Suomen "valtiokirkoista" tehtävä tasavertaisia:

Uskonnollisia yhteisöjä, muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa ja mm. luterilaisen kirkon lainsäädännöllinen erityisasema olisi pikaisesti purettava, erityisine verotusoikeuksineen. Mitä mieltä olette tämä asian tarpeellisuudesta?
36430
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 36

Vanhimmat

Suomen valtion tärkein tehtävä on kerätä rahaa taikauskoa harjoittaville lahkoille ... oikein perustuslaissa mainittu heidän jumalansa suojelemisesta. Valtion tehtävä on myös kaikin keinoin avustaa taikauskojen levitystä etenkin lasten keskuudessa. Suomessa päättäjillä on melkein jokaisella oma mielikuvitusolento, joka tekee päätöksiä heidän puolestaan.

Äänestä
  • Jotta pääsemme vapaaksi taikauskonnoista.

    Äänestä

en ole samaa mieltä kirkon ja valtion roolien asettamisesta erilleen. Kirkko huolehtii tänä päivänä mm tämän yhteiskunnan hautaustoimesta. Se on kahden kauppa, valtio hyötyy ja kirkko hyötyy.

Äänestä
  • Millä tavalla valtio hyötyy?

    Nythän se joutuu "ostamaan" monopoliasemassa olevalta yritykseltä useimmiten varsin tehottoman palvelun (maahanhautaus vs polttaminen). Kirkko ei myöskään suuremmin perustele hautaustoimen kulujaan, vaan valtio on kiltisti nostellut yhteisöveron osuutta kirkon niin pyydellessä.

    Äänestä

  • "Kirkko huolehtii tänä päivänä mm tämän yhteiskunnan hautaustoimesta. "

    - Jaaha, että Evankelisluterilainen kirkko on siis valtion Monopolihautaustoimisto samaan tapaan kuin Alko on monopolialkoholiliike....Justiinsa. Ja siihen toimeen tarvitaan sitten kirkkokunta? Eikö tuon voisi laittaa ihan vapaaseen kilpailutukseen?

    Vaikka kirkolla keskivertokansalaisen elämässä paljon muuta virkaa olekaan kuin juhlatilojen ja seremoniamestarin tarjoaminen häihin ja hautajaisiin, niin olin luullut, että kirkon alkuperäinen ajatus ja tarkoitus on jotain muuta. Mutta eipä taikauskoisuuden karistessa paljon ole jäänyt käteen. Oy Hauta Ab...

    Äänestä

  • juutas. kirjoitti:

    "Kirkko huolehtii tänä päivänä mm tämän yhteiskunnan hautaustoimesta. "

    - Jaaha, että Evankelisluterilainen kirkko on siis valtion Monopolihautaustoimisto samaan tapaan kuin Alko on monopolialkoholiliike....Justiinsa. Ja siihen toimeen tarvitaan sitten kirkkokunta? Eikö tuon voisi laittaa ihan vapaaseen kilpailutukseen?

    Vaikka kirkolla keskivertokansalaisen elämässä paljon muuta virkaa olekaan kuin juhlatilojen ja seremoniamestarin tarjoaminen häihin ja hautajaisiin, niin olin luullut, että kirkon alkuperäinen ajatus ja tarkoitus on jotain muuta. Mutta eipä taikauskoisuuden karistessa paljon ole jäänyt käteen. Oy Hauta Ab...

    Esimerkiksi Tanskassa on.

    Äänestä

  • korjaus kirjoitti:

    Esimerkiksi Tanskassa on.

    Suomessa on kaksi valtiokirkoiksi luokiteltavaa instituutiota, joista luterilainen kirkko on monin tavoin lainsäädännöllisessä erityisasemassa maassamme.

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    Suomessa on kaksi valtiokirkoiksi luokiteltavaa instituutiota, joista luterilainen kirkko on monin tavoin lainsäädännöllisessä erityisasemassa maassamme.

    Ateistit vain mielellään nimittävät sitä sellaiseksi, koska haluaisivat lapsikasteen pois.

    Äänestä

  • info. kirjoitti:

    Ateistit vain mielellään nimittävät sitä sellaiseksi, koska haluaisivat lapsikasteen pois.

    miten kirkolla on oikeus käyttää valtionlippua, jos se ei ole valtionkirkko?

    Äänestä

  • korjaus kirjoitti:

    Esimerkiksi Tanskassa on.

    http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI

    Kyseisellä sivulla ev.lut. kirkko valehtelee törkeästi. Sivulla jopa liehuu kiron vierellä Suomen valtiolippu - kirkon tuomiokapituli saa liputtaa valtiolipulla, yksi valtiokirkon jäänne tämäkin.

    Kirkon propagandan mukaan valtiokirkko olisi lakannut 1870. Puppua. Tuolloin salliittiin jäsenyys erinäisissä kristillisissä yhdyskunnissa, mm- baptisteissa. Uskonnonvapauslaki joka mahdollísti kirkkoon kuulumattomuuden tuli vasta 1922.

    Piispat ja arkkipiispan nimitti virkaansa tasavallan presidentti 1990-luvun alkuun asti. Presidentti yhä nimittää arméijan kenttäpiispat.

    Armeijan palveluohjesääntöön kuuluu muodostelmassa käskystä rukoileminen.

    Hautausmaamonopoli on annettu kirkolle.

    Kirkolla on avioparin vihkimisoikeus valtion viranomaisen puolesta - vaan ei avioero-oikeutta.

    Lapsikasteessa vauva sidotaan uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmaksua maksavaksi jäseneksi alaikäisenä, erota saa vasta 18 täytettyään. Valtio ei näe ristiriitaa.

    Rikoslain 17 luvun 10§ tuntee puolen vuoden vankeusrangaistuksen kristinuskon persoonallisen Jumalan itsensä pilkasta.

    Kirkolla on kyntensä perusopetuksessa: se on tunkenut päiväkotien ja koulujen opetusohjelmiin.

    Valtiopäivien avajaiset pidetään kirkossa.

    jne.jne.

    Äänestä

  • Atte Ateisti kirjoitti:

    http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/85BBFB4816F713BEC2256FEA003A7232?OpenDocument&lang=FI

    Kyseisellä sivulla ev.lut. kirkko valehtelee törkeästi. Sivulla jopa liehuu kiron vierellä Suomen valtiolippu - kirkon tuomiokapituli saa liputtaa valtiolipulla, yksi valtiokirkon jäänne tämäkin.

    Kirkon propagandan mukaan valtiokirkko olisi lakannut 1870. Puppua. Tuolloin salliittiin jäsenyys erinäisissä kristillisissä yhdyskunnissa, mm- baptisteissa. Uskonnonvapauslaki joka mahdollísti kirkkoon kuulumattomuuden tuli vasta 1922.

    Piispat ja arkkipiispan nimitti virkaansa tasavallan presidentti 1990-luvun alkuun asti. Presidentti yhä nimittää arméijan kenttäpiispat.

    Armeijan palveluohjesääntöön kuuluu muodostelmassa käskystä rukoileminen.

    Hautausmaamonopoli on annettu kirkolle.

    Kirkolla on avioparin vihkimisoikeus valtion viranomaisen puolesta - vaan ei avioero-oikeutta.

    Lapsikasteessa vauva sidotaan uskonnollisen yhdyskunnan jäsenmaksua maksavaksi jäseneksi alaikäisenä, erota saa vasta 18 täytettyään. Valtio ei näe ristiriitaa.

    Rikoslain 17 luvun 10§ tuntee puolen vuoden vankeusrangaistuksen kristinuskon persoonallisen Jumalan itsensä pilkasta.

    Kirkolla on kyntensä perusopetuksessa: se on tunkenut päiväkotien ja koulujen opetusohjelmiin.

    Valtiopäivien avajaiset pidetään kirkossa.

    jne.jne.

    Mennä ihmiseten ja yhteisöjen kukkarolle - erityislainsäädännön turvin; ilman mitää tulosvastuuta eli vaikka ei enää kukaan kävisi kirkoissa, - palkkapapit ovat ilmoittaneet jo etukäteen jatkavansa jumalansa palveluksia saarnaten vaikka tyhjielle penkeille. No mikäpäs siinä jos "artisti maksaa" eli raha juoksee kassaan vaikkei juttu enää ketään kiinnostaisikaan.

    Ja, Gal.4:10: "ottavat vaarin (katoliseten asettamista) päivistä ja kuukausista ja juhla ajoista ja vuosista" >> kääntyen noiden heikkojen alkeisvoimien puoleen, joiden orjuuteen asettavat valtakuntia: Lue Gal.4:9; vaatien koko valtakunnassa jälkekatolisen sekauskonnon asettamien pakanallisten juhlapyhien viettoa, - halliten siten maan kaikkien asukkaiden ajankäyttöä - pakottaen heidät epäraamatullisiin juhliina, jotka tapahtuvat maamme uskonnollisen lihan (itseasetetun lihallisen papiston) itsevalitun jumalanpalvekuksen nimissä:

    >> Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin (puhumattakaa sunnuntaista - pakanallisesta lepopäivästä) johdosta, jotka ovat vain tulevaisen hyvän varjo, mutta ruumis on Kristuksen.

    Älköön teiltä riistäkö (lihallisella uskonnonharjoituksellaan) voittopalkintoa kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelimäiseen palvelemiseen (erikoisasuissa esiintyen) ja pöyhkeilee näystää (millenium) ja on lihallisen mielensä paisuttama eikä pitädy Häneen (vaan kirkkokäsikirjoihin), joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan anteamaa kasvua.

    Jos te olette (kuten uskovana kastetut ovat) Kristuksen kanssa, kuolleet pois maailman alkeisvoimista (messuista), miksi te, ikäänkuin eläisitte maaimassa, sallitte (lihallisten kirkkojen) määrätä itsellenne säädöksiä; "Älä tartu, älä maista, älä koske (juutalisia puhtaussääntöjä tai kirkkojen määräyksiä)!" - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmiskäskyjen ja oppien mukaan (kirkolliset juhlapyhän jotka ovat sekoitus pakanuutta ja kristillisiä symboleja sekoitettuna yhteen suureksi sekaanukseksi.)?

    Tällä kaikella tosin on (uskonnollisessa maailmassa) viisauden maine itsevalitun (messujen) jumalanpalveluksen ja nöyryyden (ulkokultaisen) vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä (kuten lihallinen "paastonaika" muka); mutta se on ILMAN MITÄÄ ARVOA, JA SE TAPAHTUU (USKONNOLLISEN) LIHAN TYYDYTTÄMISEKSI. >> Kol.2:16-23.

    Äänestä

  • "Antaa kuolleiden haudata kuolleensa"; vai olisiko todolla aika päästä edes haudan lepoon ilman että jälkikatolinen keskiaikainen uskonlahko, häärää siinäkin mukanaan "hautaus/hautamonopolinsa turvin rahastamassa!

    Sellainen hääriminen erityisasemassa: loukkaa syvästi minun uskonrauhaani.

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    "Antaa kuolleiden haudata kuolleensa"; vai olisiko todolla aika päästä edes haudan lepoon ilman että jälkikatolinen keskiaikainen uskonlahko, häärää siinäkin mukanaan "hautaus/hautamonopolinsa turvin rahastamassa!

    Sellainen hääriminen erityisasemassa: loukkaa syvästi minun uskonrauhaani.

    Eikö teillä ole mitään muuta tekemistä kuin "keskustella" täällä. Ja kaiken lisäksi vielä täyttä huuhaata!

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    "Antaa kuolleiden haudata kuolleensa"; vai olisiko todolla aika päästä edes haudan lepoon ilman että jälkikatolinen keskiaikainen uskonlahko, häärää siinäkin mukanaan "hautaus/hautamonopolinsa turvin rahastamassa!

    Sellainen hääriminen erityisasemassa: loukkaa syvästi minun uskonrauhaani.

    Tässä keskustelussa näyttää sekä käsitteet että monet faktat olevan hukassa.

    Suomessa ev.-lut. kirkolla on oma keskushallinto, jota edustavat mm. kirkolliskokous ja kirkkohallitus. Kirkko maksaa työntekijöittensä palkat. Tästä syystä on luontevaa puhua meillä kansankirkosta. Tanskan luterilaisella krikolla ei ole vastaavaa keskushallintoa, vaan kirkollisista asioita vastaa lähinnä opetusministeriö. Tanskassa pappien palkat maksetaan valtion kassasta. Tanskan kohdalla on siis oikeutettua puhua valtiokirkosta.

    On toki meilläkin ollut valtionkirkko. Sen piirteitä ei enää juurikaan ole jäljellä. Merkittävin valtiokirkon piirre on ehkä se, että valtio palkkaa sekä vankilapappeja että pappeja armeijaan. Kenttäpiispakin (joita meillä on siis kerrallaan yksi, marsalkka Mannerheimin sota-aikana perustama virka) on yksi näistä papeista ja kuuluu kenraalikuntaan.

    Kirkolla on toki verotusoikeus. Tämä merkitsee sitä, että kirkko kerää jäseniltään varoja saman periaatteen mukaisesti kuin kunta. Verotusoikeus ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan tämän oikeuden käyttämisestä kirkko maksaa valtiolle vuositttain miltei 20 miljoonaa euroa. Tilannetta voi siis verrata jonkinlaiseen ostopalvelusopimukseen: kirkko ostaa valtiolta tietyn palvelun ja maksaa siitä korvauksen. Tällä rahalla valtio palkkaa melko monta verovirkailijaa. Toisaalta kirkon verojärjestelmää voi ainakin mielkuvan tasolla verrata ammattiyhdistystoimintaan. Palkasta menee ay.liikkeelle tietty osa, jos on jonkin liiton jäsen. Ammattiliitosta voi mysö erota, kuten kirkostakin.

    Kirkolla ei ole mitään sitä vastaan, että hautaustointa hoitaa joku muukin taho kuin kirkko. Nyt vain on niin, että kunnat ja valtio ovat nähneet taloudellisimmaksi ja kustannustehoikkaimmaksi tavaksi järjestää asia siten, että kirkko hoitaa hautaustoimen. Helsingissä hautauksen voi hoitaa kirkon ulkopuolinen krematorioyhdistys. Kauniaisissa on tietääkseni ainoa kunnan ylläpitämä hautausmaa. Ainakin Karkkilassa sijaitsee vapaa-ajattelijoiden ylläpitämä hautausmaa. Seurakunnat on lailla velvoitettu hoitamaan myös uskonnottomien hautaus. Tämä merkitsee hautausmaa-alueen osan osoittamista uskonnottomille. Tätä osaa ei vihitä hautausmaaksi. Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa esimerkiksi on ollut tällainen hautausmaan osa kymmenkunta vuotta. Toistaiseksi sinne on haudattu kolme vainajaa. Kysyntä ei siis ole vallan suurta.

    Kirkon tyhjät penkitkin on jonkinlainen myytti. Mikään vapaaehtoinen toimintamuoto Suomessa ei kerää viikottain niin paljoa suomalaisia yhteen kuin päiväjumalanpalvelus. Yllättävää, mutta totta!

    Äänestä

  • ristitty kirjoitti:

    Tässä keskustelussa näyttää sekä käsitteet että monet faktat olevan hukassa.

    Suomessa ev.-lut. kirkolla on oma keskushallinto, jota edustavat mm. kirkolliskokous ja kirkkohallitus. Kirkko maksaa työntekijöittensä palkat. Tästä syystä on luontevaa puhua meillä kansankirkosta. Tanskan luterilaisella krikolla ei ole vastaavaa keskushallintoa, vaan kirkollisista asioita vastaa lähinnä opetusministeriö. Tanskassa pappien palkat maksetaan valtion kassasta. Tanskan kohdalla on siis oikeutettua puhua valtiokirkosta.

    On toki meilläkin ollut valtionkirkko. Sen piirteitä ei enää juurikaan ole jäljellä. Merkittävin valtiokirkon piirre on ehkä se, että valtio palkkaa sekä vankilapappeja että pappeja armeijaan. Kenttäpiispakin (joita meillä on siis kerrallaan yksi, marsalkka Mannerheimin sota-aikana perustama virka) on yksi näistä papeista ja kuuluu kenraalikuntaan.

    Kirkolla on toki verotusoikeus. Tämä merkitsee sitä, että kirkko kerää jäseniltään varoja saman periaatteen mukaisesti kuin kunta. Verotusoikeus ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan tämän oikeuden käyttämisestä kirkko maksaa valtiolle vuositttain miltei 20 miljoonaa euroa. Tilannetta voi siis verrata jonkinlaiseen ostopalvelusopimukseen: kirkko ostaa valtiolta tietyn palvelun ja maksaa siitä korvauksen. Tällä rahalla valtio palkkaa melko monta verovirkailijaa. Toisaalta kirkon verojärjestelmää voi ainakin mielkuvan tasolla verrata ammattiyhdistystoimintaan. Palkasta menee ay.liikkeelle tietty osa, jos on jonkin liiton jäsen. Ammattiliitosta voi mysö erota, kuten kirkostakin.

    Kirkolla ei ole mitään sitä vastaan, että hautaustointa hoitaa joku muukin taho kuin kirkko. Nyt vain on niin, että kunnat ja valtio ovat nähneet taloudellisimmaksi ja kustannustehoikkaimmaksi tavaksi järjestää asia siten, että kirkko hoitaa hautaustoimen. Helsingissä hautauksen voi hoitaa kirkon ulkopuolinen krematorioyhdistys. Kauniaisissa on tietääkseni ainoa kunnan ylläpitämä hautausmaa. Ainakin Karkkilassa sijaitsee vapaa-ajattelijoiden ylläpitämä hautausmaa. Seurakunnat on lailla velvoitettu hoitamaan myös uskonnottomien hautaus. Tämä merkitsee hautausmaa-alueen osan osoittamista uskonnottomille. Tätä osaa ei vihitä hautausmaaksi. Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa esimerkiksi on ollut tällainen hautausmaan osa kymmenkunta vuotta. Toistaiseksi sinne on haudattu kolme vainajaa. Kysyntä ei siis ole vallan suurta.

    Kirkon tyhjät penkitkin on jonkinlainen myytti. Mikään vapaaehtoinen toimintamuoto Suomessa ei kerää viikottain niin paljoa suomalaisia yhteen kuin päiväjumalanpalvelus. Yllättävää, mutta totta!

    Mitään tekemistä Raamatun tunteman kristinuskon kanssa. Harmi kun uskonnottomille, ja nimikristillisille: taika/muotouskovaisille on hautausmaat, mutta "kristityille" on unohdettu sellaiset perustaa.

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    Mitään tekemistä Raamatun tunteman kristinuskon kanssa. Harmi kun uskonnottomille, ja nimikristillisille: taika/muotouskovaisille on hautausmaat, mutta "kristityille" on unohdettu sellaiset perustaa.

    koska Suomessa ei ole valtionkirkkoa. Tanskassa semmoinen on, noin esimerkkinä.

    Äänestä

  • Sebeli kirjoitti:

    koska Suomessa ei ole valtionkirkkoa. Tanskassa semmoinen on, noin esimerkkinä.

    Joka teki elämäntyösä "valtiokirkin kirkkoherrana".

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    Joka teki elämäntyösä "valtiokirkin kirkkoherrana".

    Kirkkolaki uudistui 1994 ja perustuslaki 2000:

    Tasavallan presidentin allekirjoittamaa tekstiä vuodelta 2006:

    Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993), jota koskee erityinen perustuslain 76 §:ssä mainittu säätämisjärjestys. Kirkolliskokouksella on kirkkolain säätämiseen, muuttamiseen ja kumoamiseen yksinomainen aloiteoikeus. Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. Viime vuosina kirkon ja valtion suhteita on vähitellen kehitetty kirkon itsenäisyyttä lisäävällä tavalla. Vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa uudessa kirkkolaissa osa kirkkoa koskevasta normistosta siirrettiin kirkon oman norminantovallan puitteissa syntyvään kirkkojärjestykseen, jonka antaa kirkolliskokous. Kirkkolain uudistuksessa poistettiin myös maininta kirkon ylimmän hallinnon kuulumisesta maan hallitukselle. Vuonna 1997 tuomiokapitulien ylläpito siirtyi valtiolta kirkolle itselleen. Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen

    Äänestä

  • Infoa kirjoitti:

    Kirkkolaki uudistui 1994 ja perustuslaki 2000:

    Tasavallan presidentin allekirjoittamaa tekstiä vuodelta 2006:

    Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993), jota koskee erityinen perustuslain 76 §:ssä mainittu säätämisjärjestys. Kirkolliskokouksella on kirkkolain säätämiseen, muuttamiseen ja kumoamiseen yksinomainen aloiteoikeus. Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. Viime vuosina kirkon ja valtion suhteita on vähitellen kehitetty kirkon itsenäisyyttä lisäävällä tavalla. Vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa uudessa kirkkolaissa osa kirkkoa koskevasta normistosta siirrettiin kirkon oman norminantovallan puitteissa syntyvään kirkkojärjestykseen, jonka antaa kirkolliskokous. Kirkkolain uudistuksessa poistettiin myös maininta kirkon ylimmän hallinnon kuulumisesta maan hallitukselle. Vuonna 1997 tuomiokapitulien ylläpito siirtyi valtiolta kirkolle itselleen. Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen

    Tanskassa noin 84 % väestöstä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tanskan perustuslain mukaan evankelis-luterilainen kirkko on Tanskan valtionkirkko. Kirkolla ei ole omia päätöksentekoelimiä ja keskushallintoa. Kirkkoa koskevat lait säätää valtiopäivät ja keskushallinnosta vastaa kirkkoministeriö. Erillistä kirkkolakia Tanskassa ei ole.

    Lähteet: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+59/2006&base=erhe&palvelin=www.parliament.fi&f=WORD

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    Joka teki elämäntyösä "valtiokirkin kirkkoherrana".

    jos moista väittää siellä kirkin kirkkoherrana ollessaan.

    Äänestä

  • kirkiisi kirjoitti:

    jos moista väittää siellä kirkin kirkkoherrana ollessaan.

    Eli palkkapappi pani parastaan, eli kenen leipää syöt sen lauluja laulat oli hänen virsiensä sisältö.

    Äänestä

  • juutas. kirjoitti:

    "Kirkko huolehtii tänä päivänä mm tämän yhteiskunnan hautaustoimesta. "

    - Jaaha, että Evankelisluterilainen kirkko on siis valtion Monopolihautaustoimisto samaan tapaan kuin Alko on monopolialkoholiliike....Justiinsa. Ja siihen toimeen tarvitaan sitten kirkkokunta? Eikö tuon voisi laittaa ihan vapaaseen kilpailutukseen?

    Vaikka kirkolla keskivertokansalaisen elämässä paljon muuta virkaa olekaan kuin juhlatilojen ja seremoniamestarin tarjoaminen häihin ja hautajaisiin, niin olin luullut, että kirkon alkuperäinen ajatus ja tarkoitus on jotain muuta. Mutta eipä taikauskoisuuden karistessa paljon ole jäänyt käteen. Oy Hauta Ab...

    Alkossa sentään on hinta kaikille sama riippumatta siitä missä ihminen asuu.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/06/906496

    Äänestä

  • Infoa kirjoitti:

    Kirkkolaki uudistui 1994 ja perustuslaki 2000:

    Tasavallan presidentin allekirjoittamaa tekstiä vuodelta 2006:

    Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993), jota koskee erityinen perustuslain 76 §:ssä mainittu säätämisjärjestys. Kirkolliskokouksella on kirkkolain säätämiseen, muuttamiseen ja kumoamiseen yksinomainen aloiteoikeus. Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. Viime vuosina kirkon ja valtion suhteita on vähitellen kehitetty kirkon itsenäisyyttä lisäävällä tavalla. Vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa uudessa kirkkolaissa osa kirkkoa koskevasta normistosta siirrettiin kirkon oman norminantovallan puitteissa syntyvään kirkkojärjestykseen, jonka antaa kirkolliskokous. Kirkkolain uudistuksessa poistettiin myös maininta kirkon ylimmän hallinnon kuulumisesta maan hallitukselle. Vuonna 1997 tuomiokapitulien ylläpito siirtyi valtiolta kirkolle itselleen. Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen

    # Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. #

    Miksi valtio toimii kirkollislain hyväksyjänä?
    Onko Suomessa muitakin lainsäätäjiä, joiden lakeja valtio vain hyväksyy, mutta ei voi muuttaa :)

    Äänestä

  • yxz kirjoitti:

    Eli palkkapappi pani parastaan, eli kenen leipää syöt sen lauluja laulat oli hänen virsiensä sisältö.

    Pappi syö kirkon leipää ja laulaa kirkon lauluja, ei valtion.

    Äänestä

  • monopoli... kirjoitti:

    Alkossa sentään on hinta kaikille sama riippumatta siitä missä ihminen asuu.

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/06/906496

    Totta. Alkossa on samat hinnat hyllyn reunassa koko maassa. Samoin pitäisi olla Evankeliluterilaisen Valtionhautaustoimiston kanssa.

    Tästä tulisikin mieleeni hyvä ajatus: Mitä jos yhdistettäisi Alko ja Kirkko. Kirkon kävijämäärät nousisivat räjähdysmäisesti, kun ne laitettaisi saman katon alle, ja Alkon jakeluverkosto täydentyisi hienosti. Ehtoollisen voisi nauttia alttaribaarin runsaasta valikoimasta aamuyhdeksästä iltakahdeksaan sunnuntaiden lisäksi.

    Nimeksi vaikka Oy Viina ja Hauta Ab.

    Äänestä

  • kaxz kirjoitti:

    Pappi syö kirkon leipää ja laulaa kirkon lauluja, ei valtion.

    Edustamallaan nimikristillisyydellä koko Suomenmaata, puuduttaen kansan valheillaan nimikritillisyyden paaduttavaan kuolonuneen. Sen opit yleisestä, uskosta osattomille pakkoliitettäville sylilapsille ovat vailla mitään Raamatun antamaa tukea, verotusoikeuksineen. Tämä jälkikatolinin lahko tunkeutuu joka paikkaa, etuoiketessa asemassaan herrastellen, eikä sen synkän historian omaava hallintavalta suinkaan perustu mihinkää Raamatussa, vaan se edustaa vain ja ainastaan sellaista yhtenäiskirkollisuutta maailmassa, josta Raamattu ei mitää puhu: kaikkine valtiokirkollisine muotojumalaisine toimineen.

    Tämä kirkko syntyi antisemitistisen Lutherin ja häntä tukeneiden "evankeelisten" protestien tukoksena, irtaantuen aikanaan läntisestä "pottokirkon" toisesta päähaarasta, roomalaiskatolisuudesta itsenäiseksi lahkoksi. Nyt se painostaa uuden arkkipiispansa avulla, niintä viimeisiä tahoja, jotka vielä pyrkivät eksytettyinä pitämää kiinni edes jotenkin Raamatun sanasta ja opetuksista: lähtemään ulos kesuudestaan, vedoten poliittisuskonnollisiin päätöksiin, joiden perusteella se katsoo olemansa oikeutettu siihen. Lahon alkuaikana: 1500-luvulla kaikki katolisten- ja "evankeelisen" maakirkkojen ulkopuolla olevat liikkeet pyrittiin hävittämään fyysiseti, - mutta nyt kirkko vain painostaa hietä eroamaan - torpedoidakseen siten lopullisesti kaiken kritiikin "kirkon sisällä" sen uutta- ja julkijumalatonta menoa kohtaan, jotta tänä: "suuri sekaannus; Baabel", voisi oikein esteettä vallata kaiken henkisen ilmapiirin maassamme.

    Äänestä

  • ristitty kirjoitti:

    Tässä keskustelussa näyttää sekä käsitteet että monet faktat olevan hukassa.

    Suomessa ev.-lut. kirkolla on oma keskushallinto, jota edustavat mm. kirkolliskokous ja kirkkohallitus. Kirkko maksaa työntekijöittensä palkat. Tästä syystä on luontevaa puhua meillä kansankirkosta. Tanskan luterilaisella krikolla ei ole vastaavaa keskushallintoa, vaan kirkollisista asioita vastaa lähinnä opetusministeriö. Tanskassa pappien palkat maksetaan valtion kassasta. Tanskan kohdalla on siis oikeutettua puhua valtiokirkosta.

    On toki meilläkin ollut valtionkirkko. Sen piirteitä ei enää juurikaan ole jäljellä. Merkittävin valtiokirkon piirre on ehkä se, että valtio palkkaa sekä vankilapappeja että pappeja armeijaan. Kenttäpiispakin (joita meillä on siis kerrallaan yksi, marsalkka Mannerheimin sota-aikana perustama virka) on yksi näistä papeista ja kuuluu kenraalikuntaan.

    Kirkolla on toki verotusoikeus. Tämä merkitsee sitä, että kirkko kerää jäseniltään varoja saman periaatteen mukaisesti kuin kunta. Verotusoikeus ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan tämän oikeuden käyttämisestä kirkko maksaa valtiolle vuositttain miltei 20 miljoonaa euroa. Tilannetta voi siis verrata jonkinlaiseen ostopalvelusopimukseen: kirkko ostaa valtiolta tietyn palvelun ja maksaa siitä korvauksen. Tällä rahalla valtio palkkaa melko monta verovirkailijaa. Toisaalta kirkon verojärjestelmää voi ainakin mielkuvan tasolla verrata ammattiyhdistystoimintaan. Palkasta menee ay.liikkeelle tietty osa, jos on jonkin liiton jäsen. Ammattiliitosta voi mysö erota, kuten kirkostakin.

    Kirkolla ei ole mitään sitä vastaan, että hautaustointa hoitaa joku muukin taho kuin kirkko. Nyt vain on niin, että kunnat ja valtio ovat nähneet taloudellisimmaksi ja kustannustehoikkaimmaksi tavaksi järjestää asia siten, että kirkko hoitaa hautaustoimen. Helsingissä hautauksen voi hoitaa kirkon ulkopuolinen krematorioyhdistys. Kauniaisissa on tietääkseni ainoa kunnan ylläpitämä hautausmaa. Ainakin Karkkilassa sijaitsee vapaa-ajattelijoiden ylläpitämä hautausmaa. Seurakunnat on lailla velvoitettu hoitamaan myös uskonnottomien hautaus. Tämä merkitsee hautausmaa-alueen osan osoittamista uskonnottomille. Tätä osaa ei vihitä hautausmaaksi. Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa esimerkiksi on ollut tällainen hautausmaan osa kymmenkunta vuotta. Toistaiseksi sinne on haudattu kolme vainajaa. Kysyntä ei siis ole vallan suurta.

    Kirkon tyhjät penkitkin on jonkinlainen myytti. Mikään vapaaehtoinen toimintamuoto Suomessa ei kerää viikottain niin paljoa suomalaisia yhteen kuin päiväjumalanpalvelus. Yllättävää, mutta totta!

    Hautausmaista sen verran, että lainsäädännön mukaan hautaustoimella ei saa tehdä voittoa. Näin ollen kustannukset ovat suurin piirtein kädestä suuhun. Se yhteisövero-osuus, jonka valtio kirkolle maksaa, ei aina riitä kattamaan kaikkia hautausmaiden ylläpitokustannuksia. Osa yhteisövero-osuudesta menee arvokkaiden vanhojen kiinteistöjen, lähinnä suojeltujen kirkkojen, suojeluun, sekä väestörekisteristä koituviin kuluihin. Kirkko joutuu osin pistämään omia varojaan hautausmaiden ylläpitoon, joten kyse on todella surkeasta "bisneksestä", kun voittoa siitä ei tule sitten millään.

    Täällä mellastetaan hautauskilpailutuksen puolesta... Just. Ateistikiihkoilijat tahtovat näköjään ottaa vielä ruumiitkin kaupankäynnin välineiksi. Eikö kauppa jo elävillä ihmisillä ole riittävää, kun sitä vastaan taistellaan jatkuvasti? Että kuolleet vielä markkinavoimien jylläntään... Tämä menee kohta liian pitkälle.

    Itse kannattaisin kirkon toimintaan puuttumista verotuksella ja sitä kautta erityisaseman purkamista. Kirkon tuloista suurin osa menee henkilöstökuluihin, oikeastaan palkkoihin. Joten ongelmana ovat korkeat palkat ja selvästi niiden matala verotus. Tuloista on jokaisen maksettava vero valtiolle, ja eikös papiston korkea palkka ole hyvä kohde? Valittavana on palkkojen tasaaminen muiden palkkojen kanssa (eli papiston ja kirkon muiden työntekijöiden korkean palkan pienentäminen) tasaveroisiksi, tai korkeampi veroprosentti kirkon työntekijöille. Nähtävästi silloin kirkko valinnee oikeudenmukaisemman tien, pienentää palkkoja, jolloin myös verotusprosentti pienenee. Se tippuu siinä vaiheessa niin alas, että jäsenmaksujen kerääminen verotuksen kautta on järjetöntä. Sen voi korvata muille menetelmillä.

    Äänestä

  • Hautausmaista kirjoitti:

    Hautausmaista sen verran, että lainsäädännön mukaan hautaustoimella ei saa tehdä voittoa. Näin ollen kustannukset ovat suurin piirtein kädestä suuhun. Se yhteisövero-osuus, jonka valtio kirkolle maksaa, ei aina riitä kattamaan kaikkia hautausmaiden ylläpitokustannuksia. Osa yhteisövero-osuudesta menee arvokkaiden vanhojen kiinteistöjen, lähinnä suojeltujen kirkkojen, suojeluun, sekä väestörekisteristä koituviin kuluihin. Kirkko joutuu osin pistämään omia varojaan hautausmaiden ylläpitoon, joten kyse on todella surkeasta "bisneksestä", kun voittoa siitä ei tule sitten millään.

    Täällä mellastetaan hautauskilpailutuksen puolesta... Just. Ateistikiihkoilijat tahtovat näköjään ottaa vielä ruumiitkin kaupankäynnin välineiksi. Eikö kauppa jo elävillä ihmisillä ole riittävää, kun sitä vastaan taistellaan jatkuvasti? Että kuolleet vielä markkinavoimien jylläntään... Tämä menee kohta liian pitkälle.

    Itse kannattaisin kirkon toimintaan puuttumista verotuksella ja sitä kautta erityisaseman purkamista. Kirkon tuloista suurin osa menee henkilöstökuluihin, oikeastaan palkkoihin. Joten ongelmana ovat korkeat palkat ja selvästi niiden matala verotus. Tuloista on jokaisen maksettava vero valtiolle, ja eikös papiston korkea palkka ole hyvä kohde? Valittavana on palkkojen tasaaminen muiden palkkojen kanssa (eli papiston ja kirkon muiden työntekijöiden korkean palkan pienentäminen) tasaveroisiksi, tai korkeampi veroprosentti kirkon työntekijöille. Nähtävästi silloin kirkko valinnee oikeudenmukaisemman tien, pienentää palkkoja, jolloin myös verotusprosentti pienenee. Se tippuu siinä vaiheessa niin alas, että jäsenmaksujen kerääminen verotuksen kautta on järjetöntä. Sen voi korvata muille menetelmillä.

    Kuningasvallan ajalta peräisinolevan erityisaseman säilyttämiseksi on säälittävää venkoilua, tosiasiota vastaan. Luterilaisen kirkon erityisasema on pikemmiten purettava ja kikko ja valtio EROTETTAVA TOISISTAAN KAIKISSA TOIMIISAAN. Lista olisi todella pitkä, jos ryhdyttäisiin yksilöimään, mitä kaikkea tämä pitää sisällään, - alkean kirkollisista valtiopäiväjumalanpalvelkusista, yhden uskonlahon jälkimonarkisessa toimiessa eritysasemassa. Kirkon olisi hankittava varansa kuten muutkin uskonnolliset yhdyskunnat tekevät, eikä sen toimintaa tulisi tukea erityitoimin/lakien turvin, mikä on rikkomus nimenomaan myös kansalaisten tasavertaista kohtelua vastaan. Ei vation tehtävä ole enää demokratioissa, tukea joitakin uskonnollisian tunnustuskuntia, vaikka niin tekivätkin aikanaan kuninkaat ja heidän lakejoinaan toimivat kirkkoruhtinaat, kirkollistaen kokonaisia valtiota, kirkkojen verokarksi. Mitä väestörekisteriin tulee, se takaa nimenomaan sen ettei mitään keskiaikasta, kaikkien kansalaisten nimien merkitsemistä "kirkonkirjoihin" sen valtaa nimikristillisyydellä vahvistaen ei enää tarvita.

    Äänestä

  • Sebeli kirjoitti:

    koska Suomessa ei ole valtionkirkkoa. Tanskassa semmoinen on, noin esimerkkinä.

    Samoin kuin alusta asti roformia yrttäneiden evankeelisten protestiliikkeen vakiinuttaessa asemansta Speirin valtiopäivillä 1529 ja Ausburgin tunnustuksen myöstä, jollon sen asema vakiintui maakirkkona ja yhtenäiskirkkona, periaatteella "kenen maa sen kirkko", Saksalaisroomalaisen keisarikunnan alueella. Kustaa Aadof vakiinnutti tämän luterilaisen lahkon aseman, syrjättäen sitä edeltäneen taikauskon eli katolisuuden sijaan tuli kirkkovalta nimeltä luterilaisuus.

    Monarkinen pappeus on siis loisinut oppeineen Sumenniemellä jo eri versioina aina 1200-luvun lopusta lähtien ja 1300-luvulta alkaen sen edustamat mikkamiehet toivatkin valtiokirkollista sekauskontoaan maahamme periaatteella: "miekka tai kaste"; jollaista eivät todellakaan Raamutun tuntemat kristityt käytä asiansa eteenpäin viemiseen, silllä evankeliumi on Jumalan rakkauden valtaa ihmisiin: kohteenaan "syntisen omatunto"; jonka se ilmestymisellää vapahtaa.

    Äänestä


  • Atte Ateisti kirjoitti:

    Ja Alkon tuotteita ei saa myydä:
    -alaikäoselle
    -päihtyneelle
    -velaksi

    Noin vakavammin ajatellen meillähän on jo parlamentaarisesti säädelty ja säännöstelty uskontomonopoli. Jos valtionkirkkoajatuksen kääntää toisin päin (ja vaikka Alkoon verraten), saattaa olla hyväkin, että on olemassa maallisen valtion kontrollissa oleva monopolikirkko. Tällöin homma pysyy maltillisena ja yhteiskunnan kontrollissa. Ääriliikkeille ei silloin ole paljoa tilaa eikä tilausta ja maallisin laein saadaan suitsittua fundamentalistisimpien ja hihhuleimpien toimia.

    Äänestä

  • juutas. kirjoitti:

    Noin vakavammin ajatellen meillähän on jo parlamentaarisesti säädelty ja säännöstelty uskontomonopoli. Jos valtionkirkkoajatuksen kääntää toisin päin (ja vaikka Alkoon verraten), saattaa olla hyväkin, että on olemassa maallisen valtion kontrollissa oleva monopolikirkko. Tällöin homma pysyy maltillisena ja yhteiskunnan kontrollissa. Ääriliikkeille ei silloin ole paljoa tilaa eikä tilausta ja maallisin laein saadaan suitsittua fundamentalistisimpien ja hihhuleimpien toimia.

    Kieltämättä hyvä pointti.

    Kuten kieltolakikin kumottiin ja alkoholin myynti ja valmistus annettiin valtion monopoliksi kun markkinoilla alkoi liikkua salakuljetettua epäkelpoa, jopa nautittavaksi myrkyllistä tavaraa, ja tämän salakuljetuksen ympärille pesityi muutakin rikollisuutta.

    Valtio otti kontolleen anniskelun ja samalla meni takeeseen tuotteittensa laadusta ja myrkyttömyydestä.

    Näin taisi ev.lut. kirkollemmekin käydä.

    Äänestä

  • Infoa kirjoitti:

    Kirkkolaki uudistui 1994 ja perustuslaki 2000:

    Tasavallan presidentin allekirjoittamaa tekstiä vuodelta 2006:

    Evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa (1054/1993), jota koskee erityinen perustuslain 76 §:ssä mainittu säätämisjärjestys. Kirkolliskokouksella on kirkkolain säätämiseen, muuttamiseen ja kumoamiseen yksinomainen aloiteoikeus. Valtion lainsäädäntöelimet eivät voi muuttaa ehdotusta lukuun ottamatta asiasisältöön vaikuttamattomia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, ja näistäkin on ennen oikaisun tekemistä saatava kirkolliskokouksen lausunto. Viime vuosina kirkon ja valtion suhteita on vähitellen kehitetty kirkon itsenäisyyttä lisäävällä tavalla. Vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa uudessa kirkkolaissa osa kirkkoa koskevasta normistosta siirrettiin kirkon oman norminantovallan puitteissa syntyvään kirkkojärjestykseen, jonka antaa kirkolliskokous. Kirkkolain uudistuksessa poistettiin myös maininta kirkon ylimmän hallinnon kuulumisesta maan hallitukselle. Vuonna 1997 tuomiokapitulien ylläpito siirtyi valtiolta kirkolle itselleen. Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen

    "Uuden perustuslain yhteydessä vuonna 2000 sekä evankelis-luterilaisen kirkon että ortodoksisen kirkkokunnan piispojen nimitys siirtyi tasavallan presidentiltä kirkoille itselleen."

    Kuinka siis voidaan kirkon toimesta väittää valtiokirkon tulleen puretuksi jo 1870?

    Presidentti Kekkonen muuten käytti valtaansa piispojen nimittämisessä. Eniten ääniä saaneen sijaan hän saattoi nimittää virkaan toiseksi eniten ääniä saaneen piispaehdokkaan. Kirkon pitäisi nyt olla vain iloinen, jos tuollainen valtiollinen sekaantuminen on nyt loppunut.

    Äänestä

  • Balttis kirjoitti:

    Kuningasvallan ajalta peräisinolevan erityisaseman säilyttämiseksi on säälittävää venkoilua, tosiasiota vastaan. Luterilaisen kirkon erityisasema on pikemmiten purettava ja kikko ja valtio EROTETTAVA TOISISTAAN KAIKISSA TOIMIISAAN. Lista olisi todella pitkä, jos ryhdyttäisiin yksilöimään, mitä kaikkea tämä pitää sisällään, - alkean kirkollisista valtiopäiväjumalanpalvelkusista, yhden uskonlahon jälkimonarkisessa toimiessa eritysasemassa. Kirkon olisi hankittava varansa kuten muutkin uskonnolliset yhdyskunnat tekevät, eikä sen toimintaa tulisi tukea erityitoimin/lakien turvin, mikä on rikkomus nimenomaan myös kansalaisten tasavertaista kohtelua vastaan. Ei vation tehtävä ole enää demokratioissa, tukea joitakin uskonnollisian tunnustuskuntia, vaikka niin tekivätkin aikanaan kuninkaat ja heidän lakejoinaan toimivat kirkkoruhtinaat, kirkollistaen kokonaisia valtiota, kirkkojen verokarksi. Mitä väestörekisteriin tulee, se takaa nimenomaan sen ettei mitään keskiaikasta, kaikkien kansalaisten nimien merkitsemistä "kirkonkirjoihin" sen valtaa nimikristillisyydellä vahvistaen ei enää tarvita.

    Keskiajalla sai sentään valita!
    1. Liity kirkkoon ja tunnusta kirkon opit
    2. Jos et liity, sut tapetaan! ( Tästä käytettiin nimeä "uskonpuhdistus" )

    Nykyään et saa edes valita. Miksi kirkko on luopunut aikaisemmasta käytännöstä, joka mahdollisti ihmiselle itselle päätös vallan mitä tekee?
    Siis liittyykö ihminen vai kuoleeko?

    Äänestä

  • Verinen kirjoitti:

    Keskiajalla sai sentään valita!
    1. Liity kirkkoon ja tunnusta kirkon opit
    2. Jos et liity, sut tapetaan! ( Tästä käytettiin nimeä "uskonpuhdistus" )

    Nykyään et saa edes valita. Miksi kirkko on luopunut aikaisemmasta käytännöstä, joka mahdollisti ihmiselle itselle päätös vallan mitä tekee?
    Siis liittyykö ihminen vai kuoleeko?

    Tuossa viestissäsi on kaikki mahdolliset käsitteet väärin. Usknpuhdistus merkitsi aikanaan pyrkimystä uudostaa katolista kirkkoa ja poistaa siitä tiettyjä väärinkäytöksiä, kuten anekauppa. Uskonpuhdistus ei terminä merkitse toisen ihmisen tappamista, vaan uskon sisällön palauttamista lähemmäs alkuperäistä.

    Äänestä

  • ristitty kirjoitti:

    Tuossa viestissäsi on kaikki mahdolliset käsitteet väärin. Usknpuhdistus merkitsi aikanaan pyrkimystä uudostaa katolista kirkkoa ja poistaa siitä tiettyjä väärinkäytöksiä, kuten anekauppa. Uskonpuhdistus ei terminä merkitse toisen ihmisen tappamista, vaan uskon sisällön palauttamista lähemmäs alkuperäistä.

    Evankeelisluterilaisen lahkon erityisaseman, joka sille vahvistettiin Speirin valtiopäivillä 1529 ja Augsburgin tunnustuksen myötä, jolloin saksalais-roomalaisen keisarikunnan aluella astuivat voimaan kuolemanrangaistukset, kaikkille niille Jeesukseen uskoville ryhmille, jotka pyrkivät toimimaan katolisten- ja luterilaisten yhtenäiskirkkojen ulkopuolella.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Balttis kirjoitti:

Uskonnollisia yhteisöjä, muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa ja mm. luterilaisen kirkon lainsäädännöllinen erityisasema olisi pikaisesti purettava, erityisine verotusoikeuksineen. Mitä mieltä olette tämä asian tarpeellisuudesta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu