Suomi ei enää ole linjassa niiden menestystekijöiden osalta, jotka ovat tunnistetusti ja tutkitusti osoittautuneet Suomen kaltaisen valtion kehityksen ja hyvinvoinnin moottoreiksi. Hyvä ja kattava kansanterveys, koulutus- ja sosiaalipolitiikka ovat taanneet pienelle kansalle perustan jolta olemme rakentaneet kaiken muun! Ei EU suoranaisesti estä tämän linjauksen jatkamista, mutta se ohjaa voimakkaasti varojen kohdistumista niin että resurssit eivät ensisijaisesti kohdistukkaan edellä mainittuihin yhteiskuntasektoreihin.
EMU-talouden keskeinen kulmakivi on, että julkisen sektorin täytyy olla pienempi suhteessa yksityiseen sektoriin.Toinen varojen suuntaamista hallitseva teesi koskee tulorakenteita. EMU määrää, että pääomatulojen on oltava Suomessa suuremmat suhteessa palkkatuloihin.Tätä politiikkaa on nyt toteutettu ulkoistamalla julkisen sektorin palveluja, "säästämällä" kuntien kustannuksia usein lähes idioottimaisin tuloksin ja helpottamalla verotusratkaisuilla pääomatulojen kasvua ja palkkaratkaisuilla on hillitty palkkatason nousua.Seuraukset ovat nyt mitattavissa yhteiskunnan kokonaiskehityksessä, johon kuuluu mm. kansan kahtia jakautuminen, kunnallisten palvelujen alas ajo, sekä kustannusten nousu ilman laadun tai kattavuuden kohenemista.
Eli Suomen tulevaisuuden yllä häälyvä tragedia koostuu kahdesta tekijästä. Me voimme periaatteessa vaikuttaa EU:n kehitykseen niillä välineillä joita myös pienellä jäsenvaltiolla on, mutta prosessi on äärettömän hidas ja useimmiten tulokseton. EU sen sijaan vaikuttaa EMU- talouden säätelymekanismeilla ja rahanjakojärjestelyillä suoraan, nopeasti ja tehokkaasti yhteiskuntamme kehityksen suuntaan.Toisin sanoen se mihin rahaa annetaan elää ja kukoistaa ja se mihin rahaa ei anneta kuihtuu ja marginalisoituu!
Surullisinta kansalaisten ja demokratian kannalta tässä on se, että poliittinen uutisointi ja julkinen keskustelu on pilkottu niin pieniin irrallisiin osiin, että kokonaiskuvaa ei saa oikein millään hahmotettua ilman valtavaa salapoliisi työtä, johon harvalla on aikaa tai poliittista ymmärrystä.Tästä syystä erittäin harvaluikuinen on se joukko joka kykenee loogisesti hahmottamaan mitä tekemistä EU jäsenyydellä on oman kunnan kolutoimen, tai terveydenhuollon säästöjen kanssa! Samasta syystä erittäin harvalukuinen on myös se joukko joka käsittää, että EU-jäsenyytemme on varmasti jonkun tahon etu, mutta se joku ei ole Suomen kansa, eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Anne Ruuskanen
Kuopio
EMU-talouden keskeinen kulmakivi on, että julkisen sektorin täytyy olla pienempi suhteessa yksityiseen sektoriin.Toinen varojen suuntaamista hallitseva teesi koskee tulorakenteita. EMU määrää, että pääomatulojen on oltava Suomessa suuremmat suhteessa palkkatuloihin.Tätä politiikkaa on nyt toteutettu ulkoistamalla julkisen sektorin palveluja, "säästämällä" kuntien kustannuksia usein lähes idioottimaisin tuloksin ja helpottamalla verotusratkaisuilla pääomatulojen kasvua ja palkkaratkaisuilla on hillitty palkkatason nousua.Seuraukset ovat nyt mitattavissa yhteiskunnan kokonaiskehityksessä, johon kuuluu mm. kansan kahtia jakautuminen, kunnallisten palvelujen alas ajo, sekä kustannusten nousu ilman laadun tai kattavuuden kohenemista.
Eli Suomen tulevaisuuden yllä häälyvä tragedia koostuu kahdesta tekijästä. Me voimme periaatteessa vaikuttaa EU:n kehitykseen niillä välineillä joita myös pienellä jäsenvaltiolla on, mutta prosessi on äärettömän hidas ja useimmiten tulokseton. EU sen sijaan vaikuttaa EMU- talouden säätelymekanismeilla ja rahanjakojärjestelyillä suoraan, nopeasti ja tehokkaasti yhteiskuntamme kehityksen suuntaan.Toisin sanoen se mihin rahaa annetaan elää ja kukoistaa ja se mihin rahaa ei anneta kuihtuu ja marginalisoituu!
Surullisinta kansalaisten ja demokratian kannalta tässä on se, että poliittinen uutisointi ja julkinen keskustelu on pilkottu niin pieniin irrallisiin osiin, että kokonaiskuvaa ei saa oikein millään hahmotettua ilman valtavaa salapoliisi työtä, johon harvalla on aikaa tai poliittista ymmärrystä.Tästä syystä erittäin harvaluikuinen on se joukko joka kykenee loogisesti hahmottamaan mitä tekemistä EU jäsenyydellä on oman kunnan kolutoimen, tai terveydenhuollon säästöjen kanssa! Samasta syystä erittäin harvalukuinen on myös se joukko joka käsittää, että EU-jäsenyytemme on varmasti jonkun tahon etu, mutta se joku ei ole Suomen kansa, eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Anne Ruuskanen
Kuopio
Vastaukset 20
Vanhimmat
1. "EMU-talouden keskeinen kulmakivi on, että julkisen sektorin täytyy olla pienempi suhteessa yksityiseen sektoriin. Toinen varojen suuntaamista hallitseva teesi koskee tulorakenteita. EMU määrää, että pääomatulojen on oltava Suomessa suuremmat suhteessa palkkatuloihin."
Saisinko tähän jonkin perustelun tai lähdemerkinnän. En ole tällaisistä määräyksistä ennen kuullut. Tosin kyllä toimivassa taloudessa julkisen talouden osuuden kannattaa yleensä olla yksityistä pienempi, mutta miten paljon, se on asia erikseen.
2. "Tätä politiikkaa on nyt toteutettu ulkoistamalla julkisen sektorin palveluja, "säästämällä" kuntien kustannuksia usein lähes idioottimaisin tuloksin ja helpottamalla verotusratkaisuilla pääomatulojen kasvua ja palkkaratkaisuilla on hillitty palkkatason nousua."
Ainakin kunnallistasolla tätä politiikkaa on kyllä ajettu ihan puhtaasti siitä syystä, että on haluttu säästää. Valtiontasolla kehitys alkoi 90-luvun laman seurauksena, kun suomalaiset (!) päättäjät (ja monet kansalaisetkin) halusivat leikata sosiaaliturvajärjestelmää ja julkista taloutta, sillä he katsoivat sen paisuneen liian suureksi. EU, eikä EMU, ei sitä määrännyt.
"Samasta syystä erittäin harvalukuinen on myös se joukko joka käsittää, että EU-jäsenyytemme on varmasti jonkun tahon etu, mutta se joku ei ole Suomen kansa, eikä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta."
Mutta onko tämä harvalukuinen joukko, joka "salapoliisityöllä" on selvitellyt asioita ilman asianmukaista koulutusta, oikeasti se taho, joka EU:n merkityksen parhaiten tuntee. Epäilen. Vetosit kunnalliseen koulutoimeen. Omassa kunnassani kysymys on erittäin ajankohtainen, mutta voin vakuuttaa, ettei päätöksellä ole EU:n tai EMU:n kanssa mitään tekemistä.
Tarkennan vielä edellistä: EMU velvoittaa jäsenmaita pitämään taloutensa tasapainossa, mutta se ei estä ns. Pohjoismaista mallia, jossa verotus on korkea ja julkisen talouden osuus suuri. Monestä tälläkin foorumilla on sekoitettu ne kaksi asiaa keskenään.
Aiheesta lisää tässä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/eusosturva/pakasl.htm
Tiivistettynä voisin sanoa, että EMU:n suurin merkitys on tähän mennessä ollut se, että se on antanut päättäjille siirtymävaiheessa tekosyyn leikata julkisia menoja. On pelätty, että tulevaisuudessa kasvu- ja vakaussopimuksen tiukat kriteerit estäisivät lama-aikana velanoton, josta seuraisi julksen talouden leikkauksia (juttu ennen nykyistä taantumaa). Nykyisen laman perusteella uskaltaisin kuitenkin väittää, että kyseinen pelko on ainakin tällä erää aiheeton.
..voisit vilkaista (mikäli on yhä saatavilla jostain!) vaikkapa EY:n vastauksen Suomen jäsenyyshakemukselle.
EY:n komission lausunto Suomen jäsenyyshakemuksesta 4.11.1992.Eurooppa- tietoa 129/1993.1. painos.Ulkoasiainministeriö 5/1993. Sivuilla 8-14 kerrotaan nuo esittämäni kriteerit pääomatulojen ja palkkatulojen suhteesta, sekä julkisen sektorin leikkausvaateet.
90-luvun lamaa tuskin kenenkään käy kieltäminen.Mutta resurssien leikkaaminen kuntataloudesta (jolla oli todella repiviä vaikutuksia lähes jokaisen suomalaisen elämään tavalla tai toisella!) samaan aikaan kun rahaa puskettiin pankkituukiin,hyväosaisten verotuksen lieventämiseen,Hornet-hävittäjiin, ns. kuuluisiin "kultaisiin kädenpuristuksiin" antoi maalaisjärkiselle riittävän aiheen kyseenalaistaa hyvinvoinnin kimpussa viuhuvat "juustohöylät", joiden tiedettiin jo silloin aiheuttavan tulevaisuudessa huomattavia seuraamuskustannuksia, jotka nyt ovat sitten tutkitusti maksettavanamme.
EMU taloudessa on sanktio systeemi,joka tarkoittaa että julkinen sektori pysyy tietyssä tasossa.EMU:ssa julkisen sektorin kehitystä määräävät Suomeakin sitovat vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt.Tämä estää aktiivisen suhdannepolitiikan harjoittamisen!Taantuman aikana,kuten nyt, emme saa kasvattaa julksia menoja ylitse EMU- taloudessa sovitun menokaton, vaikka kuinka tutkimukset kertovat, että kuntatyöllistäminen on halvempaa kuin työttömyydestä maksaminen ja työttömyydestä kumuloituvien monenkirjavien sosiaalisten ongelmien maksaminen! Talouden tasapaino ei näin tarkoitakkaan pitkäjänteistä kansalaisvaltion kehityksen tukemista ja turvaamista!!
http://www.vtv.fi/files/1934/Finanssipolitiikan_saantojen_tarve_NETTIpdf.pdf
Anne Ruuskanen
Aivan, puhutaan kasvu- ja vakaussopimuksesta. Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen, että EU tai EMU jotenkin estäisi julkisen talouden kasvattamisen - se pitää vain kyetä rahoittamaan.
Olet aivan oikeassa siinä, että kasvu- ja vakaussopimus teoriassa sitoo valtion suhdannepolitiikkaa lama-aikana rajoittamalla budjetin alijäämää. Nykyisessä lamassa tosin näistä säädöksistä on viisveisattu lähes koko EU:n alueella. Suomikin olisi voinut käytännössä elvyttää velkarahalla enemmän, jos olisi halunnut. Siihen ei kuitenkaan haluttu ryhtyä. Talouden näkökulmasta arvostan yleisesti ottaen kasvu- ja vakaussopimusta, mutta on totta että tällaisina aikoina siitä on hyvä joustaa. Tosin koko ongelma olisi alun perin vältytty sillä, jos kasvukautena olisi osattu harjoittaa vastuullista ja ennakoivaa suhdannepolitiikkaa: harmi vain, että poliitikoilla hyvin harvoin riittää siihen malttia ja poliittista tahtoa.
Joten ainakaan toistaiseksi ei voida sanoa, että Suomen julkisen talouden leikkaukset olisivat johtuneet EU:sta tai EMU:sta.
..tulisi tutkia lisää ennen johtopäätöksiä.Itse olen yhä täysin vakuuttunut siitä että poliittisesti tuotetun linjauksen takana on EMU-talouden tavoitteet.Tähän teemaan ei liity pelkästään suhdannevaihteluista johtuvat haasteet, vaan EMU:a sokeasti seuraavat poliitikkomme ovat mitä ilmeisimmin sitoutuneet siihen tulevaisuuden arvioon (joka nyt on koko ajan toteutumassa) vaihtoehdottoman EMU-taloususkonnon myötä, jonka mm. Roger Blanpain ( EU:n käyttämä ja arvostama tutkija) rakentaa teollisuuden kustannus OY:n julkaisemassa raportissa Euroopan yhteisön työoikeus (1992).Kirja oli jaossa ennen EU kansanäänestystä ja sekä ammattiliittojen ja pääpuoluiden isot kihot saivat sen silloin käyttöönsä.
Raportissa tuodaan esille EMU:n rakenteista ja linjauksista aiheutuva vääjäämätön työpaikkojen pako halvan työvoiman maihin ( eli tämä kehitys valittiin tietoisesti valitsemalla EMU ja euro) ja toisaalta ihmisten pyrkimys siirtyä matalan sosiaalituirvan maista korkeamman sosiaaliturvan piiriin, kuten esim. Suomi ja pohjoismaat.
Rahaliikenteen,pääomien vapautuminen aiheutti sen, että raha liikkuu sinne missä voitto on makein, eli sinne halvan työvoiman tonteille.Työttömyyden kasvu luo paineita rustata sosiaaliturvaa alaspäin, ettei tulisi sitä invaasiota matalan sos.turvan jäsenmaista korkeamman sos.turvan maihin ja etteivät kasvatetun työttömyyden kustannukset kasvattaisi julkisen talouden kustannuksia.Tätä skenaariota silmällä pitäen sosiaaliturvan tasoa kokonaisuudessaan ei haluta missään nimessä päästää kasvamaan ja tähän liittyy luonnollisesti myös julkinen sektori palveluineen.
Edellä esitettyyn kuuluu siis kysymys miksi tätä ei annettu kansalaisten tietoon ja pohdittavaksi ennen kansan äänestystä? Toisaalta tuo kuvattu prosessi selittää aika ytimekkäästi miten EMU-talous on säästöjen takana! Jos linjasta poikkeavia eivät EMU sanktiot pelota, niin EMU:n auttamaton seuraus eli työn pako pois Suomesta ja toisaalta vielä toistaiseksi hyvä sos.turvan taso eivät ole hyvä yhtälö juuri niiden pääomien ja niitä jujmaloivien oikeistopoliitikkojen sielunmaisemassa.
Ajatellaanpa EMU-taloutta suhdanteiden näkökulmasta, tai pitkän tähtäimen yhteiskuntakehityksen näkökulmasta syy- ja seuraussuhteet pitävät kutinsa!
Anne ruuskanen
Kuopio
Meidän on pakko erota yhteiskuntaamme tuhoavasta EU-jäsenyydestä! Faktat esiin ja uusi kansanäänestys sen jälkeen.Edelleen rahaa vaikuttaa olevan holtittomasti kun katsotaan hyväosaisten hyysäämistä ja heidän etujen kasvattamista. puutteesta puhutaan vaan kun puhutaan oikeudenmukaisuudesta, tai vähäosaisten asemasta...sillon on hirvee lama ja kriisi!!!
Voisin taas esittää hieman eri näkökulman. En ole kyseisiin teoksiin tutustunut, mutta kyseiseen ilmiöön kyllä. Kiinteiden valuuttakurssien ja valuuttasäännöstelyn aika oli auttamatta ohi Bretton Woods -järjestelmän romahdettua 70-luvulla. Siitä alkoi valuuttojen vapautuminen ja se olisi erittäin todennäköisesti tapahtunut ennen pitkää Suomessakin, vaikkei euroon olisi siirrytty. Tämä on kieltämättä osaltaan edesauttanut Kiina-ilmiötä, mutta toisaalta protektionismikaan ei pitkällä aikavälillä yleensä ole valtiolle itselleen hyväksi. Pitkällä aikavälillä kehitys pakottaa oman taloutemme kehittymään.
"Tätä skenaariota silmällä pitäen sosiaaliturvan tasoa kokonaisuudessaan ei haluta missään nimessä päästää kasvamaan ja tähän liittyy luonnollisesti myös julkinen sektori palveluineen."
Mielestäni julkista taloutta voisi tästä huolimatta kasvattaa aivan hyvin nykyisestä, sillä sosiaalitukien perässä muuttaminen on EU:ssa hyvin harvinaista. Ruotsi ja Tanskakin kykenee ylläpitämään laajempaa julkista sektoria kuin Suomi, joten en näe mitään syytä, miksi me emme pystyisi.
"Toisaalta tuo kuvattu prosessi selittää aika ytimekkäästi miten EMU-talous on säästöjen takana! "
Esität siis, että EMU:sta irtautuminen olisi jokin vastaus Kiina-ilmiöön ja globalisaatioon? Minäpä kysynkin, että mitä tilalle? Tällä foorumilla on jo useasti tultu siihen lopputulokseen, että vapaasti kelluva markka olisi paras vaihtoehto eurolle (nykyään kun ei uskottavaa neutraalia valuuttasidosta tahdo enää löytyä). Siinä järjestelmässä kuvailemasi tilanne olisi täsmälleen sama kuin nykyään.
"Joten ainakaan toistaiseksi ei voida sanoa, että Suomen julkisen talouden leikkaukset olisivat johtuneet EU:sta tai EMU:sta. "
Ei ehkä suoranaisesti, mutta välillisesti kyllä: Julkisen talouden pyörittäminen vaatii verotuloja, jotka ovat romahtaneet viennin myötä. Viennin romahtamiseen taas on merkittävänä osasyynä vahva euro -seikka, josta mm Ruotsi ei kärsi.
Tässä suhteessä kyllä. Tosin kuten tämän keskustelun olemme jo aiemmin käyneet, se ei ollut ennakoitua eikä voida varmasti tietää, mikä on paras ratkaisu pitkällä aikavälillä.
Bretton Woods -järjestelmässä teollisuusmaiden valuuttakurssit olivat suht vakaita ja Yhdysvaltain dollari oli sidottu kultakantaan. Bretton Woods -järjestelmän tavoitteena olikin mm. estää kilpailevat devalvaatiot ja sen ohella työttömyyden vienti maasta toiseen!1971 Nixonin hallitus alkoi sooloilla ja se purki dollarin ja kullan kytköksen. Vaihtokurssijärjestelmä loppui käytännössä tähän, vaikka se romuttui lopullisesti vuonna 1976.Tätä mallia noudattaen muutkin alkoivat kelluttaa valuuttaansa ja se olikin sitten siinä! Ts. järjestelmä ei kaatunut huonouttaan, vaan koska siinä ei ahneuksissaan kaikki tahtoneet pysyä!
Eurooppa ei ole vielä nähnyt tuota paremman sosiaaliturvan perään muuttamista, se oli pitkän aikavälin ennuste Blanpainin skenaariossa.Maalaisjärjellä voi tosin sen jo nyt arvella olevan aika naseva sellainen.Maiden välisen verokilpailun uhka murtaa korkeampia sosiaaliturvasysteemejä on myös aika hyvin tunnettu tulevaisuusriski EMU-talousaluetta koskien.
Koska tuotanto ja rikkaudet keskittyvät sinne missä niillä on parhaat edellytykset lisiä,vaikuttaa se vääjäämättä myös kansallisvaltioiden itsenäiseen päätösvaltaan, monikansallisten yhtiöiden ahmiessa puolestaan yhä suurempaa poliittista valtaa yhteiskunnissa ja sen myötä kilpailu vähenee.
Me kansalaiset emme ole saaneet selkeää selvitystä juuri siitä miten Suomen kaltainen valtio on nyt pakotettu pääomien armoille.Kustannuskriisit ratkottiin ennen joustamalla omaa rahaamme,oman tarpeemme mukaisesti.Nyt joustavat palkat alas ja työntekijät ulos.Toinen joustotapa on julkisten menojen leikkaus.
Että lapsi ei hukkuisi lapsiveden mukana, palaan alku teemaan. Eli EU:n ja EMU:n myötä olemme siirtyneet järjestelmään jossa keskeisintä on talouden kasvu ja toissijaista se mihin se kasvu käytetään, kenen eduksi se tapahtuu. Kun vaihdamme näkökulmaa tulos on surkea. Kansaa ei tee sivistyneeksi ja onnelliseksi se millä tasolla valtiontalous on vaan se miten sen kautta rakennetut hyvinvoinnin hedelmät jakautuvat ihmisten kesken, millaisia ovat tulo- ja varallisuuserot. Mikäli maassa nyt harjoitettu politiikka kaikkinensa olisi hyvää ja järkevää olisimme voineet sitä toteuttaa pilkulleen samoin halutessamme myös ilman jäsenmaksua tai sanktioiden värittämää pakkoakin. Nyt me emme valitse, vaan puolestamme valitaan ja ne valinnat eivät noudata yksiselitteisesti tämän maan ja kansalaisyhteiskunnan parasta etua!
Toisin sanoen jos pään hakkaaminen mäntyyn on fiksua,niin sitä voi kukin tehdä vapaasti. Mutta jos joku pakottaa hakkaamaan sitä päätä mäntyyn, niin siihen tulee aivan uusi ulottuvuus...sitä hakkaamista ei voikkaan lopettaa vaikka kuinka sattuisi!
Anne Ruuskanen
Kuopio
Niin olemme käyneet. Tulipahan taas kerran mieleen...
Elämmekin nyt euron suhteen mielenkiintoisia aikoja. Saa nähdä, mitä tuleman pitää...
Keskustelu alkaa tosiaan hiljalleen kiertää kehää. Olen kuitenkin edelleen hieman eri mieltä.
Bretton Woods järjestelmä olisi joka tapauksessa ennen pitkää kaatunut siihen, ettei USA:lla kerta kaikkiaan olisi ollut riittävästi varallisuutta taata omilla dollareillaan kaikkien muiden valuuttojen arvoa uskottavasti. Maailman varallisuus oli jo tässä vaiheessa kasvanut niin moninkertaiseksi, ettei USA:n kultavaranto enää olisi ollut uskottava tae sijoittajille.
"Koska tuotanto ja rikkaudet keskittyvät sinne missä niillä on parhaat edellytykset lisiä,vaikuttaa se vääjäämättä myös kansallisvaltioiden itsenäiseen päätösvaltaan, monikansallisten yhtiöiden ahmiessa puolestaan yhä suurempaa poliittista valtaa yhteiskunnissa ja sen myötä kilpailu vähenee."
Tämä on valitettavasti globalisaation ja vapaan markkinatalouden haittapuolia. Toisaalta jos jäämme kilpailussa jälkeen, niin emme pystyisi silloin pitämään edes nykyistä elintasoa. Ongelman ydin on siinä, ettei paikalleen voi jäädä, sillä jos jää muista jälkeen, niin työttömyys alkaa kasvaa ja elintaso heikentyä.
"Maiden välisen verokilpailun uhka murtaa korkeampia sosiaaliturvasysteemejä on myös aika hyvin tunnettu tulevaisuusriski EMU-talousaluetta koskien."
Tästä ovat tosin oppineetkin montaa eri mieltä. Itse en usko, että verokilpailu ulottuu tuloverotukseen, vaan uskon sen rajoittuvan yritysten verottamiseen. Uskon, että voimme melko rauhassa nostaa ansio- ja pääomatuloverotusta tai lisätä progressiivisuutta, ilman että se merkittävästi heikentää asemiamme verokilpailussa.
"Me kansalaiset emme ole saaneet selkeää selvitystä juuri siitä miten Suomen kaltainen valtio on nyt pakotettu pääomien armoille.Kustannuskriisit ratkottiin ennen joustamalla omaa rahaamme,oman tarpeemme mukaisesti.Nyt joustavat palkat alas ja työntekijät ulos.Toinen joustotapa on julkisten menojen leikkaus."
Meillä on joustava valuutta, tosin se on tässä lamassa jäänyt turvasatamailmiön takia liaan vahvaksi. Mutta se onkin kokonaan toinen tarina. Mutta kyllä, valuutan tulee joustaa.
"Että lapsi ei hukkuisi lapsiveden mukana, palaan alku teemaan. Eli EU:n ja EMU:n myötä olemme siirtyneet järjestelmään jossa keskeisintä on talouden kasvu ja toissijaista se mihin se kasvu käytetään, kenen eduksi se tapahtuu."
Emme ole siirtyneet siihen vain EU:n ja EMU:n myötä vaan ennen kaikkea muuttuvan maailman paineen takia. EMU yrittää olla vastaus kovenevalle kilpailulle, jotta Eurooppa ei putoaisi kärrystä Kiinan ja USA:n porskuttaessa edellä. Mutta toisaalta, jotta voisimme tulevaisuudessakin säilyttää kunnollisen sosiaaliturvan, on Suomen kyettävä menestymään myös taloudellisesti. Kuten jo sanoin: paikalleen jääminen ei taloudessa tarkoita pysymistä paikallaan, vaan liikkumista taaksepäin.
"Kansaa ei tee sivistyneeksi ja onnelliseksi se millä tasolla valtiontalous on vaan se miten sen kautta rakennetut hyvinvoinnin hedelmät jakautuvat ihmisten kesken, millaisia ovat tulo- ja varallisuuserot. "
Aivan totta. Tosin valtiontalouden on oltava kunnossa, jotta voisimme rakentaa hyvinvointia.
"Mikäli maassa nyt harjoitettu politiikka kaikkinensa olisi hyvää ja järkevää olisimme voineet sitä toteuttaa pilkulleen samoin halutessamme myös ilman jäsenmaksua tai sanktioiden värittämää pakkoakin. Nyt me emme valitse, vaan puolestamme valitaan ja ne valinnat eivät noudata yksiselitteisesti tämän maan ja kansalaisyhteiskunnan parasta etua!"
Asiat eivät ole näin yksinkertaisia. Jotkut päätökset vaativat toimiakseen laajempaa päätöksentekoa. On olemassa päätöksiä, jotka hyödyttävät pitkällä aikavälillä kaikkia (tai ainakin suurinta osaa), mutta jotka vaativat onnistuakseen yhteisia ponnisteluja, ja joiden siivella yksi vastarinnankiiski voi helposti toimia vapaamatkustajana. Tosin jos kaikki olisivat vapaamatkustajia, ei koko uudistus toimisi. Hyvänä esimerkkinä joidenkin poliitikkojen kaavailema ns. Tobinin vero (eli kansainvälisten valuuttaliikkeiden vero), joka voisi olla esim. EU-tasolla säädettynä yksi ratkaisu globalisaation tuomiin ongelmiin. Kuitenkin se vaati onnistuakseen sen, että riittävän moni on siinä mukana. Yksikin vapaamatkustaja voisi kuitenkin houkutella itselleen sijoittajia jättäytymällä sopimuksen ulkopuolelle. Kuitenkin voisi olla koko EU:n etujen mukaista, jos kaikki EU-maat saataisiin siihen mukaan.
Asioilla on lähes aina kaksi puolta.
"Toisaalta jos jäämme kilpailussa jälkeen, niin emme pystyisi silloin pitämään edes nykyistä elintasoa. Ongelman ydin on siinä, ettei paikalleen voi jäädä, sillä jos jää muista jälkeen, niin työttömyys alkaa kasvaa ja elintaso heikentyä." Tästä voisitko laittaa jonkun asiantunevan tahon näkemyksen, siis lähteen.
Kirjoitin että "Maiden välisen verokilpailun uhka murtaa korkeampia sosiaaliturvasysteemejä on myös aika hyvin tunnettu tulevaisuusriski EMU-talousaluetta koskien."..johon vastasit seuraavasti:
"Tästä ovat tosin oppineetkin montaa eri mieltä. Itse en usko, että verokilpailu ulottuu tuloverotukseen, vaan uskon sen rajoittuvan yritysten verottamiseen." Tästäkin näkisin mielelläni jonkunlaisen faktalähteen.
"Meillä on joustava valuutta, tosin se on tässä lamassa jäänyt turvasatamailmiön takia liaan vahvaksi. Mutta se onkin kokonaan toinen tarina. Mutta kyllä, valuutan tulee joustaa." Meillä ei ole joustavaa valuuttaa, vaan EU:lla on käytännössä se tarkoittaa että valuutta ei jousta meidän tarpeidemme ja etujemme mukaisesti vaan se voi joustaa Suomen edun vastaisesti, esimerkiksi äjöttää vahvana silloin kun meille sopisi matalampi arvo!
Emme ole siirtyneet siihen vain EU:n ja EMU:n myötä vaan ennen kaikkea muuttuvan maailman paineen takia. EMU yrittää olla vastaus kovenevalle kilpailulle, jotta Eurooppa ei putoaisi kärrystä Kiinan ja USA:n porskuttaessa edellä. Mutta toisaalta, jotta voisimme tulevaisuudessakin säilyttää kunnollisen sosiaaliturvan, on Suomen kyettävä menestymään myös taloudellisesti. Kuten jo sanoin: paikalleen jääminen ei taloudessa tarkoita pysymistä paikallaan, vaan liikkumista taaksepäin. Aiheesta on tehty väitöskirja hiljattain,jossa lopputuloksena todettiin että Suomi liittyi EU:n jäseneksi lähinnä ideologisin perustein,en valitettavasti ennätä sivua laittaa tähän,mutta se löytyy netistäkin tuo väitös! Mistä sinun näkemyksesi on peräisin,eli tähänkin voisitko laittaa jonkun lähdetiedon?
Anne Ruuskanen
Kuopio
"Tästä voisitko laittaa jonkun asiantunevan tahon näkemyksen, siis lähteen."
Äähh... Yritin etsiä kunnollista nettilähdettä, mutten näin pikavilkaisulla löytänyt. Talouskasvun teoria tosin löytyy lähes kaikista kansantaloustieteen perusteoksista (esim. silmään sattui "Taloustiede; Pohjola, Pekkarinen, Sutela). Empiirisin tuktimuksin on havaittu, että alle 3% talouskasvu johtaa työttömyyden kasvuun ja talouden taantumiseen. Idea on siinä, ettei ko. maan vienti enää pärjää niin hyvin kilpailussa muille maille, jollei kehitystä tapahdu.
"Tästäkin näkisin mielelläni jonkunlaisen faktalähteen."
Tuo perustui lähinnä omaan näkemykseeni siitä, ettei ole oleellista kilpailla verotuksella palkansaajista, vaan yrityksistä, jotka luovat työllisyyttä. Vaikka palkansaajat maksavatkin Suomessa korkeaa veroastetta, he saavat myös vastineeksi turvallisen yhteiskunnan ja julkiset palvelut. Sen pitäisi hyvinvointivaltiomallin mukaan olla riittävä peruste heidän pysymiseensä maassa. Lisäksi nykyään maasta toiseen verotuksen perässä liikkuvat ennen kaikkea yrityksen: ihmiset liikkuvat ennemmin työn perässä. Saatan toki olla väärässäkin, tämä on hyvin tulkinnanvaraista.
"EU:lla on käytännössä se tarkoittaa että valuutta ei jousta meidän tarpeidemme ja etujemme mukaisesti vaan se voi joustaa Suomen edun vastaisesti, esimerkiksi äjöttää vahvana silloin kun meille sopisi matalampi arvo!"
Talous on tähän mennessä kehittynyt kaikissa EU-maissa suurin piirtein samaan suuntaan samanaikaisesti. Euro on ollut liian vahva koko EU:lle, ei pelkästään Suomelle. Vapailla markkinoilla valuutan vapaa kelluvuuskaan ei takaa sitä, että sen arvo olisi optimaalinen maan talouden kannalta, vaan se saattaa jäädä yli- tai aliarvostuksi markkinavoimien paineen vaikutuksesta.
"Mistä sinun näkemyksesi on peräisin,eli tähänkin voisitko laittaa jonkun lähdetiedon?"
Mitä muutakaan EMU olisi, kuin yritys luoda vahvat sisämarkkinat? Vai ihan huvin vuoksiko sitä ollaan rakentamassa? Sisamarkkinoiden tarkoituksena on poistaa kaupan esteitä ja näin ollen vahvistaa euroalueen taloutta pitkällä aikavälillä. Sitä minä en voi tietää, millä perusteella Suomen päättäjät ovat Suomen EU:hun liittäneet, mutta se on varsin selvää, mitä varten EU on perustettu: ylläpitämään rauhaa Euroopassa, sekä vahvistamaan alueen taloutta.
Tuossa muutamia linkkejä, mitä onnistuin löytämään. Hankalaa ruveta yhtä akkiä kunnollisia lähteitä etsimään asioista, joita on omaksunut vuosien ajan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Euro#Economics
http://europa.eu/pol/singl/index_fi.htm
Hei toimittajat ja viestintä kaikkineen Anne Ruuskanen nokikkain näiden näiden EU: uskoon hurahtaneiden kera, kansalaiset kyllä ymmärtää ja toimii kunhan asiat tuodaan julki kiertelemättä.
samaa mieltä kanssasi. Näiden kuntien työntekijöiden palkkoja on korotettu EU:n liittymisen jälkeen pilviin, vaikka heillä on turvallinen ja säännöllinen työ takaamassa sen, että elämässä voi suunnitella myös tulevaisuutta. Ruohonjuuritason työntekijöiden tilanne on muutettu päinvastaiseksi.
Jotenkin tuntuu siltä, että puolustat ko. sektorille vielä parempia olosuhteita. KUKAAN EI VÄLITÄ siitä, miten ruohonjuuritason työntekijät, jotka elättävät näitäkin kuntien suuripalkkaisia, pärjäävät ja jaksavat, kun on tehtävä työtä sitä enemmän ja tehokkaammin, mitä suuremmiksi byrokratian kustannukset nousevat. Se työtaakka oli jo meille entisille raatajille liikaa, joten nykykehitystä hyvällä syyllä voi sanoa hirviöiden käskyttämäksi kehityssuunnaksi.
Ruohonjuuritason työntekijöistä monet ovat raataneet itsensä sairaiksi siis jo ennen EU:hun liittymistä. Sitten meistä tehtiin rikollisia, laiskoja, osaamattomia ja vaikka mitä, koska olimme niin loppuun ajettujen näköisiä. Ei olisi saanut olla väsyneen ja sairaan näköinen. Ei olisi saanut myöskään surra omaisten kuolemisia. Näitä aikoja on raskasta muistella. Nämä kokemukset olivat liian rankkoja kokea. Samaan aikaan jopa niin kuntien viranomaisista kuin myös monesta sairaanhoitajasta tuli ylimielinen, koska he tunsivat ilmeisesti itsensä niin merkityksellisiksi työntekijöiksi. Meille köyhille se on ihan samantekevää, vaikka ajaisivat alas koko sairaanhoidon ja muut palvelut, jos tilanne jatkuu entisellään. Vain rikkailla on oikeus osaaviin ja hyviin hoitoihin, sitävastoin meistä köyhemmistä on tehty nuorten harjoittelijoiden koekaniineita. Eikä näillä nuorilla ole opastajia, miten esim. hyvää sairaudenhoitoa tehdään. En halua kuulla enää sanaakaan tästä kunnallisen sektorin tärkeydestä. He itse tuhosivat oman arvonsa omalla käyttäytymisellään ja tuhosivat myös ns. näiden inhimillisemmin potilaisiinsa suhtautuvien gollegoidensa työn arvon samalla.
.."kaikesta kiukkuinen suomimummu":D...sillä lähes kaikki hallinnolliset ja poliittiset linjaukset käytännön akteineen ovat olleet vuosikausia täysin vailla asiantuntevia perusteluja, eli siis ne ovat kotoisin sieltä minne päivä ei paista, eikä kuu kumota:D
Näkisin mielelläni kuinka kunnan ja valtion herraportaan palkkoja alennettaisiin puoleen ja sitten heidän aloittaessaan lakkoilun asiasta voisimme pistää pystyyn veikkauksen siitä kuinka monen vuoden jälkeen tuon lakkoilun haitalliset seuraukset alkaisivat näkyä!Toisaalta olisi hauskaa nähdä miten pian vaikkapa siivoojien lakon seuraukset alkaisivat paitsi haitata, myös uhata terveyttämme.Palkkaerothan noilla kahdella ammattiryhmällä ovat tunnetusti aika huomattavat, mutta kuvaavatko ne oikeassa suhteessa tehtävien tärkeyseroja?
Anne Ruuskanen
Kuopio
Voisiko joku vääntää rautalankamallin miten meidän sitten pitäisi olla ja elää.
Ei voida vain noukkia rusinoita pullasta eli etuja siitä ja tuosta ajatusleikistä.
Karu lähtökohta on, että täällä napapiirillä elämä poropaimenina olisi aika ankeaa ellei ovemme olisi auki maailmalle taivasta myöten kuten WTO ja EU -järjestelyjen kautta olemme saaneet.
Kun sitten onnekkaasti saimme ripauksen Nokia-luovuutta, syntyi tämä Pohjolan Japanin ihme, joka nyt ikävä kyllä on kovaa vauhtia rapautumassa.
Miten pitäisi sitten tulevaisuudessa olla ja elää, yrittääkö roikkua maailman taloudessa mukana vai tyytyä siihen vähään mitä meillä on: kaivoksiin ja metsiin ja vähän turisteihinkin. Ja voisihan nuo pihakivet kärrätä pois ja kylvää perunaa tilalle.
Innokkaita etujen jakamisesta keskustelijoita on, mutta moniko ajattelee mistä sitä jaettavaa saataisiin.
Kapitalistien ahneus on suuri ongema, mutta sellaisia ahmatteja aina on ollut. Suuria valtiomiehiä näyttää olevan entistä vähemmän, heitä jotka pystyisivät sopimusviidalkoissa sooloilemaan ja päätöksenteollaan hillitsemään tätä menoa.
NYT KIERTÄÄ KANKKULAN KAIVOON LAITETTAIS SUORAAN OMAN MAAN TYÖLLISYYTEEN JA VIENTI VETÄIS SINNE MISSÄ ON MARKKINAT MIKÄLI MEILLÄ OLIS HYVÄÄ, TAPEELLISTA TAVARAA KAUPAN.
JO SE ETTÄ NIISTÄ MAIDEN JÄSENMAKSUISTA KAHMAISEE JOKU BJÖRN MILJONÄÄRI WALROS 200 000E MAATILALLEEN TUKIAISINA RIITTÄÄ JÄRKI IHMISELLE MERKIKSI SIITÄ ETTÄ SYSTEEMI JOSSA OLLAAN ON IHAN PASKA JA SIITÄ ON IRROTTAVA HETI!
Luonnonvarojemme lisäksi teollisuuden työllistävä vaikutus kasvaisi nykyisestä, kun kallis euro poistuisi kuvioista.
Maataloudessa ja teollisuudessa WTO:n "sininen laatikko" on asettanut EU-Suomelle tuotantokiintiöt, ja ylituotannosta on rangaistu. EU on vaikeuttanut sekä maa- että porotaloutta.
Kapitalistien ahneus on lisääntynyt vuosittain. Yhtenä keinona olisi muuttaa pääomavero progressiiviseksi nykyisen kiinteän prosentin sijaan. Mitä rikkaampi, sitä suurempi veroprosentti. Samoin ns. Tobinin vero otettaisiin käyttöön.
Osaavia poliitikkoja on ollut aina yhä vähemmän. Tällä tarkoitan, että oman edun ja EU:n edun ajajia on nytkin eduskunnassa, mutta ei suomalaisten vähäosaisten etujenajajia. Yhteiskunnan kahtiajakaminen on ollut Vanhasen hallitusten päätavoite nöyristelemällä EU:lle. Tarvitaan muutos ensi eduskuntavaaleissa!
Kannttaa erota EU:sta http://www.erotaaneusta.fi ja siirtyä ETA:n jäseneksi Sveitsin malliin.