"Julkinen talous on saatettava kuntoon, tai muutoin ulkomaan luottoluokitus muuttuu", sanoi Katainen jälleen kerran tv:ssa. Kataisen "vakavia viestejä" saadaan tasaisin välein kuulla aina tuleviin vaaleihin asti.
Katainen tarvitsee vakuuttaa äänestäjiä uudessa vaalipiirissään muuttaessan Siilinjärveltä Espooseen. Ottaakohan Katainen vielä vaalien jälkeenkin verottomat kulukorvaukset kuin asuisi Siilinjärvellä?
Kuka sen julkisen talouden on epäkuntoon saattanut ja miten? Sitä ei toimittaja osaa/uskalla/halua kysyä.
Julkinen talous, ulkomaan velka sekä Suomen bkt olivat kondiksessa ennenkuin siilinjärveläisestä opettajasta Jyrki Kataisesta tuli valtiovarainministeri ja hän ryhtyi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaatimuksia toteuttamaan suomen kansantalouden kustannuksella.
Velkarahalla otettuja tukiaisia jaetaan yhtiöille, jotka siirtävät tuotantoaan halpatyövoiman maihin. Suomalaisissa yrityksissä ulkomailla on enemmän työntekijöitä teknologiateollisuuden palveluksessa kuin suomalaisia työntekijöitä Suomessa.
Koko 2000-luvun tuottavuushyöty on käytetty suuryritysten voittoihin ja osinkoihin kasinokeinottelijoiden ja yritysjohtajien toimesta. Hinnat ovat nousseet samaa tahtia kuin johtajien optiot ja osingot. Eriarvoisuus ja kansan kahtiajako on kasvanut köyhien köyhtyessä kerjäläisiksi ja rikkaiden rikastuessa. Kaikkein rikkaimmilta on myös varallisuusvero poistettu.
Pieni- ja keskituloisten ostovoiman puute aiheuttaa työttömyyttä. Työttömyys aiheutta verotulojen romahtamisen. Verotulojen romahtaminen aiheuttaa julkisen talouden kestävyysvajeen eli huoltosuhteen romahtamisen.
Kestävyysvaje ei korjaannu iäkkäiden työntekijöiden työrupeamia pidentämällä suurtyöttömyyden aikana ja jatkuessa. Suomeen ei tule työvoimapulaa, vaikka suuret ikäluokat ovat jääneet ja jäävät eläkkeelle.
Kataisen höpinät, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa työperäistä maahanmuuttajaa (mieluummin Intiasta ja Kiinasta) ovat käsittämättömiä.
Kataisen hallitus on tarvinnut ulkomaan velkaa
- työnantajien kela-maksujen poistoon (1 miljardi euroa)
- perintö- ja lahjaveron vähennykseen (tähän hallitus budjetoi 165 miljoonaa euroa vaalien jälkeen)
- maa- ja metsätaloustukiaisiin (2,8 miljardia euroa vuodessa 200 eri tukimuodon perusteella)
- metsänmyynti- ja pellonmyyntivoittojen verohuojennuksiin
Demareilta ei ole kuulunut muuta kuin yleistä hässäkkää ja riidan kylväntää, heitti Katainen tv:ssa.
Onko opposition välikysymys riidan kylväntää vai hässäkkää, kun siihen ei valtiovarainministeri tullut vastamaan?
Kataista ei kiinnostanut tulla vastaamaan suomalaisen huono-osaisuuden ja köyhyyden kasvusta ja köyhyyden poistamisesta. Suomessa on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta, joden tilanne ei valtiovarainministeriä kiinnosta.
Demarit ovat arvostelleet Kataisen velkaelvytystä, joka ei ole tuottanut tulosta:
- työttömyys on kasvanut ja kasvaa edelleen
- nuorisotyöttömyys on uhkaavissa lukemissa
- julkisen sektorin kestävyysvaje on suuri, eli noussut Kataisen hallinnoidessa 5,5 %:iin bkt:sta
- ulkomaan velkaa otetaan lisää... tänä vuonna lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna
Suomessa on noin 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä.
Verojen korotukset ja elintarvikkeiden korkea hinta - kohtuuttoman korkeiden asumiskustannusten ohella syövät pieni- ja keskituloisten heikkoa ostovoimaa. Nyt Katainen korottaa arvonlisäveroa, energiaveroa ja ympäritöveroa, joten ostovoima heikkenee entisestään. Leipäjonolaiset eivät kotimarkkinoita kasvata. Perusturvan parannus (maksaisi 400 miljoonaaeuroa vuodessa) poistaisi leipäjonot ja lisäisi kotimarkkinoiden kysyntää ja vähentäisi työttömyytä, mikä ei Kataiselle eikä intressiryhmilleen sovi.
Veroelvytystä ja yritystukiaisia olisi pitänyt kohdentaa pienyrittäjille, jotta kotimarkkinat vetäisivät.
Kahdesta viime yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistuksesta ovat hyötyneet vain varakkaiden yritysten omistajat. Pienten yritysten omistajien verotus on ollut jopa ankarampaa kuin vastaavilla tuloilla ansiotulovertuksessa, mitä ei voida pitää kovin reiluna", toteaa veroprofessori Matti Tuomala.
Kataisen asettaman Hetemäen veroryhmän malleista puuttuu kaikkein tärkein, kun siitä puuttuu oikeudenmukaisuus ja veronmaksukykyyn perustuva verotusmalli.
Suomessa 300.000 euroa vuodessa hankkiva maksaa vähemmän veroja, jos muuntaa ansiotulot pääomatuloksi, kuin 55.000 vuodessa tienaava palkansaaja, jolla on progressiivinen verotus. Myös eläkkeet ja sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja toisin kuin pääomatulot.
Katainen vaatii yhtiöveron poistamista, mikä tekisi 500 miljoonan euron loven verokertymään. Se on sitä pörssiyhtiöiden veroelvytystä. Nyt 49 suurinta pörssiyhtiötä viettävät osinkokarnevaaleja ja jakavat 7,5 miljardia euroa osinkoina. Olisiko noita 7,5 miljardin euron osinkoja pitänyt verottaa samoin kuin palkkatuloa - progressiivisesti, jotta julkisen talouden kestävyysvaje paranisi?
Katainen tarvitsee vakuuttaa äänestäjiä uudessa vaalipiirissään muuttaessan Siilinjärveltä Espooseen. Ottaakohan Katainen vielä vaalien jälkeenkin verottomat kulukorvaukset kuin asuisi Siilinjärvellä?
Kuka sen julkisen talouden on epäkuntoon saattanut ja miten? Sitä ei toimittaja osaa/uskalla/halua kysyä.
Julkinen talous, ulkomaan velka sekä Suomen bkt olivat kondiksessa ennenkuin siilinjärveläisestä opettajasta Jyrki Kataisesta tuli valtiovarainministeri ja hän ryhtyi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vaatimuksia toteuttamaan suomen kansantalouden kustannuksella.
Velkarahalla otettuja tukiaisia jaetaan yhtiöille, jotka siirtävät tuotantoaan halpatyövoiman maihin. Suomalaisissa yrityksissä ulkomailla on enemmän työntekijöitä teknologiateollisuuden palveluksessa kuin suomalaisia työntekijöitä Suomessa.
Koko 2000-luvun tuottavuushyöty on käytetty suuryritysten voittoihin ja osinkoihin kasinokeinottelijoiden ja yritysjohtajien toimesta. Hinnat ovat nousseet samaa tahtia kuin johtajien optiot ja osingot. Eriarvoisuus ja kansan kahtiajako on kasvanut köyhien köyhtyessä kerjäläisiksi ja rikkaiden rikastuessa. Kaikkein rikkaimmilta on myös varallisuusvero poistettu.
Pieni- ja keskituloisten ostovoiman puute aiheuttaa työttömyyttä. Työttömyys aiheutta verotulojen romahtamisen. Verotulojen romahtaminen aiheuttaa julkisen talouden kestävyysvajeen eli huoltosuhteen romahtamisen.
Kestävyysvaje ei korjaannu iäkkäiden työntekijöiden työrupeamia pidentämällä suurtyöttömyyden aikana ja jatkuessa. Suomeen ei tule työvoimapulaa, vaikka suuret ikäluokat ovat jääneet ja jäävät eläkkeelle.
Kataisen höpinät, että Suomeen tarvitaan 1,8 miljoonaa työperäistä maahanmuuttajaa (mieluummin Intiasta ja Kiinasta) ovat käsittämättömiä.
Kataisen hallitus on tarvinnut ulkomaan velkaa
- työnantajien kela-maksujen poistoon (1 miljardi euroa)
- perintö- ja lahjaveron vähennykseen (tähän hallitus budjetoi 165 miljoonaa euroa vaalien jälkeen)
- maa- ja metsätaloustukiaisiin (2,8 miljardia euroa vuodessa 200 eri tukimuodon perusteella)
- metsänmyynti- ja pellonmyyntivoittojen verohuojennuksiin
Demareilta ei ole kuulunut muuta kuin yleistä hässäkkää ja riidan kylväntää, heitti Katainen tv:ssa.
Onko opposition välikysymys riidan kylväntää vai hässäkkää, kun siihen ei valtiovarainministeri tullut vastamaan?
Kataista ei kiinnostanut tulla vastaamaan suomalaisen huono-osaisuuden ja köyhyyden kasvusta ja köyhyyden poistamisesta. Suomessa on 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta, joden tilanne ei valtiovarainministeriä kiinnosta.
Demarit ovat arvostelleet Kataisen velkaelvytystä, joka ei ole tuottanut tulosta:
- työttömyys on kasvanut ja kasvaa edelleen
- nuorisotyöttömyys on uhkaavissa lukemissa
- julkisen sektorin kestävyysvaje on suuri, eli noussut Kataisen hallinnoidessa 5,5 %:iin bkt:sta
- ulkomaan velkaa otetaan lisää... tänä vuonna lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna
Suomessa on noin 700.000 pienituloista, joilla ei ole ostovoimaa, joten kotimarkkinat eivät vedä.
Verojen korotukset ja elintarvikkeiden korkea hinta - kohtuuttoman korkeiden asumiskustannusten ohella syövät pieni- ja keskituloisten heikkoa ostovoimaa. Nyt Katainen korottaa arvonlisäveroa, energiaveroa ja ympäritöveroa, joten ostovoima heikkenee entisestään. Leipäjonolaiset eivät kotimarkkinoita kasvata. Perusturvan parannus (maksaisi 400 miljoonaaeuroa vuodessa) poistaisi leipäjonot ja lisäisi kotimarkkinoiden kysyntää ja vähentäisi työttömyytä, mikä ei Kataiselle eikä intressiryhmilleen sovi.
Veroelvytystä ja yritystukiaisia olisi pitänyt kohdentaa pienyrittäjille, jotta kotimarkkinat vetäisivät.
Kahdesta viime yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistuksesta ovat hyötyneet vain varakkaiden yritysten omistajat. Pienten yritysten omistajien verotus on ollut jopa ankarampaa kuin vastaavilla tuloilla ansiotulovertuksessa, mitä ei voida pitää kovin reiluna", toteaa veroprofessori Matti Tuomala.
Kataisen asettaman Hetemäen veroryhmän malleista puuttuu kaikkein tärkein, kun siitä puuttuu oikeudenmukaisuus ja veronmaksukykyyn perustuva verotusmalli.
Suomessa 300.000 euroa vuodessa hankkiva maksaa vähemmän veroja, jos muuntaa ansiotulot pääomatuloksi, kuin 55.000 vuodessa tienaava palkansaaja, jolla on progressiivinen verotus. Myös eläkkeet ja sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja toisin kuin pääomatulot.
Katainen vaatii yhtiöveron poistamista, mikä tekisi 500 miljoonan euron loven verokertymään. Se on sitä pörssiyhtiöiden veroelvytystä. Nyt 49 suurinta pörssiyhtiötä viettävät osinkokarnevaaleja ja jakavat 7,5 miljardia euroa osinkoina. Olisiko noita 7,5 miljardin euron osinkoja pitänyt verottaa samoin kuin palkkatuloa - progressiivisesti, jotta julkisen talouden kestävyysvaje paranisi?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.