Tilastojen mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneen suomalaisen miehen keskimääräinen elinajanodote on 80 vuotta.
Perusasteen koulutuksen saanut samanikäinen mies kuolee keskimäärin noin 74-vuotiaana.
Ero on kasvanut merkittävästi sekä miehillä että naisilla viime 20 vuoden aikana.
Jos siis eläkeikää myöhennetään 70 vuoteen, tarvitsee työmiehille maksaa eläkettä keskimäärin vain neljä vuotta.
Esimerkiksi Lilius elää elinajanodotteen mukaan 80-vuotiaaksi - ja jos siis nostaisi ylisuurta eläkettään kaksikymmentä vuotta eli 20 x 12 kk x 40.000 = 9.600.000 euroa.
"Liliusten" eläkeikää ei hallitus halua myöhentää eikä ylisuuria eläkkeitä leikata.
Mitä ne kuntaliitossa ja EK:ssa oikein laskeskelevat, kun väitävät, että huoltosuhde mättää, jos eläkeikää ei myöhennetä? Kun eläikää myöhennetään yhdellä vuodella, työttömyys kasvaa. Iäkkäitä työttömiä, jotka eivät saa työtä mistään siirtyy työvoimareserviin ja työttömyysputkeen, jota ei vielä ole poistettu. Nuorisotyöttömyys kasvaa, kun eläkkeelle ei päästetä iäkkäitä työntekijöitä. Kansantalouden kannalta ei ole hyvä, että nuoret eivät pääse kiinni työhön. Näin koulussa opittu teoriatieto: kielitaito, atk-osaaminen jne. surkastuu. Työnantajat eivät kouluta eläkeikään tulevia työntekijöitä. Kun teknologia kehittyy ja uutta "softaa" otetaan käytäntöön - talouskasvu ei toteudu nuorten osaavien avulla, jos iäkkäät pidetään väkisin töissä "julkisen sektorin kestävyysvajeen" vuoksi.
Kysymys ei ole julkisen sektorin kestävyysvajeesta. Se on syy tulevaan ikärasismiin, jota aletaan toteuttaa eläkeiän myöhentämisen ja työttömyysputken poistamisen vuoksi. Julmaa ikärasismia on eläkkeiden leikkaaminen. Tutkimusten mukaan myös useat pientä eläkettä saavat ovat "vippifirmojen" kurimuksessa maksaen surkeista eläkkeistä satojen prosenttien korot.
Ihan ensiksi pitää leikata ylisuuret eläkkeet ja pienet eläkkeet pitää sitoa elinkustannusindeksiin.
Ylisuurten eläkkeiden saajat elävät keskimäärin 6 vuotta pidempään kuin pieniä eläkkeitä saavat työläiset.
Suuret ikäluokat, joita on paljon, ovat tehneet pitkän työrupeaman. Työhön mentiin yleensä alle kaksikymppisinä - vaikka eläkettä ei kertynytkään alkuvuosilta. Työtä on tehty yleensä yksijaksoisesti saman työnantajan palveluksessa, joten eläkkeitä on kertynyt. Pätkätöitä ei tehty, kun vakinaiseen työsuhteeseen ei saanut palkata pätkätyöläistä. Pitkiä äitiys- ja isyyslomia ei ollut. Äitiysloma kesti 2 kuukautta.
Näin suuret ikäluokat ovat säästäneet omia eläkkeitään varten pitkät, pitkät, pitkät työrupeamat tauotta.
Noin neljännes maksamistaan eläkkeistä on pantu säästöön suurten ikäluokkien omia eläkkeitä varten. Noin kolme neljännestä on käytetty suurten ikäluokkien aikaisten eläkeläisten eläkkeisiin.
Kun Suomessa on 300.000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja vain noin 10 % työttömien määrästä - on älytöntä vaatia eläkeiän myöhentämistä.
Eläkeikä on jo myöhentynyt, kun eläkkeen määrä pienenee jopa 17 %, jos eläkkeelle jäädään entistä aiemmin.
Teknologian kehittymisen myötä ja globalisaation vuoksi (tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin) työvoiman tarve vähenee. Vähentyneellä työmäärällä on saatu työtahdin kiristämisen ja teknologian kehittymien vuoksi entistä suuremmat tuotot ja voitot. Parempi kasvu on kanavoitu yritysten omistajille ja yritysjohdolle - sensijaan työntekijöiden asemaa on kurjistettu muun muassa palkkoja laskemalla.
Mitä pienempi palkka, sitä pienempi eläke. Suomessa pätkätyöt ovat lisääntyneet. Työntekijöistä joka neljäs hakee asuntotukea jne. Eläkeläisten eläkkeet ovat jääneet vuosi vuodelta jälkeen muusta tulokehityksestä leikatun indeksin vuoksi. Eläkkeistä on leikattu viime laman elvytysohjelmista asti.
Julkisen talouden kestävyysvajetta ei paranneta tekemällä Suomeen lisää työttömiä eläkeläisistä.
Veropohjaa on laajennettava. Ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi on estettävä. Kaikki tulot on asetettava samalla viivalle progressiivisiksi. On väärin, että sosiaalietuuksista ja eläkkeistä sekä palkkatulosta peritään progressiivinen vero, mutta pääomatuloista 28 %:n tasavero ja osinkotuloista joko 0-vero tai vähäinen vero.
Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeitä pitää kohdella samoin kuin työntekijöiden. Maatalousyrittäjien eläkkeellelähtö tapahtuu heidän omien toiveidensa mukaan 56-vuotiaana ja siitä eteenpäin.
Mutta sehän ei olekaan mikään eläke - vaan eläkkeen kaltainen etuus...
Eläkekestelussa ja julkisen sektorin kestävyysvaje -keskustelussa pitää huomioida se, että varallisuudesta ei lainkaan veroja kanneta ja työnantajien kela-maksut on poistettu kokonaan. Pitäisikö rikkaiden nollaveroista luopua ja verot kerätä veronmaksukyvyn mukaan - ei siis ainoastaan eläkeläisiltä ja sosiaalietuuksista sekä palkkatulosta.
Perusasteen koulutuksen saanut samanikäinen mies kuolee keskimäärin noin 74-vuotiaana.
Ero on kasvanut merkittävästi sekä miehillä että naisilla viime 20 vuoden aikana.
Jos siis eläkeikää myöhennetään 70 vuoteen, tarvitsee työmiehille maksaa eläkettä keskimäärin vain neljä vuotta.
Esimerkiksi Lilius elää elinajanodotteen mukaan 80-vuotiaaksi - ja jos siis nostaisi ylisuurta eläkettään kaksikymmentä vuotta eli 20 x 12 kk x 40.000 = 9.600.000 euroa.
"Liliusten" eläkeikää ei hallitus halua myöhentää eikä ylisuuria eläkkeitä leikata.
Mitä ne kuntaliitossa ja EK:ssa oikein laskeskelevat, kun väitävät, että huoltosuhde mättää, jos eläkeikää ei myöhennetä? Kun eläikää myöhennetään yhdellä vuodella, työttömyys kasvaa. Iäkkäitä työttömiä, jotka eivät saa työtä mistään siirtyy työvoimareserviin ja työttömyysputkeen, jota ei vielä ole poistettu. Nuorisotyöttömyys kasvaa, kun eläkkeelle ei päästetä iäkkäitä työntekijöitä. Kansantalouden kannalta ei ole hyvä, että nuoret eivät pääse kiinni työhön. Näin koulussa opittu teoriatieto: kielitaito, atk-osaaminen jne. surkastuu. Työnantajat eivät kouluta eläkeikään tulevia työntekijöitä. Kun teknologia kehittyy ja uutta "softaa" otetaan käytäntöön - talouskasvu ei toteudu nuorten osaavien avulla, jos iäkkäät pidetään väkisin töissä "julkisen sektorin kestävyysvajeen" vuoksi.
Kysymys ei ole julkisen sektorin kestävyysvajeesta. Se on syy tulevaan ikärasismiin, jota aletaan toteuttaa eläkeiän myöhentämisen ja työttömyysputken poistamisen vuoksi. Julmaa ikärasismia on eläkkeiden leikkaaminen. Tutkimusten mukaan myös useat pientä eläkettä saavat ovat "vippifirmojen" kurimuksessa maksaen surkeista eläkkeistä satojen prosenttien korot.
Ihan ensiksi pitää leikata ylisuuret eläkkeet ja pienet eläkkeet pitää sitoa elinkustannusindeksiin.
Ylisuurten eläkkeiden saajat elävät keskimäärin 6 vuotta pidempään kuin pieniä eläkkeitä saavat työläiset.
Suuret ikäluokat, joita on paljon, ovat tehneet pitkän työrupeaman. Työhön mentiin yleensä alle kaksikymppisinä - vaikka eläkettä ei kertynytkään alkuvuosilta. Työtä on tehty yleensä yksijaksoisesti saman työnantajan palveluksessa, joten eläkkeitä on kertynyt. Pätkätöitä ei tehty, kun vakinaiseen työsuhteeseen ei saanut palkata pätkätyöläistä. Pitkiä äitiys- ja isyyslomia ei ollut. Äitiysloma kesti 2 kuukautta.
Näin suuret ikäluokat ovat säästäneet omia eläkkeitään varten pitkät, pitkät, pitkät työrupeamat tauotta.
Noin neljännes maksamistaan eläkkeistä on pantu säästöön suurten ikäluokkien omia eläkkeitä varten. Noin kolme neljännestä on käytetty suurten ikäluokkien aikaisten eläkeläisten eläkkeisiin.
Kun Suomessa on 300.000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja vain noin 10 % työttömien määrästä - on älytöntä vaatia eläkeiän myöhentämistä.
Eläkeikä on jo myöhentynyt, kun eläkkeen määrä pienenee jopa 17 %, jos eläkkeelle jäädään entistä aiemmin.
Teknologian kehittymisen myötä ja globalisaation vuoksi (tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin) työvoiman tarve vähenee. Vähentyneellä työmäärällä on saatu työtahdin kiristämisen ja teknologian kehittymien vuoksi entistä suuremmat tuotot ja voitot. Parempi kasvu on kanavoitu yritysten omistajille ja yritysjohdolle - sensijaan työntekijöiden asemaa on kurjistettu muun muassa palkkoja laskemalla.
Mitä pienempi palkka, sitä pienempi eläke. Suomessa pätkätyöt ovat lisääntyneet. Työntekijöistä joka neljäs hakee asuntotukea jne. Eläkeläisten eläkkeet ovat jääneet vuosi vuodelta jälkeen muusta tulokehityksestä leikatun indeksin vuoksi. Eläkkeistä on leikattu viime laman elvytysohjelmista asti.
Julkisen talouden kestävyysvajetta ei paranneta tekemällä Suomeen lisää työttömiä eläkeläisistä.
Veropohjaa on laajennettava. Ansiotulojen muuntaminen pääomatuloiksi on estettävä. Kaikki tulot on asetettava samalla viivalle progressiivisiksi. On väärin, että sosiaalietuuksista ja eläkkeistä sekä palkkatulosta peritään progressiivinen vero, mutta pääomatuloista 28 %:n tasavero ja osinkotuloista joko 0-vero tai vähäinen vero.
Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeitä pitää kohdella samoin kuin työntekijöiden. Maatalousyrittäjien eläkkeellelähtö tapahtuu heidän omien toiveidensa mukaan 56-vuotiaana ja siitä eteenpäin.
Mutta sehän ei olekaan mikään eläke - vaan eläkkeen kaltainen etuus...
Eläkekestelussa ja julkisen sektorin kestävyysvaje -keskustelussa pitää huomioida se, että varallisuudesta ei lainkaan veroja kanneta ja työnantajien kela-maksut on poistettu kokonaan. Pitäisikö rikkaiden nollaveroista luopua ja verot kerätä veronmaksukyvyn mukaan - ei siis ainoastaan eläkeläisiltä ja sosiaalietuuksista sekä palkkatulosta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.