksi siis ihmetellä Suomalaisiin iskottunutta epäluuloisutta Venäläisiä kohtaan?
Se on tervettä.
"Se on tervettä"
Se on sairasta. Etenkin jos sitä epäluuloisuuttaan toitottaa päätyönään nettifoorumeilla yö toisensa jälkeen.
Venäjähän juuri Suomen on perustanutkin, antanut Suomen kasvaa ja kehittyä suojeluksessaan, ja lopulta hyväksynyt Suomen itsenäisyydenkin. Suomalaisten pitää kiittää venäläisiä kansallisesta olemassaolostaan eikä elätellä vanhoja vainoharhoja suuresta itäisestä ystäväkansasta, joka on antanut Suomelle niin monia lahjoja viimeisen 200 vuoden aikana.
Molempien maailmansotien aikana Suomea uhkasi joutuminen pysyvästi Saksan vasalliksi. Saksan tappio kummassakin sodassa pelasti Suomen. Toisaalta Suomen nykyinen asema EU-liittovaltion provinssina ei ole kehuttava. Se saattaa olla huonompi kuin Suomen asema Venäjän imperiumin autonomisena osana sata vuotta sitten.
"Se on sairasta. Etenkin jos sitä epäluuloisuuttaan toitottaa päätyönään nettifoorumeilla yö toisensa jälkeen."
Kuitenkaan suomalainen venäläisviha ei ole mikään ikuinen ja ikimuistoinen asia, vaan 1900-luvun ilmiö. Sen loi kiivas suomalainen kiihkonationalistinen propaganda 1900-luvun alussa. Ryssävihan pahin vaihe oli vv. 1918-1944. Suomalaiset eivät pystyneet ottamaan vastuuta oman sisällissotansa verisistä tapahtumista, joten niistä oli pakko etsiä syntipukiksi "ryssät". Kun kaksi vuosikymmentä suomalaisille saarnattiin venäläisvihan evankeliumia kouluissa, kirjallisuudessa ja lehdistössä, ei jatkosodan venäläisvastaista rotupolitiikkaa miehitetyssä Venäjän Karjalassa tarvitse ihmetellä. Se oli suoraa seurausta jo sukupolven ajan jatkuneesta vihapolitiikasta.
Suomen tappio v. 1944 pakotti suomalaiset järkiintymään suhteessa itäiseen naapuriinsa. Kuitenkin viime vuosikymmeninä on russofobia jälleen herätetty Suomessa henkiin, koska se on tiettyjen länsimielisten tahojen kannalta poliittisesti tarkoituksenmukaista. Toivottavasti vihapropagandan seuraukset eivät tule olemaan yhtä traagisia kuin vv. 1941-1944.
NL:n ja Venäjän toimien selittäjät ja puolustelijat. Tsaari-Venäjä pyrki venäläistämään Suomen ja NL liittämään maamme uudelleen itseensä.
NL kohdisti verisen tuhoamisen myös suomensukuisiin. Ei ole mitään ihmeellistä siinä, että vihollismaan kansalaiset haluttiin Itä-Karjalassa sulkea leireihin valvottaviksi. NL teki sitä omille kansalaisilleen koko olemassaolonsa ajan.
Kahden sodan raskaat tappito pakottivat NL:n ottamaan järkevämmän suhtautumisen Suomeen. Silti pyrittiin valvomaan maan ulkopolitiikkaa ja puuttumaan sisäiseen elämään
Venäjä suhtautuu jälleen typerästi naapureihinsa. Toviottavasti siellä viimein järki voittaa.
Suotavaa olisi myös, että nämä koroljovit lopettaisivat valehtelun ja alkaisivat käsitellä maidemme suhteita rehellisesti Suomea mustamaalaamatta ja NL/Venäjää ylistämättä.
Venäjä pyrki venäläistämään Suomen. Itsenäisyyden Suomi hankki ja säilytti Venäjästä/NL:sta huolimatta.
Suomi turvautui Saksaan vain silloin kun muuta vaihtoehtoa ei ollut. EU on vahventanut Suomen itsenäisyyttä myös suhteessa Venäjään. Se olisi parasta tajuta Moskovassakin. Asia tulisi ymmärtää myös näillä palstoilla.
"Tsaari-Venäjä pyrki venäläistämään Suomen ja NL liittämään maamme uudelleen itseensä."
Kun Venäjän keisarikunta perusti Suomen läntiseksi etuvartiokseen, ei tarkoitus todellakaan ollut, että Suomesta kehittyisi kansallisen separatismin ja vallankumouksellisen terrorismin maanpetoksellinen pesä. Venäjällä harjoitettiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa yhtenäistämispolitiikkaa, jonka tarkoitus oli puolustuksellinen: valtakuntaa piti vahvistaa Saksan uhkaa vastaan. Suomen kansallista olemassaoloa Venäjän keisarikunnan osana nämä myyttisen mitan suomalaisessa tajunnassa saavuttaneet "venäläistämistoimenpiteet" eivät suinkaan uhanneet. Vielä vähemmän ne uhkasivat Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Venäjän imperiumi merkitsi suomalaisille valtaa markkina-aluetta ja Venäjän keisarivalta tuki Suomessa sosiaalisia uudistuksia työläisten ja maaseudun tilattomien aseman parantamiseksi (mitä reformeja suomalaiset taantumusvoimat vastustivat, ja se taas osaltaan johti v:n 1918 sisällissotaan).
Suomi ei v. 1917 ollut kypsä itsenäisyyteen. Suomen erotti Venäjästä saksalaisten sponsoroima Leninin vallankaappaus Pietarissa. Saksa tuki Leniniä, koska toivoi Leninin suostuvan siihen, että Suomi, Baltian maat ja Ukraina saataisiin Venäjän hallusta Saksan alusmaiksi. Näin tapahtuikin. Mitään itsenäisyyttä Suomi ei vielä vv. 1917-1918 saavuttanut, Venäjän yliherruus vain vaihtui saksalaiseen. Vasta Saksan tappio maailmansodassa pakotti suomalaiset ryhtymään itsenäisiksi. Samalla yritettiin saada aikaan suomalaisten kiihkonationalistien tavoittelemaa Suur-Suomea, mutta se oli vv. 1919-1922 yhtä toivoton haave kuin vv. 1941-1944. Silti suomalaiset ahneesti, tilapäisiä olosuhteita hyväksi käyttäen, kiristivät neuvostohallitukselta Tartossa v. 1920 rajasopimuksen, joka ei taannut kestävää pohjaa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välisille naapuruussuhteille. Ne saatiin kuntoon vasta Pariisin rauhan ja YYA-sopimuksen myötä vv. 1947-1948.
Mikään edellä sanottu ei ole vain "NL:n ja Venäjän toimien selittelyä ja puolustelua" vaan lähinnä kylmää faktaa, jonka ovat ottaneet esille paljon merkittävämmät historioitsijat kuin Suomi24:n Koroljov - esim. Osmo Jussila, Matti Klinge, Heikki Ylikangaskin, sekä suurista suomalaisista valtiomiehistä sellaiset herrat kuin Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto. Suomen politiikka suhteessa Venäjän keisarikuntaan ja myöhemmin Neuvostoliittoon oli virheellistä, väärää ja johti onnettomuuksiin. Suomalaisten on otettava vastuu omista teoistaan, omasta historiastaan, ja lopettava propaganda viattomana uhrina tai passiivisena ajopuuna olemisesta.
Huolimatta siitä, että Suomessa 1900-luvun alussa vaikutti kansallinen separatistiliike, joka ei epäillyt käyttää terrorimenetelmiä maanpetoksellisen toimintansa muotona, vahvat suomalaisen yhteiskunnan voimat vastustivat Suomen eroa Venäjästä vielä v. 1917. Tiedettiin, että ero Venäjästä voisi merkitä Suomelle taloudellista katastrofia ja myöskin Suomen yhteiskuntarauhan ja -järjestyksen romahtamista. Niinhän sitten kävikin.
Vain Venäjän hallitus olisi pystynyt ehkäisemään Suomen sisällissodan v. 1918, mutta tuo hallitus oli lakannut olemasta Lenin vallankaappauksen myötä, ja Lenin luopui kaikesta vastuusta Suomen asioihin ja luovutti Suomen lopulta maaliskuussa 1918 kokonaan Saksan käsiin.
Suomen "vapaussota" ratkaistiin Pietarissa, Berliinissä ja Brest-Litovskissa, eikä esim. Tampereella. Suomi erosi taikka erotettiin Venäjästä, mutta Suomi ei de facto itsenäistynyt. Venäläisvalta vaihtui saksalaisvaltaan, venäläismiehitys saksalaismiehitykseen. Saksalaisten tukema porvarillinen Suomi luovutti Saksalle Suomen suhteen samantapaiset oikeudet kuin Venäjän keisarivallalla oli ollut. Suomi sidottiin Saksan imperialistiseen Itä-Euroopan järjestelmään. Vasta sen romahdus pakotti Suomen itsenäistymään.
Vahvimmillaan Suomen itsenäisyys on ollut YYA:n ollessa voimassa vv. 1948-1991. Nykyisin on palattu aikaan ennen vuotta v. 1919. Siksi Suomi ei itsenäisyyspäivänään niinkään voi juhlia itsenäisyyttään vaan ainoastaan eroa Venäjästä. Venäläisviha on ainoa elävä jäänne suomalaisesta itsenäisyysaatteesta. Mutta näinhän tilanne oli 1900-luvun alussakin, kun aktivistit ja jääkärit myivät venäläistä Suomea Saksalle, tai toisen maailmansodan aikana, kun Suomi päätti olla aktiivinen osa Hitlerin Euroopan "uutta järjestystä".
"Toisaalta jos Suomi olisi ummistanut Venäjän pommitukset ja yrittänyt pysyä poissa II maailmansodan tapahtumista"
Jos Suomi olisi halunnut pysytellä erossa 2ms:n tapahtumista, ei se olisi sallinut saksalaisten käyttää alueitamme hyökkäystoimiin tai myöskään itse osallistunut niihin (mm. miinoitusoperaatiot heti Barbarossan alkuun).
"niin todennäköisesti herra "teräs" olisi katsonut sen heikkouden merkiksi ja viimeistään -42 - 44 hyökännyt Suomeen."
NL taisteli hengestään musertuessaan sakujen hyökkäyksen alla, eikä todellakaan kaivannut lisävihollisia (päinvastoin: yrittivät tarjota mm. Suomellekin aselepoa useaan otteeseen). Suomen suuntaan heillä ei ollut mitään kiinnostusta vuoden 1940 jälkeen, eivätkä he olisi tänne myöskään tulleet sen jälkeen mikäli suomalaisten hyökkäystä 1941 ei olisi tehty.
Nl hyökkäsi Suomeen 30.11. 39 liittolaisensa Saksan tukemana. Silloin Suomi joutui täysin tahtomattaan mukaan 2. MS:aan. Unohtuiko tämä? Talvisodan jälkeen NL typerällä poltiikallaan työntämällä työnsi Suomen Saksan rinnalle. Ilmahyökkäykset 25.6. 44 sinetöivät sitten valmiin asian. Jatkosota oli NL:n syytä aivan samalla lailla kuin talvisota.
Hyökkäyksellinen jatkosota oli Suomen vapaa valinta, johon alettiin valmistautua jo 1940. Ei voida myöskään tyrmätä sitä, etteikö Suomi olisi aika varmasti ollut mukana Barbarossa ilman talvisotaakin: olihan käsillä historiallinen tilaisuus saada perivihollinen lyödyksi!
Suomi sitoutui Barbarossan tukemiseen toukokuun lopussa -41. Oma hyökkäys päätettiin kesäkuun 26. päivä, kun NL:n ilmahyökkäys katsottiin sodan aiheeksi.
"Ei voida myöskään tyrmätä sitä, etteikö Suomi olisi aika varmasti ollut mukana Barbarossa ilman talvisotaakin: olihan käsillä historiallinen tilaisuus saada perivihollinen lyödyksi!"
Vaikka Suomi olisi välttänyt talvisodan, suomalaiset olisivat silti olleet mukana Barbarossassa. Suomalaisilla ei ollut - niin kuin ei myöskään v. 1918 - ollut mitään estoja päästää saksalaisia joukkoja maahan. Se, että suomalaiset eivät tarttuneet Neuvostoliiton turvallisuusaloitteisiin siinä vaiheessa, kun Saksan ja NL:n hyökkäämättömyyssopimusta ei vielä oltu solmittu, johtui siitä, että Suomessa monet ajattelivat Saksan olevan selkänoja NL:a vastaan.
Suomen osallistuminen Barbarossaan oli alusta lähtien selviö. Onneksi NL osasi varautua tähän ennalta ja siirsi Moskovan rauhassa Suomen rajaa kauemmaksi Leningradista. Myös Sallassa tehty rajansiirto oli tärkeä saksalaisten ja suomalaisten hyökkäyksen lähtöasemien huonontamisen kannalta. Moskovan rauha myötävaikutti siihen, että saksalaisten ja suomalaisten yhdessä suunnittelema ja koordinoima Barbarossa-operaatio epäonnistui myöskin sen pohjoisimmalla sivustalla.
Yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opetusmonisteesta.
historiaa. Suomi tukeutui Kansainliittoon ja Pohjoismaiseen puolueettomuuspolitiikkaan. Sen tien lopettivat NL ja Saksa yhteistoimin liitollaan 23.8. 39.
Talvisota oli NL:n sotilasaallinen ja polittinen katastrofi. Suomi valatsi vajaassa 10:ssä päivässä alueensa Kannaksella takaisin, mutta ei edennyt Leningradiin..
Barbarossan suunnittelussa Suomella ei ollut mitään osaa. Operaation nimikin kuultiin vasta se alettua. Suomi huolehti vain omasta turvallisuudestaan. NL:n typerä politiikka esti mm. yhteistyön Ruotsin kanssa ja jätti vain Saksa-vaihtoehdon jäljelle.
Propagandan toistelu on helppoa, mutta missä on oma ajattelu, Koroljov?
"Suomi tukeutui Kansainliittoon ja Pohjoismaiseen puolueettomuuspolitiikkaan."
Tuolta politiikalta puuttuivat niin Suomen kuin Pohjoismaidenkin puolesta sotilaalliset edellytykset. Sen tiesi v. 1939 Mannerheim, ja vielä paremmin sen tiesi Stalin, ja Mannerheim tiesi että Stalin tiesi.
"Suomi valatsi vajaassa 10:ssä päivässä alueensa Kannaksella takaisin, mutta ei edennyt Leningradiin."
Suora rynnäkkö Leningradin kaupunkia vastaan olisi ollut suomalaisilta turhaa voimien tuhlausta, koska "kädenlyönti Syvärillä" olisi kumminkin onnistuessaan ratkaissut kaupungin kohtalon. Eteneminen Syvärille oli osa saksalais-suomalaista kokonaissuunnitelmaa, jolla pyrittiin koko Leningradin alueen haltuunottoon ja Inkerinmaalla olevien puna-armeijan voimien täydelliseen tuhoamiseen.
Suomalaiset yrittivät saksalaisten kanssa katkaista Neuvostoliitolle elintärkeän Muurmannin radan Kiestingin-Kantalahden suunnalla. Tämä epäonnistui. Sen sijaan etelämpänä Aunuksessa Muurmannin rata pystyttiin saamaan poikki, mutta idempänä Äänisjärven tuolla puolen kulki onneksi apurata jota suomalaiset eivät koskaan saavuttaneet.
Suomi oli v. 1941 sitonut kohtalonsa täysin Saksan voiton ja Neuvostoliiton tuhoamisen varaan. Suomi ponnisti kaikki voimansa tämän Natsi-Saksan ja Suomen yhteisen päämäärän hyväksi. Mobilisaatioastekin oli suhteellisesti korkein kaikista Euroopan sotaakäyvistä maista. Olihan tavoitteena vihdoinkin tehdä todeksi se Suur-Suomi, josta oli vuosikymmeniä kansallismielisessä propagandassa haaveiltu samalla kun suomalainen kirjallisuus oli hekumoinut fantasioilla Leningradin hävittämisestä ja Suomen tulevasta suurvalta-asemasta.
Kun Leningrad ja Moskova jäivät valtaamatta v. 1941, Suomen johto, Mannerheim ja hallitus, kävi varovaisemmaksi. Offensiiveihin ei enää uskallettu ryhtyä. Ja vähin äänin alettiin työntää pimentoon sitä, miten vahvasti oli sodan alussa oltu Suur-Suomea tekemässä ja Saksaan voittoon uskomassa.
on jostain maalta tai kommareita tai muita, joilla on Sirolaopiston monisteet kaapissa. Keskivertosuomalainen on todella ylpeä suomalaisuudesta ja meillä Espoossa en tiedä ainuttakaan valittajaa.
Ei pidä kysyä siitä, miksi jotkut suomalaiset häpeävät, vaan sitä, miksi niin monet eivät osaa ollenkaa hävetä? Suomen historia on edelleen täynnä vaiettuja rikoksia, maton alle lakaistuja hirmutekoja, petoksia koko ihmisyyden asiaa vastaan. Suomella on fasistinen menneisyys. Nämä kipupisteet on uskallettava ottaa tarkastelun alle, mutta tuon fasistisen historian häpeätahroja on mahdoton pestä pois.
Pietari I antoi määräyksen suomalaisten kansanmurhasta. Se oli ensimmäinen ja aito fasismi, kommunismi ja holocaust. Kasakat repivät naiset ja lapset hevosilla kappaleiksi. Vauvat iskettiin seipäännokkaan perästä suuhun. Toiset halkaistiin miekalla. Talot poltettiin. Tätä ei voi yksikään suomalainen tai venäläinen koskaan unohtaa, eikä antaa anteeksi. Putinin on puhuttava tästä vaatii venäjän rehellinen kansanosa.