Löytyykö lantion magneettikuvauksessa käyneitä?
Minulla olisi huomenna moinen edessä ja kiinnostaisi tietää kauan kuvaukseen meni ja joutuiko siinä olemaan sen putken sisällä kokonaan vai vain lantion alueelta?
Mietityttä kovasti kun olen aika ahtaan paikan kammoinen ja monesta paikkaa olen lukenut, että tunninkin on saattanut joutua makaamaan kokonaan putken sisällä täysin liikkumatta..
Olisiko muuta mainittavaa kyseisestä toimenpiteestä?
Kiitos vastauksista!
Minulla olisi huomenna moinen edessä ja kiinnostaisi tietää kauan kuvaukseen meni ja joutuiko siinä olemaan sen putken sisällä kokonaan vai vain lantion alueelta?
Mietityttä kovasti kun olen aika ahtaan paikan kammoinen ja monesta paikkaa olen lukenut, että tunninkin on saattanut joutua makaamaan kokonaan putken sisällä täysin liikkumatta..
Olisiko muuta mainittavaa kyseisestä toimenpiteestä?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Öö...oletko raskaana kun odottajien palstalla kysyt :D tai no ehkä voisimme ajatella että odotetaan yleisesti jotakin ja tänne voi kirjuttaa. En ole itse käynyt mutta olen kuullut että putkessahan siinä ollaan liikkumatta...olisi tarvetta itselläkin käydä mutten voi kun olen raskaana(alussa). Tuolla on aika hyvin kerrottu http://www.verkkoklinikka.fi/?id=3489396&page=3618300 Kyllä se hyvin menee.
Raskaana ollaan viimeisillään ja lantion mittoja tulisi kuvata. Siksi muiden kokemuksia haluaisinkin.
Raskaana voi toki käydä magneettikuvauksessa, koska siitä ei ionisoivaa säteilyä tule lainkaan. Alkuraskaudessa sitä ei suositella, mutta sekin suositus on täysin siitä syystä, että halutaan ottaa varman päälle, vaikkei magneettikuvauksesta ole todistettu olevan yhtään mitään haittaa missään vaiheessa raskautta.
Magneettikuvaus voidaan tehdä niin, että putkeen mennään jalat edellä. Tällöin pää jää ulkopuolelle tai ainakin hyvin lähelle putken suuaukkoa. Yleensä kuvattava kohde pyritään sijoittamaan keskelle putkea, siksi sinne putkeen ei voida mennä vain lanteihin asti. En osaa sanoa tutkimuksen kestosta, mutta epäilen, että se kestää noin vartin. Lantion mittaamista varten tuskin tarvitsee ottaa useita erilaisia kuvasarjoja, vaan yksi kuvasarja kahdesta tai kolmesta suunnasta riittää.
Sinun kannattaa mainita pelostasi röntgenhoitajille mennessäsi kuvaukseen. Jos kovasti pelottaa, kannattaa pistää silmät kiinni ennen kuin potilaspöytä siirretään osittain putken sisään, ja pitää ne kiinni koko ajan. Se voi helpottaa. Samoin kannattaa varautua siihen, että laite pitää aika kovaa naksunaa ja nakutusta joka voi vaihdella äkkiseltään. Saat toki korvatulpat ja/tai kuulokkeet, joista voi musiikkia kuunnella. Röntgenhoitajat myös näkevät ja kuulevat sinut koko ajan, vaikka tutkimuksen aikana oletkin yksin huoneessa.
Itselleni on tehty pään magneettikuvaus enkä kokenut putkea oikeastaan ahdistavana. Yllättävän helppo kaikin puolin. Se on tietenkin yksilöllistä. Tuo paikallaan pysyminen oli itselleni ehkä vaikeinta. Sitä kun alkaa miettimään, että "nyt ihan liikkumatta" niin jotenkin kummasti se tuntuu vaikealta! Tai paremminkin "pelkää" että liikkuu vahingossa.
Hyvin se menee huomenna, stemppiä!
Ja ensimmäiselle vastaajalle tiedoksi, että loppuraskauden aikana voidaan tehdä äidin lantion mittaus, jotta tiedetään mahtuuko vauva syntymään alakautta. Tämä voidaan tehdä joko röntgenkuvauksella tai magneettitutkimuksella.
Itse kävin moisessa toimenpiteessä rv 39 lapsen perätilan vuoksi (tyksissä). Ensin vaihdettiin vaatteet isoon "yöpukuun" ja sen jälkeen kokonaan putken sisälle makaamaan. Vatsan päälle laitettiin joku kehikko, en tiedä miksi. Putkessa sai kuunnella kuulokkeilla haluamaansa radiokanavaa. Kuvaus kesti ainakin minulla 10-15 min, eli ei ollenkaan paha, olisin voinu maata siellä vaikka pitempään. Paikallaan piti olla. Jonkun verran ääntä piti laite.
Kehikon laittaminen liittyy siihen, miten magneettikuvauslaitteella saadaan kuva synnytettyä. Eli se kehikko toimii magneettisten pulssien lähettäjäna ja vastaanottajana.
Kiitos kaikille vastaajille tiedoista. Täytyypä huomenna heti muistaa mainita ahtaanpaikan kammostani. Ehkäpä sen vartin verran kestän. Tai hieman pidempäänkin. Vaikeaa vain kuvitella, että osaan pysyä paikallani niin kauaa. Varsinkin kun supistuksia tulee aika lailla koko ajan, välillä kivuliaitakin jo, vauvakin mahtuu vielä ympäri pyörimään ja selkä ja niska kramppaavat itselläni koko ajan. Ja varsinkin kun selällä ollessa vauva painaa pahasti jo, niin ja tämän päivän ollut mahakin aivan sekaisin...toivottavasti huomenna ei enää sentään. Noh, toivotaan parasta, että onnistuu :)
No niin, kuvaus kesti vajaat 10 minuuttia, ja meni ohi nopeasti. Omat vaatteet sai olla päällä, rintsikat piti alta napata pois, ettei mitään metallista kuitenkaan olisi. Kovaa ääntä se laite ainakin piti, ei niistä korvakuulokkeista mitään kuulunut, kun kone kävi. Ja just jäi silmät sen verran putken ulkopuolelle, että katon laattoja pystyi laskemaan. Ei siis onneksi ahdistanut ollenkaan :)
Mutta ei siinä kovin mukava ollut ison mahan kanssa liikkumatta maata, heti tuli selkä kipeäksi, vaikka kuinka oli tyynyjä polvien alla, mutta se siitä.. jos jotain toista kuvaukseen menijää kiinnostaa :)
Kävin kuvauksessa Helsingin Meilahdessa. Huomenna soitellaan jo tuloksia mittojen suhteen.