Miten niin ajautui, vai ajettiinko tahallaan Tukholmasta käsin?
http://www.pkymasehist.fi/talvisota_lahestyy.html
Maaliskuussa 1939 Erkon luokse saapui Neuvostoliiton Rooman-lähettiläs Boris Stein, joka esitti maansa vaatimukset Suomenlahden saarien vuokraamisesta. Erkko vastasi, että on Suomen puoluettomuuden vastaista neuvotella kyseisestä asiasta. Viimein hallitus otti yhteyttä Marsalkka Mannerheimiin, joka oli puolustusneuvoston puheenjohtaja ja hän sanoi, ettei saarista ole Suomelle mitään sotilaallista hyötyä, niiden puolustaminen on mahdotonta. Suomen kannalta olisi oikeastaan hyötyä vetää rajaa muutama peninkulma lännemmäksi. Ei, sanoo Erkko. Neuvostoliitto ei jätä asiaa tähän, sanoi Stein enteilevästi poistuessaan Erkon työhuoneesta. Poliitikot uskoivat Neuvostoliiton kanssa solmittuun hyökkäämättömyyssopimukseen ja Ruotsin apuun, mutta ruotsalaisilla ei ollut syytä mennä syyhyttä saunaan.
http://www.pkymasehist.fi/talvisota_lahestyy.html
Maaliskuussa 1939 Erkon luokse saapui Neuvostoliiton Rooman-lähettiläs Boris Stein, joka esitti maansa vaatimukset Suomenlahden saarien vuokraamisesta. Erkko vastasi, että on Suomen puoluettomuuden vastaista neuvotella kyseisestä asiasta. Viimein hallitus otti yhteyttä Marsalkka Mannerheimiin, joka oli puolustusneuvoston puheenjohtaja ja hän sanoi, ettei saarista ole Suomelle mitään sotilaallista hyötyä, niiden puolustaminen on mahdotonta. Suomen kannalta olisi oikeastaan hyötyä vetää rajaa muutama peninkulma lännemmäksi. Ei, sanoo Erkko. Neuvostoliitto ei jätä asiaa tähän, sanoi Stein enteilevästi poistuessaan Erkon työhuoneesta. Poliitikot uskoivat Neuvostoliiton kanssa solmittuun hyökkäämättömyyssopimukseen ja Ruotsin apuun, mutta ruotsalaisilla ei ollut syytä mennä syyhyttä saunaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei noita saari pystytty puolustamaan. Siellä ei ollut edes mitään puolustettavaa.
Talvisota oli suunniteltu jo kauan ennen firmojen takahuoneissa. Olihan maa ollut jakaantunut poliittisesti lahtarivallanpitäjiin ja edelleen alistettuun työväenluokkaan niin että taloustehokkuus ei ollut paras mahdollinen. Ainoastaan perinteinen keino eli sota voi yhdistää jakaantunen kansan. Tähän pyrittiin talouspiirien suunnitelman mukaisesti koko 30-luvun ajan. IKL , AKS , Lapuanliike jne saivat rahoituksensa yritysmaailmalta ja lopulta maailmantilanne johti siihen että sodankäynnistäjäksi valitty Eljas Erkko (pitkänlinjan natsi ja russofobi) teki ratkaisevat päätökset kun hallituksessa ei ollut henkistä voimaa kuunnella Paasikiven kokemuksen ääntä. (Vertaa tämänpäivän NATO- ja Afgnistan politiikka). Ja koska rahvaan muisti on lyhyt niin sodanjälkeen kirjoitettiin ajopuuhistoria uudelta pohjalta kun kun täällä vain yksi totuus vallitsee aina kerrallaan.
"kun täällä vain yksi totuus vallitsee aina kerrallaan."
Aivan. Ja samaa propagandavalhetta toistellaan loputtomiin. Edes kommunismin romahdus ja NL:n katoaminen ei näihin aivopestyihin uskovaisiin tehoa.
Paasikivi ajatteli syksyllä 1939 yksinomaan Suomen valtioetua ja kansallisia intressejä. Siksi hän kykeni ymmärtämään vastapuolen Stalinia, jota niin ikään kiinnostivat vain ja ainoastaan Neuvostoliiton valtiolliset intressit ja turvallisuusnäkökohdat. Mutta Erkko ajatteli vain sitä, miten hyvältä hänen taipumattomuutensa näyttäisi muun maailman silmissä.
Väärä tulkinta, Molotov-Rippentrop sopimuksessa oli sovittu, ns. reunavaltioiden kohtalo ja kumpi osapuolista minkäkin alueen valtaa, ei N-liitto voinut noinvain muuttaa tavoitteitaan, eikä van Suomen pyynnöstä.
Homma oli sovittu ja sen sopimuksen mukaan N-liitto valtaa Suomen, se tosin jäi tekemättä, mutta ei sentakia, etteikö N-liitto olisi sitä yrittänyt tosissaan ...
Jospa Hitler pelasi aikaa? Ribbentrop todella varmaan halusi Suomen luovuttaa Moskovalle koska shampanjakauppias oli suurempi Venäjän perseennuolija kuin Hans von Seeckt mutta ei Aatu koskaan olisi antanut Venäjän miehittää Suomea. Tämähän käy ilme jo siitä mitä Hitler vastasi Molotoville marraskuussa 1940 Berliinissä kun Molotov kysyi lupaa Suomen miehittämiseen.
syitä siihen miksi Hitler toimi kuten toimi. Olitko tietoinen Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksesta Talvisodan aikana ettei Outokummun kaivoksia tai rikastamoa Imatralla pommiteta koska Saksan sotateollisuus tarvitsee kuparia. Voisiko Petsamon palautus Talvisodan jälkeen liittyä jälleen saksalaisten nikkelin tarpeeseen. Tietenkin yhtenä mahdollisuutena voisi Hitlerin kohdalla olla ylenmääräinen hyväntahtoisuus Suomea kohtaan ja meidän siniset silmät.
”Tämähän käy ilme jo siitä mitä Hitler vastasi Molotoville marraskuussa 1940 Berliinissä kun Molotov kysyi lupaa Suomen miehittämiseen.”
Hitlerille. Ei M-R-sopimus ollut tarkoitettu muuta kuin väliaikaiseksi, jotta Saksa ei joudu kahden rintaman sotaan. Suomella ei ollut väliä. Sen tilanne ratkeaisi Saksan lyödessä NL:n. Tosin marraskuussa -40 Hitler oli jo tullut siihen tulokseen, ettei ollut hyvä päästää Stalinia Tornionjoelle, Pohjanlahdelle ja Ahvenanmaalle, kun Suomi oli sen kertaalleen torjunut.
Aloitus oli, että "suomi ajautui talvisotaan", mutta kuten itsekkin totesit, Suomi ei olisi omilla toimillaan voinut talvisotaa estää, koska se oli Saksan ja N-liiton välisessä sopimuksessa sovittu.
Neuvostohallitus oli niin innokas pääsemään Suomen kanssa rauhanomaiseen ratkaisuun, että ehdotti lopulta Hangon vuokraamisen sijasta saaria sen edustalta. Tähän edulliseen tarjoukseen suomalaisneuvottelijoiden viimeistään olisi pitänyt tarttua. Mutta Erkon antama ohje oli: ei tuumaakaan periksi, koska Venäjä ei muka ole suurvalta. Hulluutta, rikollista hulluutta.
Ei olisi voinut estää, Viro tarttui kyseiseen tarjoukseen ja maahan perustetut tukikohdat oli sillanpääasemia, mistä sitten miehitys lähti liikkeelle, eli suostuminen vaatimuksiiin ei muuttanut sitä, mitä oli sopimuksessa Saksan kanssa sovittu.
Alue piti miehittää ja liittä N-liittoon, näin oli sovittu.
Miksi Mannerheimia ei kuunneltu talvisodan kynnyksellä? Tottahan hän tiesi armeijan sotilaallisen valmiuden ja myönnytysten vaikutukset puolustukseen.
Miksi poliittinen johto sai tehdä päätöksiä ottamatta huomioon sotilasasiantuntijoiden mielipiteitä?
Jos olisi kuunneltu niin olisi käynnyt kuten Baltian maille. Saksa olisi miehittänyt sekä Suomen että Ruotsin ja voit olla aivan varma ettei silloin juutalaisia olisi ollut kukaan pelastamassa.
Sillä oli vastuu. Mannerheim oli vain yksi asiantuntija. Häntä pidettiin pessimistisenä vanhuksena, joka oli aina esittämässä lisää rahaa aseisiin ja uhkailemassa erollaan. Hänen mielipiteensä kyllä paINOIVAT, MUTTA EIVÄT RIITTÄVÄSTI. MANNERHEIM POISTUI VIIMEISESTÄ NEUVOTTELUSTA MIELENOSOITUKSELLISESTI KESKEN SANOTTAVANSA SANOTTUAAN. HÄN TIESI, ETTEI ASIA MENNYT PERILLE JA RYHTYI TAAS KERRAN HARKITSEMAAN EROANOMUSTAAN.
Baltian maiden kohtalo kesällä 1940 ei kerro mitään siitä, miten Suomen hallituksen olisi ollut tarkoituksenmukaista menetellä syksyllä 1939. Suomalainen propaganda on pyrkinyt oikeuttamaan Suomen taipumattoman ja sotaisan asenteen talvisodan edellä sillä, mitä Baltiassa tapahtui seuraavana vuonna. Tämä on kuitenkin vain jälleen sitä kuuluisaa suomalaista historiallista mytoologiaa jolla perustellaan kyvyttömyyttä nähdä vaihtoehtoja Suomen ratkaisuissa vv. 1939-1944 (tai vv. 1920-1944).
Kumma että Mannerheimin kaltainen suomalaisen sankaripalvonnan kohde ei saa tarpeeksi arvostusta osakseen hänen yrityksistään viimeiseen saakka välttää talvisodan katastrofi, johon Erkko, Cajander ja Tanner Suomen veivät. Mannerheim kuului v. 1939 lujasti Paasikiven rauhanpuolueeseen eikä millään muotoa Erkon sotapuolueeseen, koska tunsi armeijansa kurjan tilan ja Suomen realistiset mahdollisuudet, jotka eivät olleet hääppöiset. Erkko ja Niukkanen sen sijaan olivat omien sotilaallisten fantasioidensa lumoissa. Taidettiin luottaa liiaksi läntisten suurvaltojen apuun ja kuvitelmiin omasta voimasta. Olihan Suomi muka v. 1918 voittanut itse mahtavan Venäjän "Suomen vapaussodassa"! Tämä vaarallinen harhakuva vääristi suomalaisten yleistä mielipidettä syksyllä 1939 kohtalokkaalla tavalla.