Pentti Oinonen
Huhtikuussa 2009 opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) asetti työryhmän valmistelemaan peruskoulun tuntijakouudistusta ja opetuksen uusia tavoitteita. Sen toimikausi päättyy huhtikuuhun ja hallitus päättää tuntijaosta alkuvuodesta 2011.
Työryhmän kenties kuumin peruna on ruotsin kielen asema. Tammikuun alussa julkaistun kyselyn mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista luopuisi pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Työryhmän puheenjohtaja, opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen (kok.), on sanonut haluavansa pitää ruotsin pakollisena perusopetuksessa, perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi pohjoismaisuudella ja sillä, että ruotsin opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä. Virkkusen mielestä ruotsin opetus voitaisiin aloittaa jo 5. luokalla.
Lankisen ajatukset ymmärtää, kun tietää hänen taustansa. Hän on Svenska Nu -nimisen, ruotsinkielen kulttuurin verkoston valtuuskunnan jäsen.
Muita verkoston yhteydessä toimivan valtuuskunnan jäseniä ovat muun muassa entiset maamme pääministerit Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.), joista Lipponen toimii valtuuskunnan puheenjohtajana. Verkostosta löytyy myös toimittajia, lehtitalojen omistajia ja päättäviä virkamiehiä.
Verkoston tavoitteena on vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Svenska Nu on perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa. Tilalle tarjotaan länsinaapurin kulttuuria, josta emme olekaan päässeet osalliseksi kuin vasta 800 vuoden ajan.
Tähän tavoitteeseen verkosto pyrkii kouluihin ja oppilaisiin kohdistettujen tiedotuslehtisten ja valistuskiertueiden avulla. Tarjolla on siis propagandaa tuutin täydeltä, josta onkin päässyt osalliseksi jo yli 130 000 oppilasta. Tätä lystiä ovat tukemassa niin suomenruotsalaiset rahapiirit ja säätiöt kuin myös Ruotsin ja Suomen valtiot.
Olisi jo aika sallia jokaiselle vapaus valita, mitä kieliä lukee. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kielestä olisi paljon enemmän hyötyä. Itäisessä Suomessa kun harvemmin ruotsalaisia kauppamiehiä näkyy.
Nykyisenkaltainen pakollinen ruotsin opetus tuli suomalaiseen kouluun vasta 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Pakkoruotsissa ei siis pohjimmiltaan ole kyse mistään tsaarinaikaisesta kouluaineesta, vaan 1970-luvun koulutuspoliittisesta uudistuksesta.
Sen siivellä ruotsinkieliset onnistuivat tekemään äidinkielestään kenties Suomen vihatuimman kouluaineen.
Huhtikuussa 2009 opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) asetti työryhmän valmistelemaan peruskoulun tuntijakouudistusta ja opetuksen uusia tavoitteita. Sen toimikausi päättyy huhtikuuhun ja hallitus päättää tuntijaosta alkuvuodesta 2011.
Työryhmän kenties kuumin peruna on ruotsin kielen asema. Tammikuun alussa julkaistun kyselyn mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista luopuisi pakollisesta ruotsin opetuksesta.
Työryhmän puheenjohtaja, opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen (kok.), on sanonut haluavansa pitää ruotsin pakollisena perusopetuksessa, perustellen sitä kansallisen kielen roolin lisäksi pohjoismaisuudella ja sillä, että ruotsin opiskelu auttaa oppimaan muita kieliä. Virkkusen mielestä ruotsin opetus voitaisiin aloittaa jo 5. luokalla.
Lankisen ajatukset ymmärtää, kun tietää hänen taustansa. Hän on Svenska Nu -nimisen, ruotsinkielen kulttuurin verkoston valtuuskunnan jäsen.
Muita verkoston yhteydessä toimivan valtuuskunnan jäseniä ovat muun muassa entiset maamme pääministerit Paavo Lipponen (sd.) ja Esko Aho (kesk.), joista Lipponen toimii valtuuskunnan puheenjohtajana. Verkostosta löytyy myös toimittajia, lehtitalojen omistajia ja päättäviä virkamiehiä.
Verkoston tavoitteena on vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Svenska Nu on perustettu torjumaan anglosaksista eli käytännössä englannin kielen ja kulttuurin vaikutusta Suomessa. Tilalle tarjotaan länsinaapurin kulttuuria, josta emme olekaan päässeet osalliseksi kuin vasta 800 vuoden ajan.
Tähän tavoitteeseen verkosto pyrkii kouluihin ja oppilaisiin kohdistettujen tiedotuslehtisten ja valistuskiertueiden avulla. Tarjolla on siis propagandaa tuutin täydeltä, josta onkin päässyt osalliseksi jo yli 130 000 oppilasta. Tätä lystiä ovat tukemassa niin suomenruotsalaiset rahapiirit ja säätiöt kuin myös Ruotsin ja Suomen valtiot.
Olisi jo aika sallia jokaiselle vapaus valita, mitä kieliä lukee. Esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän kielestä olisi paljon enemmän hyötyä. Itäisessä Suomessa kun harvemmin ruotsalaisia kauppamiehiä näkyy.
Nykyisenkaltainen pakollinen ruotsin opetus tuli suomalaiseen kouluun vasta 1970-luvulla peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Pakkoruotsissa ei siis pohjimmiltaan ole kyse mistään tsaarinaikaisesta kouluaineesta, vaan 1970-luvun koulutuspoliittisesta uudistuksesta.
Sen siivellä ruotsinkieliset onnistuivat tekemään äidinkielestään kenties Suomen vihatuimman kouluaineen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Huomaa selvästi, että koko työryhmän tarkoitus ei ole muuta kuin pakkoruotsituksen jatkaminen.
Tulee mieleen vuoden 2004 kielilaki. Tehdään mahdollisimman nopeasti ja salaisesti laki, joka pitkittää pakkoruotsitusta Suomessa.
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Pena nyt on vähän yksinkertainen puusta pudonnut persu. Ei Pena mitään rahapiireistä ymmärrä, joten hänen on parempi olla siitä asiasta hiljaa.
niinkuin tekee Vihreiden aivotkin "Osmo Soininvaara" Tämä kannattaisi kielivähemmistön oikeuksien puolustajienkin ymmärtää. Nouseva sukupolvi, joka jossain vaiheessa astuu valtaan, inhoaa pakkoruotsia niin paljon, että lakkauttaa sen aivan varmasti.
http://www.soininvaara.fi/2009/11/23/2440/