Suomen linjaukset ovat kaikilta osin todellisuutta vastaan eivätkä ole missään nimessä ilmastonmuutosta ehkäiseviä. Suomi on lisäämässä muunmoassa turpeen käyttöä energian tuotannossa, joka on hiilivoimaakin saastuttavampi vaihtoehto. Joukkoliikenteen lisäämistä ei puolusta mikään ja samoin hakkeenpoltosta tulee myös rekkakuljetuksesta nokipäästöjä, jotka ovat niitä pahoja saasteita sekä ihmisten, että ilmaston kannalta. On arvioitu, että pohjoisenpallon puoliskon lämpötilavaihteluista 70% johtuisi juuri pienhiukkasista (mm noki).
Bioenergialla on vieläpä paljon mittavemmat haittatekijät kun lasketaan hakkeen väheneminen ja toisaaltaan biodieselin lisääntyvä tuotto... Nyt jo kuitupuuta haketetaan poltettavaksi ja jatkossa ilman tällaista ei ole mitään mahdollisuuksia vastata kysyntään. Samalla ruuan hinta nousee peltopinta-alan jakaantumisesta biopolttoaine tuotantoonkin. Eikä biodiesel siis ole edes puhtaampi vaihtoehto, vaan saastuttaa siinä missä tavallinenkin diesel. Pienhiukkaset todistetusti tappaa, ilmaston muutos on valtaosaltaan auringon aikaan saapaa.
Suuntaus on täysin väärä. Pitäisi siirtyä enemmänkin maakaasuun ja muihin kaasuvaihtoehtoihin niin autoissa kuin voimaloissakin niiltäosin, joita ei saada hoidettua vaikkapa lauhdevoimaloiden hukkaenergian talteenotolla. Hyötysuhteen kasvattaminen 30-45%:sta 90:een on täysin mahdollista, mutta tahto puuttuu. Autokannan muuttaminen sähköautoiksi tietäisi todella mittavia luonnonvarojen kuluttamista, sen sijaan olemassa olevista ajoneuvoista on täysin mahdollista muuttaa kaasukäyttöisiksi ilman kohtuuttomia kustannuksiakin. Ihmisten sairastuvuus pienhiukkaspäästöjen lisääntyessä vain lisää kuluja, joita ei edes kyetä vielä arvioimaan.
Martti Tiuri World Summit, Johannesburg 2.9.2002
http://users.tkk.fi/~mtiuri/energia.htm
Nykyaikaisten voimaloiden hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt 10 TWh:ta kohti (Taulukot eivät toimi näillä sivustoilla)
Hiilidioksidipäästöt
Käyttö Muut vaiheet
Turvevoimala 9 400 000 tonnia 300 000 tonnia
Hiilivoimala 7 300 000 tonnia 1 300 000 tonnia
Öljyvoimala 5 800 000 tonnia 1 000 000 tonnia
Maakaasuvoimala 3 500 000 tonnia 700 000 tonnia
Ydinvoimala 0 tonnia 90 000 tonnia
Vesivoimala (patoaltaalla) 0 tonnia 160 000 tonnia
Biovoimala 0 tonnia 300 000 tonnia
Tuulivoimala (rannalla) 0 tonnia 90 000 tonnia
Aurinkovoimala 0 tonnia 650 000 tonnia
Pienhiukkaset PM2,5 ja happosateet
Nokihiukkaset Sulfaatti- ja nitraattihiukk. Yhteensä
Turvevoimala 860 tonnia 12400 tonnia 16700 tonnia
Hiilivoimala 800 tonnia 9300 tonnia 10100 tonnia
Öljyvoimala 800 tonnia 9300 tonnia 10100 tonnia
Maakaasuvoimala 0 tonnia 3600 tonnia 3600 tonnia
Ydinvoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Vesivoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Hakevoimala 860 tonnia 4200 tonnia 5000 tonnia
Tuulivoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Aurinkovoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Ajoneuvojen suhteelliset päästöt kaupunkiajossa
Hiilidioksidi Nokihiukkaset Typpipäästöt Häkä
Katalysaattoriauto 1 1 1 1
Auto ilman kat. 1,1 5 20 13
Dieselauto 0,9 19 7 0,3
Dieselbussi 6,9 30 76 1,6
# Pienhiukkaset leviävät ilmavirtausten mukana maasta toiseen lähes näkymättömäksi saasteeksi. Ne aiheuttavat vuosittain n. 200 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa.
# Liikenne tuottaa 20-30 % pienhiukkasista. Niitä tulee runsaasti dieselbusseista.
# Hiilivoimala päästää ympäristöön kivihiilessä olevaa luonnon uraania 10 tonnia 10 TWh kohti. Turvevoimalan säteilevien aineiden päästöt ovat vielä suuremmat.
* Bioenergia (puu, hake, energiakasvit)
Pienhiukkaset ihmisten keuhkoihin. Riskit: suuret terveyshaitat
Happosateet luontoon. Riskit: happamoituvat järvet, vesistöjen leväkasvut.
* Bioenergiaviljelmät kilpailevat maa-alasta maanviljelyn kanssa.
* Kaasutuspoltossa pienhiukkasia tulee vähemmän kuin tavanomaisessa poltossa.
* Suomessa yli puolet puuenergiasta saadaan polttamalla sellunkeiton jäteliemi, johon on liuennut puolet puusta. Se tuottaa nykytekniikalla runsaasti pienhiukkasia. Jäteliemen kaasutuspolton kehittämiseksi tarvitaan perustutkimusta.
Bioenergialla on vieläpä paljon mittavemmat haittatekijät kun lasketaan hakkeen väheneminen ja toisaaltaan biodieselin lisääntyvä tuotto... Nyt jo kuitupuuta haketetaan poltettavaksi ja jatkossa ilman tällaista ei ole mitään mahdollisuuksia vastata kysyntään. Samalla ruuan hinta nousee peltopinta-alan jakaantumisesta biopolttoaine tuotantoonkin. Eikä biodiesel siis ole edes puhtaampi vaihtoehto, vaan saastuttaa siinä missä tavallinenkin diesel. Pienhiukkaset todistetusti tappaa, ilmaston muutos on valtaosaltaan auringon aikaan saapaa.
Suuntaus on täysin väärä. Pitäisi siirtyä enemmänkin maakaasuun ja muihin kaasuvaihtoehtoihin niin autoissa kuin voimaloissakin niiltäosin, joita ei saada hoidettua vaikkapa lauhdevoimaloiden hukkaenergian talteenotolla. Hyötysuhteen kasvattaminen 30-45%:sta 90:een on täysin mahdollista, mutta tahto puuttuu. Autokannan muuttaminen sähköautoiksi tietäisi todella mittavia luonnonvarojen kuluttamista, sen sijaan olemassa olevista ajoneuvoista on täysin mahdollista muuttaa kaasukäyttöisiksi ilman kohtuuttomia kustannuksiakin. Ihmisten sairastuvuus pienhiukkaspäästöjen lisääntyessä vain lisää kuluja, joita ei edes kyetä vielä arvioimaan.
Martti Tiuri World Summit, Johannesburg 2.9.2002
http://users.tkk.fi/~mtiuri/energia.htm
Nykyaikaisten voimaloiden hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt 10 TWh:ta kohti (Taulukot eivät toimi näillä sivustoilla)
Hiilidioksidipäästöt
Käyttö Muut vaiheet
Turvevoimala 9 400 000 tonnia 300 000 tonnia
Hiilivoimala 7 300 000 tonnia 1 300 000 tonnia
Öljyvoimala 5 800 000 tonnia 1 000 000 tonnia
Maakaasuvoimala 3 500 000 tonnia 700 000 tonnia
Ydinvoimala 0 tonnia 90 000 tonnia
Vesivoimala (patoaltaalla) 0 tonnia 160 000 tonnia
Biovoimala 0 tonnia 300 000 tonnia
Tuulivoimala (rannalla) 0 tonnia 90 000 tonnia
Aurinkovoimala 0 tonnia 650 000 tonnia
Pienhiukkaset PM2,5 ja happosateet
Nokihiukkaset Sulfaatti- ja nitraattihiukk. Yhteensä
Turvevoimala 860 tonnia 12400 tonnia 16700 tonnia
Hiilivoimala 800 tonnia 9300 tonnia 10100 tonnia
Öljyvoimala 800 tonnia 9300 tonnia 10100 tonnia
Maakaasuvoimala 0 tonnia 3600 tonnia 3600 tonnia
Ydinvoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Vesivoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Hakevoimala 860 tonnia 4200 tonnia 5000 tonnia
Tuulivoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Aurinkovoimala 0 tonnia 0 tonnia 0 tonnia
Ajoneuvojen suhteelliset päästöt kaupunkiajossa
Hiilidioksidi Nokihiukkaset Typpipäästöt Häkä
Katalysaattoriauto 1 1 1 1
Auto ilman kat. 1,1 5 20 13
Dieselauto 0,9 19 7 0,3
Dieselbussi 6,9 30 76 1,6
# Pienhiukkaset leviävät ilmavirtausten mukana maasta toiseen lähes näkymättömäksi saasteeksi. Ne aiheuttavat vuosittain n. 200 000 ennenaikaista kuolemaa Euroopassa.
# Liikenne tuottaa 20-30 % pienhiukkasista. Niitä tulee runsaasti dieselbusseista.
# Hiilivoimala päästää ympäristöön kivihiilessä olevaa luonnon uraania 10 tonnia 10 TWh kohti. Turvevoimalan säteilevien aineiden päästöt ovat vielä suuremmat.
* Bioenergia (puu, hake, energiakasvit)
Pienhiukkaset ihmisten keuhkoihin. Riskit: suuret terveyshaitat
Happosateet luontoon. Riskit: happamoituvat järvet, vesistöjen leväkasvut.
* Bioenergiaviljelmät kilpailevat maa-alasta maanviljelyn kanssa.
* Kaasutuspoltossa pienhiukkasia tulee vähemmän kuin tavanomaisessa poltossa.
* Suomessa yli puolet puuenergiasta saadaan polttamalla sellunkeiton jäteliemi, johon on liuennut puolet puusta. Se tuottaa nykytekniikalla runsaasti pienhiukkasia. Jäteliemen kaasutuspolton kehittämiseksi tarvitaan perustutkimusta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta jos jotain eroittelisi...
Nokipäästöt sekä turve-, että hakevoimaloissa 860 tonnia 10 TWh:ta koht, joka on siis kummassakin suurempi kuin vaikkapa kivihiilellä. Hiilidioksidipäästöt 9 400 000 tonnia käyttö turvevoimalalla ja esimerkiksi öljyllä vain 5 800 000 tonnia. Tuossa biovoimalalla tarkoitettaneen vesi- tai tuulivoimalaa.
Joukkoliikenteen osalta bussin nokipäästöjen arvo on 30 kertainen suhteessa katalysaattoriautoon. Haja-asutus seudulla tyhjien bussien ajattaminen ihan vaan linjauksen takia saastuttaa entisestään luontoa. Typpipäästöt 76 kertaiset suhteessa katalysaattoriautoon. Sitä ei kata enää sekään, että olisi bussi täynnä väkeä.
Ei ole ihan sama mitä tehdään, vaikka sanassa olisikin bio tai uusiutuvaenergia. Hukkaenergian käyttäminen pitäisi olla verrattavissa uusiutuvan energian käyttämiseen tai jopa parempi vaihtoehto.
Kun turvesoita ojitetaan niin se happamoittaa vesistöjä ja samalla turpeen kaivaminen vapauttaa samalla maaperästä hiilidioksidia, joita noissa luvuissa ei näy. Soiden happamuus johtuu osaltaan varastoituneesta hiilidioksidista.
Joidenkin tutkimusten mukaan turpeen kaivamisesta vapautuisi Suomessa jopa 50 000 000 tonnia hiilidioksidia, kun Suomen teollisuuden tuottama hiilidioksidimäärä on 10 000 000 tonnia. Kertoo hiukan siitä mikä Suomen politiikassa oikeasti on tärkeää. Turve on verovapaata energiaa.
http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/03/eu_pyortamassa_biopolttoainepaatosta_1561223.html
Tajuaakohan Suomen johto milloin, että mitä hakkeen ja biodieselin lisääminen merkitsee Suomen puustolle ja ruuantuotantoon.
Joitain otteita ohjelmasta MOT
http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot/kasikirjoitus
MOT: Helsingin vihreä painajainen
22.03.2010 TV1 klo 20:00
Juonto: Helsingin lämmittämisestä on nousemassa iso kiista. Yhden näkemyksen mukaan se kannattaisi tehdä ydinvoimalan hukkalämmöllä, toisen mukaan risuja polttamalla.
Jos kivihiiltä jossain on poltettava, niin se kannattaisi tehdä Helsingissä.
Ruohonen: ”Kyllä näin voidaan sanoa tai toisin päin, jos maailmasta kivihiilen käyttöä vähennetään, niin viimeinen kivihiilinokare voitaisiin polttaa täällä”.
Juonto: Kivihiilen käyttö energiaksi ei kuitenkaan käy poliitikoille. Helsingin valtuusto on päättänyt, että pääkaupungin on tuotettava kymmenen vuoden kuluttua 20 prosenttia energiastaan ilman hiilidioksidipäästöjä. Ja jotta vaatimusta ei olisi liian helppo saavuttaa esimerkiksi ydinvoimalla, on vielä määrätty, että tuo 20 prosenttia on tuotettava uusiutuvista polttoaineista.
Ratkaisun seurauksena Helsingin keskustassa käynnistyy tällä vuosikymmenellä rekkaralli, jossa jopa 250 rekka-autoa päivässä kuljettaa metsähaketta poltettavaksi Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksiin. Perävaunullinen rekka parin minuutin välein.
Patrick Wackström: ”Porvoohan on semmonen mihin se sopii, että meillähän kaukolämmöstä niin seitsemänkymmentä prosenttia tuotetaan biopolttoaineella ja sanoisin, että tää on semmonen sopiva kaupunki tämmöselle tuotannolle”.
Porvoon energialaitos käyttää vuodessa 60 000 tonnia metsähaketta, mutta Helsinki polttaisi metsän biomassaa kymmenen kertaa enemmän, 700 000 tonnia vuodessa.
Helsingin tulo ennestään ahtaille puupolttoainemarkkinoille merkitsee alalle mullistusta. Hakkuutähteistä kilpailee jo kymmeniä energialaitoksia ja aikeena on, että puusta valmistettaisiin vielä polttonestettä suomalaisten autoillekin.
Juonto: Sahausjäte ja metsänhakkuutähteet riittivät vielä jokin aika sitten täyttämään pikkukaupunkien polttolaitosten kattilat, mutta nyt menee uuniin jo arvopuutakin.
Wackström: ”Ennen tätä metsäteollisuuden lamaa, niin nää sivutuotteet ja sitten oksat ja latvat, niin ne riitti, mutta viime vuonna me jouduttiin kyllä vähän tämmöstä runkopuutakin käyttämään”.
Helsingin muuttaminen puulämmitteiseksi toisi pääkaupungin keskustaan raskasta liikennettä, melua, hajuja ja päästöjä. Puun poltosta pääsee ilmaan 250 tonnia pienhiukkasia vuodessa. Niiden lasketaan aiheuttavan kymmenkunta ylimääräistä kuolintapausta vuodessa.
Juonto: Helppoa tai ei, mutta vaihtoehto polttopuurallille on olemassa.
Energiayhtiö Fortum on tarjonnut Helsingille mahdollisuutta hankkia osa Helsingin tarvitsemasta kaukolämmöstä yhtiön suunnittelemasta uudesta Loviisan 3-voimalasta. Jos lämpöä ei oteta käyttöön, valuu siitä ¾ hukkalämpönä mereen.
Sasu Valkamo: ”Tämä kaukolämpö, joka tuotettaisiin Loviisassa, niin se on selvästi kustannusvaikutuksiltaan edullisin ja tällä ratkaisulla voitaisiin Suomessa vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Puhutaan jopa kuuden prosentin hiilidioksidivähenemästä Suomen tasolla”.
Juonto: Mutta tarjous ydinkaukolämmöstä ei kelpaa Helsingille.
Juonto: Ratkaisevat Helsingin teettämistä selvityksistä ovat liikesalaisuuksia, ja siksi niihin ei pääse tutustumaan.
Juonto: Loviisa-3 –ydinvoimalanhanketta johtava Sasu Valkamo kuitenkin vakuuttaa, että tuotantokatkosten mahdollisuus on otettu Fortumin tarjouksessa huomioon.
Valkamo: ”Olemme jo alusta saakka ajatelleet tätä varavoimaa ja huippuvoimakysymystä, ja se ei tule olemaan ratkaiseva, ratkaiseva asia tässä. Ne kysymykset on ratkaistavissa, niiden talousvaikutus on marginaalinen ja järjestelmässä on jo nyt riittävästi huippu- ja varakapasiteettia ja tällä ratkaisulla pyrimme korvaamaan etenkin vanhenevien hiilivoimalaitosten käyttöä ja osa niistä voitaisiin siirtää varavoimalaitoksiksi”.
MOT: "No mitä tapahtuisi, jos keskellä tammi- helmikuun talvipakkasia tulisi katkos tähän ydinvoimalämmön tuottamiseen Helsinkiin, joko tässä putkiverkostossa tai itse ydinvoimalaitoksessa, niin tulisiko helsinkiläisille vilu?"
Valkamo: ”Ei missään, missään nimessä. Se järjestelmä suunnitellaan sillä lailla, että siellä on riittävästi korvaavaa kapasiteettia, joka riittävän nopeasti pystyy käynnistymään ja tuottamaan sen korvaavan lämmön”.
Juonto: Konsultointiyhtiö Pöyry vertaili Helsingin Energian toimeksiannosta ydinlämpö- ja puulämpövaihtoehtoja tosiinsa ja päätyi siihen, että ydinvoimalla saavutettaisiin suurimmat päästövähenemät, alhaisimmin kustannuksin. Mutta energiayhtiö ei lämpene oman konsulttinsa selvitykselle.
riittää..
hyi kakkaa hyi,.
No siinäpä oli pätevä argumentti. Selkeästi huokuu älyllistä ulosantia. :D :D
suhteen on vielä toivoa, vaikkakin tavattoman pientä..
Tsemppiä silti.