Uskotaanko erillisotaan

rinnalla ja aseveljenä, mutta ei liittolaisena. Suomi noudatti omaa politiikkaansa ja pyrki omiin sodanpäämääriinsä. Suomalaisia joukkoja johti oma ylipäällikkö, eikä saksalaisilla ollut sananvaltaa Suomen sotatoimiin. Alkuvaiheen jälkeen Saksaan otettiin aina enemmän etäisyyttä ja syksystä -42 alkaen pyrittiin erillisrauhaan.

Suomi irtautui sodasta kun se Saksan heikentymisen ja NL:n miehityksestä luopumisen jälkeen oli mahdollista.

Suomi teki erillisrauhan.Suomea ei miehitetty,liitetty NL:on, muutettu kansandemokratiaksi tai bolsevisoitu.

On täysin samantekevää, mitä mieltä muissa maissa asiasta ollaan. Sama koskee aivopestyjä stallareita ja muita maanpettureita, jotka yhä edelleen hokevat neuvopstopropagandaansa.

käytiin Saksan kirjoitti:

rinnalla ja aseveljenä, mutta ei liittolaisena. Suomi noudatti omaa politiikkaansa ja pyrki omiin sodanpäämääriinsä. Suomalaisia joukkoja johti oma ylipäällikkö, eikä saksalaisilla ollut sananvaltaa Suomen sotatoimiin. Alkuvaiheen jälkeen Saksaan otettiin aina enemmän etäisyyttä ja syksystä -42 alkaen pyrittiin erillisrauhaan.

Suomi irtautui sodasta kun se Saksan heikentymisen ja NL:n miehityksestä luopumisen jälkeen oli mahdollista.

Suomi teki erillisrauhan.Suomea ei miehitetty,liitetty NL:on, muutettu kansandemokratiaksi tai bolsevisoitu.

On täysin samantekevää, mitä mieltä muissa maissa asiasta ollaan. Sama koskee aivopestyjä stallareita ja muita maanpettureita, jotka yhä edelleen hokevat neuvopstopropagandaansa.

varmaankin sopisivat sellaisinaan pienille Varsovan liiton valtioille koskien hyökkäystä Unkariin 1956 tai Tsekkoslovakiaan 1968. Erillissotaa käytiin Neuvostoliiton rinnalla ja aseveljenä, mutta ei liittolaisena. He noudattivat omaa politiikkaansa ja pyrkivät omiin sodanpäämääriinsä.Pienten valtioiden joukkoja johti oma ylipäällikkö, eikä venäläisillä ollut sananvaltaa heidän sotatoimiinsa.

Uskoo kuka uskoo. Minulla tekee kovasti tiukkaa.

selitykset kirjoitti:

varmaankin sopisivat sellaisinaan pienille Varsovan liiton valtioille koskien hyökkäystä Unkariin 1956 tai Tsekkoslovakiaan 1968. Erillissotaa käytiin Neuvostoliiton rinnalla ja aseveljenä, mutta ei liittolaisena. He noudattivat omaa politiikkaansa ja pyrkivät omiin sodanpäämääriinsä.Pienten valtioiden joukkoja johti oma ylipäällikkö, eikä venäläisillä ollut sananvaltaa heidän sotatoimiinsa.

Uskoo kuka uskoo. Minulla tekee kovasti tiukkaa.

esimerkiksi Baltian maita vastaan, vaan Neuvostoliittoa ja nimenomaan kommunismia vastaan.Tietysti oltiin kytkeydytty Saksaan, mutta ei liittolaisina, vaan kanssasotijoina ja aseveljinä. Raja oli kuitenkin olemassa.

selitykset kirjoitti:

varmaankin sopisivat sellaisinaan pienille Varsovan liiton valtioille koskien hyökkäystä Unkariin 1956 tai Tsekkoslovakiaan 1968. Erillissotaa käytiin Neuvostoliiton rinnalla ja aseveljenä, mutta ei liittolaisena. He noudattivat omaa politiikkaansa ja pyrkivät omiin sodanpäämääriinsä.Pienten valtioiden joukkoja johti oma ylipäällikkö, eikä venäläisillä ollut sananvaltaa heidän sotatoimiinsa.

Uskoo kuka uskoo. Minulla tekee kovasti tiukkaa.

aivan eri asiaa tähän. Suomen johto korosti vuonna 1941 käyvänsä erillissotaa eli omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Sodan aiheuttivat Neuvostoliiton agressiivinen ulkopolitiikka, joka tähtäsi Suomen miehittämiseen tavalla tai toisella. Tosiasiallisesti Neuvostoliiton uusi hyökkäys olisi tullut Suomeen vuonna 1941 kesällä, mutta Saksan toiminta sotki suunnitelmia. Neuvostoliitto halusi Suomeen balttilaisen ratkaisun, joka näin estettiin.

arkistomies kirjoitti:

aivan eri asiaa tähän. Suomen johto korosti vuonna 1941 käyvänsä erillissotaa eli omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Sodan aiheuttivat Neuvostoliiton agressiivinen ulkopolitiikka, joka tähtäsi Suomen miehittämiseen tavalla tai toisella. Tosiasiallisesti Neuvostoliiton uusi hyökkäys olisi tullut Suomeen vuonna 1941 kesällä, mutta Saksan toiminta sotki suunnitelmia. Neuvostoliitto halusi Suomeen balttilaisen ratkaisun, joka näin estettiin.

Varsovan liitosta, niin siirrytään rapakon toiselle puolen. No kuinkas tuolla YK:ssa Neuvostoliiton voiman päivinä. Neuvostoliitolla, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla oli kaikilla yksi ääni. Olivatko Valko-Venäjä ja Ukraina äänestyksissä Neuvostoliiton liittolaisia, myötäsotijoita vai noudattivatko he omaa politiikkaansa ja pyrkivät omiin sodanpäämääriinsä. (Katso kylmä sota)

ottaa kirjoitti:

Varsovan liitosta, niin siirrytään rapakon toiselle puolen. No kuinkas tuolla YK:ssa Neuvostoliiton voiman päivinä. Neuvostoliitolla, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla oli kaikilla yksi ääni. Olivatko Valko-Venäjä ja Ukraina äänestyksissä Neuvostoliiton liittolaisia, myötäsotijoita vai noudattivatko he omaa politiikkaansa ja pyrkivät omiin sodanpäämääriinsä. (Katso kylmä sota)

Kaikki nuo joihin Suomea vertaat olivat täysin epäitsenäisiä maita. Suomessa tehtiin kuitenkin omat päätökset. Tietysti niissä on aina pitänyt ottaa suurvallat ja niiden voimasuhteet huomioon ja tasapainottaa ne omien etujen kanssa niin toisen maailmansodan kuin kylmän sodan aikana. Vertauksesi sopisi esim. toisen maailmansodan natsi-Kroatiaan, joka oli täysi satelliitti, mutta ei Suomeen..

arkistomies kirjoitti:

Kaikki nuo joihin Suomea vertaat olivat täysin epäitsenäisiä maita. Suomessa tehtiin kuitenkin omat päätökset. Tietysti niissä on aina pitänyt ottaa suurvallat ja niiden voimasuhteet huomioon ja tasapainottaa ne omien etujen kanssa niin toisen maailmansodan kuin kylmän sodan aikana. Vertauksesi sopisi esim. toisen maailmansodan natsi-Kroatiaan, joka oli täysi satelliitti, mutta ei Suomeen..

käytännönläheisiä ja Suomeen liittyviä esimerkkejä, niin mikäs siinä. Jos Saksa olisi lopettanut viljan tuonnin Suomeen, niin olisiko se vaikuttanut meidän päätöksentekoon tai jos se sama oltaisiin haluttu hoitaa monin verroin pienimuotoisemmin ja nopeammalla vaikutuksella , niin voiteluaineiden tuonti oltaisiin lopetettu. Yleensä väitetään, että kenenkä leipää syöt, niin sen lauluja laulat.

arvostat kirjoitti:

käytännönläheisiä ja Suomeen liittyviä esimerkkejä, niin mikäs siinä. Jos Saksa olisi lopettanut viljan tuonnin Suomeen, niin olisiko se vaikuttanut meidän päätöksentekoon tai jos se sama oltaisiin haluttu hoitaa monin verroin pienimuotoisemmin ja nopeammalla vaikutuksella , niin voiteluaineiden tuonti oltaisiin lopetettu. Yleensä väitetään, että kenenkä leipää syöt, niin sen lauluja laulat.

Se on aina niin. Suomen asema ei tuollaisena poikkeusaikana ollut erityisen vahva, silti se oli jotain muuta kuin satelliitti. Natsi-Kroatia on juuri hyvä esimerkki satelliitista ja nuo muut mainitsemasi. On totta, että varsinkin vilja oli ongelma Suomelle. Ei se silti tarkoittanut, että Hitler olisi suoraan voinut käskyttää Rytiä ja Mannerheimia. Ei sinne päinkään.

" Davies huomautti, että Suomen osalta länsivaltojen oli todettava –toisin kuin Puolan osalta –, että Stalinin toimet eivät olleet oikeudenmukaisempia kuin Hitlerin [63].Suomen tapahtumia käsiteltäessä myös historiankirjoittajat tekivät useita virheitä. Vielä tavallisempaa oli, että Suomi unohdettiin monissa tärkeissä vaiheissa. Täten lukija ei saanut oikeata kuvaa. Suomen tapahtumat poikkesivat usein muiden valtioiden ratkaisuista, mutta kirjoittajat eivät raskauttaneet tekstiään selostamalla niitä. Suomen maineeseen tämä menettely vaikutti kielteisesti. Liittoutuneet – ja varsinkaan Neuvostoliitto – eivät välittäneet erottaa Suomea Saksan liittolaisista, kun sitä sanottiin akselivallaksi tai jopa satelliitiksi, Tällöin unohdettiin, että mitään liittoa ei ollut ja että Suomella oli samanlainen demokraattinen hallitus kuin ennen sotaa. Weinberg myönsi, että Suomella oli vakaa demokraattinen järjestelmä [64].

Willmott taas sanoi, että Suomi oli liittoutunut Saksan kanssa, ja hän puhui Suomesta Saksan liittolaisena [65]. Yleensä ei mainittu, että suomalaiset parhaansa mukaan välttivät myönnytyksien tekemistä Saksalle. Kun Suomen sanottiin antautuneen tai vähäteltiin talvisotaa ja jatkosotaa, niin taustalla on vakaumus, että pienen valtion täytyi tulla nujerretuksi.Samalla kun kirjoittajat korostavat brittien päättäväisyyttä hädän hetkellä eli vuoden1940 paniikin aikana, ei tule mieleen ihmetellä, mitä Suomi – silloinen asukasluku 3,7 milj. – koki, kun vastustajina oli suuri osa maailmaa, ei sen oman ratkaisun takia, vaan koska Neuvostoliitto oli maahan hyökännyt ja Iso-Britannia oli sil-le julistanut sodan. Ilmeisesti ei käsitetty, mitä kauhu Neuvosto-liittoa kohtaan vaikutti suomalaisten ratkaisuihin.


Virheet osoittavat Suomen vähättelyä. Kun Suomen itsenäisyyden luultiin päättyneen 1939 (Seton-Watson) tai sanottiin, että Suomi 1955 tuli itsenäiseksi (Gilbert), niin on pidetty yhdentekevänä, mitä pienestä valtiosta sanotaan. Suomen taisteluille ei ole juuri tilaa uhrattu. Kun puhutaan odottamattomasta vastarinnasta, niin annetaan tavallaan tunnustus Suomen armeijalle, mutta syitä mielellään etsitään puna-armeijan puutteista tai ankarasta talvesta. Weinberg kiinnitti huomiota siihen, että suomalaiset 1942kieltäytyivät hyökkäämästä Leningradiin pohjoisesta, mutta hän näyttää olettavan sen johtuvan Saksan resurssien puutteesta eikä Suomenpäätöksestä olla hyökkäämättä [66].

Puhuessaan saksalaisten joukkojen karkottamisesta Lapista Weinberg sanoi puna-armeijan yhtyneen suomalaisiin [67], mitä ei liene missään tapahtunut. Historiankirjoittajien virheet koskivat usein tärkeitä asioita. Nimenomaan talvisodan rauhanteko ja välirauha 1944 eivät merkinneet antautumista eikä Suomea miehitetty. Englantia lukuunottamatta Suomi oli Euroopassa ainoa sotaa käyvä maa, jota ei miehitetty, sillä suuri osa Neuvostoliittoa oli vallattu. "

Kemiläiseltä kirjoitti:

" Davies huomautti, että Suomen osalta länsivaltojen oli todettava –toisin kuin Puolan osalta –, että Stalinin toimet eivät olleet oikeudenmukaisempia kuin Hitlerin [63].Suomen tapahtumia käsiteltäessä myös historiankirjoittajat tekivät useita virheitä. Vielä tavallisempaa oli, että Suomi unohdettiin monissa tärkeissä vaiheissa. Täten lukija ei saanut oikeata kuvaa. Suomen tapahtumat poikkesivat usein muiden valtioiden ratkaisuista, mutta kirjoittajat eivät raskauttaneet tekstiään selostamalla niitä. Suomen maineeseen tämä menettely vaikutti kielteisesti. Liittoutuneet – ja varsinkaan Neuvostoliitto – eivät välittäneet erottaa Suomea Saksan liittolaisista, kun sitä sanottiin akselivallaksi tai jopa satelliitiksi, Tällöin unohdettiin, että mitään liittoa ei ollut ja että Suomella oli samanlainen demokraattinen hallitus kuin ennen sotaa. Weinberg myönsi, että Suomella oli vakaa demokraattinen järjestelmä [64].

Willmott taas sanoi, että Suomi oli liittoutunut Saksan kanssa, ja hän puhui Suomesta Saksan liittolaisena [65]. Yleensä ei mainittu, että suomalaiset parhaansa mukaan välttivät myönnytyksien tekemistä Saksalle. Kun Suomen sanottiin antautuneen tai vähäteltiin talvisotaa ja jatkosotaa, niin taustalla on vakaumus, että pienen valtion täytyi tulla nujerretuksi.Samalla kun kirjoittajat korostavat brittien päättäväisyyttä hädän hetkellä eli vuoden1940 paniikin aikana, ei tule mieleen ihmetellä, mitä Suomi – silloinen asukasluku 3,7 milj. – koki, kun vastustajina oli suuri osa maailmaa, ei sen oman ratkaisun takia, vaan koska Neuvostoliitto oli maahan hyökännyt ja Iso-Britannia oli sil-le julistanut sodan. Ilmeisesti ei käsitetty, mitä kauhu Neuvosto-liittoa kohtaan vaikutti suomalaisten ratkaisuihin.


Virheet osoittavat Suomen vähättelyä. Kun Suomen itsenäisyyden luultiin päättyneen 1939 (Seton-Watson) tai sanottiin, että Suomi 1955 tuli itsenäiseksi (Gilbert), niin on pidetty yhdentekevänä, mitä pienestä valtiosta sanotaan. Suomen taisteluille ei ole juuri tilaa uhrattu. Kun puhutaan odottamattomasta vastarinnasta, niin annetaan tavallaan tunnustus Suomen armeijalle, mutta syitä mielellään etsitään puna-armeijan puutteista tai ankarasta talvesta. Weinberg kiinnitti huomiota siihen, että suomalaiset 1942kieltäytyivät hyökkäämästä Leningradiin pohjoisesta, mutta hän näyttää olettavan sen johtuvan Saksan resurssien puutteesta eikä Suomenpäätöksestä olla hyökkäämättä [66].

Puhuessaan saksalaisten joukkojen karkottamisesta Lapista Weinberg sanoi puna-armeijan yhtyneen suomalaisiin [67], mitä ei liene missään tapahtunut. Historiankirjoittajien virheet koskivat usein tärkeitä asioita. Nimenomaan talvisodan rauhanteko ja välirauha 1944 eivät merkinneet antautumista eikä Suomea miehitetty. Englantia lukuunottamatta Suomi oli Euroopassa ainoa sotaa käyvä maa, jota ei miehitetty, sillä suuri osa Neuvostoliittoa oli vallattu. "

N-liitto kävi kabineteissa myös rajua kaupankäyntiä liittolaistensa kanssa, esim. N-liitto kun neuvotteli Suomen asemasta niin USA oli ulkopuolella, koska ei ollut sodassa Suomea vastaan ja Britit se piti 1944-45 hiljaisena sillä tavalla, että se antoi Briteille periksi Kreikassa, kun kommunistit oli vapauttaneet Kreikan niin sinne palautettiin kuningas valtaan ja alue jäi osaksi länsiliittoutumaa, eli Britit tavallaan vaihtoivat Kreikan Suomeen, sentakia kun Kreikan kuningasperhe oli suoraan Brittikuningashuoneen jälkeläisiä.

Näin N-liitto sai vapaat kädet Suomen suhteen ...

bushmanni kirjoitti:

N-liitto kävi kabineteissa myös rajua kaupankäyntiä liittolaistensa kanssa, esim. N-liitto kun neuvotteli Suomen asemasta niin USA oli ulkopuolella, koska ei ollut sodassa Suomea vastaan ja Britit se piti 1944-45 hiljaisena sillä tavalla, että se antoi Briteille periksi Kreikassa, kun kommunistit oli vapauttaneet Kreikan niin sinne palautettiin kuningas valtaan ja alue jäi osaksi länsiliittoutumaa, eli Britit tavallaan vaihtoivat Kreikan Suomeen, sentakia kun Kreikan kuningasperhe oli suoraan Brittikuningashuoneen jälkeläisiä.

Näin N-liitto sai vapaat kädet Suomen suhteen ...

" esim. N-liitto kun neuvotteli Suomen asemasta niin USA oli ulkopuolella, koska ei ollut sodassa Suomea vastaan"....

Kuinka kuvittelet USA:n olleen "ulkopuolella" neuvotteluista? USA ruokki vaatetti ja aseisti puna-armeijan ja Englannin, niin olisiko Englanti ja NL pystyneet tekemään päätöksiä ilman USA:n hyväksymistä. Asia oli juuri päinvastoin. NL vaati mm. Suomen ehdotonta antautumista eli samanlaista kohtelua kuten Saksalta ja sen sateliiteilta (Italia). Tähän USA ei perusteluin sanankääntein suostunut, koska ei ollut sodassa Suomea vastaan.

Kolme suurta sopi kirjoitti:

" esim. N-liitto kun neuvotteli Suomen asemasta niin USA oli ulkopuolella, koska ei ollut sodassa Suomea vastaan"....

Kuinka kuvittelet USA:n olleen "ulkopuolella" neuvotteluista? USA ruokki vaatetti ja aseisti puna-armeijan ja Englannin, niin olisiko Englanti ja NL pystyneet tekemään päätöksiä ilman USA:n hyväksymistä. Asia oli juuri päinvastoin. NL vaati mm. Suomen ehdotonta antautumista eli samanlaista kohtelua kuten Saksalta ja sen sateliiteilta (Italia). Tähän USA ei perusteluin sanankääntein suostunut, koska ei ollut sodassa Suomea vastaan.

Suomen rauhanneuvotteluissa neuvotteluja kävivät N-liitto ja Britannia, jälkimmäinen ei ottanut mitään kantaa mihinkään, USA:lta ei edes kantoja kyselty eikä se ollut läsnä.
Britit keskittyi ajamaan etujaan Kreikan suunnalla, josta väännettiin kättä samanaikaisesti.

bushmanni kirjoitti:

Suomen rauhanneuvotteluissa neuvotteluja kävivät N-liitto ja Britannia, jälkimmäinen ei ottanut mitään kantaa mihinkään, USA:lta ei edes kantoja kyselty eikä se ollut läsnä.
Britit keskittyi ajamaan etujaan Kreikan suunnalla, josta väännettiin kättä samanaikaisesti.

......." Suomen rauhanneuvotteluissa neuvotteluja kävivät N-liitto ja Britannia, " .......

ennen Pariisia kirjoitti:

......." Suomen rauhanneuvotteluissa neuvotteluja kävivät N-liitto ja Britannia, " .......

Niin oli ja ehdoton antautuminen oli pois sovittu jo aseleponeuvottelussa 1944 syksyllä, heti torjuntataistelujen jälkeen, eikä sitä enää sen jälkeen vaadittu.
Aseleposopimuskin neuvoteltiin seitsemän kertaa uusiksi.

Monet neuvottelut on käyty myös rauhansopimuksen jälkeen ...

saksalaiset, Norjaa ja Tanskaa miehittäessään. Mehän oltiin sodassa myös Ranskaa, Hollantia, Belgiaa, Englantia, Puolaa, Balttianmaita ja USA:takin vastaan. Vai olimmeko. Jessus sentään.


" käytännössähän Suomi todella käyttäytyi kuin Saksan liittolainen. "

"Minullakin on se kuva, että erillissota-käsitystä ei ulkomailal tunneta tai ainakaan siitä välitetä."

Pirkkalan moniste ja Комсомольская правда lehti ovat ilmeisesti ainoat tietolähteesi.
Kyllä erillissota tunnetaan myös ulkomailla, muutama esimerkki alla.

-Michael Burleigh: Kolmas valtakunta, sivu 500
-Alexander Werth: Venäjä Sodassa I, sivu 206

tavalla kuten kirjoitti:

saksalaiset, Norjaa ja Tanskaa miehittäessään. Mehän oltiin sodassa myös Ranskaa, Hollantia, Belgiaa, Englantia, Puolaa, Balttianmaita ja USA:takin vastaan. Vai olimmeko. Jessus sentään.


" käytännössähän Suomi todella käyttäytyi kuin Saksan liittolainen. "

No esimerkiksi saksalaiset maassa, varsinkin pohjoisessa ei oikein sovi erillisen sodan kuvaan.

правда kirjoitti:

"Minullakin on se kuva, että erillissota-käsitystä ei ulkomailal tunneta tai ainakaan siitä välitetä."

Pirkkalan moniste ja Комсомольская правда lehti ovat ilmeisesti ainoat tietolähteesi.
Kyllä erillissota tunnetaan myös ulkomailla, muutama esimerkki alla.

-Michael Burleigh: Kolmas valtakunta, sivu 500
-Alexander Werth: Venäjä Sodassa I, sivu 206

Monet tutkijat varmaan tuntevat, mutta tunnustavatko? Populaari- ja yleisteoksissa erosta tuskin välitetään senkään vertaa. Niissä esimerkiksi usein sanotaan Suomen antautuneen talvisodan lopuksi, mikä on piittaamattomuutta tai asiantuntemattomuutta.

korolainen kirjoitti:

No esimerkiksi saksalaiset maassa, varsinkin pohjoisessa ei oikein sovi erillisen sodan kuvaan.

Satutko tietämään mitään sakujen viime vaiheista Suomessa? Ei ainakaan oltu liittolaisia.

erityinen tapaus kirjoitti:

Satutko tietämään mitään sakujen viime vaiheista Suomessa? Ei ainakaan oltu liittolaisia.

Yli kolme vuotta oltiin enemmän tai vähemmän liitossa Neuvostoliittoa vastaan,

korolainen kirjoitti:

Yli kolme vuotta oltiin enemmän tai vähemmän liitossa Neuvostoliittoa vastaan,

Siinä on ero.

Ja missäköhän natsi-maassa mustalaisia ja juutalaisia palveli armeijassa kuten Suomessa jatkosodan aikana? Kyllä selvästi Suomi kävi erillissotaa. Mitä väliä sillä on mitä ulkomailla ajatellaan? Sieltä löytyy ihmisiä jotka tukevat erillissota-käsitettä ja jotka eivät tue.

korolainen kirjoitti:

Monet tutkijat varmaan tuntevat, mutta tunnustavatko? Populaari- ja yleisteoksissa erosta tuskin välitetään senkään vertaa. Niissä esimerkiksi usein sanotaan Suomen antautuneen talvisodan lopuksi, mikä on piittaamattomuutta tai asiantuntemattomuutta.

Ulkomailla on aina ollut paljon virheellistä tietoa Suomen tilanteesta. Siitä ovat kyllä lähinnä vastuussa ruotsalaiset ja jotkut juutalaiset tutkijat jotka tahallaan ovat virheellistä tietoa levittäneet.

aseveljiä. kirjoitti:

Siinä on ero.

Niinpä kai, ainakin muodollisesti, mutta osataanko ja halutaanko ulkomailla tehdä tuota käytännössä sittenkin pientä eroa, siitähän tässä on kysymys. Ulkopuoliset ovat aina suurpiirteisempiä, koska asia ei ole heille tärkeä.

ei ole montaakaan sotaa käyty ilman jonkinlaista koaliittiota. Suomen talvisota oli yksi sellainen.

Mitä nyt yleensä Talvisota ohimennen Puolan sekä Tansakan ja Norjan välissä.

Jos muu mainitaan, niin ainakaan sodankäynnin sävyt eivät enää mahdu mukaan. Jatkosodan osalta kyllä olen oikeastaan hyvilläni, että Suomen osuutta ei korosteta, koska meidät tosiaan lasketaan natsien liittolaisiin.

korolainen kirjoitti:

Mitä nyt yleensä Talvisota ohimennen Puolan sekä Tansakan ja Norjan välissä.

Jos muu mainitaan, niin ainakaan sodankäynnin sävyt eivät enää mahdu mukaan. Jatkosodan osalta kyllä olen oikeastaan hyvilläni, että Suomen osuutta ei korosteta, koska meidät tosiaan lasketaan natsien liittolaisiin.

"Jatkosodan osalta kyllä olen oikeastaan hyvilläni, että Suomen osuutta ei korosteta, koska meidät tosiaan lasketaan natsien liittolaisiin. "

Kaikki eivät laske Suomea natsien liittolaiseksi.

................................................................................................................
HS - Mielipide - 9.11.2008
Suomi ei ollut Hitlerin Saksan liittolainen
Helsingin Sanomat julkaisi jokin aika sitten kirjoituksen jatkosodan erillisluonteen hautajaisista. Niitä ei kuitenkaan tule.
Väite liittolaisuudesta ei vastaa silloin vallinnutta todellisuutta - huolimatta olosuhteista johtuneesta riippuvuudesta Saksasta erityisesti elintarvikkeissa, mutta myös aseissa. Jatkosodan reaalimaailman argumentaatio pitää sen erillissotana.
Saksan liittolaisten (esimerkiksi Unkarin ja Romanian) joukot taistelivat Saksan ylijohdon alaisuudessa aina Stalingradia myöten. Suomella oli omat sodanpäämäärät, jotka eivät liittyneet Saksan sotatavoitteisiin. Saksa vaati Suomelta edes virallista poliittista julistusta. Sitä ei koskaan tullut.
Länsiliittoutuneet kohtelivat Suomea erillistapauksena kaiken aikaa, ja lopulta myös itse Stalin, vaikka neuvostopropaganda muuta toitottikin.
Suomen erillisasema vahvistui vuoden 1943 aikana. Liittoutuneiden ulkoministerit tapasivat Moskovassa lokakuussa ja huippujohtajat Teheranissa marras-joulukuun vaihteessa 1943.
Britannian ehdotuksesta liittoutuneet perustivat European Advisory Commission (EAC)-nimisen elimen laatimaan Saksan ja sen liittolaisten antautumispapereita. Suomea ei koskaan käsitelty tässä elimessä.
Roosevelt, Stalin ja Churchill käsittelivät eri maista Teheranissa vain Suomea ja Puolaa. Roosevelt otti Suomen esille heti Normandian maihinnousun tultua sovituksi. Stalin sitoutui jättämään Suomen valloittamatta, mutta vaati 1940 rajoja sekä eräitä muita ehtoja, kuten Petsamoa ja sotakorvauksia.
Churchill vastusti sotakorvauksia, mutta ei ottanut kantaa rajan sijaintiin. Churchill vaati Rooseveltin tapaan Neuvostoliittoa kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä. Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei keskusteltaisi. Niille jäi vain yksi mahdollisuus: antautua ehdoitta.
Ruotsi suostui välittämään Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Stalin vaati kuitenkin niin kovia ehtoja, että Suomi hylkäsi ne. Vain Paasikivi propagoi niiden hyväksymisen puolesta. Saksa valmistautui miehittämään Etelä-Suomen, mikäli Suomi hyväksyisi ehdot.
Stalin halusi osoittaa sotilaallista voimaansa Suomelle. Stalin pääsi yllättämään 9.6.1944 Suomen armeijan, jonka pääosa yhä päivysti turhaan Syvärillä. Rytin tunnettu sitoumus oli yksin Rytin, eikä sitonut edes seuraajaa.
On muistettava, että Suomi ei ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa toisin kuin Saksan liittolaiset, ja että Suomen armeija ei koskaan antautunut.
Suomi käytti Saksan aggressiota Neuvostoliittoa vastaan varmistaakseen Suomen kansan turvallisuuden ja elinmahdollisuudet länsimaisena kansakuntana.
JUKKA SEPPINEN
valtiotieteen tohtori, tutkija
Helsinki

http://www.youtube.com/watch?v=uK6As_u1RhE

Suomalaisia poikia kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=uK6As_u1RhE

Ja nyt on sitten suomalaiset ja saksalaiset turistit Pietarissa?

Jos käyn siellä niin päätänpä oikein kiusakseni laulaa iivanalle "Die Straße frei den braunen Batallionen.
Die Straße frei dem Sturmabteilungsmann!
Es schau'n aufs Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen.
Der Tag für Freiheit und für Brot bricht an!"

hahahaha

Iivana pitäisi polvistua ja sanoa nimi "Adolf Hitler" ottaen huomioon että Saksa ja Suomi loivat Neuvostoliiton.

eivät laske kirjoitti:

"Jatkosodan osalta kyllä olen oikeastaan hyvilläni, että Suomen osuutta ei korosteta, koska meidät tosiaan lasketaan natsien liittolaisiin. "

Kaikki eivät laske Suomea natsien liittolaiseksi.

................................................................................................................
HS - Mielipide - 9.11.2008
Suomi ei ollut Hitlerin Saksan liittolainen
Helsingin Sanomat julkaisi jokin aika sitten kirjoituksen jatkosodan erillisluonteen hautajaisista. Niitä ei kuitenkaan tule.
Väite liittolaisuudesta ei vastaa silloin vallinnutta todellisuutta - huolimatta olosuhteista johtuneesta riippuvuudesta Saksasta erityisesti elintarvikkeissa, mutta myös aseissa. Jatkosodan reaalimaailman argumentaatio pitää sen erillissotana.
Saksan liittolaisten (esimerkiksi Unkarin ja Romanian) joukot taistelivat Saksan ylijohdon alaisuudessa aina Stalingradia myöten. Suomella oli omat sodanpäämäärät, jotka eivät liittyneet Saksan sotatavoitteisiin. Saksa vaati Suomelta edes virallista poliittista julistusta. Sitä ei koskaan tullut.
Länsiliittoutuneet kohtelivat Suomea erillistapauksena kaiken aikaa, ja lopulta myös itse Stalin, vaikka neuvostopropaganda muuta toitottikin.
Suomen erillisasema vahvistui vuoden 1943 aikana. Liittoutuneiden ulkoministerit tapasivat Moskovassa lokakuussa ja huippujohtajat Teheranissa marras-joulukuun vaihteessa 1943.
Britannian ehdotuksesta liittoutuneet perustivat European Advisory Commission (EAC)-nimisen elimen laatimaan Saksan ja sen liittolaisten antautumispapereita. Suomea ei koskaan käsitelty tässä elimessä.
Roosevelt, Stalin ja Churchill käsittelivät eri maista Teheranissa vain Suomea ja Puolaa. Roosevelt otti Suomen esille heti Normandian maihinnousun tultua sovituksi. Stalin sitoutui jättämään Suomen valloittamatta, mutta vaati 1940 rajoja sekä eräitä muita ehtoja, kuten Petsamoa ja sotakorvauksia.
Churchill vastusti sotakorvauksia, mutta ei ottanut kantaa rajan sijaintiin. Churchill vaati Rooseveltin tapaan Neuvostoliittoa kunnioittamaan Suomen itsenäisyyttä. Saksan ja sen liittolaisten kanssa ei keskusteltaisi. Niille jäi vain yksi mahdollisuus: antautua ehdoitta.
Ruotsi suostui välittämään Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Stalin vaati kuitenkin niin kovia ehtoja, että Suomi hylkäsi ne. Vain Paasikivi propagoi niiden hyväksymisen puolesta. Saksa valmistautui miehittämään Etelä-Suomen, mikäli Suomi hyväksyisi ehdot.
Stalin halusi osoittaa sotilaallista voimaansa Suomelle. Stalin pääsi yllättämään 9.6.1944 Suomen armeijan, jonka pääosa yhä päivysti turhaan Syvärillä. Rytin tunnettu sitoumus oli yksin Rytin, eikä sitonut edes seuraajaa.
On muistettava, että Suomi ei ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa toisin kuin Saksan liittolaiset, ja että Suomen armeija ei koskaan antautunut.
Suomi käytti Saksan aggressiota Neuvostoliittoa vastaan varmistaakseen Suomen kansan turvallisuuden ja elinmahdollisuudet länsimaisena kansakuntana.
JUKKA SEPPINEN
valtiotieteen tohtori, tutkija
Helsinki

Tarkoitan edelleen ulkomaalaisia, joista aloituksessa kyseltiin. Briteillä ja venäläisillä tuskin on mitään ymmärtämystä, eikä ruotsalaisilla toisista syistä. Mitenhän Saksassa (aseveli)suhde nähdään?

korolainen kirjoitti:

Mitä nyt yleensä Talvisota ohimennen Puolan sekä Tansakan ja Norjan välissä.

Jos muu mainitaan, niin ainakaan sodankäynnin sävyt eivät enää mahdu mukaan. Jatkosodan osalta kyllä olen oikeastaan hyvilläni, että Suomen osuutta ei korosteta, koska meidät tosiaan lasketaan natsien liittolaisiin.

Suomi kävi jatkosotaa vain Neuvostoliittoa vastaan, mutta Iso-Britannia kommunistivaltion liittolaisena veti Suomen toiseen maailmansotaan julistamalla sille sodan 6.12.1941. Yhdysvaltain presidentti Roosevelt oli myötämielinen Suomelle, mutta katsoi, että Neuvostoliitto diktatuurina oli Amerikalle ja ihmiskunnalle vähemmän vaarallinen kuin Saksa, ja sitä paitsi se puolusti omaa maataan . Sivuasiaksi jäi, että Neuvostoliitto itse oli vähän ennen miehittänyt Baltian maat ja yrittänyt samaa Suomessa. Suurvaltaa oli autettava suurvaltaa vastaan, kun taas pienet valtiot jätettiin oman onnensa nojaan. Kun kansainvälisissä esityksissä pääpaino pantiin sille maailmansodan jaksolle, joka alkoi Saksan hyökkäyksestä Neuvostoliittoon kesäkuussa1941 ja painettiin piiloon vuodet 1939–40 eli aika, jolloin Neuvostoliitto ja Saksa elokuussa 1939 tekivät Molotov–Ribbentrop sopimuksen ja Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan ja Suomeen sekä alisti Baltian valtiot, niin Suomen katsottiin hyökänneen Neuvostoliittoon. Aluksi Neuvostoliitto väitti Suomen olleen hyökkääjä ja myöhemmin se hävitti talvisodan historiasta. Käytännössä länsiliittoutuneet mukautuivat tähän.

im punde Saksan kanssa. Ei sentään "avioliitossa" vaan "avoliitossa" Siinä on ero. Ryti lähetti Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen jossa hän otti vastuun. Eduskunta ei asiaa käsitellyt ensinkään. Rytin kirje ei ollut Suomen virallinen kannanotto.