Vasabladet, Kenneth Myntti raivoaa Olav S. Melinille, joka ei Myntin mukaan taistele, vaan nöyrtyy finnarien edessä. Melin todellakin joutui antautumaan aiemminkin Heikki Talan kanssa keskustellessaan. Melin ei tiennyt edes Magman omista tutkimuksista ja nyt hän Granskat ohjelmassa löi hanskat tiskiin kielitaistelussa:
Käännös:
"Mitä teemme ajatuspajalla, joka heittää kirveen kaivoon? (Vasabladet 23.3. 2010)
(Melin on kuvassa ja häntä syytetään, että on lausunut pessimistisiä ajatuksia ruotsin tulevaisuudesta Suomessa.)
V'äärä asenne.Ajatuspajan pitäisi tuottaa toiveita ja tuoreita ideoita. Ruotsia ei palvella pessimismillä.
Yletoimittajat Axel Rappe ja Annvi Gardberg ovat viime talvena tuottaneet 4 ohjelmaa, jossa lähestyneet analyyttisesti rutosin tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä Suomessa. Siitä heitä voidaan kehua. Mutta se pessimistinen näkemys, joka peilautui suomenruotsalaisen ajatuspajan tiedottajan Olav S Melinin lausunnoista neljännessä Granskat-ohjelmassa (Yle Vega 19.3, uusinta 23.3) tuo esiin ihmetyksen, onko Magma sopiva suomenruotsalaisuuden puolestapuhujaksi tässä maassa.
Olav S Melin sanoi mm.ohjelmassa, että hän on "aika vakuuttunut", että ruotsin kielen pakollisuus poistetaan suomenkielisissä kouluissa ja että siksi on tärkeää keskittyä elämään, joka alkaa sen päätöksen jälkeen. Melin sanoi, että on "kohtuutonta" vaatia Itä-Suomessa oppilaita oppimaan ruotsia ja että heillä on enemmän hyötyä muista kielistä, kuten venäjästä.
Melin antoi jopa ymmärtää, että meitä suomenruotsalaisia jopa vahingoittaa, että vastaava ministeri(opetusministeri Henna Virkkunen) puhuu pakollisen ruotsin puolesta, koska se lietsoo vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. Melin ilmaisi myös epäilynsä, kannattaako pitää kiinni kansalliskieliasemasta ja sanoi pelkäävänsä, että suomenruotsalaiset vetoavat liikaa lakiin.
Ensinnäkin väitetty viha suomenruotsalaisia kohtaan on enemmän nostatettu nettikummitus kuin todellinen totuus. Melinin oman työnantajan Magman julkaiseman tutkimuksen mukaan vuosi sitten ovat suomenkielisten asenteet suomenruotsalaiasia kohtaan parantuneet 12 viime vuoden aikana.
Että ministeri Virkkunen puhuu ruotsinopetuksen aikaistamisesta, pitäisi ruotsia edistävän instanssin pikemminkin taputtaa käsiään kuin valittaa, erityisesti siksi koska kaikki tutkimukset osoittavat että opittu kieli tukee toista kieltä. Miksi Melin tekee venäjästäja ruotsista vihollista tilanteessa, jossa itärajan oppilailla on jo aivan vapaasti valittavissa venäjän lukeminen vapaaehtoisena aineena?
Ei kai suomenruotsalaisten tule ajaa ruotsia alas suomenkielisissä kouluissa. Olkoonkin niin, että pakkoruotsi ei ole perintöä ruotsalaisajalta - mutta yhtä kaikki ovat maan toisen kielen tiedot avain kulttuuriseen ymmärtämiseen.
Ajatuspaja Magma perustettiin joitain vuosia sitten avaamaan tietä uusajattelulle ruotsin tulevaisuuden suhteen Suomessa. Magman sivuilla julkaistun strategian mukaan on sen tehtävä sekä analyyttinen että mielipiteen muodostaminen.
Ruotsin kielen alasajaminen Suomessa edustaa tuskin sitä uusaajattelua, jota ruotsinkieliset Suomessa odottavat ajatuspajalta tällä hetkellä. Ajatuspaja ei myöskään vaikuta kovin analyuyttiseltä, jos sen tiedottaja Melin ei edes tiedä Magman omien mielipidetiedustelujejn tuloksista.
Mitä hyötyä meille on ajatuspajasta, jonka henkilökunta näyttää olevan valmis heittämään kirveen järjeen? Kyllä Magman uskottavuus heikentyy rakentavana voimana tulevaisuudessa, mikäli se jatkaa ruotsinkielisyyden tulevaisuuden mustamaalaamista tällä tavalla, ja heikentyy ajatuspajan uskottavuus tulevaisuuden rakentavan voimana."
Siitäs sait, Melin.
Eroa!!
Käännös:
"Mitä teemme ajatuspajalla, joka heittää kirveen kaivoon? (Vasabladet 23.3. 2010)
(Melin on kuvassa ja häntä syytetään, että on lausunut pessimistisiä ajatuksia ruotsin tulevaisuudesta Suomessa.)
V'äärä asenne.Ajatuspajan pitäisi tuottaa toiveita ja tuoreita ideoita. Ruotsia ei palvella pessimismillä.
Yletoimittajat Axel Rappe ja Annvi Gardberg ovat viime talvena tuottaneet 4 ohjelmaa, jossa lähestyneet analyyttisesti rutosin tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä Suomessa. Siitä heitä voidaan kehua. Mutta se pessimistinen näkemys, joka peilautui suomenruotsalaisen ajatuspajan tiedottajan Olav S Melinin lausunnoista neljännessä Granskat-ohjelmassa (Yle Vega 19.3, uusinta 23.3) tuo esiin ihmetyksen, onko Magma sopiva suomenruotsalaisuuden puolestapuhujaksi tässä maassa.
Olav S Melin sanoi mm.ohjelmassa, että hän on "aika vakuuttunut", että ruotsin kielen pakollisuus poistetaan suomenkielisissä kouluissa ja että siksi on tärkeää keskittyä elämään, joka alkaa sen päätöksen jälkeen. Melin sanoi, että on "kohtuutonta" vaatia Itä-Suomessa oppilaita oppimaan ruotsia ja että heillä on enemmän hyötyä muista kielistä, kuten venäjästä.
Melin antoi jopa ymmärtää, että meitä suomenruotsalaisia jopa vahingoittaa, että vastaava ministeri(opetusministeri Henna Virkkunen) puhuu pakollisen ruotsin puolesta, koska se lietsoo vihaa suomenruotsalaisia kohtaan. Melin ilmaisi myös epäilynsä, kannattaako pitää kiinni kansalliskieliasemasta ja sanoi pelkäävänsä, että suomenruotsalaiset vetoavat liikaa lakiin.
Ensinnäkin väitetty viha suomenruotsalaisia kohtaan on enemmän nostatettu nettikummitus kuin todellinen totuus. Melinin oman työnantajan Magman julkaiseman tutkimuksen mukaan vuosi sitten ovat suomenkielisten asenteet suomenruotsalaiasia kohtaan parantuneet 12 viime vuoden aikana.
Että ministeri Virkkunen puhuu ruotsinopetuksen aikaistamisesta, pitäisi ruotsia edistävän instanssin pikemminkin taputtaa käsiään kuin valittaa, erityisesti siksi koska kaikki tutkimukset osoittavat että opittu kieli tukee toista kieltä. Miksi Melin tekee venäjästäja ruotsista vihollista tilanteessa, jossa itärajan oppilailla on jo aivan vapaasti valittavissa venäjän lukeminen vapaaehtoisena aineena?
Ei kai suomenruotsalaisten tule ajaa ruotsia alas suomenkielisissä kouluissa. Olkoonkin niin, että pakkoruotsi ei ole perintöä ruotsalaisajalta - mutta yhtä kaikki ovat maan toisen kielen tiedot avain kulttuuriseen ymmärtämiseen.
Ajatuspaja Magma perustettiin joitain vuosia sitten avaamaan tietä uusajattelulle ruotsin tulevaisuuden suhteen Suomessa. Magman sivuilla julkaistun strategian mukaan on sen tehtävä sekä analyyttinen että mielipiteen muodostaminen.
Ruotsin kielen alasajaminen Suomessa edustaa tuskin sitä uusaajattelua, jota ruotsinkieliset Suomessa odottavat ajatuspajalta tällä hetkellä. Ajatuspaja ei myöskään vaikuta kovin analyuyttiseltä, jos sen tiedottaja Melin ei edes tiedä Magman omien mielipidetiedustelujejn tuloksista.
Mitä hyötyä meille on ajatuspajasta, jonka henkilökunta näyttää olevan valmis heittämään kirveen järjeen? Kyllä Magman uskottavuus heikentyy rakentavana voimana tulevaisuudessa, mikäli se jatkaa ruotsinkielisyyden tulevaisuuden mustamaalaamista tällä tavalla, ja heikentyy ajatuspajan uskottavuus tulevaisuuden rakentavan voimana."
Siitäs sait, Melin.
Eroa!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Rivit hajoavat. Tiesitkö muuten että Melinin veli oli naimisissa Lenita Airiston kanssa? hahahha
Ruotsi on aina ollut ja tulee aina olemaan Suomen ja suomen kansan vihollinen. Suomenruotsalaisuus on Ruotsin vallan aikainen jäänne joka tulee poistaa Suomesta. Suomi ei ole kahteensataan vuoteen ollut osa Ruotsia. Jos Mynttikin sen vielä tajuaisi ja lopettaisi Goebbels tyyllisen propagandan kirjoittamisen niin olisi hyvä.
Talahan näytti jo aiemmin radiokeskustelussa Melinille, mistä fasaani pissii.
toisen rantaruotsalaisen IDA ASPLUNDIN kanssa. Ida on yhtä fanaattinen ruotsalaisuuden puolustaja kuin Mynttikin, voivat muuten olla sukuakin. Ida on varttunut Munsalassa, ei kovinkaan kaukana Myntin syntysijoista.
Idan järkikullan mukaan kaikki ruotsia osaavat eivät automaattisesti voi kutsua itseään "Suomen ruotsalaisiksi" vaan siihen tarvitaan veriyhteys. Näin ajatellen Suomessa ei olisi kovinkaan montaa Suomen ruotsalaista sillä suurin osa on kielellisesti ihan muuta perua ja veriyhteydestä ei ole puhettakaan.
- Myntti on siis tämän IDA ASPLUNDIN koulukunnan edustaja ja senvuoksi arvosteleekin Magmaa ja sen Meliniä kovin sanoin.
Ida on ruma mustalaisäpärä joka saa kiittää koko Suomen kansaa Ruotsin pelastamisesta sillä aikaa kun hänen isoisänsä souti Munsalasta Ruotsiin.
Tapasin kerran yhden Alpo Marttisen porukassa olleen suomenruotsalaisen sotaveteraanin. Suomea se puhui. Kysyin tyypiltä että mitä mieltä oli Ruotsin toiminnasta sodan aikana ja Munsalan soutajista. Lista pitkiä kirosanoja tuli tyypin suusta ja sano että rannikkohurrit kuulema on pelkureita joilla ei ole mitään kunniaa tai arvoja.
Tammisaaren sotaveteraanit ovat ihan mukavaa porukkaa vaikka joidenkin esi-isät oli vankileirillä töissä. Alpo Marttisen JR 61 on myös hyvä mutta nämä Munsalan ja Närpiön roskasakki voi painua helvette.
Olav S. Melin kirjoittaa ruotsin kielestä ja mustalaisista. Suomen Kuvalehti nro 11 19.3.2010
Melin kirjoittaa mustalaisista ja ruotsin kielestä sivuilla 73-75
Sosiaalineuvos Väinö Lindberg kasvoi kolmen kulttuurin ja kielen vuorovaikutuksessa, suomen, ruotsin ja romanikielen. "Äitini saara oli suomenruotsalaista Aspin sukua ja piti tärkeänä, että lapsetkin oppivat puhumaan ruotsia. Aitini oli viisas nainen, joka ymmäsrsi koulutuksen merkityksen ja ohjasi minut voimakkaalla otteella opintielle."
Sitten seuraa juttua kuinka maamme 5000 romanista 300 miestä osallistui sotiin ja ne miehet jotka ei sotaan lähteneet passitettiin Kihniöön Aitonevan työleirille turpeennostoon. Siellä oli Väinönkin isä...
Professori Mauno Jokipiin toimittamasta JR 8:n rykmenttihistoriasta löytyy kertomus, jossa mustalaispoika ampuu useita suomalaisia selkään kesken hyökkäyksen. Tuosta Paskamotin nimen saaneesta, osin tämänkin tapauksen vuoksi, tapahtumasta kertoo Pentti Temonen sivuilla 139-140.
Tuntemattoman sotilaan rykmentti - JR 8
Wsoy 1991 1.p (Toim. Mauno Jokipii)
Käsikirjoittajat - Sorko, Syrjö, Alanen, Ahto, Lilja ja Vainikka
Pertti Sarjasen teoksesta Tuntematon Rokka – Antti Rokan esikuvan Viljami Pylkkään vaiheet Talvi- ja jatkosodassa.
Juttu on Petri Sarjasen kirjaan lainattu juuri tästä professori Jokipiin toimittamasta kirjasta, jossa se kerrotaan pitkänä ja perusteellisena versiona. Kertomus on niin erikoinen tapaus viime sodissamme, että se on otettu kirjaan mukaan vaikka se tietenkin osaltaa leimaa muitakin kuin tekijäänsä. Samaten eversti Niilo Lappalainen kertoo eräässä kirjassaan tämän saman tapauksen. Kirja on muistaakseni Panssarieverstin kuolema ja muita muistelmia sotavuosilta (1995) http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Lappalainen
Sivuilla 64-65 todetaan seuraavaa karu tarina, joka löytyy tuolta blokistakin.
http://lindblomkimi.blogit.kauppalehti.fi/blog/10786/mustalaiset-sotakirjallisuudessa
"Eräs kuudenteen komppaniaan sijoitettu mustalaispoika ampui eräässä hyökkäyksessä selkään lukuisia omia miehiään..."
Lue loput itse!