Tässä ihmistä rikki repineessä globalisaatiosähläämisessä on Keskusta ainoa vakavasti loppuun saakka harkitseva.
Hieno puolue, paskakasoistaan huolimatta.
Hieno puolue, paskakasoistaan huolimatta.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työttömyys kasvoi 18, 4 %:iin
Juuri laman alkaessa Keskustapuolue Esko Ahon johdolla sai maaliskuussa vuonna 1991 "veren seisauttavan vaalivoiton". Sitä seuraavan hallituksessa runkona oli Keskustapuolue ja Kokoomus kun taas sosialidemokraatit olivat oppositiossa. Tämä hallitus aloitti aikaisempina vuosina luodun "hyvinvointivaltion" alasajon. Eduskunnassa luovuttiin ns. vähemmistösuojaperiaatteesta, jossa 1/3 kansanedustajista saattoi jarruttaa huonoksi katsomansa lain säätämistä ja siirtää sen vaalien jälkeiselle uudelle eduskunnalle (perustuslakia koskevissa asioissa tämä määrävähemmistö oli 1/6). Nyt lakeja saatettiin säätää enemmistöperiaatteella ja tuloksena oli ns. säästölakien säätäminen. Näillä laeilla leikattiin 50-80 luvulla luotua perusturvaa, työttömyysturvaa, sosiaaliturvaa, eläkkeitä. Näillä laeilla pienennettiin valtion budjettia vähintään 60 miljardilla markalla.
ESKO AHO OLI PÄÄMINISTERINÄ VUOSINA 1991-1995. SE OLI SUOMEN JA SUOMALAISTEN KANNALTA TUHOISAA AIKAA. AHON TOIMINNAN TAKIA YRITYKSIÄ KAATUI, IHMISIÄ JOUTUI TYÖTTÖMÄKSI SANKOIN JOUKOIN. JOTKUT JOUTUIVAT ELINIKÄISEEN VELKAKURIMUKSEEN. TAITAMATON ESKO AHO AJOI SUOMEN TALOUDEN KONKURSSIIN. AHON VELKOJA VERONMAKSAJAT MAKSELLEET VIELÄ 2000 LUVUN PUOLIVÄLIIN ASTI.
Ahon hallitus aiheutti pk-yritysten konkurssiaallon ja siitä seuranneen massatyöttömyyden alentaakseen kotimaista kulutuskysyntää ja korjatakseen kauppataseen alijäämän.
Suomi nousi kahdessa vuodessa työttömyystilastojen Euroopan alhaisimpiin kuuluvista maistaa teollisuusmaiden huipulle; samalle tasolle Espanjan kanssa. Työttömyysaste oli 1960-luvulla keskimäärin alle 2 prosenttia, 1970-luvulla noin 4 prosenttia ja 1980-luvulla noin 5 prosenttia. Tuotannon nopea supistuminen 1990-luvun alussa nosti työttömyysasteen vuoden 1990 3,4 prosentista ennen kokemattomaan 18,4 prosenttiin vuonna 1994. Näin nopea muutos on poikkeuksellinen taloushistoriassa. Ei ole ihme, että Suomessakin yllätyttiin. Läntisissä teolllisuusmaissa vastaavan suuruinen työttömyyden nousu oli koettu viimeksi 1930-luvun alussa Yhdysvalloissa. Työttömyyden kasvu heikensi välittömästi julkisen talouden tasapainoa. Työttömyysturvaan ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kohdistetut menot kasvoivat vuoden 1990 muutamasta miljardista yli 20 miljardiin markkaan vuonna 1993. Menojen kasvaessa ja tulojen supistuessa julkisen sektorin pitkään tasaisena jatkunut työvoiman kasvu taittui. Vuosina 1992 ja 1993 myös julkisen sektorin henkilöstö väheni. Työttömyys kohtasi ensimmäisen kerran Suomen taloushistoriassa kaikkia alueita ja kaikkia ryhmiä, myös akateemisia ammatteja ja julkisen sektorin työntekijöitä.
Kepu on paha jyväjemmaripuolue joka huijaa myös muita tyhmiä ihmisiä äänestämään itseään.
Toverit, me vastustamme kaikkea, paitsi lakkoja, onhan meillä kestävä mursunnahkainen perse ja verkkosukkahousut päässä !!