Maapallon kallistuminen ja vuodenajat

abcd efgh

Eri vuodenajat johtuvat siis siitä, että maapallo kallistuu Aurinkoa kohti edestakaisin välillä pohjoisen suunnasta ja välillä etelän. Kun pohjoinen pallopuolisko on kääntynyt enimmilleen Aurinkoa kohti, on täällä kesäpäivänseisaus ja päivät pisimmillään ja vastaavasti talvipäivänseisauksena tilanne on sama eteläisellä pallonpuoliskolla.

Maapallon kierto Auringon ympäri kestää tasan vuoden eli 365 päivää. Maapallon edestakainen kallistuminen kestää siis täsmälleen yhtä kauan, koska muutenhan vuodenajat eivät olisi yhtämittaiset Auringon kiertämisen suhteen. Vähäinenkin ero aihettaisi siis sen, että kesä ja talvi eivät enää ajan myötä osuisi samoille kuukausille kuin nykyään, vai kuinka? Mikä siis aiheuttaa sen että tämä Maapallon kallistelu tapahtuu juuri samassa ajassa kuin sen kiertäminen Auringon ympäri?

19

1778

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Se, että vuodenajat osuvat (suunnilleen) yksiin kuukausien kanssa johtuu juuri siitä, että Maapallo _ei_ kallistele mihinkään, vaan sen akselilinja sojottaa aina (suunnilleen) samaan suuntaan. Mikäs sitä kallistelisi?

      • telluslainen

        Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä, että maan akseli on pyssyvästi kallellaan (23,5 *) ratatasoon nähden. Sen vuoksi aurinko paistaa Maahan eri tavalla eri kohdissa vuotuista kiertoliikettä. Juhannuksena esimerkiksi Suomi on enemmän valon ja puolen kierroksen kuluttua, toisella puolen aurinkoa jouluna enemmän varjon puolella.

        Tästä on valaisevia kaavakuvia varsinkin kartastoissa.


      • telluslainen
        telluslainen kirjoitti:

        Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä, että maan akseli on pyssyvästi kallellaan (23,5 *) ratatasoon nähden. Sen vuoksi aurinko paistaa Maahan eri tavalla eri kohdissa vuotuista kiertoliikettä. Juhannuksena esimerkiksi Suomi on enemmän valon ja puolen kierroksen kuluttua, toisella puolen aurinkoa jouluna enemmän varjon puolella.

        Tästä on valaisevia kaavakuvia varsinkin kartastoissa.

        ...tässäkin:
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuodenaika


    • pulunkallistaja

      kallistuu riittävästi ja ylittää kriittisen rajan, niin sitten se kaatuu, ja sitten heittävät vuodenajat häränpyllyä. Kallisteluun vaikuttavat atomipommikokeet ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Myös auringonpilkuilla on merkitystä.

      • telluslainen

        Siltä varalta, että olet tosissasi tai että joku ottaa sinut todesta, mainitsen, että Maapallon kallistuskulma pysyy hyvin tarkasti samana kuulemma Kuun vetovoiman ansiosta. Kuu etääntyy Maasta kolmen sentin vuosivauhtia, joten miljardin vuoden päästä Kuun vaikutus on kuulemma jo niin pieni, että Maa alkaa pyllähdellä vapaasti.


    • Pulu Kallis

      Jos kallistuminen lisääntyy, niin maalaisilla ei ole enää varaa maksaa laskujaan ja marssilaiset valloittavat maapallon.

    • vernal qeuinox

      Trooppisen vuoden pituus on vähän yli 365 päivää, joten aivan yksinkertainen kalenteri ei pysty seuraamaan trooppisen vuoden kulkua tarkasti, tarvitaan korjausta silloin tällöin. Vuodenajat pidetään nykyisessä länsimaisessa kalenterissa totutuilla paikoillaan juurikin kalenterin karkauspäivien avulla.

      Juliaanisessa kalenterissa kalenterivuoden keskimääräinen pituus on 365 1/4 vrk koska joka neljäs vuosi pidetään yksi karkauspäivä.

      Gregoriaanisessa kalenterissa pidetään vain 97 karkauspäivää (eikä 100 kuten juliaanisessa) 400:n vuoden aikana siten että täysistä sataluvuista vain ne ovat karkausvuosia jotka ovat 400:lla jaollisia, joten gregoriaanisen kalenterivuoden keskimääräinen pituus on 365 97/400 vrk.

      Trooppisen vuoden pituus on aika lähellä gregoriaanisen kalenterivuoden keskipituutta ja lisäkorjausta ei luultavasti toistaiseksi tarvita, varsinkaan koska trooppisen vuoden pituus ei ole ihan vakio. Trooppinen vuosi on siis se vuosi joka määrää vuodenajat, eli kevätpäiväntasausten välinen aika.

    • eläköön pienet erot

      "Mikä siis aiheuttaa sen että tämä Maapallon kallistelu tapahtuu juuri samassa ajassa kuin sen kiertäminen Auringon ympäri?"

      Ei ne ihan täsmälleen samassa ajassa tapahdukaan, koska kevättasauspisteen suunta ei ole vakio, vaan siinä ilmenee prekessioksi nimetty ilmiö, joka aiheuttaa että vuodenaikojen jakso ei ole ihan sama kuin maapallon täysi kierros auringon ympäri.

      Trooppisen vuoden ja maapallon kiertoajan ero on kuitenkin pieni ja kertyvä "virhe" pidetään kurissa pitämällä sopivasti karkauspäiviä jolloin vuodenajat eivät paljoakaan pääse liikkumaan kalenterissa satojen ja tuhansien vuosien kuluessa.

      • telluslainen

        Vaikeasti käsitettäviä asioita, mutta nyt minun täytyy epäillä selitystä karkauspäivien syystä. Minun nähdäkseni niitä tarvitaan yksinkertaisesti siitä syystä, että maan kiertoaika vuorokausissa ei ole kokonaisluku, vaan 365,2422 vrk. Neljässä vuodessa desimaaliosuudesta 0,2422 kertyy suunnilleen tuo karkauspäivä. Mutta koska 0,9688 vrk ei kata täyttä päivää, niin joka 25. karkauspäivä eli kerran vuosisadassa jätetään pitämättä, kuten viimeksi tapahtui v. 2000. Kuitenkin joka 400. vuosi tällainenkin karkauspäivä pidetään.
        Jos kiertoaika olisi 365,2425 vrk, niin järjestelmä olisi tällaisenaan tarkka. Mutta näin ollen täytyy vielä n. 3 000 vuoden välein jättää vielä yksi karkauspäivä pitämättä, jolloin pysytään tarkasti vuodenaikojen mukana.
        Kai meni oikein?


      • telluslainen
        telluslainen kirjoitti:

        Vaikeasti käsitettäviä asioita, mutta nyt minun täytyy epäillä selitystä karkauspäivien syystä. Minun nähdäkseni niitä tarvitaan yksinkertaisesti siitä syystä, että maan kiertoaika vuorokausissa ei ole kokonaisluku, vaan 365,2422 vrk. Neljässä vuodessa desimaaliosuudesta 0,2422 kertyy suunnilleen tuo karkauspäivä. Mutta koska 0,9688 vrk ei kata täyttä päivää, niin joka 25. karkauspäivä eli kerran vuosisadassa jätetään pitämättä, kuten viimeksi tapahtui v. 2000. Kuitenkin joka 400. vuosi tällainenkin karkauspäivä pidetään.
        Jos kiertoaika olisi 365,2425 vrk, niin järjestelmä olisi tällaisenaan tarkka. Mutta näin ollen täytyy vielä n. 3 000 vuoden välein jättää vielä yksi karkauspäivä pitämättä, jolloin pysytään tarkasti vuodenaikojen mukana.
        Kai meni oikein?

        Pieleen meni sikäli, että vuosi 2000 oli kuin olikin karkausvuosi, koska se kuului noihin joka 400. vuoteen.


      • saabtomten
        telluslainen kirjoitti:

        Vaikeasti käsitettäviä asioita, mutta nyt minun täytyy epäillä selitystä karkauspäivien syystä. Minun nähdäkseni niitä tarvitaan yksinkertaisesti siitä syystä, että maan kiertoaika vuorokausissa ei ole kokonaisluku, vaan 365,2422 vrk. Neljässä vuodessa desimaaliosuudesta 0,2422 kertyy suunnilleen tuo karkauspäivä. Mutta koska 0,9688 vrk ei kata täyttä päivää, niin joka 25. karkauspäivä eli kerran vuosisadassa jätetään pitämättä, kuten viimeksi tapahtui v. 2000. Kuitenkin joka 400. vuosi tällainenkin karkauspäivä pidetään.
        Jos kiertoaika olisi 365,2425 vrk, niin järjestelmä olisi tällaisenaan tarkka. Mutta näin ollen täytyy vielä n. 3 000 vuoden välein jättää vielä yksi karkauspäivä pitämättä, jolloin pysytään tarkasti vuodenaikojen mukana.
        Kai meni oikein?

        Tokihan yksi tekijä kokonaisuudessa on myös tämä edellä mainitsemasi seikka että trooppisen vuoden ja vuorokauden pituus eivät ole yhteismitallisia, eli trooppiseen vuoteen ei mene kokonainen määrä vuorokausia _tasan_.

        Tähän kuitenkin liittyy myös kevättasauspisteen liike josta edellä muistaakseni oli kysymys. Liittyy sikäli että puheena olleet vuodenajat seuraavat trooppisen vuoden kulkua ja trooppinen vuosi on aika kevätpäiväntasausten välillä.

        Trooppisen vuoden pituus ei kuitenkaan ole vakio, joten en suosittelisi suunnittelemaan siltä pohjalta uutta kalenteria ihan 3000 vuoden aikajänteellä. Tuossa ajassa trooppisen vuoden pituus ehtii jo hiukan muuttua.

        Kalentereitahan on kaikenlaisia eikä vuodenaikojen tarkka seuraaminen välttämättä ole niin suuri arvo että sen takia täytyisi koko systeemi pistää uusiksi. Gregoriaaninen kalenteri seuraa vuodenaikoja varsin hyvin. Emme voi pakottaa vuodenaikoja samanpituisiksi emmekä voi estää vuodenaikojen pituuksien muutoksia. Mielestäni on vallan hyväksyttävissä jos keskimääräinen kevätpäiväntasaus hiukan siirtyy kalenterissa. Vaihteleehan kevätpäiväntasauksen tarkka aika muutenkin vuosittain. Vuosittainen vaihtelu on huomattavan suurta suhteessa keskiarvon liikkeeseen. Kun kestämme vuosittaisen vaihtelun ongelmitta, niin miksi emme kestäisi tuhansien vuosien aikana tapahtuvaa keskiarvon pientä liikettä!


      • saabtomten
        telluslainen kirjoitti:

        Pieleen meni sikäli, että vuosi 2000 oli kuin olikin karkausvuosi, koska se kuului noihin joka 400. vuoteen.

        Aivan, 2000 oli "poikkeukselisesti" karkausvuosi gregoriaanisen kalenterin mukaan, vaikka 1800, 1900 ja 2100 ovat myös neljällä jaollisia vuosia, eivätkä silti ole karkausvuosia.

        Juliaanisessa kalenterissa on siis 100 karkausvuotta 400 vuoden aikana, kaikki 4:llä tasan jaolliset vuodet. Juliaanisen kalenterivuoden _keskimäärinen_ pituus on siis 365 100 / 400 vuorokautta.

        Gregoriaanisessa kalenterissa täysistä sataluvuista - jotka kaikki tietysti ovat 4:llä jaollisia - ovat karkausvuosia vain ne jotka ovat myös 400:lla jaollisia, siis vuodet 1600, 2000, 2400 jne. Niinpä kolme neljästä karkauspäivästä jää gregoriaanisessa kalenterissa pitämättä juliaaniseen kalenteriin nähden 400 vuoden aikana ja karkauspäiviä on vain 97 kpl 400 vuoden aikana. Gregoriaanisen kalenterivuoden _keskimäärinen_ pituus on siis 365 97 / 400 vuorokautta.


      • telluslainen
        saabtomten kirjoitti:

        Tokihan yksi tekijä kokonaisuudessa on myös tämä edellä mainitsemasi seikka että trooppisen vuoden ja vuorokauden pituus eivät ole yhteismitallisia, eli trooppiseen vuoteen ei mene kokonainen määrä vuorokausia _tasan_.

        Tähän kuitenkin liittyy myös kevättasauspisteen liike josta edellä muistaakseni oli kysymys. Liittyy sikäli että puheena olleet vuodenajat seuraavat trooppisen vuoden kulkua ja trooppinen vuosi on aika kevätpäiväntasausten välillä.

        Trooppisen vuoden pituus ei kuitenkaan ole vakio, joten en suosittelisi suunnittelemaan siltä pohjalta uutta kalenteria ihan 3000 vuoden aikajänteellä. Tuossa ajassa trooppisen vuoden pituus ehtii jo hiukan muuttua.

        Kalentereitahan on kaikenlaisia eikä vuodenaikojen tarkka seuraaminen välttämättä ole niin suuri arvo että sen takia täytyisi koko systeemi pistää uusiksi. Gregoriaaninen kalenteri seuraa vuodenaikoja varsin hyvin. Emme voi pakottaa vuodenaikoja samanpituisiksi emmekä voi estää vuodenaikojen pituuksien muutoksia. Mielestäni on vallan hyväksyttävissä jos keskimääräinen kevätpäiväntasaus hiukan siirtyy kalenterissa. Vaihteleehan kevätpäiväntasauksen tarkka aika muutenkin vuosittain. Vuosittainen vaihtelu on huomattavan suurta suhteessa keskiarvon liikkeeseen. Kun kestämme vuosittaisen vaihtelun ongelmitta, niin miksi emme kestäisi tuhansien vuosien aikana tapahtuvaa keskiarvon pientä liikettä!

        Menee liian vaikeaksi minulle seurata ilman syvempiä tutkimuksia. Sellainen käsitys minulla toki on, että vuoden pituus muuttuu vuosituhansienkin aikana olemattoman vähän.

        http://personal.inet.fi/koti/vesa.petays/Java/Ekva/Astrohje.htm


      • kertyvä vaikutus
        telluslainen kirjoitti:

        Menee liian vaikeaksi minulle seurata ilman syvempiä tutkimuksia. Sellainen käsitys minulla toki on, että vuoden pituus muuttuu vuosituhansienkin aikana olemattoman vähän.

        http://personal.inet.fi/koti/vesa.petays/Java/Ekva/Astrohje.htm

        "vuoden pituus muuttuu vuosituhansienkin aikana olemattoman vähän"

        Kertyvä vaikutus voi silti tehdä tyhjäksi uusien karkauspäivien tarpeen. Pieni ero vuoden pituudessa kasvaa tuhansien vuosien kuluessa isommaksi eroksi vuodenaikojen paikoissa.


    • pulunkallistaja

      voi laskea kaavalla:
      ε = 23° 27´ 08" - 46".845 T - 0".0059 T² - 0".00181 T³,
      missä T lasketaan satoina vuosina. Pienenemään päin
      näyttää tuo kallistus olevan.

      • himmel

        Tuo on näköjään pallotähtitieteestä tuttu keskimääräisen ekliptikan kaltevuuden kaava jossa T on juliaanisia vuosisatoja jostakin epookista, mahdollisesti J2000. Nutaatiota tuossa ei ole laskettu mukaan.


      • mutta mikään ei pysy
        himmel kirjoitti:

        Tuo on näköjään pallotähtitieteestä tuttu keskimääräisen ekliptikan kaltevuuden kaava jossa T on juliaanisia vuosisatoja jostakin epookista, mahdollisesti J2000. Nutaatiota tuossa ei ole laskettu mukaan.

        Ja tuossa siis on vielä "näkymättömänä" oletuksena se että ekliptika eli maapallon ratataso on ikuisesti vakio ja muuttumaton taso avaruudessa.


    • elementary my Holmes

      "maapallo kallistuu Aurinkoa kohti edestakaisin välillä pohjoisen suunnasta ja välillä etelän."

      Suuri asiaan liittyvä oivallus tietenkin sisältyy siihen että periaatteessa maapallon kallistuksen suunta ei muutu avaruudessa vaikka se muuttuukin aurinkoon nähden. Muutos aurinkoon nähden johtuu siitä että maapallo kiertää auringon ympäri. Ympäröivässä avaruudessa maapallon pyörimisakselin suunta kuitenkin pysyy jatkuvasti oleellisesti samana.

      • telluslainen

        Aloittaja tosiaan olettaa, että kiertoliike ja "nyökkäily" ovat erillisiä ilmiöitä, mutta jälkimmäinenhän siis on kokonaan edellisen seurausta ja täysin sidoksissa siihen. Aloittajan toisessa kappaleessaan mainitsemaa ongelmaa ei siten ole olemassa..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      249
      2246
    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      82
      1866
    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      75
      1555
    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      131
      1320
    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      64
      1180
    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      53
      1145
    7. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      19
      1066
    8. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      11
      1064
    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      1
      980
    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      891
    Aihe