Perhana tuota kepulaista kuntaliittoa kun pani Vanhasen hiihtolatuidean viisi vuotta paremmaksi.
Missä viipyy Mielipidepankin avaus asiasta?
Missä viipyy Mielipidepankin avaus asiasta?
Kepulainen kuntaliitto
Transit_mies
79454
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Laitra linkki, tarkastellaan sitä sitten yhdessä lähemmin.
Olen huono linklkien kanssa, mutta Ylen TV1:n aamu-tv:n uutiset kertovat vähän väliä siitä, miten kuntaliitto on laskenut, että eläkeikä pitää nostaa 70 vuoteen, jotta hyvinvointipalvelujen rahoituksesta selvittäisi 20 vuoden kuluttua.
Minä en ole elossa enää vuonna 2030, mutta miettikää te nuoremmat asiaa, kun se teitä koskeekin.
kuka hussannu suomalaisten eläke rahat niitähän on kerätty jo yli 50 vuotta,kyllä rahaa pitää löytyä.kuka ne on hussannut se on tekosyy ettei niitä olisi,ellei sitten,ellei sitten,joku liituraita pukuinen oo pelannu niitä kasinotaloudes.jokainen voi mielessään laskea miten paljon niitä on kerätty kasvanut joskus hyvin korkoa ja miten vähä eläkeläiset ovat vasta takaisin saaneet. moni on potkaissut tyhjää ehtimättä saada kuin yhden eläkkeen.
KYLLÄ RAHAA ON KUN KEHITYS APUUNKIN ON JUURI MYÖNNETTY 10 MILJ.e LISÄRAHAA,ILMASTOINTIIN YM. MUTTA RAHAA EI TIPU SUOMEN PIENITULOISILLE ELÄKELÄISILLE.ONNEKSI TULEE VAALIT,ODOTAN INNOLLA.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/kuntaliitto_huoltosuhde_ei_korjaannu_tyouria_pidentamalla_1551331.html
Asiaahan tuo on. Jotenkin vaan itse asian ydin tuppaa unohtumaan niiltä jotka populistisesti ja opportunistisesti ovat lähteneet vain räksyttämään Vanhasen esiin tuomaa eläkeiän alarajan nostoa vastaan.
Mielipidepankin avauksia tänen ei kaivata, tollo mikä tollo, mieluummin joku joka ymmärtää asian voisi avata
Kansanedustajat ja suuryritysten johtajat voisivat heti aloittaa näyttämään esimerkkiä. Ennen 65 vuotta ei kukaan eläkkeelle vaikka olisi rahaa pilvin pimein, kortistoon vain jos työ ei maita ja kerran kuukaudessa ilmoittautuminen työkkäritädille.
Ei ihme, että huoltosuhde huononee kun karpeloita ja anderssoneita elätetään ainakin 30 vuotta.
Vanhasen hiihtolatuideoinnissa oli kyse työvoiman riittävyyden turvaamisesta. Kuntaliitto puuttuu taas huoltosuhteeseen. Nämä ovat kaksi erillista asiaa, joilla voi olla liittymäkohtia, mutta välttämättä niitä ei ole.
Kuntaliiton esittämää en ala kiistämään eikä siihen ole syytäkään. En epäile heidän laskelmiaan. Niin voi ihan hyvin olla.
Olennainen kysymyshän tässä on se, voidaanko huoltosuhdeongelma ratkaista työuria pidentämällä taikka vielä radikaalimmalla keinolla eli työeläkeikää nostamalla. Tämä on se, mistä minä olen koko ajan kirjoittanut, en huoltosuuhteesta enkä sinännään työurien pidentämisestäkään.
Ehkä yksinkertainen ajatusleikki auttaa sinua paremmin ymmärtämään sen, mikä tässä on jujuna. Oletetaan, että huoltosuhde heikkenee jo dramaatisesti ensi viikolla. Nyt sitten hallitus nostaa tämän tajuttuaa eläkeiän alarajaa välittömästi kahdella vuodella. Mitä tästä seuraa? Siitä seuraa se, että ensi viikolla ne, jotka luulivat pääsevänsä eläkkeelle joutuvat odottamaankin pari vuotta lisää. Kun työtä ei synny siitä, että lainsäätäjä tekee tällaisen ratkaisun, se tarkoittaa, että vanhukset odottavat sen kaksi vuotta työttöminä. Sekö on sinusta keino parantaa huoltosuhdetta tai kasvattaa työurien pituuksia?
Se mitä sinä etkä yllättävän moni muukaan näytä tajuavan, että nämä keinot toimivat vain, jos tulee lisää työtä. Se taas edellyttään huomattavaa taloudellista kasvua. Lakeja säätämällä ei luoda työtä, koita nyt jo se uskoa. Jos siis on tiedossa tai edes joltinenkin varmuus siitä, että työn määrä tulee lisääntymään ja tekijät loppumaan, työuria kannattaa pidentää ja ehkä jossain vaiheessa eläkeikääkin nostaa. Muuten se on vain ihmisten pompottelua eläkkeen ja toimeentulotukien välillä.
Joku aika sitten Kauppalehdessä kirjoitettiin valtiosektorin osalta eläkeurien pidentymisestä. Pidentymistä oli tapahtunut huomattavan paljon 10 vuodessa vuoteen 2008 mennessä. Jos muistan oikein keskimäärin työura oli pidentynyt 1,5-2 vuotta. Valtiohan ei muuttanut eläkeikiä vuonna 2005, joten sillä ei ole vaikutusta. Sen sijaan vuoden 2005 uudistukseen rakennetut porkkanat ja huomion kiinnittäminen työn laadullisiin tekijöihin on purrut. Tämä on hyvä näyttö sen puolesta, miten paljon fiksumpaa on käyttää porkkanoita kuin keppiä.
"Vanhasen hiihtolatuideoinnissa oli kyse työvoiman riittävyyden turvaamisesta. Kuntaliitto puuttuu taas huoltosuhteeseen. Nämä ovat kaksi erillista asiaa, joilla voi olla liittymäkohtia, mutta välttämättä niitä ei ole."
Ei vielä tällä viikolla aukea se, miten ensi viikolla syntyy ero noiden kahden arvion kesken. Kerro?
Ettei nyt huoltosuhde/eläkeiän korotus aivan sinun mielipiteesi varaan jää.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200902289164604_uu.shtml
tai pakko kai sanoa, että kertaan.
Huoltosuhteessa on tavoitteiden osalta kyse siitä, että tulon tuottajien ja tulonsaajien välinen suhde pysyisi vähintäänkin suunnilleen samana. Se pysyy samana, jos työntekijöiden ja työelämän ulkopuolisten määrässä ei tapahdu suhteellisia muutoksia. Myönnän, että tämän ymmärtääkseen tarvitaan matemaatiikan perustuntemusta. Jos sinulla ei sitä ole, selostukseni menee tietysti yli hilseen.
Huoltosuhdetta ei saada parannetuksi pelkästään sillä, että tavoitellaan työurien pidentämistä. Paljon - ja tämän saman uudelleen - paljon tärkeämpää huoltosuhteen parantamiseksi on saada työtä. Työtunteja ei voi keinotekoisesti lisätä, ellei ole töitä ja töiden perusteella saada tyotteita aikaisempaa enemmän myydyksi.
Työurien pidentämisen tavoite ei siis auta mitenkään huoltosuhdeongelmaan, ellei ole työtä ja taloudellista kasvua. Voimme tietysti keinotekoisesti lisätä työuria alentamalla palkkoja, lyhentämällä työpäivää taikka heikentämällä yrittäjien katteita, mutta tällaiset toimet heikentävät silloin yleisesti elintasoa, mikä ei liene tavoite. Se tarkoittaasi talouden alakierrettä eli deflaatiota. Peruskysymys on siis työn riittävyys. Vasta sitten tulee esiin kysymys tekijöiden rittävyydestä eli työurien pituudesta. Ja vasta tässä kohdin kysymykset huoltosuhteen parantamisesta ja työurien pidentämisestä liittyvät rationaalisesti yhteen. Ei ennen sitä.
Vanhanen sanoo, että eläkeiän nostaminen ja työurien pidentäminen on keino parantaa huoltosuhdetta. Se on parantava keino vain, jos on työtä. Tämän Vanhanen jättää kuitenkin sanomatta. Työn riittävyys on kuitenkin kaiken a ja o. Eivät yritykset palkkaa väkeä istuskelamaan, jos ei ole töitä.
Hallituksen eli VM:n eräs raportti kertoo julkisen talouden tulevasta kestävyysvajeesta. Se pohjautuu matalan talouskasvun olettamaan eli suomeksi sanottuna tarkoittaa, ettei niitä töitä ole. On aika kummallista, että yhtäätä hallitus uskoo töiden lisääntymiseen mutta toisaalta ei. Tulee mieleen, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee.
Oletat, ettei työtä ole, että työttömyys säilyy ennallaan eikä työvoimapulaa tule.
Olet aikamoinen yksinajattelija.
Työttömätkin ikääntyvät, joten työttömyys alkaa rajusti laskea, kun suuret ikäluokat eläköityvät. Kun eläkeläisten määrä kasvaa, kasvaa palvelujen tarve, eli julkinen sektori tarvitsee hyvin paljon lisää työntekijöitä. nyt jo on pulaa sairaanhoitajista, vanhustenhoitajista. lääkäreistä..., Mikä onkaan tilanne sitten, kun joka toinen suomalainen on yli 50-vuotias, eli jo vuonna 2030.
'
Olen aika usein kertonut, että jos kaikki se työ, mikä nyt tehdään - lamasta huolimatta - aiotaan saada tehdyksi myös vuonna 2030 tarvitaan yli miljoona (vai oliko yli kaksi mmiljoonaa) maahanmuuttajaa, kun ei tänne tule pelkkiä työn tekijöitä, vaan heillä on myös perheet mukanaan.
Nuorisotyöttömyydestä puhutaan nyt, kun työvoiman tarve ei kasva ja vanhat pysyvät töissä pidempäöän, niin joka ikäluokasta työelämään tulevia nuoria jää paljon työttömiksi. Tämä ei kuitenkaan jatku pitkään, kun jo tänä vuonna lähtee eläkkeelle enemmän väkeä, mitä työikään kasvaa ja tämä tahti kiihtyy huimasti.
Äläkä väitä, etteikö kyse ole nimenomaan siitä, että huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa työvoimapulan, mistä seuraa, että tuo työvoimapula on täytettävä tai emme saa kasaan niitä verotuloja, jotka tarvitaan eläkkeellä olevien tarvitsemien palvelujen tuottamiaseen.
Ja tottakai työurat pitenevät, kun ihmiset ovat parempikuntoisia ja erilaiset porkkanat houkuttelevat pysymään töissä pidempään. Myös työelämän laatu paranee, kun yritykset huomaavat, miten kalliiksi tulee, jos porukka vaihtuu ja aina on ajattava uusia sisään siihen, miten firmassa toimitaan. Työelämän laatua on edelleen parannettava, porkkanoita on lisättävä, työssä jaksamista on tuettava, ikääntyvien toimenkuvia on muutettava, uusia työaikajärjestelyjä on kehitettävä, kaikki mahdollinen on tehtävä, jotta työurat pitenisivät, koska muuten ei kaikkea tekemättä olevaa työtä saada tehdyksi.
Myös eläkkeellelähdön alarajaa on nostettava niin kuin Vanhanen hiihtäessään ideoi ja missä Kuntaliiutto panee tuplasti paremmaksi.
Kyse ei ole vaihtoehtoisista keinoista, vaan samaan aikaan toteutettavista keinoista, minkä nyt ehkä jo alat sinäkin tajuta. Toivoisin ainakin.
Etkö ole ollenkaan tietoinen siitä, millainen työvoimapula meille on ennustettu jo tämän vuosikymmenen lopulla saati sitten ensi ja seuraavalla vuosikymmenellä?
Noita ennusteita on useita, mutta sinä ohitat ne tyynesti. Jopa elinkeinoministeri Pekkarinen on ministeriössään lasketuttanut, että jos sosiaali ja terveyssektorille ei saada aikaan sellaista työn tuottavuuden lisäystä, jolla henkilöstön määrä saadaan laskuun, niin jo 2020 luvulla ollaan tilanteessa, jossa julkkinen sektori tarvitsee jokaisen uuden ikjäluokan jokaisen ihmisen, että työt saadaan tehdyksi.
Yksityiselle sektorille, josta verotettava bkt syntyy ei näin jäisi yhtään työntekijää uusista ikäluokista!
On siinä aika kova syy työurien pidentämiseen, koska huolktosuhde heikkenee.
Vai mitä?
Matalan talouskasvun olettamus on aivan järkevä silloin, kun budjetoidaan tuloja ja menoja. Mutta ei mikään olettamus sinna asti yllä, milloin Vanhasen ideoima eläkeiän korotus astuisi voimaan.
Selittelet kahdella toisiinsa riippumattomalla asialla, kun et muutakaan enää keksi.
Kysehän oli siitä että jos eläkeikää ei nosteta vaihtoehtona yli 30%:n työeläkemaksu.
Sinulla kumma kuullun ja luetun ymmärtämisen vaikeus. Minä en ymmärrä miten ihminen voi ymmärtää noin nurinniskoin kaiken kuulemansa ja lukemnansa kuin sinä. Noin pahaa lukihäiriötä en ole vielä ennen tavannut.
Jos kaikki se työ halutaan tehdä vuonna 2030, mikä tehdään nyt, tarkoittaa vain sitä, että työttömyys alenee nykyisestä alle 100 000 henkeen. Et ole kuunnellut riittävän tarkasti näitä kohtaamisia esitelmiä yms. Niissä lienee kyse vain siitä teoreettisesta laskelmasta, millaista työvoiman tarvittaisiin nykyisen huoltosuhteen ylläpitämiseksi. Jos ymmärtäisit jättää tämän huoltosuhdekysymyksen erilleen, et turhaan sekoittaisi päätäsi niin pahasti.
Meille tulee varmasti alakohtaisesti ja alueellisesti työttömyyttä. Terveydenhoitoala on yksi todennäköisimmistä. Siinä ei kuitenkaan paljon auta, että teollisissa ja muissa kuin näissä terveydenhoitoalan ammateissa lisätään työurien pituutta. Tällainen työvoimapula on järkevästi ratkaistavissa vain lisäämällä koulutettujen määrää ja tuomalla työvoimaa ulkomailta. Aluekohtaiset ongelmat puolestaan kohtaavat itäisen Suomen syrjäseutuja. Nämä olisi ratkaistavissa sillä, että Kepu saataisiin alas ja sen mukana idioottimainen aluepolitiikka.
Tämän laman aikana on hyvin nähty, että vaikka olisi kuinka halu pidentää työuria, se ei onnistu, jos ei ole työtä. Työn puute johtuu siitä, että vientituotteidemme ostaminen on romahtanut. Yritykset eivät palkkaa työntekijöitä työpaikoille istuskelamaan, vaikka pääministeri Vanhanen kuinka toivoisi sitä. Nyt laman aikana työurat siis lyhenevät, kun merkittävä joukko ihmisiä on työttömänä ja lomautettuna. Tämän esimerkin luulisi jo itsessään kertovan sen, että koko yhtälön olennaisin muuttuja on työn määrä. Se määrää ensisijaisesti työurien pituudet, ei se mitä Matti Vanhanen ja hallitus toivovat. Tämä ei ole toivotalkoiden asia. Ulkomailla ei sentään olle niin hölmöjä, että uskoisivat tähän Kokoomuspropagandaan. Siellä ostopäätökset tehdään ihan eri syistä ja ne päätökset määrittävät sen, kuinka paljon meillä tulee milloinkin olemaan työtä.
Jotta työn määrä lisääntyisi niin paljon, että tarvitaan esim. yleistä eläkeiän nostamista kaikkien jo tähänastisten keinojen lisäksi, talouskasvun pitäisi olla matalan sijasta suurta ja nopeaa. Kaikki ennusteet viittaavat päinvastaiseen.
Jos nyt välttämättä halutaan ottaa tähän se rakastamasi huoltosuhde, niin voi sanoa, että tilanne on sen kannalta tottakai ongelmallinen. Sen vuoksi ei voida päättää työurien pidentymisestä, vaan ainoastaan toivoa, että ne pidentyisivät sen takia, että työn kysyntä kasvaa. Se toimii valitettavasti näin päin kuten aina ennenkin. Maa kiertää edelleen aurinkoa eikä aurinko maata, vaikka papisto sitä haluaisikin.
Huoltosuhde siis heikkenee hyvin suurella todennäköisyydellä. Se on ongelma, joka joudutaan ratkaisemaan jollakin tavalla, ja ne tavat eivät tietenkään saa suurta suosiota osakseen. Paras ratkaisu olisi työn kysynnän kasvu. Vasta sen jälkeen on järkevä miettiä työn tarjontaan liittyviä ongelmia. Työn kysyntäongelmat ovat kuitenkin ensisijaisia ja niitä ovat onneksi teollisuusjohtajat (esim. Metson Eloranta ja Sora Enson Karvinen) nyt ymmärtäneet ottaa esille, kun hallituksesta ei siihen näytä olevan. Teollisyydessa ollaan näemmä paljon paremmin reaaliajassa kuin hallituksessa. Epäilisinkin, että tämä eläkehössötys vähitellen laantuu, kun teollisuuspomot alkavat kiinnittää yleisemminkin päättäjien huomiota todellisiin ja paljon suurempiin ongelmiin.
Ymmärrän kyllä tämän ongelman, mutta sillä ei kannattaisi sekoittaa muutenkin sekavaa keskustelua. Eläkeiän nostaminen vähentäisi toki eläkemenojen määrää ja pienentäisi eläkemaksuja. Tästä asiasta emme liene erimielisiä. Mutta mitä sitten?
Verotulojahan se ei lisäisi lainkaan, sillä eläkeiän nostolla ei lisätä tuotteiden kysyntää eli työtä ja sen kysyntää. Toisin sanoen ne, joiden eläke lykkääntyisi, joutuisivat elämään työttömyyskorvausten ja toimeentulotukien varassa. Jos ne ovat pienemmät kuin eläke, syntyy toki säästöä, mutta tuskin kovin ratkaisevasti. Sen seurausvaikutuksena ihmisten säästöaste todennäköisesti kasvaa, mikä on pois kulutuksesta, mikä puolestaan edelleen heikentää työttömyyslukuja. Siis hölmöläisen hommaa.
Jos käsitin oikein, sinä siis esität sitä, että eläkemenoista osa siirretään työttömyysmenoiksi. Saanko kysyä, mikä järki siinä on takana. Ja missä kohdin olen ymmärtänyt jotain nurinniskoin? Jos huomenna nostetaan eläkeikää kahdella vuodella ensi viikosta lähtien, niin kuinka monta uutta työpaikkaa meille on syntynyt. Tähän kun osaat vastata hyvin perustellen, voin olla valmis kyllä tinkimään näkemyksistäni.
>>>Oletat, ettei työtä ole, että työttömyys säilyy ennallaan eikä työvoimapulaa tule.
Olet aikamoinen yksinajattelija.
Olen samaa mieltä ettei työurien pidentämisvaateella ja huoltosuhteen vajeella ole riittävästi yhtymäkohtia tai kannatusta.
Useissa erilaisissa ennusteissa on viitattu hitaaseen talouskasvuun koko seuraava vuosikymmen ja tästä johtuen valtion talouden tasapainottamisongelmat pahentavat osaltaan työllistämisnäkymiä.
Näissä olosuhteissa työurin pidentämiseen tähdätty skenaario on mahdoton yhtälö toteuttaa esitetyllä tavalla, tarvitaan pikemminkin saksalainen malli, jossa työaikaa lyhentämällä jaetaan työtä useammalle yhtä aikaa.
Kuten mainitsit, työn kysynnälle on nyt ja tulevaisuudessa tilaa. Hallitus on käytännössä taistellut tuulimyllyjä vastaan työn kysyntää koskevissa päätöksissään ja epäonnistunut kerta toisensa jälkeen asettamiensa tavoitteiden suhteen. Teollisuusjohtajat ja yritysjohto yleensä ovat poliittisista kahleista vapaana ymmärtäneet asiantilan paremmin. Erityisesti vientiin tähtäävän teollisuuden osalta työn kysyntää on pystytty merkittävästi lisäämään melko lyhyelläkin perioodilla. Viimeisimmän tilaston mukaan työtä kysyy 9,3% työvoimasta ja ennusteiden mukaan se vielä hiukan nousee keväällä, jolloin työn kysynnän huippu on saavutettu.
Kepun liiallinen innokkuus Impivaarassa on tuhoamassa vakiintuneet tavat hoitaa työn kysyntää luonnollisella tavalla. Kepun vanha siltarumpupolitiikka ja tukien syytäminen jokaisen Impivaaralaiseen työkohteeseen romuttaa kaikki ne tavoitteet, jotka muutoin edistäisivät työn kysyntää. Kestävyysvajeeseen puuttuminen kepun esittämällä tavalla käy kalliiksi veronmaksajille, lopputulos tule olemaan täydellinen mahalasku ja kepulaisuuden muistomerkki jälkipolville.
Mutta varsinaiseen teemaan palatakseni kysyisin sinulta asian pihviin menevän kysymyksen. Kuten useissa eri yhteyksissä olet tuonut selkeästi esiin käsityksesi siitä, että työurien pidentäminen on epärealistinen tavoite ja työpaikat eivät tule lisääntymään edes vuosikymmenten kuluessa hitaan talouskasvun vaikutuksesta. Miten henkilökohtaisella tasolla olet varautunut tai varautumassa pysyvään kestävyysvajeeseen omassa taloudessa? Sillä luultavasti tuolloinkin maa kiertää edelleen aurinkoa eikä aurinko maata, vaikka keptinen papisto sitä haluaisikin.
on havaita, että jollakulla on vielä täälläkin ymmärrys tallella. Tottakai minäkin toivon, että työvoimapula iskisi kunnolla ja tarvittaisiin työurien pidentämistä. Sehän tarkoittaisi sitä, että taloudessa menee paljon paremmin kuin osattiin ounastella.
Henkilökohtaisessa taloudessani ei ole ongelmia. Olen ollut hyvätuloinen ja kerännyt varallisuutta jonkun verran myös pahan päivän varalle. Kun aikaa on, ole opiskellut puutarhanhoidon ohella myös osakejoitteluun liittyviä lainalaisuuksia ja sekin on tuotanut tulosta. Siitäkin saaan kiittää matematiikan opettajaani vuosien takaa, kun hän takoi päähäni numeroiden merkitystä tässä maailmassa. Oma talouteni kestää kyllä eläkkeiden leikkauksen, mikä kyllä saattaa tulla muodossa tai toisessa eteen myöhemmin.
Kaikesta päätellen työurin pidentämiseen ja kestävyysvajeeseen liittyviä ongelmakohtia on liikaa paisutettu ja omaehtoinen selviytymisstrategia on kuitenkin se tulevaisuuden tavoite enemmistön kohdalla.
Palatakseni tuohon kepulaisuuden perisyntiin omaksuttu veronmaksajia kohtaan käyttämä vihamielinen politiikka kaikessa suhmuroinnissa. Neuvostoliitosta haettua mallia sovelletaan surutta tänäkin päivänä vaikka itse esimerkkivaltio on kuollut ja kuopattu siirtyessään markkinatalouteen.
Eniten suoraan sanoen hatuttaa kaiken suuren ihannointi, jota Neuvostoliitossa oli suuret panssarivaunut, ydinenergia ja rautatiet paksulla raudalla varustettuna. Kepu on lähtenyt jäljittelemään samaa ihannoinnin perusmallia syytämällä surutta rahaa paksuihin ratakiskoihin ja räjäyttelemällä peruskallioita aivan pääkaupunkiseudun sydämessä, sekä suunnittelemalla valtavaa ydinvoiman lisäystä.
Kepu käy kalliiksi veronmaksajille.
Jäbälle nyt heti ensi alkuun tiedoksi, että mene ihmeessä heti hakemaan Hesari aamiaispöydälle ja lukemaan kansantaloustieeteen professori Vesa Kanniaisen monessa suhteessa mielenkiintoista kirjoitusta pääkirjoitusivulla.
Puutun tässä nyt vain Kanniaisen jutun yhteen kohtaan, mutta se on osa hänen pääsanomaansa. Siitä voit huomata, että aikamoiseksi yksityisajatteluksi nimeämäsi on todellista korvamakiaa minulle, kun kerran kansantaloustieteen professoritkin alkavat jo ottaa ajatuksia täältä. Vai mitä sanot tästä Kanniaisen kirjoittamasta: "Julkisen talouden ongelmiin haetaan ratkaisua työurien pidentämisestä. Tämä jää kuitenkin illuusioksi, jos maahan ei saada lisää yrityksiä, joihin työtä voi syntyä."
Voiko sen selvemmin sanoa. Työvoimapulaa ei siis synny, ellei maahan saada lisää työtä. Tämä on juuri se, mitä ole "aikamoisena yksityisajattelijana" koko ajan hokenut. Työtä saadaan lisää vain, jos maahan saadaan lisää yrityksiä, tuotantoa ja taloudellista kasvua. Nykytason työt kyetään tekemään ilman merkittäviä työurien pidentymisiä.
Näin se kehitys siis kehittyy. Aikamoisesta yksityisajattelusta uhkaa tulla aikamoista yleisempää ajattelua. Mutta kiitos kuitenkin siitä, että osasit pitää minua edelläkävijänä.
että tämä lasma kestää vuosikymmeniä?
Lamat ei ole koskaan kestänyt kuin korkeintaan kaksi vuotta.
Entä sitten kun lama hellittää ja työpaikkoja alkaa syntymään?
Osaatko ajaetella edes ensi vuoteen ajassa eteenpäin?
Vanhanen katselee jo 2025 vuoteen, eli 15 vuoden päähän. Osaatko sinä ketsella? Silloin ainakin tämä nykyinen lama on jo loppunut. Saattaa olla uusi lama mutta tuskin tällaista työttömyyttö enää tulee Suomeen koskaan kuin nyt on tämän päivän syntyvyydellä. Suomalaiset vähenee koko ajan. 2050 vuonna ennusteiden mukaan suomalaisia 25% vähemmän kuin nyt jos syntyvyys ei lähde nousuun. Tuo tarkoittaa sitä että väkeä on tällä hetkellä tuyöttömänä 10 %. Eli tällä työvoiman tarpeella 2050 on 15% työvoimavaje. Silloin pitää eläkeikä olla yli 70 vuotta että kaikki työt tulee tehtyä.
Tätä keskustelua on käyty jo useampaan kertaan ja olen siinä yhteydessä visioinut asioita vuosiin 2025-2030. Et ole varmaan seurannut sitä keskustelua, joten kertaan hieman mielelläni.
Lama loppuu aikanaan ja esim. ETLA on ennustanut jo ensi vuodelle aika reipasta kasvua. Muut asiantuntijaennustajat ovat olleet huomattavan paljon maltillisempia ennusteissaan. Tämä kertoo tietysti ennustamisen vaikeudesta.
Työminsteriön asettama työryhmä on laskenut työvoiman nettovähennyksen suuruuden. Se on keskimäärin 12 000 henkilötyövuotta vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoittaa tästä eteenpäin yhteensä noin 180 000 henkilön vähennystä nykyiseen työvoimaan verrattuna. Kun meillä on nyt työttömänä liki 300 000 henkilöä, tämä tarkoittaisi, että vielä vuonna 2025 olisi 100 000 työtöntä, eli noin 200 000 voitaisiin työllistää. Siis työvoimapulaa voidaan hoitaa vähentämällä työttömien reserviä.
Toinen käytettävissä oleva keino on varsin matalalla tasolla olevan työllisyysasteen nostaminen. Työryhmän mukaan tällä keinolla olisi realististen mahdollisuuksien rajoissa saada työvoimaan 100 000 henkilötyövuotta lisää.
Kolmas keino on työurien pidentyminen. Työurien arvioidaan varsin yksituumaisesti pidentyvän keskimäärin kahdella vuodella jo suoritettujen toimien perusteella. Keskeinen työurien pidentymiseen vaikuttava tekijä tässä on vuoden 2005 eläkeuudistus. Esim. Raimo Sailas allekirjoittaa tämän kahden vuoden pidennyksen saavutettavan näillä keinoin.
Tämä kyseinen työryhmä on tehnyt raporttinsa jo ennen nykyistä lamaa. Sen aikaisilla luvuilla työvoimareservin määrä oli paljon pienempi. Voisin tässä kohdin olla suuripiirteinen ja sanoa, että koko työttmänä oleva työvoimareservi tulee käytetyksi vuoteen 2025 eli hyväksytään lähinnä vain kausiluonteinen työttömyys.
Vuoteen 2050 ei kukaan ole tähynnyt, ei Matti Vanhanen eikä hallitus, joten ehkä meidän kannattaa keskittyä enemmän vuosiin 2025 - 2030. Jos eläkeuudistuksia tarvitaan vuotta 2050 varten, niitä ehditään tehdä myöhemminkin. Mutta yritetään pitää jalat tukevasti maassa eikä lähdetä lentoon vuosikymmenten päähän.
Jotta keskusteltaisiin oikeista asioista samoilla termeillä, on hyvä pitää erillään myös työikäisen väestön määrä ja sen kehitys työvoiman määrästä ja sen kehityksestä. Työnteon osalta olennainen on työvoiman määrä, ei työikäisten luku.
Työvoiman tarve eli kysyntä on riippuvainen talouskasvusta. Ekonomistit taitavat olla aika yksituumaisia siitä, että alle kolmen prosentin talouskasvu ei vielä lisää työpaikkojen määrää. Tietysti verraten pienikin talouskasvu voi riittää aivan suurimpien piikkien tasaamiseen. Jos nyt työttömyys kasvaa 14 prosenttiin kuten Katainen eilen visioi, se varmaan aika nopeasti tippuu takaisin 10 prosentin tasolle, kun talous hiukankin kasvaa. Mutta siitä eteenpäin vaaditaan reilumpaa talouskasvua.
Hyvin monet tahot ovat ennustaneet talouskasvun pysyvän matalana mahdollisesti koko tämän vuosikymmenen ajan. Näin uusia työpaikkoja ei syntyisi ja työvoimapula olisi hoidettavassi edellä mainitsemallani keinoilla. Jos onnistuisimme jollain ihmeen kaupalla pääsemään nopeaan talouskasvuun, tilanne muuttuu. Silloin tarvitsisimme hyvinkin luultavasti työurien pidentymistä. Mutta tämä siis edellyttää melkoista talouskasvua eli 3-5 prosenttia vuosittain. Kansantaloustiteen professori Vesa Kanniainen kiinnittää ihan tähän samaan asiaan humiota tämän päiväisessä Hesarissa. Hän pitää työurien pidentämistä illuusiona, koska sen totetuminen on täysin riippuvainen yrittäjyyden lisääntymisestä ja talouskasvusta.
Muuten se, että meitä olisi 25 % vähemmän vuonna 2050 ei taida kyllä perustua mihinkään ennusteisiin. Syntyneiden ja kuolleiden määrä alkaa olla tasapainossa joskus vuoden 2025 - 2030 jälkeen, joten väestön vähentyminen tulee siitä, että suuret ikäluokat alkavat kasaantua haudan lepoon. Tämä puolestaan parantaa huoltosuhdetta eli vie vielä enemmän meitä pois nyt ennustetuista uhista.
Ennenaikaiseen eläkkeellejäämiseen on kaksi syytä:
1. Terveydelliset syyt. - Työkyvyttömyyseläke
2. "Tuotannolliset ja taloudelliset" syyt. - Työttömyysputki
Kumpaankaan ei eläkeiän nostamisella ole vaikutusta. Vain johtavassa asemassa olevat tai muuten hyvätuloiset voivat jäädä vapaaehtoisesti eläkkeelle ennen virallista eläkeikää.
Työn kysyntä kasvaa luonnollisesti, kun talouskasvu saadaan käyntiin, Suomi tulee siinä hieman muun euroopan perässä, kun vientituotteemme ovat investointihyödykkeitä eikä niitä tarvita ostajamaissamme ennen kuin niiden oma kysyntä on kasvanut niin, että kapasiteettia on lisättävä.
Meillä on nyt ennusteltu ensi ja seuraavan vuoden talouskasvuja, mutta ennusteiden haarukka on hyvin lavea. Varmaa on vain se, että talouskasvu on saatava aikaan, koska ei mitään hyvinvointia pidetä yllä muuten kuin työtä tekemällä.
Tässä tulee huoltosuhde mukaan. Työikäisen ikäluokan koko vähenee ja julkisen sektorin työvoiman tarve kasvaa automaattisesti väestön ikärakenteen painottuessa eläkeläisiin ja vanhuksiin. Yksityinenkin sektori, jonka kasvu tuottaa meille verotulot, tarvitsee myös työvoimaa. Siksi työuria on pidennettävä kaikin mahdollisin keinoin ja varmistettava näiden keinojen pitävyys eläkeiän alarajaa korottamalla.
Meidän on oltava uskottavia sen suhteen, että julkinen taloutemme pysyy kasassa myls 20 vuoden kuluttua. Eläkeratkaisuja ei tehdä sormia napsauttramalla sitten, kun huomataan, ettei työvoima muuten riitäkään. Tämä on pitkäjänteinen päätös, joka vaikuttaa muiden toimien ohella, myös Suomen luottoluokitukseen, eli lainoistamme maksamamme koron määrään.
Velka on siirrettyä verotusta, jonka maksamme myöhemmin takaisin ja sitäkin varten on tehtävä työtä, jotta valtio ja kunnat saavat kasaan tarvitsemansa verotulot.
Se, että SDP vastustaa asiaa on vastuutonta, vastuuttominta, mitä osaan tässä taloustilanteessa kuvitella. Heinäluoman ja Urpilaisen eläkepopulismi on lisäksi täysin valheellista, pelkkää vaalitaktikointia, ei mitään muuta. Jos olisin demari niin kuin Sinä, niin häpeäisin puoluettani nyt !
Työn kysyntä kasvaa, jos talouskasvua saadaan riittävästi aikaiseksi. Tämä ei ole mikään kun-kyvymys, vaan jos-kysymys. Tässä kohdin on hyvä viitata Sixten Korkmaniin, joka puhuu nyt passiivisesta talouskasvun odottelemisestä, mitä hän pitää vaarallisena huolettomuutena. Tällä hän viitannee erityisesti hallituksen saamattomuuteen.
Varmaa on siis se, että talouskasvu on saatava aikaan. Tässä olemme vihdoin samaa mieltä. Tähänhän kaiken toiminnan pitäisi nyt tähdätä, että toissijaisten asioiden kanssa puuhasteluun. Talouskasvu ei synny suinkaan työtä tekemällä. Tässä sinulla on paha ajatusharha. Työn tulokset pitää saada myös kaupatuksi ja asiat mitoittaa sen mukaan. Meillä Kepu on kyllä historiallisesti tominut niinkin, että on yrittänyt saada kasvua pelkästään työtä tekemällä. laihoin tuloksin. Maataloudessa tehtiin aikoinaan töitä niin paljon, että saatiin kolmen vuoden sato kahdessa vuodessa. Niiden kahden vuoden sato kulutettiin kotimaassa ja se yhden vuoden sato lahjoitettiin sellaisiin kehitysmaihin kuten Englantiin ja Venäjälle. Se oli tyyppiesimerkki uskosta, jonka mukaan talouskasvu syntyisi itsestään vain työtä tekemällä. Jos näin olisi meidän kannattaisi panna heti kaikki väki sorven äärelle ja ihan sama mitä tekemään.
Työvoiman tarve voi kasvaa julkisella sektorilla itsestään. Sitä en epäile. Mutta työn teettamisen tarvittavan rahoituksen määrä ei kasvakaan yhtä itsestään selvästi. Vaikka työn tarve kuinka kasvaisi, sitä on aika vaikea tehdä, jos rahat puuttuvat. Julkinen sektori voi paisuttaa toimiaan vain sitä mukaan yksityinen sektori onnistuu kasvamaan. Luulisi tämä nyt sentään opetettavan jo Kokoomuksen taloustiedon peruskurssilla.
Eläkeratkaisuja ei tehdä ja ei ainaakaan saisi tehdä sormia napsauttamalla. Tällaistahän Matti Vanhanen ja hallitus yrittivät, kun Vanhanen sai ideansa Rukan hiihtoladuilla. Tämä on juuri sitä sormien napsautuspolitiikkaa. Kyllä asioita pitää ensin selvittää eikä tehdä päätöksiä vain sormia napsauttamalla. Tosin tässä Suvi Lindenin tapauksessa päätöksiä ei saatu aikaan edes sillä napsuttelulla.
Työvoiman tarpeesta ja riittävyydestä juuri pitäisi olla tarkka selvitys. Tällaiseen tietoon pitää perustaa päätökset, ei Rukan hiihtoladuilla saatuihin oivalluksiin. Jos tuota tarvetta tietoon perustuen on olemassa, ratkaisuja pitääkin tehdä ajoissa, jotta emme olisi työvoimapulan edessä. Mutta asian toinen on puoli on siinä, että jos tieto ei tuekaan päätöstä, voimme olla kasvavan työttömyyden edessä. Se voi olla vielä vakavampi ongelma kuin työvoimapula. Näin vakavissa kysymyksissä ei saisi tehdä oivalluksia edes maitopäissään hiihtoladuilla, vaan jossain ihan muualla.
Ei SDP vastusta talouskasvua ja työn lisääntymistä. Päinvastoin. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi sellaista. Jos jostain puolueesta ei pidä, ei sen päälle silti kannata täysiä valheita kaataa. Puhettasi eläkepopulismista on mahdoton käsittää. SDP ei poliittisesti mitenkään asemoitunut työurien pidentymistä vastaan yhtään sen enempää kuin mikään muukaan puolue. Ehkä poliitikkojen kuitenkin pitäisi vähän suitsia itseään ja pitää jalat maassa. Lue nyt ihmeessä Vesa Kanniaisen kirjoitus päivän Hesarista, missä hän pitää työurien pidentymistavoitetta illuusiona, jos yrittäjyyttä ja talouskasvua ei saada aikaiseksi. Tämä kertoo kaiken olennaisen aiheesta ja marssijärjestyksestä. Tämä on se asia, mihin hallituksen pitäisi panna kaikki tarmonsa eikä vouhottaa jostain eläkeikärajasta. Työurat pidentyvät vain sitä myöten, onko työtä tarjolla. ne eivät pitene lakeja muuttamalla jonkun ikärajan suhteen. Joku järki tässä nyt pitäisi saada aikaan ja onneksi yritysjohtajat ja talousoppineet ovat nyt heränneet palauttamaan hallitusta oikeille raiteille oikeiden asioiden pariin. Hiihtämiset ja sauvojen kanssa hosumiset pitää nyt jättää tuonnemmaksi. Onneksi tämä pahin hosuja älysi lähteä hoitamaan jalkojaan.
On aina mieltä ylentävää havaita, että jollain liikkuu sentään järki vielä päässä. Kirjoitat lyhyesti, mutta asiaa.
Koeta sinä puolestasi ymmärtää, että monta asiaa tapahtuu samaan aikaan: työvoiman saatavuus kokonaisuutenaan pienenee joka vuosi, kun ikäluokat pienenevät ja eläkkeellä on yhä enemmän väkeä. 2030 kasasta on 50% yli viiskymmpisiä ja eliniän odotus nousee niin, että tuolloin ennustetaan satavuotiaitakin olevan jo tuhansissa.
Julkista sektoria ei siis "paisuteta", kun tästä yhtälöstä jo näkee, että joka vuosi yhä enemmän kasvava julkisten palvelujen tarve tarvitsee tekijänsä, ja tarvitsee niin palöjnon tekijöitä, että pienenevistä työikään kasvaista ikäluokista ei enää riitä työntekijöitä siihen, mitä KASVAVA yksityinen sektori tarvitsee.
Talouskasvu on pitkällä aikavälillä "must" ja se ei ole mikään jos-kysymys, jos aiomme pysytellä jonkinlaisena hyvinvointivaltiona hyvinvointipalveluinemme. Ja kasvua ei synny, ellei kasvulle ole työntekijöitä.
Suomen talouskasvuun ei kukaan usko, jos täällä lähdetään eläkkeelle, niin että huoltosuhde sen ansiosta entisestään huononee. Jos, tai sanotaan tässä KUN, meiltä takuulla kohtaa muutamakin taantuma tai jopa lama ennen vuotta 2030, niin olisihan se mukavampåaa saada silloinkin lainaa kohtuullisella korolla niin kuin nyt olemme saaneet.
Olet aika outo äijä, kun pidän sinua muuten hyvin oikeudenmukaisena, yhteisöllisenä ja inhimillisenä, mutta tässä asiassa heittäydyt kaikkien tosiasioiden vastaisesti tukemaan demareiden itsekästä ja ahnetta "saavutettujen etujen"-vaalikusetusta.
Tämä ei ole minulle mikään savutettuja etuja koskeva kysymys, vaan ihan puhdasta järjenkäyttöä työvoiman kysynnän suuruudesta ja tarjonnan mitoittamisesta vastata tuohon kysyntään. Meillä lienee täysin eri visio kysynnän määrätästä, minkä lisäksi sinulla on puutteellinen tieto työn tarjonnan määrän kehittymisestä, vaikka minä olen yrittänyt näitä lukuja sinunkin päähäsi päntätä.
Ajattele scifisti vaikkapa niin, että ihmistyövoimaa ei tarvita, koneet ja automaatio hoitavat kaiken. Nyt sitten vanhusten määrä kasvaa ja julkisen sektorin tarve vastata asiaan vanhuspalveluja lisäämällä kasvaa. Minusta julkisen sektorin pitää saada varoja sitä varten, että se onnistuisi lisäämään noita palveluja. Ja sitten tullaan olennaiseen. Lisääntyvätkö nuo julkisen sektorin kaipaamat verorahat sen vuoksi, että tuotteitamme ostetaan ulkomailla aikaisempaa enemmän vain sen takia, että lisäämme koneita tekemään noita tuotteita, mutta niitä tästä huolimatta ostetaan vain yhtä paljon kuin ennenkin.
Ei tuotteita kannata tehdä varastojen hyllyille vuosiksi pölyttämään. Kyllä ne pitää saada myydyksi eteenpäin. Työtä syntyy vain siitä, että myynti lisääntyy. Myynti ei suinkaan lisänny sillä perusteella, että työtä ja tuotteita tehdään enemmän.
Psyykkään mieluusti myös niin, että tämä on must -asia. Valitettavasti en usko kuitenkaan siihen, että pelkällä uskon voimalla mikään nytkähtää eteenpäin. Ja jos arviot menevät tässä kohdin metsään, työvoimapulan sijasta meillä on pahempi ongelma eli työttömyysongelma käsissämme.
Itse olen huomattavasti pessimistisempi kuin sinä. Uskon enemmän näitä talouden ennustajia ja sitä, että talouskasvu tulee olemaan EU-alueilla pitkään varsin vähäistä. Jos tässä kohdin tulee muutoksia parempaan, pitää toki reagoida. Meidän ei kuitenkaan pitäisi tehdä hätiköityjä ratkaisuja, jotka sitten löydämme edestämme. Työurien pidentämisessä on paljon järkevämpää käyttää joustavia malleja, jotka sitten joustavat tarvittaessa kumpaankin suuntaan. Aivan mainio on tässä suhteessa vuoden 2005 eläkeuudistus, joka toi mukanaan joustavan eläkeiän 63-68 vuotta. Jos tarvetta on, joustoa voidaan vielä lisätä loppupäästä esim. 70 vuoteen. Siis kun työtä on tarjolla ihmisten kannattaa olla pitempään työssä ja kun sitä ei ole, on järkevää jäädä eläkkeelle. Hallitus on tässä kohdin menettänyt uskonsa ja luottamuksensa ihmisiin pyrkien pakolla määrittämään ratkaisuja näiden puolesta. Vuoden 2005 eläkaratkaisujen tekijät sen sijaan olivat järki-ihmisiä.
Laki ei tunne eläkkeelle lähdön perusteeksi tuotannollisia ja taloudellisia syitä, keksit ne ihan omasta päästä.
Työkyvyttömyys tulee olemaan aina ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen peruste vaikka normaali eläkeikä nousisi 70-vuoteen. Eikä lapsenlapsesi pääse äänestämään sosiaalidemokraattista ehdokasta nykyisen lain puitteissa alle 18-vuotiaana vaikka on ikäisiään huomattavasti kookkaampi. Näistä molemmista löytyy se pihvi ja yhtymäkohta jota lain tarkoituksella säädetään.
Näihin kumpaankaan ei vaikuta tuotannolliset-, eikä taloudelliset seikat.
Me ollaan kinattu tästä asiasta tarpeeksi usein ja pitkäänkin, että nyt pidän paussin. Lähden pojanpoikien kanssa Tukholmassa käymään, niin kuin jo ennätin toisaalla mainitakin.
Lauantaina ehkä... tai sitten pidän koneen kiinni yli viikonloipun.
PS. Työurien pidentäminen joustavilla malleilla ja eläkeikää korottamalla eivät ole toistensa vastakkaisia keinoja, vaan rinnakkain toteutettuina juuri se, mitä pitää tehdä. Eihän yksikään taho ole tähän asti pitänyt uskottavana sitä, että nuo joustavat keinot yksinään riittäisivät turvaamaan hyvinvointivaltion veropohjan niin, että palvelut voidaan jatkossa kustantaa.
Toinen juttu on, että eläkelakeihin voi helposti säöätää helpotuksia ilman isoja ylimenokausia, mutta kiristysten - niin kuin nyt - aikaansaaminen vaatii kohtuullisen ja oikeudenmukaisen ylimenokauden. Siksi nyt on puhuttava vuoden 2025 tilanteesta ja ajasta sen jälkeen, minkä talouskasjusta saat jossitella niin kuin haluat, mutta siihen mennessä kasvu on jo aiheuttanut niin pahan työttömyyspulan, että kasvuu taittuu siksi, ettei tekijöitä ole.
Työuran pidentämisellä ei voidakaan turvata hyvinvointivaltion veropohjaa. Se enemmän utopiaa ja illuusiota. Jos emme saavuta riittävää talouskasvua, pitää yksinkertaisesti tehdä valintoja julkisten menojen osalta ja priorisoida asioita. Emme voi tehdä sellaista, mihin ei ole varaa.
Ihan sama mikä eläkeikä on kunhan minun ei tarvitse maksaa korotettuja eläkemaksuja. Suuret ikäluokat pärjätköön säästämillään eläkkeillä.
Kirjoittaja oli selvästi kirjannut tuotannollisten ja taloudellisten syiden perään sanan työttömyysputki. Se on eläköitymiseen verrattava sääntely, mikä nimenomaan lyhentää työurien pituutta. Tässä mielessä laki kyllä tuntee tämän järjestelyn. Työttömyysputkikysymys oli myös keskeisesti mukana työeläkettä pohtineiden ryhmien keskusteluissa ja tulee takuuvarmasti olemaan edelleen mukana tulevissa jatkopalvereissa, kun mietitään eläkekysymyksiä.
mitään säästettyjä eläkkeitä. Eläkkeet rahoitetaan nyt kerätyillä rahoilla ja sen lisänä on aiemmin rahastoidut eläkevarat ja niiden tuotto. Rahastointisysteemimme on eurooppalaisittain tarkasteluna poikkeava, mutta minusta tässä on meillä poikettu ihan hyvään suuntaan.
Oli miten oli. Ahneet suuret ikäluokat vastatkoon itse omista eläkkeistään. Nuoret ovat valmiita maksamaan nykyisen suuruisia eläkemaksuja, jos ne eivät riitä lasketaan eläkkeitä ei koroteta maksuja. PISTE
Matematiikan opettajani opasti minua sijoittamaan rahaa ja varallisuutta pahojen päivien varalle ja hyvät neuvot aloitin toteuttaa jo hyvin nuorena. Hankin itselleni vaimoni myötävaikutuksella silloiseen ajankohtaan nähden tuottavan maatilan metsineen. Aloin sijoittaa metsäkauppojen yhteydessä siivun metsäyhtiön osuuksiin, joista vuosittain kertynyt osuuspääoman koron sijoitin aina edelleen entisen pääoman jatkeeksi, joka edelleen poiki uutta tuottoa entisen päälle. Aikomus on katsoa synkän tulevaisuuden verhon takaa, realisoituuko tuo osuuspääoma tulevaisuudessa välttämättömän elintason ylläpitoon vai jääkö perillisille jaettavaksi kokonaisuudessaan.
Olemme molemmat siinä mielessä hyvätuloisia ja hyvässä asemassa olevia ettei kestävyysvajeen vaikutukset kohdistu meihin.
Kuitenkaan minun henkilökohtainen kiihko asian tiimoilta ei yllä sinun tasolle, joka erottaa meidät suvaitsevaisuuden substanssissa.
aika hatarasti asioita.
Seuraat asioita jotka sinua miellyttää.
kiitos siitä. näin saadaan keskustelua aikaan.
kertoa tarkemmin siitä, mitä asioita seuraan hatarasti. Jos kirjoitukseni faktatiedoissa on jotain virheitä tai puutteita, kertonet ystävällisesti sen, mitä ne ovat. Vasta tämän jälkeen voidaan saada keskustelua aikaan. Pelkää väite siitä, että seuraa asioita hatarasti ja vain niitä, jotka miellyttävät. on hataralla pohjalla.
Minä olen aina valmis muuttumaan näkemyksiäni, kun perusteeksi esitetään faktatietoja. Erityisen uskovainen en ole, joten uskomukset eivät minua vakuuta.
Demarinuori sanoi. yhdenkään alle 30 vuotuiaan nuoren ei enää kannata äänestää Demareita koska ne tekivät nuorille hyvin kaliin tempun torppaamalla eläkeiän noston.
Nuoret maksaa sen mitä tämä nykyinen eduskunta jättää tekemättä. Laskennallinen eläkevakuutusmaksu tulee olemaan 32%. Tämän maksaa nykyiset alle 30 vuotiaat. Työntekijän osuudeksi tuohon ennusteltu noin 11%-16%. Kenllä onvaraa kahteen tasaveroon? Kunnallis- ja eläkemaksuveroon. Kunnallisvero on tällä hetkellä keskimäärin 18%. Jos siihen lisätään 16% eläkevakuutusmaksua se tekee jo saman minkä nylkyisin maksetaan keskimäärin kaikkia tuloveroja.
Voisi kysyä varsinkin Demareilta, Kenellä on varaa tuohon? Kuvitteleeko Demarit että tuo voidaan ottaa huomioon palkkaneuvotteluissa? Ei voida koska työnantajan osuuskin nousee jo aika hurjaan määrään.
Voi kysyä myös haluaako Deamarit myös nuoria äänestäjiä itselleen?
oli väärässä, jos hän on näin sanonut. Hän ei ole yksinkertaisesti ymmärtänyt asiaa, vaan on ottanut todesta Vanhasen hiihtoladuilla saamat ideat. Järkevät ihmiset perustuvat käsityksensä tietoon, ei siihen, mitä joku hihtoreissuillaan keksii.
Eläkemaksujen rahoitus saattaa muodostua ongelmaksi. En tunne sitä asiaa niin tarkkaan, että osaisin ottaa siihen varmaa kantaa. Olen toki lukenut joidenkin eläkeaisiantuntijoiden näkemyksiä ja silmiini osuneet kirjoitukset ovat väittäneet, että eläkkeiden rahoituksesta kyllä selvitään. Mutta kuten sanottu minulla ei ole tähän varmaa näkemystä. Jos eläkkeiden kustantaminen muodostuu taakaksi, asia pitää tietysti jotenkin poliittisesti ratkaista. Emmehän voi elää yli varojemme.
Kirjoituksesi ongelma on siinä, että yhdistät eläkkeiden maksun ja eläkeiän toisiinsa. Ei asiaa voida ratkaista lakisääteistä eläkeikää nostamalla. Kyllähän eläkekustannukset varmaan sillä konstilla pienevät, mutta niiden sijalle tulevat vain työttömyys- ja toimeentulotukimenot. Kyse on silloin vain siitä, mitä kassalta rahat maksetaan. Veronmaksajien rasitus pysyy suunnilleen samana.
Eläkeiän nostaminen toimisi vain sillä edellytyksellä, että sen jälkeen kaikille riittää töitä. Tämä pulestaan edellyttää reipasta, 3-5 %:n vuotuista talouskasvua. Monet ennusteet, mm. hallituksen omat ja Suomen pankin ennusteet pitävät todennäköisimpinä matalaa talouskasvua pitkäksikin ajaksi. Tämä taas perustuu kansainvälisiin ennusteisiin talouden kehittymisestä EU-alueella. Hallitus siis itse ennustaa, ettei tulevaisuudessa ole tarpeeksi työtä. Jos tämä ennuste on oikea, niin miksi meidän tulisi ehdoin tahdoin ylläpitää suurta työttömyyttä, kun vaihtoehtoina ovat silloin eläke tai työttömyyskorvaus. Molemmat ne tarkoittavat menoja.
Nuorten osalta tämä tarkoittaa myös sitä, että eläkeiän alentaminen puree heihin täysitehoisesti. Vanhasen mallissa olisi siirrytty jaksotetusti 65 vuoden eläkeikään, jolloin suuret ikäluokat ehtivät ennen sitä eläkkeelle. Täysimääräisesti uudistus purisi nimenomaan nuorempiin, jotka siis saisivat puurtaa 65 vuoteen saakka, elleivät sitten jää työttömiksi ennen sitä.
Rahaa on tottakai kiva saada. Mutta jos tuotteillemme ei ole tarpeeksi paljon ostajia, niitä tuloja ei vaan tule, vaikka panisimme satavuotiaatkin töihin. Kykymme hoitaa asiat ei ole siis pelkästään meistä kiinni. Hallitushan on toistamisesta päästyään toistanut nytkin, että tämä lama johtuu ulkoisista syistä ja että tuotteita ei kannata valmistaa varastoon, kun ostajia ei ole tarpeeksi. Kyllä tämä sama totuus pätee myös tulevina vuosina. Sen vuoksi ei kannata mennä sellaiseen populistiseen halpaan, että työn tarjontaa lisämällä voitaisiin saada aikaan talouskasvua. Niin ei ole käynyt koskaan eikä missään. Vain työn kysynnän kautta voi syntyä kasvua.
"Ennen vuotta 1950 syntynyt, pitkäaikaisesti työtön voi saada työttömyyseläkkeen, jota maksetaan ansioeläkelakien ja kansaneläkelain perusteella. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille työttömyyseläke korvataan työttömyysturvan lisäpäivillä."
http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/tyottomyys
Sen lisäksi pitkäaikaistyötön pääsee vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana
"Päivärahan sijasta voit ottaa vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä."
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/040304154119HN
maanviljelijät, mitä eläkelakia heihin sovelletaan vai eikö mitään?
viesti. Ehkä se siitä selviää.
väännät.
kannaisikohan sinun alkaa tutusmaana asiaan ja palata sitten uudelleen tänne foorumille. Minä en kehtaisi tunnusta tuolaisen vä'ä'nnön jälkeen että en tunne asiaa. Eikö sinua hävetä yhtään?
"....Eläkemaksujen rahoitus saattaa muodostua ongelmaksi. En tunne sitä asiaa niin tarkkaan, että osaisin ottaa siihen varmaa kantaa. Olen t...."
olevan viisaampia kuin aikuiset. Eihän tuo eläkeiän nosto eikä korkeampi eläkevakuurus maksu todellisuude3ssa sinuun vaikuta millään tavalla.
Siksi tuosta asiata onkin helppo tehdä popylismia ja yrittää kerätä Deamrikannatusta tyhjillä puheilla.
Jos tämä hallitus ei nosta el'äkeikää lailla sen tekee seuraava hallitus riippumatta siitä mitkä puolueet ovat hallituksessa. Demarit valmistelee nyt ruurinta vaalihuijausta mitä on koskaan Liposen jälkeen tehneet. Nos Demarit ovat yhden kauden hallituksessa jos onnistuvat tuossa huoijauksessa, sitten koittaa taas oppositio.
Vain yhden vaalikauden vuosi tuollainene huijaus. Eikä Demareille ole mitään väliä' miten kansaa sumutetaan? Lipposen sumutus meni kansaan. Pitääkö vielä toinen sumutus kokeilla?
Matka oli mukava.
Hyvinvointivaltion palvelutuotannon veropohjaa ei voi turvata millään muulla kuin pidemmillä työurilla, koska ei Suomeen koskaan saada niin paljoa vierastyövoimaa, mitä tarvittaisi tekemään kaikki se työmäärä, mikä on tehtävä vuonna 2025 ja sen jälkeen, kun eläkkeellä alkaa olla jo puolet kansasta tai ainakin melkein.
Olikojhan se 2030, kun 50-vuotiaita on jo enemmän kuin 50% koko kansasta ja nyt mennään eläkkeelle kesimäärin 59,6-vuotiaina.
Lastemme on siis jaksettava painaa hommia keskimäärin 64-65-vuotiaiksi, jotta taas heidän lapsensa voisivat nauttia hyviunvointivaltion koulutus-, terveys- yms. ihanista palveluista joista sdp pidättää itselleen kunnian siitä, että ne yleensä ovat olemassa.
Näissä kaksinajatteluissa minä oletan ja uskonkin siihen, että ikäpyramidin nyrjähtäminen tatin lakin muotoiseksi kuvioksi synnyttää työvoiomapulan, on oikeampi vaihtoehto kuin se, ettei työvoimapulaa Mielipidepankin oletuksen mukaan koskaan tulisi.
Ennustamisen vaikeudesta emme ole eri mieltä.
Tavaratuotannon suhteen on jo pitkään nähty fakta, että teollinen tuotanto siirtyy sinne, missä raaka-aineet ja asiakkaat ovat, eli vähenee Suomesta. Teollisuuden työpaikat eivät siis vähene.
Se, että vanhenevat ikäluokat aiheuttaisivat vähemmän esim. palvelujen kysyntää ei tietenkään pidä paikkaansa, koska eläkeläisten määrä kasvaa ja jokainen heistä hakee maitolitransa, eli tarvitsee kaupan kassapalveluja vaikka keskiostos pieneneekin suhteessa siihen mitä tämä eläkeläinen kulutti palkkatyössä ollessaan.
Kaikkien palvelujen, sekä julkisten että yksityisten, kysyntä siis kasvaa todella paljon sikäli kun palvelut kohdistuvat vanhuusväestöön tai ovat ikäneutraaleja.
Koulutusjärjestelmän uusiminen on hyvin tarpeen. Nyt on koulutettu medianomeja ja vastaavia, joille ei töitä ole. Fakta on se, että 2000-luvulla ja aiemminkin syntyneet nuoret joutuvat oppimaan 2-4 uutta ammattia ennen eläköitymistään, ja se vaikuttaa paljon myös siihen, mistä verot kerätään ja millä tämäkin koulutus maksetaan, kun työlvoimasta on mpula jo 2020-luvulla ellei aiemminkin.
Jossittelijat ovat aina edelläkävijöitä, eli sinä ja Kanninen. Minä taas luotan siihen, että maahan ei synny sellaisia hallituksia, jotka tekisivät yritystoiminnan niin mahdottomaksi etteikö uusia yrityksiä ja uutta työtä syntyisi.
Demarit tosin yrittävät koko ajan politikoida vastaan, kun luulevat saavansa siitä lisäkannatusta ensi kevään eduskuntavaaleihin. Tämä jäpinä, mitä nyut kuullaan ihan asiallista alvin korotusta vastaan on pientä verrattuna siihen, mikä messu nousee, kun hallitus alentaa yritysten yhteisöveroa, jotta noita työpaikkoja voisi syntyä helpommin.
Voit siis olla Kanniaisen kanssa rauhallisin mielin. Työtä syntyy ja työvoimapula pitää välttää sillä, että työn tekeminen tehdään mukavammaksi, työuria pidennetään kaikin mahdollisin joustavin ja työn mielkekkyyttä kohentavin keinoin, mutta myös niin, että eläkeiän alarajaa nostetaan.
Näin meidän vaan pitää tehdä, jotta julkisen talouden tulopuolen uskottavuus saadaan sille tasolle, jota valtiolle lainaa antavat tahot edellyttävät. Muuten lainan hinta nousee ja se korkokulu on lastemme ostovoimasta pois, eli työpaikkojen säilyminen on hankalampaa, jos sallitaan se, että työkykyiset pääsevät velttoilemaan eläkkeelle ennen aikojaan.
velkarahan hinnoittelussa syntyy vasta sitten, kun velanhoitokykyämme aletaan perustellusti epäillä. Siihen, että näin ei tapahtuisi, voimme vaikuttaa monella tapaa. Mutta siihen, että tuotteitamme alettaisiin ostaa ulkomailla enemmän, emme voi kaikilta osin vaikuttaa. Työvoiman tarve juontaa juurensa tästä eikä mistään muusta.
Kysymys ei olekaan siis siitä, estävätkö hallitukset uusien yritysten syntymisen. En jaksa uskoa siihen, että nykyinenkään hallitus olisi sitä tehnyt, vaikka yritystoiminta on sen hallituskaudella nyt erityisesti hiipunut. Ehkä tämä hiipuminen on sinun mielestäsi tämän porvarihallituksen vika. Minusta se on sitä korkeintaan marginaalisessa määrin.
Vienti on vain n. kolmannes bkt:stamme, eli veropohjasta. Se siitä riippuvat alat, mm lakkoilleen AKT:n kuljetusalat ovat kärsineet samoin muu viennistä riippuva palvelubisnes aina VR:stä Finnairiin ja matkailusta Michelin-ravintoloihin.
Kolme neljännestä bkt:sä ja veropohjasta tulee kuitenkin kotimarkkinoilla, ja siellä hallituyksen keinot: ostovoiman pitäminen kansalaisten käsissä ja velkaelvytys eivät olekaan päästäneet työttömyyttä kasvuun.
Työvoiman tarve siis johtuu paljon muustakin kuin viennistämme ja siitä, koska ostajamaamme sasavat omat elvytyksensä ja rahoitusmarkkinansa toiminaan niin, että kauppa voi käydä, kun meillä on riesanamme vielä sekin, että nämä samat ostajamaamme ostivat meiltä paljon juuri ennen lamaa, kun talouskasvu oli kuumimmillaan ja vienti veti. Meidän vientimme on investointituotteisiin painottunutta, eikä esim. Koneen hissejä tai nostureita uusita kovin usein.
Yrityustoiminnan hiipuminen ei ole hallitusten vika. AKT:n ahtaajalakko tosin ajoi lukuisia pk-yrittäjiä konkurssin partaalle siksi, että pienten yritysten kassa tyhjenee aika pian, nopeammin kuin suurten yritysten kassa, jotka voivat pääomiensaturvin sinnitellä, vaikka osakekurssi hieman laskisikin.
Se, mitä yrittäjäpolitiikassa olisi pitänyt tehdä jo parikymmentä vuotta sitten, on sellainen yritys- ja verolainsäädäntö, joka luo edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle, nopealle käyntiinlähdölle ja tasaiselle kasvulle. Suomi on edelleen aivan liikaa vanhojen, isojen savupiippuyritysten hallitsema, mikä on sama kuin, että pantaisi kaikki munat samaan koriin.
Nyt6 meillä on edessämme aika, jolloin on tähdättävä maailmalla alkavan talouskasvun kantoaaltoon pääsemiseen ja siinä pysymiseen. Ja kun kuuntelee Heinäluoimaa ja Urpilaista, niin ei sinipuna kovin lohdulliselta näytä. Niin linjattomia ja ristiriitaisiakiun ovat olleet tämän oppositiojohtajaparin puheet.
Jos viennin osuus on laskenut kolmannekseen BKT:sta, kyse on suuren luokan ongelmasta. Siitä ei kannattaisi missään tapauksessa iloita. Vuonna 2008 viennin arvo oli 45 % BKT:sta, kun se 1990-luvun alussa oli vain viidennes. Sen jälkeen Suomen vientipainotteisuus on varsinkin Nokian myötä kasvanut nopeasti, missä piileekin suomalaisten elintason nousu ja 90-luvun laman voittamisen salaisuus.
Jos viennin osuus on laskenut esim. 15 prosenttiyksiköllä, se tarkoittaa BKT:n laskeneen noin 7 prosenttia, mikä lienee lähellä totuutta. Kotimarkkanasektorin osuus on kyllä kasvanut, mutta se johtuu pääosin viennin vähentymisestä. Tavoitteena ei saa olla tämän suhteen vahvistaminen, vaan se, että viennin osuus nousee taas lähemmäs 50 prosenttia.
Kotimarkkinasektorin osalta on hyvä muistaa, että erittäin merkittävä osa siitä perustuu tuontiin eli tuontitavaroiden myyntiin täällä. Tuonnin nouseminen vientiä suuremmaksi ei saisi olla mikään tavoite. Kotimarkkinoiden tukeminen on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa, jos se tapahtuu viennin tukemisen kustannuksella.
Kotimarkkinapainotteisuus tarkoittaa sitä, että varallisuutta jaetaan maan sisällä uudestaan ja maksetaan tuontituotteista ulkomaille. Tilanne on terve vasta silloin, kun vienti on tuonnin kanssa tasapainossa ja mieluummin ylijäämäistä. Sitä kautta voimme vain nostaa elintasoamme sen sijaan, että jaamme rahat keskenämme uudestaan.
Vientimme perusta on investointituotteissa, mikä on erittäin syklinen ala. Sitten kun globaali talouskasvu alkaa ja tarvitaan uusia investointeja, vientituotteemm alkavat taas käydä paremmin kaupaksi. Nyt on hyvä aika tehdä uusia innovaatioita ja kasvattaa siten kilpailukykyämme. Kone on erityisen huono esimerkki syklisestä vientiyhtiöstä. Hissejä toki tarvitaan vasta, kun rakennustoiminta elpyy ja tässä suhteessa Kone on kaiken lisäksi ns. jälkisyklinen yritys eli kasvu alkaa vasta perusteollisuuden kasvun jälkeen. Mutta Kone on kehittänyt erinomaisen reseptin tätä syklisyyttä tasoittamaan. Koneen tulovirroista jo puolet tulee nimittäin hissien ja liukuportaiden huollosta. Huoltoa taas tarvitaan aika lailla sykleistä riipumatta. Eräät muutkin vientiyritykset ovat pyrkineet kasvattamaan alaansa huoltobisneksen avulla.
Suomi ei suinkaan ole mikään savupiipputeollisuusmaa eikä munia ole pantu samaan koriin. Meillä on kolme teollisuuden tukijalkaa eli metsä-, metalli- ja teknologiateollisuus. Näistä vain metsä- ja perusmetallisteollisuutta voidaan pitää savupiipputeollisuutena, muu osa on yhä enemmän teknologiseen osaamiseen perustuvaa. Savupiipputeollisuuuden suuryritykset ovat suunnilleen yhden käden sormin laskettavissa. Niitä ovat UPM, StoraEnso, Outokumpu ja Rautaruukki. Metalliteollisuuden muut suuryritykset rakentavat korkeaan osaamiseen perustuvia tuotteita (esim. Wärtsilä, Metso, Kone, Cargotec, Konecranes, Outotec). Teknologiateollisuus on puolestaan täysin modernia teollista toimintaa, jota ei mistään kohdin voi luonnehtia savupiipputeollisuudeksi. Siirtyminen bulkista jalostettuihin tuotteisiin on ollut Suomen vientiteollisuuden nousun salaisuus.
Talouskasvun kantoaaltoon päsemisestä ovat olleet julkisesti huolissaan teollisuusjohtajat kuten Metson Eloranta ja StoraEnson Karvinen. He eivät tietenkään kohdista huolta poliittisella puolella oppositioon vaan hallitukseen. Kysymys on siitä, että hallitus askartelee toissijaisten kysymysten parissa, kun pitäisi kantaa nimenomaan huolta siitä, että vientiteollisuuden kilpailukyky säilyy. Minun on kovin vaikea paikantaa edes sitä, mitä opposition linjattomuutta tai ristiriitaisuutta mahdat tarkoittaa. Itse en ole huomannut muuta kuin, että oppositio on moittinut hallitusta vähän samasta asiasta kuin nämä teollisuusmiehet eli saamattomuudesta.
Missasin luvuissa, kun en nyt juuri luvuilla pyrkinyt mitään todistamaankaan. Jos viennin ja kotimarkkinoiden suhde on 45/55, niin sehän vaan selittää paljon paremmin sen, miksi tässä lamassa bkt sukeltaa niinkin rajusti suhteessa edellislamaan, vaikka tätä lamaa ei ole päästetty vielä kotimarkkinoille, kun on velkaelvytetty ja annettu ihmisten piotää palkankorotustensa kasvanut ostovoima ylläpitämässä kotimarkkinoiden kysyntää.
Tuonnista olen aika samaa mieltä, mutta ei sitä millään voi rajoittaakaan. Yksi tuontiongelman aikaansaaja on minusta se, että meillä on kaupan alalla kovin harvoja toimijoita, autojen, kodinkoneiden, yms. kalliiden kestokulutustavaroiden tuonti, mutta varsinkin elintarvikkeiden tuonti on muutaman kymmenen todella ison kaupan alan yrityksen valikoimapäättäjien käsissä, joista valtaosa alkaa jo olla kansainvälisiä jättimäisiä ketjuja. Hiljattainhan Gigantti osti suomalaisomistuksessa olleen Markantalon ja lopetti sen pois pitkien riitojen jälkeen, kun halusi välttää "villiä" hintakilpailua Vantaan Tammistossa.
Palvelujen vienti, muuten olisi yksi sellainen kehittämisen alue, millä työpaikkoja tarvitaan eniten. Siinä Koneen esimerkkisi oli hyvä. Jonkinlaisena uhkana lienee vain se, että palveluille ei voi luoda tuote/merkkikohtaisia rajoituksia. Autojen maahantuojat eivät voi enää ylläpitää vain omia korjaamojaan ja edellyttää niiden käyttöä, vaan kuka tahansa saa korjata mitä tahansa autoja.
Toisaalta palveluviennin rankinta erikoistumista minusta osoitti tri Sakari Orava leikatessaan Bechamin polven. Millä kouluttaisimme tänne sellaisen urheilulääketieteen erikoisjengin, joika saisi tehdä sopimukset maailman kaikkien fudis- ja lätkähuippujen kanssa?
Oppositiuon linjattomuus näkyy minusta Urpilaisen ja Heinäluoman puheissa. Moititaan velkaantumista, mutta vaaditaan lisää elvyttämistä. Moititaan veronalennuksia, mutta arvostellaan suureen ääneen alvin korotusta. Kun seuraava veropaketti tulee julki, niin sitten vasta meteli alkaa, kun siellä ehdotetaan laskettavaksi yritysten yhteisöveroa.
Tilannehan on se, että yrityksille mätkitään verot edellisvuoden tuloksen perusteella, jotka pitäisi maksaa tämän vuoden tuloista. Kun hyvän vuoden jälkeen tulee huonompi, niin siinä ei silloin palkata ketään, vaan mieluummin irtisanotaan, ettei verottaja vie saataviaan uloshakuun.
Hallituksen idea on se, että nyt lasketaan yritysveroa, jotta nousun alkaessa yrityksillä olisi nopeammin rohkeutta palkata lisäää väkeä. Valtio saa rahansa takaisin korkoineen alhaisemmallakin veroprosentilla, kun nopea kasvu alkaa tuottaa voittoja ja yrityksiin palkataan uutta väkeä, jotka siirtyvät työttömyyskorvausten kuluttajista verotuottojen ansaitsijoiksi.
Kuntainliitto on Suomen suurimpia työnantajia, joten kannanottoa tulee tarkastella tästä näkökulmasta.
Työnantajien työvoimakustannusten vähentämisessä, eläkeiän korottaminen on tehokkain väline. Vaikutus on suora ja se toimii varsin monella tavalla. Eläkeiän nosto tekee käytännössä työvoimasta heti nuorempaa, eläkkeelle jäämisen kustannukset siirtyvät korotuksen verran tulevaisuuteen. Mikäli osaava henkilökunta jatkaa pidempään, rekrytointikustannukset vähenevät. Nyt työssä oleva sukupolvi on töihinsä sitoutunutta, työtehtävissä viivytään pidempään, kuin tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Kuntasektorin palveluksessa oleva hyvin koulutettu ja kohtalaisen pienipalkkainen väki, ei tule lisääntymään jatkossa halutulla tavalla. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijävajaus lisääntynee jatkossa edelleen. Mikäli työntekijät jatkaisivat, se ratkaisi monta ongelmaa jotka liittyvät kuntatalouksien rahoitusvajeeseen.
Työnantajille sopisi varsin hyvin myös se, että eläkerahaostoihin pystyttäisiin keräämään jatkossa enemmän varoja, tämä on varsin tärkeä näkökulma.
Kuntainliitto on kuitenkin väärässä siinä, että eläkeiännosto vaikuttaisi huoltosuhteeseen noin merkittävästi. Taloudellinen huoltosuhdehan on se: Kuinka monta työssä käyvää on suhteessa heihin, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tämän huoltosuhteen kannalta merkittävämpää on työllisyydenhoito, kuin eläkeiän nosto olisi.
Myös laskelmat siitä, että eliniänennusteen nouseminen lisäisi terveydenhuoltomenoja, ovat arvioita jotka eivät oikeastaan perustu mihinkään. Terveydenhuoltomenoista valta osa koostuu elämän kahdesta viimeisestä viikosta, on kohtalaisen samantekevää milloin nuo kaksi viikkoa ovat. Jos elinikä nousee ennustetusti, silloin myös kansalaisten terveydentila on parempi, koska toista ei voi olla ilman toista. Onkin varsin outoa, että voidaan samaan aikaan puhua eliniän noususta ja pelotella terveysmenojen kasvulla. Laitoshoidon tarve on tulevaisuuden vanhuksilla vähäisempi, tämä johtuu siitä, että kansanterveytemme kannalta merkittävimmät sairaudet tulevat vähenemään ja samalla väki pärjää ilman hoivaa kotonaan pidempään. Sydän- ja verisuonisairaudethan aiheuttavat laitoshoitotarpeesta pääosan -dementiasairauksien lisäksi. Dementia lisääntyminen on vaikeasti ennustettavissa ja (sekään) ei ole suoraan verrannollinen ikääntymiseen, ei nykylääketieteen mielestä. Terve aktiivinen vanhuus voi olla aivan hyvin mahdollinen ilman muistihäiriöitä.
Niinpä niin: "Taloudellinen huoltosuhdehan on se: Kuinka monta työssä käyvää on suhteessa heihin, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tämän huoltosuhteen kannalta merkittävämpää on työllisyydenhoito, kuin eläkeiän nosto olisi."
Tämä on niitä verraten yksinkertaisia, mutta silti useimmille liian vaikeatajuisia faktoja, joka on tässä keskustelussa niitä kaikkein keskeisimpiä asioita. Jostain syystä luullaan, että huoltosuhde tarkoittaa vain työikäisten suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja eläkeläisiin. Talouden kannalta huoltosuhde on nimenomaan se, mitä sanot eli työssäkäyvän väestön suhde työssäkäymättömään väestöön. Siinä on kyse silloin nettoveronmaksajien suhteesta tulonsaajiin karkeasti ottaen.
Työelämän vaatimuksia vasten tarkasteltuna on paljon järkevämpi pyrkiä rekrytoimaan väkeä työllisyysastetta kohottamalla kuin eläkeikää nostamalla. Tämä johtuu ihan luontaisista syistä. Nuorena polvi nousee nimittäin letkeämmin kuin vanhana.
Lähes tyhjästä.
Eläkeikää voi nostaa noin kahdeksi vuosikymmeneksi (suuret ikäluokat), ja taas senjälkeen laskea, tarpeen vaatiessa, kun eläkeläisten määrä normalisoituu. Tämä suuret ikäluokat johtuu siitä, kun miehet oli talvisodassa torjumassa ryssien hyökkäystä, ja kun he sai joskus lomia, ja tulivat käymään kotona, niin ensiksi he tekivät "sen" ja sitten vasta riisuivat sukset jalasta.
Mutta kun suuret ikäluokat on saatu multiin, ja hyvän työllisyyden vuoksi kansa on vaurastunut niin että eläkeikää voidaan laskea. Jota edesauttaa myös se että vanhemmilta saadut perinnöt vähentää huomattavasti sitä asunnon säästö rahoitusta, johon nykyisin on mennyt suurin osa palkoista. Tästä säästyvästä raha määrästä voisi jokainen laittaa vaikka oman ekäkkeen aikaistamiseen vaikka viidellä vuodella. Silloin on mahdollista että eläkkeelle pääsisi jo 55 vuotiaana. Näin ainakin minun poikani on asian suunnitelleet 15-20 vuoden päästä.
Tämä tietysti riippuu siitä että työllisyys pysyy hyvänä, ja siihen edes autta se että nykyinen hallitusmuto saa jatkaa, ja demarit pysyy kaukana sieltä missä päätöksiä tehdään, näin ei ole mitää huolta eläkeiän väliaikaiseta nostosta, kun se eläkeläisten vähetessä, voidaan taas laskea.
Suurista ikäluokista nuorimmat ovat jo nyt noin kuusikymmentä vuotta täyttäneitä, enin osa on jo eläkkeellä ja viimeisetkin siirtymässä pois työelämästä. Olet siis vähintäänkin kymmenen vuotta myöhässä ehdotukseksesi kanssa. Suurten ikäluokkien syyllistäminen eläkemaksujen nousemisesta on sekin varsin härskiä. Puhummehan ikäluokasta, jonka työ on maamme rakentanut tähän kuntoon ja joka on käytännössä maksanut edellisen sukupolvien eläkkeet ja kerryttäneet varsin mittavasti myös omiaan. Jos ajatellaan pelkästään maksuosuuksia ja niiden (oikeudenmukaista) jakamista, suuret ikäluokat voisivat tyhjentää kokonaan eläkerahastot omiin eläkkeisiinsä ja rahat riittäisivät varsin hyvin. Tuleva sukupolvi aloittaisi sitten omien rahastojensa keräämisen, tosin paljon helpommasta tilanteesta, nyt kun maamme on infrastruktuuriltaan valmiimpi. Jos puhutaan oikeudenmukaisuudesta, silloin on myös kokonaisuus huomioitava, muuten mennään rankasti metsään.
Varmuuden vuoksi on kai sanottava, etten kuulu suuriin ikäluokkiin ja asia ei siten kosketa minua.
Työllisyyden hoito ja eläkeiän nosto eivät ole vastakkaisia vaihtoehtoja, kun kumpaakin tarvitaan, että tulevaiusuudesta selvitään. Työvoima- ja eläkekustannuksistakin olet oikeassa niion kuin siitäkin, että suurten ikäluokkien ikääntyminen vaikuttaa eniten kuntien talouteen. Juuri siksi eläkeiän nostoa, tai eläkkeelle jäämisen keskimääräisen iän nostoa, tarvitaan.
Hyvin paljon samaa mieltä olen siitäkin, että työssä osaaminen on parhaimmillaan juuri eläkeiän (tai eläkkeelle siirtymisiän) kynnyksellä ja työn tekemisen kannalta työnantajan ei kannattaisi heittää näitä ikä'lisänsä ansainneita ja siinä mielessä palkkakustannuksiltaan kalliita työntekijöitään ennenaikaisille eläkkeille, vaikka nuoret ja uudet työntekijät tulevatkin halvemmiksi.
Jo tänä vuonna näitä nuoria kasvaa työelämään vähemmän, mitä vanhempia ikäluokkia poistuu tryöelämästä eläkkeelle.
Meille nyt vaan käy niin, ettei kymmenen vuoden päästä ole ketään, mistä rekrytoitaisi.
Niinpä sosialidemokraattien palkansaajilleen junailema, saavutettu etu painua eläkkeelle keskimäärin 59,6-vuotiaana pitää saada nousemaan keskimäärin 64,5 vuoteen tai korkeammaksikin, koska muuten hyvinvointivaltion rahoituspohja pettää.
Toinen vaihtoehto on, että tehdään rekrytointikampanja jonnekin Gruusiaan, Somaliaan tai muuhun hinduintiaan, jotta saadaan tänne ne ihmiset, joita palvelkuammateissa tarvitaan. Teollisuuttahan ei Suomessa kannata harrastella tulevaisuudessa, kun tavaroiden tuotanto on järkevämpää tehdä siellä, missä raaka-aine ja sasiakkaatkin ovat. Meitähän on täällä vain viitisen miljoonaa ja raaka-aineena vain risuja ja puuta.
Olet uskotellut itsellesi hyvin optimistisia haavekuvia. Päätöksiä ei kuitenkaan pitäisi rakentaa haaveiden varaan. Kaikki me tietysti toivomme, että olisit oikeassa, sillä työvoimapula tarkoittaa sitä, että kansantulomme on rajussa kasvussa. Tällaista saatiin lähialueillamme viimeksi kokea 60-luvulla, kun Ruotsin talous kasvoi ja se imi Suomestakin satoja tuhansia ihmisiä siirtolaisiksi.
Se missä sinulla on tässä koko ajan pulma, on se, ettet halua ottaa selvää taloudellisen toimeliaisuuden ja työvoiman kysynnän välisestä kytköksestä. Perusväittämänäsi paljastuu rivien takaa se, että luulottelet työvoiman tarjonnan lisäävän työn määrää. Näinhän ei todellisuudessa ole.
Eläköityminen alle 60-vuotiaana on tosiaan saavutettu etu, josta haluaisit siis kaiketi pois. Se tarkoittaisi sitä, että vammaisilta ja mielisairailta yms. pitää kieltää työkyvyttömyyseläke. Vanhuuseläkkeelle pääsee vasta siinä iässä, mitä laki määrää. Yleinen eläkeikä on 63-68 vuotta ja erityisryhmillä alempi. Keskimääräinen työstäpoistumisikä on kaiketi noin 61 vuotta, kun työkyvyttömyyseläkeläiset lasketaan pois. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että meillä on iäkkäitä ns. työttömyysputkessa tai varhaiseläkkeellä ennen lakisääteistä eläkeikää. Ongelma näyttäisi siis olevan työttömyydessä ja sairastavuudessa. Muutoinhin keskimäärinen vanhuuseläkeikä olisi vähintään noin 63 vuotta.
Työstä poistumisiän alhaisuuden perusongelma ei siis ole lakisääteisessä eläkeiässä, vaan muissa tekijöissä. Lakisääteistä eläkettähän ei makseta ennen kuin ehdot täyttyvät. Jos yritysjohtajilla on omia sopimuksiin perustuvia alhaisia eläkeikiä, emme voi asialle mitään, sillä maassa on sopimusvapaus. Tietysti voi kysyä aina sitä, minkälaista esimerkkiä nämä johtajat antavat, kun he kuitenkin vaativat muita jatkamaan pitempään.
Jos työkyvyttömyyseläke ja työttömiksi jääneistä ihmisitä huolehtiminen ovat sosiaalidemokraattien aikaansaamia saavutettuja etuja, arvelisin tuon puolueen ottavan asiasta mielellään kunnian itselleen. En ole kyllä havainnut, että hallituksellakaan olisi ollut ehdotuksia työkyvyttömyyseläkkeen ja toimeentuloturvan lopettamisesta. Näkemykesi ovat tältä osin kyllä erittäin radikaalit.
Työllisyyden hoito ja eläkeiän nostaminen voivat olla ihan hyvin vaihtoehtoja. Ensin tarvitaan kuitenkin taloudellista kasvua, mikä luo työtä. Pelkästään se, että todetaan yhä usemman tarvitsevan julkista terveydenhoitoa tai vanhuspalveluja, ei sinällään luo yhtään uutta työpaikkaa. Työpaikkoja pitää ensin syntyä yksityiselle sektorille, mitä kautta sitten julkiset palvelut voidaan rahoittaa.
Työllisyysasteen parantaminen on työsuorituksista selviämisen ja tuottavuuden näkökulmasta ehdottamasti parempi keino kuin työurien pidentäminen. Tässä kohdin ne ovat selkeästi vaihtoehtoja. Ensin kannattaa pyrkiä nostamaan työllisyysastetta ja vasta sitten työuran pituutta loppupäästä, jos se ei riitä. Tämä johtuu ihan luontaisista tekijöistä. Nuoret ovat työelämässä aina vanhuksia tuottavampia ja tehokkaampia.
Siitä voimme kuitenkin olla samaa mieltä, ettei työnantajan kannattaisi heittää iäkkäitä työntekijöitä kortistoon. Näin kuitenkin tapahtuu kaiken aikaa, koska yritykset ovat alkaneen toimia lyhytjänteisemmin eli ns. kvartaalitalousperiaatteella. Voidaan ehkä jossain määrin havaita sellaista, että nyt on vähän enemmän halua pitää työntekijöistä kiinni kuin aiemmin. Tämä näkyy lomautusten lukuisuutena irtisanomisten sijaan. Kuitenkin esim. Katainen arvelee työttömyysasteen nousevan tänä vuonna 14 prosenttiin.
Ihme, että juuri sinä nyt sotket asioita nostamalla työkyvyttömyyseläkkeen poiston keskusteluun. Eihän tuota ole kukaan ehdottanut, ei edes EK, kun sekin poistaisi vain työttömyyseläkeputken, eli sellaisen työnantajan edun, että vanhempaa ja kalliimpaa työvoimaa saa työntää työttömyyseläkeputkiin ja ottaa nuorempaa ja halvempää väkeä tilalle.
Ilmeisesti se onkin tämä työttömyyseläke, joka on demareiden saavutettu etu, kun sitä kautta pääsee ansaitulle kokopäivämakaamiselle ennen kuin naapuri pääsee. Muut varhaiseläkkeet ja varhennetut eläkkeethän merkitsevät, että sellaiselle haluava samalla luopuu osasta eläkettään, kun eläkettä ei makseta täysimääräisenä, jos eläkkeelle lähtee aiemmin kuin ikä edellyttää.
En ymmärrä sitäkään, miten aina olla lataat sivukaupalla tekstiä nykyisen työelämän ongelmista, kun eläkelain uudistaminen koskee Vanhasen ensimmäisen ehdotuksen mukaan vasta vuotta 2024 ja siitä eteenpäin, eli siirtymäaikaa ja lakien hienosäädön aikaa meillä on, kunhan saataisi hyväksytyksi se, että 14 vuoden kuluttua tuota alarajaa on nostettu.
Optimisti minä olen tuon ajankohdan suhteen siinä, että jokainen hallitus ja poliitikko ehtii tuohon mennessä oppia, millaisella verotuksen sääntelyllä voidaan erilaisissa suhdanteissa pitää talouskasvu niin hyvänä kuin voidaan. Yrittäjyyttäkin opoitaan edistämään ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia avaamaan vaikkapa vain turhan paperisodan ja byrokratian vähentämisen kautta.
Erityinen optimisti olen sen suhteen, että johtamistyylien pitää muuttua. Nythän kuntasetorilta on jo uutisoitu muutamien projektien tuloksia, joiden seurauksena mm. henkilöstön sairaspoissaolot ovat vähentyneet: sekin pidentää työuria ja tuottaa verotuloja, kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ei vähän väliä muutu sairausvakuutusmaksun vastaanotto-oikeudeksi.
Kun työvoimapula alkaa jo hyvinkin pian kohdistua niille toimialoille, jotka alkavat kasvaa nopeimmin, niin hallitukset joutuvat työvoimakoulutuksessas konkreettisen tehtävän eteen, toteuttamaan erilaisia täsmäköulutuksia. Tämä vähentää etenkin nuyorisotyöttömyyttä. Johtamisenkin on muututtava käskyttävästä ja valvovasta, armejatyyppisestä mallista, jossa tuijotetaan vain budjetin toteutumista paljon enemmän ihmisten yksilölliseen johtamiseen, jossa ratkaisevaa on se, että osataan muodostaa toimivia tiimejä ja osataan myös löytää oikea suhde kunkin tiimin johtamisen ja itseohjautuvuuden välille.
Ihmisillä ei ole tulevaisuudessa juurikaan mahdollisuutta kouluttuautua mihinkään ammattiin, vaan pikemminkin toimialalle tai työuralle, mikä merkitsee, että jo peruskoulutuksen on oltava sellaista, että se valmentaa ja luo edellytyksiä työkiertoon ja uran varrella sitten myös vaativampien tehtävien vastaanottamiseen ja uralla etenemiseen. Johtajakoulutus varsinkin menee täysin uusiksi, mikä tuottaa uudelle Aalto-yliopistolle runsaasti mahdollisuuksia nykyisten kauppat.maistereiden uudelleenkouluttamiseen.
Työkyvyttömistä siis huoilehditään niin kuin ennenkin, mutta heidänkin lukumääränsä saadaan pienemmäksi, kun työvoimapula pakostakin panee yritykset muuttumaan työpaikkoina sellaisiksi, että työtä ei enää tehdä hampaat irvessä, käsi nyrkissä ja pelkän rahapalkan vuoksi, joka ei koskaan ole kenellekään riittävä.
'
Tämä muuten on se syy, miksi eläkkeen kasvattamizseksi 65-68 -vuotiaille tarjotut porkkanat toimivat huonosti. Mahdollisuutta käyttävät vain ne, joiden työ on ollut kivaa. Muut lähtevät vapaalle heti kun voivat.
Siksi tämäkin perälauta tyarvitaan, ettei henkilökohtainen mukavuudenhalu veisi töistä pois kuin ehkä vain ne, jotka ovat siitä valmiit maksamaan sen, että eläke jää silloin selvästi pienemmäksi. Vapaaehtoinen sopimusasia on muuten tuokin.
Se, että huoltosuhde muuttuu luo hyvin paljon työtä. Kaikkien niiden toimialojen ja julkisten palvelujen tarve, eli työntekijöiden määrän tarve alkaa piakkoin rajusti kasvaa, kun eläkeläisten määrä alkaa kasvaa.
Julkiselle sektorille syntyy siis työvoiman tarvetta väkisinkin ennen kuin yksityisen sektorin kasvu on kunnolla vauhdissa. Kun nuoret ikäluokat ovat eläkkeelle siirtyviä pienempiä, ja eläkkeelle lähdetään myös yksityiseltä sektorilta, on korvaavan työvoimankin saaminen, ilman talouskasvuakin melko vaativa tehtävä, mikä merkitsee, että työttömien reservi alkaa supistua hyvin nopeasti.
Näin yksinkertyaista peruslogiikkaa et siis ollenkaan ota huomioon, kun höpiset jotain näin mielikuvituksellista huuhaata:
- - -
""" Ensin tarvitaan kuitenkin taloudellista kasvua, mikä luo työtä. Pelkästään se, että todetaan yhä usemman tarvitsevan julkista terveydenhoitoa tai vanhuspalveluja, ei sinällään luo yhtään uutta työpaikkaa. Työpaikkoja pitää ensin syntyä yksityiselle sektorille, mitä kautta sitten julkiset palvelut voidaan rahoittaa."""
- - -
Niinpä yksityinen sektori joutuu jo reilun 10 vuoden, mutta viimeistään 20 vuoden kuluttua siihen tulakaan tilanteeseen, ettei julkisia palveluja voida rahoittaa, kun yritykset eivät työvoimapulan vuoksi voi kasvaa eikä veropohja enää riitä julkisten palvelujen rahoittamiseen ilman veronkorotuksia tai palvelujen leikkauksia.
Tämän hyvin monelta taholta, Saiulakselta, Kuntaliitosta, eri puolueiden edustajilta, kansantaloustieteilijöiltä, yms. lähteistä kuulemasi faktat sinä vain sivuutat ja kirjoittelet ihan omia mielikuvitusjuttujasi, muyn et näytä ollenkaan ymmärtävän kansantaloutta etkä työllisyyden ja verotuksen mekaniikka.
Luepa tätä edellinen kirjoituksesi. Kerroit siinä keskimääräisen eläkeiän olevan alle 60 vuotta. Minä taas kerroin sinulle sen, mistä se johtuu. Se johtuu työkyvyttömyyseläkeläisten suuresta määrästä ja työttömydestä. Ilman näitä kahta, keskimääräinen eläkeikä olisi lähempänä 63 vuotta eli lakimääräistä eläkeikää. Kysymys on näin ollen siitä, tarvitaanko työurien pidentämistä 63 vuodesta ylöspäin. On nimittäin harhaanjohtavaa puhua mistään 59 vuodesta, kun tietää sen johtuvan sairastavuudesta ja työttömyydestä.
Vanhasen ehdotuksessa eläkeiän alarajaa ei alettu nostaa vuodesta 2024 alkaen. Olet lukenut tuon ehdotuksen ihan väärin. Sen sijaan alaraja olisi Vanhasen esittämän mallin mukaan nostettu suunnilleen noihin aikoihin 65 vuoteen. Jo sitä ennen tapahtuisi vuosittain porrastettua nousua.
Eläkeuudistuksen porkkana eli superkarttuma on toiminut varsin hyvin. Eläkeuudistukseenhan sisältyy myös keppi eli elinaikakerroin, joka alkaa vaikuttaa suunnilleen tästä eteenpäin. Eläkkeelle hakeudutaan varmaankin osaksi mukavuussyistä. Kyse on elämäntapavalinnasta. Mikään laki ei tule muuttamaan elämäntapavalintoja, rahoitusmallit haetaan vain muualta. Aiemminhan vapaaehtoisilla eläkemalleilla oikein houkuteltiin ihmisiä jäämään pois työelämästä. Mukavuussyitä tärkeämpi syy on kuitenkin terveyssyy. Niillä aloilla, missä työntekoa ei tunneta niin kivaksi, kyse on juuri tästä. Työn vaativuus ja kuormittavuus ei kulje samaan suuntaan terveyden pysymisen kanssa.
Suurin ongelma kohdallasi on kuitenkin kysymys työvoimapulasta. Otat sen annettuna asiana. Siinä on kyse silloin uskosta ja niistä on tunnetusti vaikea väitellä. Sivuutat tässä kohdin kokonaan kylmät luvut kuten esim. ne, mitä Työministeriö on esittänyt työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä. Uskot, että voimme tehdä enemmän työtä kuin mitä tulee olemaan tarjolla. Se on melkein yhtä syvää uskonlujuutta, kun uskoo vetten päällä kävelyn olevan mahdollista.
Logiikkaasi on hieman vaikea ymmärtää. Mihin perustuu käsitys siitä, että julkisten ja muiden palvelujen tarve kasvaa eläkeläisten määrän noustessa? Jos ihmiset ovat eläkkeelle jäädessään niin perusterveitä, että he voisivat jatkaa työelämässä vielä vuosia, kuinka silloin heidän eläköitymisensä lisäisi palvelujen tarpeita?
Julkiselta sektorilta poistuu varsin mittavasti työntekijöitä kuluvien vuosien aikana, tämä on totta. Kuitenkin samaan aikaan myös työmenetelmien kehittyminen ja ennen kaikkea tietokoneiden mahdollistamat yhteistyön kehittyminen, vähentävät samaan aikaan työvoiman tarvetta. Mikäli kansalaisten terveydentila kohoaa nykyisin ennustetulla tavalla, myöskään laitoshoitopaikkojen tarvetta ei voida ennakoida nykyisen mallinnoksen pohjalta.
Suomesta tulee poistumaan runsaasti työvoimaa käyttävä teollisuus, tämä tapahtuu väistämättä, koskapa emme pärjää globaalissa kilpailussa halpaa työvoimaa tarjoavien kanssa. Nimenomaan tämän kehityksen vuoksi, meillä on ollut vaikea rakenteellinen työttömyysongelma jo pitkään. Työvoiman tarpeen ennakoiminen on varsin vaikeaa, se on sitä vaikka taloutemme kasvaisi kuten optimistit haaveilevat. Mikä ala kehittyy ja kuinka työvoimavaltaista se on ja etenkin niin, ettei tuotantoa ole mahdollista siirtää. Vain tämän tyyppinen kasvu luo merkittävästi uusia työpaikkoja. Käytännössä silloin olisi kehityksen tapahduttava siten, että metsä- ja malmivaroja opittaisiin hyödyntämään uudella tavalla ja pidemmälle kuin nyt tapahtuu. Mikäli EU ei tingi säästötavoitteistaan, kehitystä ei näillä sektoreilla tapahdu, koska energiakustannukset muodostavat tulpan.
Avoimia kysymyksiä on varsin paljon siitä, kuinka työvoiman tarve tulee lisääntymään? Missään tapauksessa nyt kaavailussa olevassa -eläkeiän korottamisessa- ei ole kyse niinkään faktisesti ennustettavissa olevasta työvoimantarpeesta. Kyse on eläkerahastojen riittävyydestä tulevaisuudessa, tarpeeksi iso ongelma on toki sekin.
Sori, jos olen epätarkka. Käytän niitä lukuja, joita pidän relevantteina keskustelussa työurien pidentämisestä. Kun nyt eläkkeellelähtöikä on ollut keskimäärin 59,6 vuotta ja että se pitäisi nostaa mielellään aika lähelle 64 vuotta (Katainen tvssa sanoi näin), niin ei tämän toteaminen merkitse sitä, että minä olisin ehdottamassa sairauseläkkeiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden poistoa.
Tämä oli se, mitä en ymmärtänyt, mutta hyvä kun selvitit asian.
Elämäntapavalinnoista en ole eri mieltä. Jotkut ovat siinä suunnitelmnallisia ja toiset lisäksi säästäväisiäkin, olen kuullut myös arvopohjaisia perusteluja, että pitää antaa ajoissa nuoremmille tilaa. Kyllä näitä mahdollisuuksia pitää ihmisillä olla, mutta niistä ihminen saa minusta sitten maksaa itse, eli lakisääteistä työeläkeikää aiemmin kelkasta hyppääminen on ostettava vapaaehtoisella vakuutuksella tai luopumalla osasta tulevaa eläkettään, muuten se ei ole reilua. Pitkällä aikavälillä voitaisikin suunnitella jonkinlainen eläkekatto, joka voisi nykyrahassa olla ehkä jossain 5000 euron kieppeillä miinus verot, ja jos joku haluaa itselleen enemmän, niin ostakoon vapaaehtoisen vakuutuksen tuohon päälle omilla palkkarahoillaan.
Sanotaanko työvoimapulasta, että siinä sinä olet uskon asialla, kun kuvittelet jopa 20000 työttömänkin säilyvän ikuisesti työttöminä.
Mikset usko Sailasta tai Kuntaliittoa? Sailas sanoi tv:ssä, että 65 on ehdoton alaraja, jos aiomme välttyä veronkorotuksilta tai palvelujen leikkauksilta, mutta Kuntaliittoi pani vielä paremmaksi, tosin vain keskustelun vuoksi.
Eläkeläislogiikkani on yksinkertaista ja perustuu siihen, että jokainen eläkkeellä oleva ikäluokka vanhenee vuodella joka vuosi ja alkaa tarvita lisää palveluja, kun vanhenee. Kun siis uusi, suuri ikäluokka pääsee eläkkeelle, niin ei se palvelujen kysyntää lisää, vaan ne aiemmat ikäluokat, jotka myös vanhenivat sinä vuonna. Ja mitä isompia nämä suuret ikäluokat ovat ja mitä pidempään elävät, niin kymmenen vuoden kuluttua vaimoni ja minä olemme yli 75-vuotiaita ja meidän perässämme ovat tulossa ne kaikkien suurimmat ikäluokat, jotka nimenomaan synnytträvät työvoimavajetta, kun tilalle ei tule yhtä paljoa nuorempia korvaamaan näitä eläkkeellelähtijöitä.
Julkisen sektorin työvoiman tarpeen väheneminen on minustakin tarpeellinen ja pakko. Vaiukka jokainen nuori menisi 15-20 vuoden kuluttua julkiselle sektorille, se ei riittäisi, elleei työn tuottavuutta nosteta ennen sitä. Eniten luotan siihen, että hyvin vanhoillinen terveydenhuollon- ja sairaalasektori oppisi toisenlaiset työmenetelmät ja aivan toisenlaisen johtamiskulttuurin.
Raskas teoillisuus meiltä häviää, siitä olen samaa mieltä, mutta on paljon sellaista sarjatuotantoon perustuvaa pk-teollisuutta, mitä meidän kannattaisi kehittää, erityisesti energiatalouden puolella, mihin ilmastomme antaa mahdollisuudet. Perusteollisuuden jalostusasteen nostaminen on myös tärkeää. Maailmalla tarvitaan erikoispapereita, miksi meidän siis pitää tehdä aikakauslehtipaperia, jota saa eukalyptuspuusta hyvin paljon helpommin ja halvemmalla.
Rakenteellinen työttömyysongelma on työvoimapolitiikalla aiheutettu. Sitä oli jo 70-luvulla, kun laki salli, että työttömän ei ole pakko ottaa vastaan muuta kuin oman alansa ja ammattinsa työtä. Liioitellen siis vasemmalle aukeavien ovien asentajan ei tarvinnut ottaa vastaan oikealle aukeavan oven asentajan työpaikkaa, vaan hän sai jäädä nauttimaan elämästään ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen varassa. Tuo laki on onneksi kumottu, mutta edelleenkin on toimialoja, joiden rakenteellinen muutos jätti työttömiksi aika hyvää palkkaa saaneita ammattimiehiä, mm. rakennusalalla, ettei heitä työnteko kiinnosta, kun ovat sovittaneet elämänsä työttömyyskoirvauksensa varassa elettäväksi. Sitten meillä on valitettavasti paljon myös kelkasta pudonneita, joille ei töitä löydy: minimikoulutuksen käyneitä, terveytensä juoneita, joista ei ole edes puistokäytävien haravointiin, kun jalat ja sydän eivät enää kestä.
Kyllä minä uskon Sailasta ja Kuntaliittoa siinä, että 65 vuotta on ehdoton alaraja, jotta voimme vältty' veronkorotuksislta ja palvelujen leikkauksilta. Tätä minä en ole vielä kertaakaan asettanut kyseenalaiseksi. Tosin logiikka on siinä aika huonoa, koska syy- ja seuraussuhde ei ole perustasolla tämä.
Minusta olisi paljon relevantimpaa kertoa, että tarvitsemme 3-5 prosentin vuotuisen talouskasvun, jotta voimme välttää tulevaisuudessa veronkorotukset ja palvelujen leikkaukset. Jos onnistumme saavuttamaan näiden suuren vuotuisen kasvun, silloin työurien on pidennnyttävä useammalla vuodella. Talouskasvu luo nimittäin työtä eikä toisinpäin. Työn tarjonta ei siis lisää talouskasvuahan. Jos näin olisi, talouskasvumme olisi juuri nyt ennätyslukemissa, kun työn tarjonta on suuri.
En kuvittele 20 000 ihmisen pysyvän ikuisesti työttömänä. Työttömyysongelmamme on vaan tällä hetkellä lähes 15 kertaa suurempi kuin kerrot ja voimme 20-kertaiseksi esittämäsiin lukuun verrattuna tänä vuonna. Jos vuotuinen työvoiman nettovähennys on jatkossa 12 000 henkilöä, kestää 25 vuotta ennen kuin työttömien määrä on sillä vauhdilla saatu lasketuksi lähelle nollaa. Kun tässä on mukana myös suhdannetyöttömyyttä, voisi arvella, että aikaa menisi 15-20 vuotta, kun pohjaksi otetaan tätä lamaa edeltänyt työttömien määrä.
Tässä 15-20 vuoden ajassa nettotyövoiman vähentyminen kuitenkin vähenee ja kuolleiden sekä syntyvien ikäluokat alkavat lähentyä toisiaan. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että matalalla talouskasvulla ei tule mitään yleistä työvoimapulaa. Työvoimapula olisi alakohtaista ja alueellista, mihin taas yleinen eläkeiän nostaminen ei ole oikea lääke. Jos taas onnistuisimme pääsemään ripeään ja suureen talouskasvuun, tilanne muuttuisi. Hallituksen ja kumppaneiden tulisi kuitenkin nyt kertoa kansalaisille, mikä meitä odottaa oven takana eli silloin hallitus ennustaisi huomattavaa elintason nousua kansalaisille. Tämä sanoma on taas ristiriidassa sen kanssa, että kerrotaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, velkaantumisongelmista ja talouskasvun epävarmuudesta. Sellainen peli on kaksilla korteilla pelaamista, joka toki ei ole kepulaisilta mitään uutta, mutta jos Kokoomuskin on tässä kohdin Kepun ohjattavissa, se on ehkä jo jotain aivan uutta. Se on sitä manitsemaasi linjattomuutta ja ristiriitaisuutta, sillä ei kai voi olla niin, että joiden ratkaisujen perusteeksi otetaan hyvä talouskasvu ja toisten päätösten pohjaksi samaan aikaan heikko talouskasvu.
Rakenteellinen työttömyys ei ole aiheutunut työvoimapolitiikasta, se on alue-, koulutus- ja sosiaalipoliittisten virhearviointien pohjalta syntynyt. Nuorten syrjäytyminen työelämästä on vakavin rakenteellinen yhteiskunnallinen ongelmamme. Koulutuksemme on liian teoriapainotteista, näin osa nuorista (lähinnä pojista) jää koulutuksen ulkopuolelle. Koska alueellinen työttömyys on ongelmallisinta täällä, silloin kasvukeskuksien asunto-ongelmat muodostavat tulpan työvoiman vapaalle liikkumiselle.
Suomessa ei ole riittävää tukea syrjäytymisvaarassa oleville lapsiperheille. Suomessa myös tuetaan täysin vastikkeettomasti lapsiperheitä, näin lisääntyvät he, joiden kyvyt hoitaa lapsia eivät ole parhaat mahdolliset. Lapsilisien maksaminen sitominen siihen, että lapset myös saisivat tarvitsemansa hoivan ja heidän koulutuksestaan myös huolehdittaisiin, vähentäisi syrjäytymisen vaara jo elämän alkutaipaleella. Mallimmehan mahdollistaa sen, että lapsilla voidaan saavuttaa kohtalainen elintaso, jos lapsien tarpeista ei huolehdita.
Kelkasta putoamisen estäisi myös se, ettei pitkiä työttömyysjaksoja päästettäisi syntymään. Myöskin mielenterveyspalvelujen helpompi saatavuus on eräs ratkaisu. Suomessa ei ole myöskään riittävästi alkoholisairauksiin keskittyneitä hoitolaitoksia ja kuntien oikeus evätä maksusitoumuksia hankaloittaa alkuvaiheessa hoitoon pääsyä.
Odotat, että talouskasvun pitää syntyä tuosta vaan ja vasta sitten on aika katsoa, mitä työvoimaa tarvitaan, kun työttömät ovat loppuneet. Ei tässä tuollaista syy ja seuraussuhdetta ole.
Talouskasvu ja työllisyyden kasvu tapahtuu lähivuosina ihan eri toimialoilla kuin tähän asti. Puu- ja paperiteollisuus ei kasva, metalli ei kasva, mutta jotkut konepajateollisuuden alat kylläkin. Laivanrakennuksesta ei tiedä, mutta palvelualat kasvavat. Eläkeläisillä on ostovoimaa käydä kaupassa ja ostaa palveluja, vaihtaa asuntoja, remontoida, rakentaa kesämökkejä ja matkailla synnyinseuduillaan ja sukulaisissaan. Julkisia terveyspalveluja ja vanhusten hoitoa eivät uudet eläkeläiset aluksi tarvcitse sen enempää kuin töissä ollessaankaan, mutta muutaman vuoden, viimeistään 15 vuoden kuluttua sekin tarve alkaa kasvaa.
Suhtautumisesi nettotyövoimaan on minusta hyvin outoa, kun tiedät, että se jo tänä vuonna pienenee, kun julkisen sektorin työntekijöiden ikärakenne on hyvin yläpainotteinen, niin julkinen sektori alkaa imeä työvoimaa hyvin runsaasti pelkästään korvatakseen eläkkeellelähtijät ja samaan aikaan alkaa julkisen sektorin palvelutarve kasvaa, eli kapasiteettia on lisättävä, ellei haluta leikata tai alkaa priorisoimaan. Kustannukset nousevat mittavasti, eli verotuloja on saatava, kun lainaakaan ei voi rajattomasti ottaa.
Minun logiikalleni tässä on päivän selvää se, että kaikki mahdollinen tehdään yksityisen sektorin työllistämismahdollisuuksien ja -kykyjen hyväksi sekä sen hyväksi, että työvoima viihtyy, jaksaa ja haluaa tehdä töitä pidempään, mutta kun kaikki eivät halua, niin siinä ei pidä antaa asioiden ajautua siihen, että Helsingissä lähdetään eläkkeelle, kun huvittaa, vaikka kainuussa olisi samanikäisiä ihmisiä vailla töitä.
Ei alueellista työttömyyttä, eikä työttömyyttä yleensäkään saa pois, koska asia nyt vaan on niin, että vapailla markkinoilla toiset menestyvät, toiset kaatuvat konkursseihin, yritysten on reagoitava nopeaasti, vaihdettava liikeideaa ja saatava uutta henkilökuntaa. Työttömiäkin tulee olemaan aina, mutta tulevaisuudessa työttömyys on enintään kahden työpaikan välöinen tytön etsintä ja uudelleenkoulutuysvaihe, koska pitkäaikais- tai rakennetyöttömyyteen ei ole varaa tällä eläkeläismäärällä eikä viimeisen 10-15 vuoden pienillä syntyvyysluvuilla, jotka ovat onneksi nyt kasvussa.
MItä linjattomuuteen tulee, josta kokoomusta syytit, niin siinä osoitit taas oman luovuutesi.
Tilannehan on aivan toinen, koska silloin, kun tehdään tulevaisuuden suunnitelmia niin, että voitaisi käyttää hyväksi kaikki kasvun mahdollisuudet, otetaan perustaksi hyvä talouskasvu, että kaikki mahdollisuudet olisivat myös käytössä silloin, kun nuo mahdollisuudet avautuvat.
Silloin, kun budjetoidaan, budjetoidaan varman päälle, pienen talouskasvun varaan, ettei jouduta heti leikkaamaan tai lainaamaan, jos kasvu ei toteudukaan.
Jos kokoomus sinunkin todistuksesi mukaan toimii näin, niin aplodit tarkkanäköisyydestäsi.
Tarkoitin työmarkkina- en työvoimapolitiikkaa. Työttömysturvan nimikkeen alla on harrastettu niin pahasti työmarkkinoita jäykistäviä ja työllistämistä estäviä toimia, että rakennetyöttömyyttä on päässyt syntymään jo 70-luvulta alkaen. 60-luvullahan ei meillä työttömyyspolitiikkaa juuri ollutkaan, jolloin Ruotsin teollisuus imi täältä kaikki ne, joille ei omasta maasta olisi töitä löytynyt, kun maaseudun keskeisimmät työt koneellistuivat.
Koulutuksesta ja syrjäytymisen periytymisestä olemme samaa mieltä. Se on todella ongelma. Kouluissa on päteviä opettajia ja opetettavat asiatkin ovat tarpeen elämässä, mutta olisiko pedagokiikassa kehittämistä, kun motivointi toimii niin eri tavalla eri ikäisten kohdalla. Nimenomaan pojilla on riskinä pudoita tuossa 13-15 vuoden iässä, eli kymppiluokka 16 vuotiaille oli hyvä pysähdyspaikka miettiä syrjäytyykö lopullisesti, vai hankkisiko sittenkin jonkin ammatin. Seuyraan juuri yhtä tämän ikjäistä, joka onneksi viisastui panostamaan hieman enemmän itseensä 10-luokalla, mutta hän saakin kotoa hyvän henkisen tuen. Sitä eivät kaikki saa, mistä syystä syrjäytyminen periytyy liian helposti.
Alkoholi on pahin ongelma. Olen ihmetellyt, miksei sen kohdalla luoteta valistukseen. Uskon, että jos ihmiset saisivat jatkuvaa informaatiota siitä, miten hitaasti, mutta varmasti ja salakavalasti riippuvuus alkoholiin syntyy, moni osaisi etsiä itsestään oireita ajoissa ja edes koettaa lopettaa. Se, että nyt keskityttäisi vain parantoloihin, on minusta väärää politiikkaa, koska silloijmn tarvitaan hyvin paljon parantoloita.
Alkoholihan on erittäin mukava piriste, joka nostaa tunnelmaa, mutta ikävä kyllä tuottaa myös vieroitusoireita, joihin sama lääke auttaa. Tuntemani valkokaulusalkoholisti sanoikin kerran, että krapula tulee vasta sitten, kun rahat loppuu.
Juuri tästä varman päälle politiikasta on kyse myös eläkeajan nostossa. Ei tunneta eikä tiedetä sitä, tuleeko mitään työvoimapulaa, mutta lisätään työn tarjontaa varmuuden vuoksi. Tästä on lisäksi työantajanäkökulmasta se etu, että työn ylitarjonta pitää aina palkkatason maltillisempana kuin täystyöllisyystilanne. Varman päälle pelaamista siis sekin.
Talousnäkemyksessimme on melkoinen. Luot minusta erittäin vaarallista kuvaa siitä, että taloutemme perusta muuttuu kotimarkkinapainotteiseksi. Näin pienellä kansalla on siinä pelissä äkkiä pelimerkit käytetty ja seurauksena on elintason ja kaiken muunkin leikkaaminen. Oma näkemykseni on se, että voimme pitää edes likimääräisesti nykyisen elintason vain sillä, että taloutemme ydin on edelleen riittävän kokoisessa vientiteollisuudessa. Nyt tuon vientiteollisuuden ydin näyttäisi olevan high tech -konepajateollisuus, josta hyvänä esimerkkinä ovat Kone, Metso ja Wärtsilä sekä teknologiapuolelta tietysti Nokia. Sen lisäksi tarvitsemme uusia aluevaltauksia. Ympäristöteknologia voisi olla yksi haaste ja vedenpuhdistamiseen sekä kylmäteknologiaan liittyvä teollisuus toinen. Valitettavasti näillä aloilla on toistaiseksi vähän yrityksiä ja pörssiyhteiöistä tulevat mieleen vain Vaisala, Vacon ja Kemira.
Jatketaan aamulla.
Kapin viesti oli poisteettu, ihme juttu muuten.
Työvoimapulasta ollaan kahta mieltä, mutta neutraalit asiantuntijat, jollaisena pidän mm. tilastokeskusta ja Sailasta, muitakin on, ovat esittäneet, että työvoima ei millään riitä, vaan siksi on tehostettava mm. julkisten palvelujen tuottavuutta ja pidennettävä työuria, että työvoima riittäisi ja veropohja pitäisi, eli voisimme kustantaa nykyisen hyvinvointimme ilman aivan kohtuuttomia veronkorotuksia ja palvelujen leikkauksia, vaikka niihinkin varmaan joudutaan.
Mistään työn tarjonnan tavoitteellisesta lisäämisestä en ole puhunut koskaan mitään, enkä palkkatason maltillisuudesta, vaikka se on kyllä täysin pakollista, jos aiomme pitää viennin kilpailukykyisenä ja inflaation aisoissa. Nyt, kun alv nousee 23%:iin kesällä, se merkitsee, että myös palkkatyön verotus kiristyy, kun palkoista maksettavat verotkin saavat päälleen yhden lisäprosentin.
Kotimarkkinapainotteisuudestakaan en ole luonut mitään mielikuvaa, se on omaa kuvitteluasi. Emme me täällä pysty toisiamme elättämään ilman viennin aikaansaamia tuloja, mutta viennin rakenne muuttuu takuulla, niin kuin olen mm. "Niinpä niin":in kanssa keskustellut.
Viestisi loppuosasta olen täysin samaa mieltä, vaikka teollisuuden lisäksi voisimme viedä enemmän myös palveluja. Jos peruskoulu- ja terveyskeskuskonseptimme ovat niin hyviä, millä sosialidemokraatit ovat aina retostelleet, niin ne voisi tuotteistaa ja myydä franchising-periaatteella pitkin kehittyvää kaukoitää. Ei se ole juurikaan monimutkaisempaa kuin McDopnald's:in levittäminen maailmalle, jos meillä olisi hiukankaan asennetta ja osaamista markkinoinnissa. Valitettavasti sitä puuttuu, vaikka kaksi maailman ensimmäistä palvelualojen markkinoinnista tohtoriksi väitellyttä miestä olivat suomalaisia.
En usko, että Tilastokeskus on tilastoviranomaisena ottanut minkäänlaista kantaa siihen, riittääkö työvoima vai. Sailas on tähän kyllä ottanut kantaa, mutta lähinnä omien väitteiden muodossa. Niihin voi vastata vain sitten, kun kerrotaan tarkempia lukuja.
Sen sijaan Työministeriö on asettanut pariinkin otteeseen useista asiantuntijoista koostuvan työryhmän, joka on pyrkinyt laskemaan työvoiman tarjonnan suuruuden 2025 mennessä. Viimeisin työryhmä näyttäisi arvioivan, että vuosittainen keskimääräinen nettovähennys työvoimassa olisi noin 12 000 henkilö, mikä tekee noin 180 000 henkilöä vuoteen 2025 mennessä. Työttömien reservi on tätä selvästi suurempi eli noin 250 000 - 300 000 henkeä.
Kaiken suunnittelun pitääkin perustua lukumääräisiin arvioihin, ei mihinkään mutu-tuntumaan. Jos Sailas on eri mieltä tästä arviosta, hänen olisi syytä tuoda uusia lukuja esiin ja perustella eriävä näkemyksensä. Ei se riitä, että Sailas vain sanoo työvoimapulan tuleva jollain uskon vahvuudella. En oikein ymmärrä, mikä sinullakin on sitä vastaan, että työvoimpulaa tarkastellaan tällaisten lukumäärien valossa. Nehän jos mitkä tuovat konkretiaa ja täsmennystä keskusteluun. Jos nuo esittämäni luvut ovat jotenkin kiistanalaisia tai vääriä, voit helposti esittää perustellun näkemyksesi siitä, miksi ne olisivat virheellisiä.
Sen lisäksi, että meillä on työttömien suuri reservi, meillä on myös mahdollisuus kohentaa työllisyysastetta muutoin. Työministeriön mainittu työryhmä arvioi, että jopa 100 000 henkeä olisi realistista työllistää tällä tavoin. Se varmaan edellyttäisi joitain poliittisia ratkaisuja, jotta lähinnä nuorehkot naiset valitsisivat nykyistä enemmän työssä käymisen perheen hoitamisen sijaan normaalien äitiyslomien ulkopuolella. Samoin ylipitkiä koulutusaikoja voitaisiin pyrkiä lyhentämään. Edelleen voitaisiin neuvotella joustavammin työpäivien pituuksista niin, että esim. sesonkiaikoina työpäivien pituutta voidaan kasvattaa nykyistä joustavammin. Tiettävästi joihinkin työehtospoimuksiin on jo tullutkin tämäntapaisia sopimuksia. Erilaisia keinoja on siis olemassa.
Kolmantena keinona on työurien pidentyminen jo tehtyjen ratkaisujen pohjalta. Sailaskin arvioi, että pidentävät työuria vähentään kaksi vuotta. Itse asiassa valtiosektorilta on jo näyttöä tämän suuruisesta pidentymisestä ns. pehmeiden keinojen avulla. Pääasiallisen pidentymisen saa aikaan kuitenkin vuoden 2005 hyvin toimiva eläkeuudistus, mikä näyttäisi olevan huippuhyvä laki.
Minusta on hiukan ihmeellistä, että pyrit sivuuttamaan kaikki muut keinot työvoimapulan helpottamiseksi ja kiinnität huomiota vain eläkeiän alarajan nostoon, joka voisi pahimmillaan jopa lyhentää työuria, kun alkaisivat säästää rahaa päästäkseen omalla kustannuksella eläkkeellä varhemmin. Työssä jaksamista ei nimittäin motivoida kepillä vaan pelkästään porkkanoilla. Jos seurauksena olisi säästämisasteen nouseminen, se entuudestaan heikentäisi tavaroiden ja palvelujen kysyntää. Porkkanat sen sijaan näyttävät toimivan vallan hyvin. Voi perustellusti olettaa, että hyvässä työmarkkinatilanteessa ne toimivat entistäkin suurempana houkuttimena, kun ei tarvitse pelätä lomautuksia ja irtisanomisia ja kun ehkä palkkatasokin on monia tyydyttävä. Kun ihmisille vielä selviää nykyistä paremmin eläkelain elinaikakertoimen keppivaikutus, motivaatio työuran pidentymiseen tulee kuin itsestään. Tuon keppivaikutuksen vaikutushan on laskettavissa niin, että tietyn pituisella työuran jatkamisella se on mahdollista kompensoida.
Eihän Sailas yksin ole sitä mieltä, että työurien pidentäminen on pakko ja että siihen tarvitaan myös eläkeiän alarajan nosto. Samaa mieltähän ovat kaikki hallituspuolueet ja hyvin monet työryhmät, joiden sanomat sinä valikoidessasi sivuutat.
Enkä minä ole koskaan sivuuttanut ainuttakaan keinoa, joilla työuria voitaisi pidentää, vaan olen kannattanut niitä aina ja usein niisttä kirjoittanutkin, mutta en tietenkään joka viestissäni.
Tosiasia nimittäin on se, että kaikki mahdollinen on tehtävä työurien pidentämiseksi, niin, että opiskeut lyhenevät, eli töihin tullaan aikaisemmin, sairastellaan vähemmän, ollaan tyytyväisempiä ja jaksetaan paremmin ja vielä lopuksi: lähdetään eläkkeelle muutama vuosi myöhemmin.
Jotta tuo viimeinenkin toteutuisi, niin siihen tarvitaan kaikkien muiden keinojen rinnalla myös eläkeiän alarajan nosto.
Jokohan sinä nyt ymmärtäisit, mistä on kyse, vai lisätäänkö maahanmuuttoa, että pärjätään?
Kaikkia keinoja voidaan jossain tilanteessa tarvita, mutta sinun tapasi painottaa asioita on sama kuin latvasta kiivettäisiin puuhun. Keskusteluissa on jäänyt sivuun ja kokonaan vaille huomiota se, että meillä on huomattavan paljon keinoja käytettävissä ennen kuin olemme siellä latvassa. Ei kai ole mitään järkeä lähteä liikkeelle sellaisesta keinosta, joka vaikuttaa vähiten ja vaikutukset ovat kaikkein kauimpana tästä hetkestä. Sellaista keskustelun painotusta voisi politiikan päätntätasolla kuvata jopa vastuun pakoiluksi.
Ylivoimaisesti olennaisin asia olisi miettiä sitä, miten saadaan talous kasvamaan, yritystoiminta lisääntymään ja työttömätä työllistettyä. Näihin kysymyksiin hallitus on paneutuvat huomattavan tarmottomasti, mihin eräät yritysjohtajatkin ovat jo alkaneet kiinnittää huolestuneena huomiota. Kaiken lisäksi Kepu alkaa tällaisessa tilanteessa politikoimaan ydinvoimapäätöksillä, kun tulee esityksiä asian siirtämisestä vaalien yli. Tällainen poliittinen vastuunpakoiluhan alkoi jo ministeri Lindenin halulla YLE-maksujen siirtämisestä vaalien yli. Ilmeisesti Vanhasen ilmoitus livetä talkoista sopivasti pahimpina aikoina laukaisi hallituksessa tällaisen vastuunpakoilutrendin. Siihen astihan hallituksen ministereitä näytti askarruttaneen lähinnä vaalirahasotkuista selviäminen maan asioiden hoitamisen jäädessä sivummalle.
Tarmottomuus ja saamattomuus selitetään vaalien läheisyydellä. Kas kun ei tätä selitystä keksitty heti viime vaalien alussa, että seuraavat ovat jo neljän vuoden päästä ja siksi ei kannata ja uskalla tehdä oikein mitään. Pääsyyllinen tähän onnettomaan tilanteeseen on tietysti Kepu, joka on alkanut käydä omaa puheenjohtajavaaliaan ja siksi puolueesta heitään taas kerran täysin ristiriitaisia ja vastakkaisia ehdotuksia. Nyt ei edes Kokoomus näytä saavan kepupellejä kuriin. Yksituumaisia Kepussa kai ollaan vain siitä, että puolueen imagoa pitää nyt nostaa sanottiin hallitusohjelmassa mitä tahansa.
Maahanmuuttoa joudutaan todennäköisesti lisäämään, että pärjäämme. Työvoimpulaa tulee esiintymään alakohtaisesti. On vaikea kuvitella, että metsureista, muurareista tai edes räätäleistä voisi kouluttaa esim. lääkäreitä ja sairaanhoitajia taikka että ihmiset alistuisivat ennemmin yli 70 vuotiaiden lääkärien ja kipusiskojen hoidettavaksi kuin nuorempien mutta suomenkiletä vähän huonommin taitamattomien. Siinä iässä voidaan tarvita jo parikin sairaanhoitajaa pitämään yksistään leikkaavan ikätohtorin kättä vakaana, ettei veitsi lipsahda väärään kohtaan. Ikääntyvien työllistäminen voi monella alalla on työturvallisuus- ja asiakasturvallisuuskysymys. Senkin vuoksi voi olla järkevämpää tuottaa nuorta ja koulutettua työvoimaa muualta. Kaikissa sellaisissa ammateissa, joissa edellytetään fyysistä voimaa, ketteryyttä ja notkeutta sekä nopeita refleksejä, vanhenevan väen työssäjatkaminen ei ole mikään järkevältä kuulostava vaihtoehto. Tällaistenkin syiden takia sen pitäisi olla vihoviimeinen vaihtoehto. Nythän hallitus ei ole millään tavalla edes pohtinut sitä, miten työllisyysastetta voitaisiin työttömyyden vähentämisen lisäksi nostaa. Johtuuko tämä saamattomuus sitten siitä, ettei Vanhanen ole Rukan lumilla saanut tällaista päähänpistoa.
Ymmärrän siis oikein hyvin, ja erotuksena sinuun ymmärrän vielä senkin, että puuhun ei kiivetä latvasta käsin.
Kun eläkeiän korottaminen on vakavampi juttu kuin eläkeiän alentaminen, niin on hyvin perusteltua päättää siitä nyt, koska tarvitaan ylimenokausi. Eihän ihmisille voi sellaista lakia säätää, jossa sanotaan, ettet ensi vuonna pääsekkään eläkkeelle, vaan vasta kahden vuoden päästä.
Kun eläkelait säädetään nyt ja ne astuisivat voimaan joskus 2025 ehkä sitä ennen ikäluokka ikäluokalta porrastaen, niin se on ainoa mahdollinen tapa teknisessä mielessä säätää tällainen laki.
Samaan aikaan aloitetaan tietenkin kaikki muut toimet, joilla opiskelijat saadaan valmistumaan aikaisemmin, työilmapiirit kuntoon, työterveydenhoito laadukkaaksi, ennalta ehkäisevät toimet kuntoon, johtaminen asialliseksi, sairastuvuus pienemmäksi, motivaatiot vahvemmiksi, mitä kaikkia keinoja onkaan jo esitetty ja myöhemmin keksitään.
Näiden keinojen vaikutushan nähdään myös viiveellä, kun asioita seurataan, ja seurannalla voidaan todeta paljonko tryöurat pitenevät ja pitenevätkö ne riittävästi.
Jos näyttää siltä, että se riittää ja ihmiset voisivat hyvin lähteä aiemmin eläkkeelle veropohjan riittävyyden vuoksi, ja haluavat lähteä, niin alennetaan sitten eläkeikää, jos siltä tuntuu.
Mutta jos hyvin käy, niin ihmiset eivät haluakaan lähteä eläkkeelle, kun työ tuntuu mukavammalta, elämä kiinnostavammalta ja rahaakin saa enemmän, kun monia työelämän epäkohtia on korjattu, niin mitä hiton haittaa siitä on nbyt, että tuollainen laki säädettäisi?
Niin kuin olen jossain aiemmissa yhteyksissä todennut, kyse on vain siitä, että SDP rakensi vastakkainasettelun Vanhasen "latuidean" ja työelämän laadullisen parantamisen välille, jotta se saisi edes jotain puheenaihetta eduskuntavaaleihin ja Vahasesta sylkykuppinsa.
Ja sinä onneton olet myös mennyt tuohon lankaan.