Sosiaali- ja terveysministeriön menot vähenevät tänä vuonna -24,9 %.
Kepu haluaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kepu) Kelan eläkkeelle jäävän Jorma Huuhtasen (kepu) tilalle 14.900 euron kuukausipalkalle - kansaneläkkeiden ja toimeentuloturvan ollessa noin 500 euroa kuukaudessa. Petasiko Hyssälä Sata-komitean puheenjohtajana Kelan pääjohtajan virkaa itselleen? Sata-komitea ei saanut juuri mitään aikaan. Kelan tutkija Markku Laatu kirjoitti HS:ssa, että komitean tulokset jäivät vaatimattomiksi. Kelassa tehdyn postikyselyn mukaan Kalan etuuspäätöksen saaneet asiakkaat ovat tyytymättömiä:
- etuusjärjestelmä ja toimeenpanoprosessit ovat liian monimutkaisia
- etuuksiä jätetään hakematta, koska hakeminen on liian vaikeaa ja työlästä
- myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan.
Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paranna.
Julkinen valta väistää omaa vastuutaan. Hallitus väisti vastuutaan menemällä Sata-komitean taakse.
"En voi ottaa kantaa, kun asia käsitellään Sata-komiteassa", oli Kataisen vakiovastaus.
Vaikka päättäjät tietävät, että väliinputoajia on, mitään ei ole tehty sosiaaliturvan ja hakumenettelyn oikeudenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.
Espoon piispa, Kirkkohalituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, ymmärtää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän koko surkeuden. Hän kirjoiti HS:ssa Suomen kasvavista terveyseroista.
"Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvä yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteyhenottoja. Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan tereydenhoitopalvelujen ulkopuolelle."
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvnvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkalla on kokonaisvaltainen näkemys suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä, syrjäytymisestä sekä myös siitä, mitä pitäisi tehdä. Toisin siis kuin mitä ministereillä Hyssälä ja Katainen.
Heikkala painottaa, että ja syrjäytyneiden, köyhien ja sairaiden, siis apua tarvitsevien lähtökohdista pitää järjestelmää lähteä parantamaan.
Samaa ratkaisua esittää myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan."
Mikäli kepulainen Hyssälä valitaan Kelan pääjohtajaksi, sosiaaliturvan parannuksia ei tapahdu. Hyssälä on moneen otteeseen, muun muassa Eduskunnan kyselytunnilla, ilmoittanut suureen ääneen, miten miljoonia on käytetty sosiaaliturvaan - mutta missä on tulokset? Miksi köyhät sairaat kääntyvät kirkon puoleen sekä terveyteen liittyvissä ongelmissa että toimeentulo-ongelmissa?
Miksi asiantuntijoita ei kuulla? Kepulainen sosiaaliturvan kehittäminen on julkisen vallan vastuun väistelyä.
Kokoomuslainen sosiaaliturvan kehittäminen on puhdasta vaalipropagandaa.
Kokoomuksen Sauli Niinistön ideoi sosiaaliturvan kehittämiseksi "Tukikummit" säätiön köyhyyden poistamiseksi. Näin rikkaat voisivat, niin halutessaan, tehdä lahjoituksia verottomista miljoonatuloistaan säätiölle syrjäytyneiden lasten pelastamiseksi. Suomessa asuu köyhissä perheissä noin 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta Tilastokeskuksen mukaan. Pitäisikö auttaa noita köyhiä perheitä korottamalla perusturvaa ja poistamalla leipäjonot. Kelan tutkijan mukaan se maksaisi noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Kokoomuslainen sosiaaliturvan kehittäminen on rikkaiden almujen antamista säätiön kautta.
Kokoomus ei halua korottaa perusturvaa eikä poistaa leipäjonoja (noin 400 miljoonaa euroa), sen sijaan kokoomus haluaa poistaa suuryritysten yhtiöveron (noin 500 miljoonaa euroa).
Kokoomus ei halua poistaa köyhyyttä. Köyhyys periytyy huono-osaisten lapsille samoin kuin valtavat rikkaudet ja pääomat rikkaiden lapsille.
Sosiaaliturvan parantamisen sijaan Sauli Niinistö, kokoomus, perustaa "Tukikummit" säätiön, jotta köyhien lapsille voidaan lahjoittaa esim. nappulakengät, jalkapallo tai jopa polkupyörä.
Kepu haluaa sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kepu) Kelan eläkkeelle jäävän Jorma Huuhtasen (kepu) tilalle 14.900 euron kuukausipalkalle - kansaneläkkeiden ja toimeentuloturvan ollessa noin 500 euroa kuukaudessa. Petasiko Hyssälä Sata-komitean puheenjohtajana Kelan pääjohtajan virkaa itselleen? Sata-komitea ei saanut juuri mitään aikaan. Kelan tutkija Markku Laatu kirjoitti HS:ssa, että komitean tulokset jäivät vaatimattomiksi. Kelassa tehdyn postikyselyn mukaan Kalan etuuspäätöksen saaneet asiakkaat ovat tyytymättömiä:
- etuusjärjestelmä ja toimeenpanoprosessit ovat liian monimutkaisia
- etuuksiä jätetään hakematta, koska hakeminen on liian vaikeaa ja työlästä
- myöntämisperusteet ovat niin monimutkaisia, että etuuden hakijan on vaikea hahmottaa omia oikeuksiaan.
Sata-komitean ehdotukset eivät tilannetta paranna.
Julkinen valta väistää omaa vastuutaan. Hallitus väisti vastuutaan menemällä Sata-komitean taakse.
"En voi ottaa kantaa, kun asia käsitellään Sata-komiteassa", oli Kataisen vakiovastaus.
Vaikka päättäjät tietävät, että väliinputoajia on, mitään ei ole tehty sosiaaliturvan ja hakumenettelyn oikeudenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi.
Espoon piispa, Kirkkohalituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, ymmärtää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän koko surkeuden. Hän kirjoiti HS:ssa Suomen kasvavista terveyseroista.
"Vuonna 2008 kirjattiin 146.000 terveyteen liittyvä yhteydenottoa. Niitä oli lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteyhenottoja. Muutos on merkittävä. Se osoittaa, että talouden kiristyminen on synnyttänyt suuren määrän köyhiä, jotka kääntyvät kirkon puoleen tuntiessaan jäävänsä yhteiskunnan tereydenhoitopalvelujen ulkopuolelle."
Piispa Heikkan mukaan sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvnvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle
Piispa Heikkalla on kokonaisvaltainen näkemys suomalaisen yhteiskunnan köyhyydestä, syrjäytymisestä sekä myös siitä, mitä pitäisi tehdä. Toisin siis kuin mitä ministereillä Hyssälä ja Katainen.
Heikkala painottaa, että ja syrjäytyneiden, köyhien ja sairaiden, siis apua tarvitsevien lähtökohdista pitää järjestelmää lähteä parantamaan.
Samaa ratkaisua esittää myös Kelan tutkija Markku Laatu: "Sosiaaliturvan kehittämisessä ja arvioinnissa asiakkaiden - erityisesti heikompiosaisten - kokemuksilla ja mielipiteillä olisi suuri painoarvo.
- Toimeentuloturvaa ei päästettäisi rapistumaan kontrolloivaksi köyhyyspolitiikaksi.
- Yksilön vastuuta, markkinaratkaisuja ja muita nykyajan taikasanoja arvioitaisiin kriittisesti vähäväkisimpien oikeuksien toteutumisen kannalta.
- Ketään ei jätettäisi, eikä julkinen valta väistäisi omaa vastuutaan."
Mikäli kepulainen Hyssälä valitaan Kelan pääjohtajaksi, sosiaaliturvan parannuksia ei tapahdu. Hyssälä on moneen otteeseen, muun muassa Eduskunnan kyselytunnilla, ilmoittanut suureen ääneen, miten miljoonia on käytetty sosiaaliturvaan - mutta missä on tulokset? Miksi köyhät sairaat kääntyvät kirkon puoleen sekä terveyteen liittyvissä ongelmissa että toimeentulo-ongelmissa?
Miksi asiantuntijoita ei kuulla? Kepulainen sosiaaliturvan kehittäminen on julkisen vallan vastuun väistelyä.
Kokoomuslainen sosiaaliturvan kehittäminen on puhdasta vaalipropagandaa.
Kokoomuksen Sauli Niinistön ideoi sosiaaliturvan kehittämiseksi "Tukikummit" säätiön köyhyyden poistamiseksi. Näin rikkaat voisivat, niin halutessaan, tehdä lahjoituksia verottomista miljoonatuloistaan säätiölle syrjäytyneiden lasten pelastamiseksi. Suomessa asuu köyhissä perheissä noin 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta Tilastokeskuksen mukaan. Pitäisikö auttaa noita köyhiä perheitä korottamalla perusturvaa ja poistamalla leipäjonot. Kelan tutkijan mukaan se maksaisi noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Kokoomuslainen sosiaaliturvan kehittäminen on rikkaiden almujen antamista säätiön kautta.
Kokoomus ei halua korottaa perusturvaa eikä poistaa leipäjonoja (noin 400 miljoonaa euroa), sen sijaan kokoomus haluaa poistaa suuryritysten yhtiöveron (noin 500 miljoonaa euroa).
Kokoomus ei halua poistaa köyhyyttä. Köyhyys periytyy huono-osaisten lapsille samoin kuin valtavat rikkaudet ja pääomat rikkaiden lapsille.
Sosiaaliturvan parantamisen sijaan Sauli Niinistö, kokoomus, perustaa "Tukikummit" säätiön, jotta köyhien lapsille voidaan lahjoittaa esim. nappulakengät, jalkapallo tai jopa polkupyörä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.