Politikoivatko veroprofessorit Linnakangas ja Tuomala toisten köyhyydellä?
Politikoiko piispa Heikka toisten köyhyydellä? "Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista", toteaa piispa Heikka.
Pitäisikö valtiovallan (ja valtiovarainministeri Kataisen) - tuloerojan kasvattamisen ja epäoikeudenmukaisen verotuksen lisäämisen sijaan - turvata perustuslain mukaiset riittävät terveyspalvelut ja perustuslain mukainen yhdenvertaisuusperiaate.
Jyrki Katainen: Politikointia toisten köyhyydellä (2.3.2010 Jaa verkossa)
"Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat. Valhe.
"Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittäminen. Sinivihreä hallitus onkin toteuttanut useita kaikkein pienituloisimpien asemaa kohentavia toimia".
Katainen ei ollut vastaamassa välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Hän oli järjestänyt vastaamisajankohdan isyyslomalleen. Välikysymykseen vastaaminen netissä on uutta kokoomuksen köyhyyspolitikointia.
Pienituloisten asema ei ole parantunut, eläkkeiden ostovoima on vähentynyt, leipäjonot ovat kasvaneet. Työttömyys on kasvanut jo 10 %:iin. Lisäksi pätkätyöttömyys on kasvanut. Pätkätyöläisten palkka ei riitä asumis- tai ruokakustannuksiin.
Hallitus ajaa alas hyvinvointipalveluita eriarvoisuuden kasvaessa. Yksityiset, kalliit terveyspalvelut eivät ole pienituloisten saavutettavissa.
Näin Jyrki Katainen päätti (2008) 800 miljoonan euron veropotista - oman tulkintansa mukaan "eniten pienituloisille":
Työssä käyvät saavat lisää vuodessa:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Saivatko pienituloiset eniten?
Suomessa 300.000 euroa vuodessa tienaava maksaa vähemmän veroja (muuntaa ansiotulot pääomatuloksi) kuin 55.000 euroa vuodessa hankkiva (maksaa progressiivisen palkkatuloveron).
Pienituloisia suosivaa verotusta vai mitä?
Katainen on todennut, että pääomatulon verotuksen parin prosentin korotus toisi vain 200 miljoonaa euroa verotuloja lisää, joten on sama milloin se toteutetaan ensi syksynä vai ensi vuonna.
Veroprofessorien (Tuomala ja Linnakangas) arvostelua epäoikeudenmukaisina, alivaltiosihteeri Hetemäen veromalleista, Katainen pitää "yksittäisten professoreiden mielipiteinä".
Professori Tuomala kannattaa progressiivista pääomatuloveroa, jossa verot kasvavat veronmaksukyvyn mukaan. Verotyöryhmän alustavissa malleissa pidetään kynsin hampain kiinni eriytetystä tuloverotuksesta.
Katainen haluaa poistaa yrityksiltä yhtiöveron, jolloin verokertymä vähenee 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Työnantajilta on jo poistettu kela-maksut ja näin on saatu miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Samaan aikaan kun osinkomiljonäärit viettävät osinkokarnevaaleja, Suomessa on 700.000 pienituloista ja leipäjonot kasvavat. Ministeri Katainen on vastannut arvostelijoille, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Kataisen kaverit ovatkin onnistuneet. Tänä vuonna 49 suurinta pörssiyritystä jakaa 7,5 miljardin euron osingot viime vuoden tuloksen perusteella eli miljardi euroa enemmän kuin viime vuonna. Osinkojen verotus on pientä (30 % ja 70 %:n säännöt) tai nollaverotettua (listaamattomien yritysten osingot).
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti kasvaa 57,5 %. Ulkomaan velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna. Tukiaisia jaetaan 2,41 miljardia euroa työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseen - vastikkeetta.
Innovaatioihin ja yritysten kansainvälistymiseen otetaan ulkomaan velkaa 787,28 miljoonaa euroa.
Työttömyys kasvaa kuitenkin Kataisen mukaan jopa 14 %:iin.
Selvää on, että leikkauksia tulee jo tänä vuonna. Esimerkkinä tästä nähdään jo:
- Reumasäätiön sairaalan lopettaminen - reumapotilaat jätetään oman onnensa nojaan
- Hätäpalvelukeskusten lopettaminen
- perusturvaa hallitus ei halua korjata, joten huono-osaiset kääntyvät kirkon diakoniapalvelujen puoleen.
Espoon piispa Heikka on Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.
Heikkan mukaan kirkon diakoniatyö kirjasi viime vuonna 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. Lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Politikoiko piispa Heikka toisten köyhyydellä? "Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista", toteaa piispa Heikka.
Pitäisikö valtiovallan (ja valtiovarainministeri Kataisen) - tuloerojan kasvattamisen ja epäoikeudenmukaisen verotuksen lisäämisen sijaan - turvata perustuslain mukaiset riittävät terveyspalvelut ja perustuslain mukainen yhdenvertaisuusperiaate.
Jyrki Katainen: Politikointia toisten köyhyydellä (2.3.2010 Jaa verkossa)
"Kaikkien tutkimusten ja tilastojen mukaan nykyhallituksen tuloveronalennukset ovat suuntautuneet voimakkaammin pienituloisille kuin kolmen edellisen hallituksen vastaavat. Valhe.
"Hallitus vastasi viime viikolla välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Aihe on erittäin tärkeä. Hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimpiä arvoja on välittäminen. Sinivihreä hallitus onkin toteuttanut useita kaikkein pienituloisimpien asemaa kohentavia toimia".
Katainen ei ollut vastaamassa välikysymykseen pienituloisimpien aseman parantamisesta. Hän oli järjestänyt vastaamisajankohdan isyyslomalleen. Välikysymykseen vastaaminen netissä on uutta kokoomuksen köyhyyspolitikointia.
Pienituloisten asema ei ole parantunut, eläkkeiden ostovoima on vähentynyt, leipäjonot ovat kasvaneet. Työttömyys on kasvanut jo 10 %:iin. Lisäksi pätkätyöttömyys on kasvanut. Pätkätyöläisten palkka ei riitä asumis- tai ruokakustannuksiin.
Hallitus ajaa alas hyvinvointipalveluita eriarvoisuuden kasvaessa. Yksityiset, kalliit terveyspalvelut eivät ole pienituloisten saavutettavissa.
Näin Jyrki Katainen päätti (2008) 800 miljoonan euron veropotista - oman tulkintansa mukaan "eniten pienituloisille":
Työssä käyvät saavat lisää vuodessa:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Saivatko pienituloiset eniten?
Suomessa 300.000 euroa vuodessa tienaava maksaa vähemmän veroja (muuntaa ansiotulot pääomatuloksi) kuin 55.000 euroa vuodessa hankkiva (maksaa progressiivisen palkkatuloveron).
Pienituloisia suosivaa verotusta vai mitä?
Katainen on todennut, että pääomatulon verotuksen parin prosentin korotus toisi vain 200 miljoonaa euroa verotuloja lisää, joten on sama milloin se toteutetaan ensi syksynä vai ensi vuonna.
Veroprofessorien (Tuomala ja Linnakangas) arvostelua epäoikeudenmukaisina, alivaltiosihteeri Hetemäen veromalleista, Katainen pitää "yksittäisten professoreiden mielipiteinä".
Professori Tuomala kannattaa progressiivista pääomatuloveroa, jossa verot kasvavat veronmaksukyvyn mukaan. Verotyöryhmän alustavissa malleissa pidetään kynsin hampain kiinni eriytetystä tuloverotuksesta.
Katainen haluaa poistaa yrityksiltä yhtiöveron, jolloin verokertymä vähenee 500 miljoonaa euroa vuodessa.
Työnantajilta on jo poistettu kela-maksut ja näin on saatu miljardin euron lovi sosiaaliturvaan.
Samaan aikaan kun osinkomiljonäärit viettävät osinkokarnevaaleja, Suomessa on 700.000 pienituloista ja leipäjonot kasvavat. Ministeri Katainen on vastannut arvostelijoille, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Kataisen kaverit ovatkin onnistuneet. Tänä vuonna 49 suurinta pörssiyritystä jakaa 7,5 miljardin euron osingot viime vuoden tuloksen perusteella eli miljardi euroa enemmän kuin viime vuonna. Osinkojen verotus on pientä (30 % ja 70 %:n säännöt) tai nollaverotettua (listaamattomien yritysten osingot).
Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti kasvaa 57,5 %. Ulkomaan velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna. Tukiaisia jaetaan 2,41 miljardia euroa työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseen - vastikkeetta.
Innovaatioihin ja yritysten kansainvälistymiseen otetaan ulkomaan velkaa 787,28 miljoonaa euroa.
Työttömyys kasvaa kuitenkin Kataisen mukaan jopa 14 %:iin.
Selvää on, että leikkauksia tulee jo tänä vuonna. Esimerkkinä tästä nähdään jo:
- Reumasäätiön sairaalan lopettaminen - reumapotilaat jätetään oman onnensa nojaan
- Hätäpalvelukeskusten lopettaminen
- perusturvaa hallitus ei halua korjata, joten huono-osaiset kääntyvät kirkon diakoniapalvelujen puoleen.
Espoon piispa Heikka on Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.
Heikkan mukaan kirkon diakoniatyö kirjasi viime vuonna 146.000 terveyteen liittyvää yhteydenottoa. Lähes yhtä monta kuin taloudellisiin ongelmiin liittyviä yhteydenottoja.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
- ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.