Olen tässä tarkastellen lukenut Ristinvoitto -lehteä kuukausien ajan ja todennut, että tavallisella ihmisellä ei näköjään helluntailaisuudessa ole kovinkaan paljon joidenkin mielestä enää sanottavaa, niin että se jopa lehteen pääsisi.
Kaikkien juttujen "päätähtinä" tai kirjoittajina ovat maisterit, professorit, johtajat, saarnaajat, toiminnanjohtajat. Tavallisen ihmisen, sen työttömän, kotiäidin, vähän koulutetun, eläkeläisen, pitkäaikaissairaan sanomisille ei paljon palstamillimetrejä luovuteta, korkeintaan "yleisön osasto" tyyppiselle palstalla voit ehkä saada asiasi tuotua esille. Eli tässä tapauksessa varmaan päätoimittajan mielestä tavallisen ihmisen sanomisilla ei ole niin paljon painoarvoa ja tämä sama toistuu sitten seurakunnissa ihan käytännössä.
Tulee mieleen, että mitä ihmettä nämä seurakunnat sitten kalastelevat "kaikenmaailman kaloja", kun ne lyödään nuijalla hiljaiseksi heti veneeseen nostettua.
Minä ainakin oikein odotan sitä, että ihmiset heräisivät ja näkisivät, miten heitä todellisuudessa kohdellaan, miten heitä alistetaan muottiin. Miksi annatte varojanne seurakunnille, jotka tukevat selkeästi tällaista "kahtia jakoa". Onko Raamatussa jotenkin annettu ymmärtää, että tämänkään päivän kirjanoppineilla tulisi olla jotenkin enemmän valtaa srk:ssa kuin sillä varattomalla eläkeläismummolla?
1 Kor 1:26 Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista
Luukas 22:26 Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija
On tosi huvittavaa nykyisin mennä (huom!) erilaisten seurakuntien tilaisuuksiin, joissa puhujiksi on valittu ihmisiä, joilla on melkein kaikilla yksi yhteinen ominaisuus. 100 % varma saa olla siitä, että jossain "julistuksensa" mutkassa he tuovat esiin korkean ammattitaitonsa tai koulutuksensa. Ja jos he eivät sitä muista esiin tuoda, niin ainakin lipevät srk-pastorit tai muut näitä asioita todella arvossa pitävät tuovat sen esiin.
Monesti olen miettinyt tällaisten sivuhuomautusten jälkeen, että "Hei, mitä väliä sillä on, mikä sinä olet koulutukseltasi, ainoastaan se, mitä sinä suustasi ulos tuot, osoittaa sen oletko viisas vai et ja etenkin se miten sitä mielestäsi "vähä-älyistä" kohtelet!"
Eipä silti, olen onneksi niin järkevä, että minähän en varojani anna sellaisille, jotka viljelevät ihmisten eriarvoisuutta enkä tue heitä mitenkään.
Harmittaa vain, että niin monet ihmiset ovat näiden, ainoastaan omia tarkoitusperiään ajavien ihmisten ohjailtavissa, jotka kuitenkin todellisuudessa elävät ilman minkäänlaista todellista lähimmäisen rakkautta.
Kaikkien juttujen "päätähtinä" tai kirjoittajina ovat maisterit, professorit, johtajat, saarnaajat, toiminnanjohtajat. Tavallisen ihmisen, sen työttömän, kotiäidin, vähän koulutetun, eläkeläisen, pitkäaikaissairaan sanomisille ei paljon palstamillimetrejä luovuteta, korkeintaan "yleisön osasto" tyyppiselle palstalla voit ehkä saada asiasi tuotua esille. Eli tässä tapauksessa varmaan päätoimittajan mielestä tavallisen ihmisen sanomisilla ei ole niin paljon painoarvoa ja tämä sama toistuu sitten seurakunnissa ihan käytännössä.
Tulee mieleen, että mitä ihmettä nämä seurakunnat sitten kalastelevat "kaikenmaailman kaloja", kun ne lyödään nuijalla hiljaiseksi heti veneeseen nostettua.
Minä ainakin oikein odotan sitä, että ihmiset heräisivät ja näkisivät, miten heitä todellisuudessa kohdellaan, miten heitä alistetaan muottiin. Miksi annatte varojanne seurakunnille, jotka tukevat selkeästi tällaista "kahtia jakoa". Onko Raamatussa jotenkin annettu ymmärtää, että tämänkään päivän kirjanoppineilla tulisi olla jotenkin enemmän valtaa srk:ssa kuin sillä varattomalla eläkeläismummolla?
1 Kor 1:26 Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista
Luukas 22:26 Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija
On tosi huvittavaa nykyisin mennä (huom!) erilaisten seurakuntien tilaisuuksiin, joissa puhujiksi on valittu ihmisiä, joilla on melkein kaikilla yksi yhteinen ominaisuus. 100 % varma saa olla siitä, että jossain "julistuksensa" mutkassa he tuovat esiin korkean ammattitaitonsa tai koulutuksensa. Ja jos he eivät sitä muista esiin tuoda, niin ainakin lipevät srk-pastorit tai muut näitä asioita todella arvossa pitävät tuovat sen esiin.
Monesti olen miettinyt tällaisten sivuhuomautusten jälkeen, että "Hei, mitä väliä sillä on, mikä sinä olet koulutukseltasi, ainoastaan se, mitä sinä suustasi ulos tuot, osoittaa sen oletko viisas vai et ja etenkin se miten sitä mielestäsi "vähä-älyistä" kohtelet!"
Eipä silti, olen onneksi niin järkevä, että minähän en varojani anna sellaisille, jotka viljelevät ihmisten eriarvoisuutta enkä tue heitä mitenkään.
Harmittaa vain, että niin monet ihmiset ovat näiden, ainoastaan omia tarkoitusperiään ajavien ihmisten ohjailtavissa, jotka kuitenkin todellisuudessa elävät ilman minkäänlaista todellista lähimmäisen rakkautta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Raamatussa ei valitettavasti ole ohjeita siitä miten lehtiä toimitetaan. Sehän ammattimaista hommaa, ei sitä joku työtön kotiäiti tuosta vain voi vasemmalla kädellään tehdä. Tai tietenkin voi jos kyseessä oli joku jumalaton julkaisu ja kirjoittaisi siihen omia paljastuksiaan. Hengellisen lehden toimittaminen vähän toinen juttu ja jotain viitteitä siihen sopivasta mielialasta voi lukea lähetyskirjeistä.
Ai jaa, sinun mielestäsi siis näillä elämän eri osa-alueilla toimimisen voi repäistä irti Raamatun välittämästä ohjeistuksesta, miten ihmisiä tulisi kohdella tasa-arvoisesti. Näin minä olen ajatellutkin, että tällaisen ajattelumallin omaavia ihmisiä alkaa olla vähän liikaa helluntaipiireissäkin. Kuka sanoi, ettei lehdentoimittajalla voi olla koulutus siihen ja hyvä on jos on? En ainakaan minä. Kysymyshän onkin siitä, että osaako jokainen asettaa, minkä tahansa ammattitaitonsa edelle sen, miten Jumala haluaisi ehkä tätä ammattitaitoa käyttää. Äkkiä sitä hengelliseen lehteen saadaan väärä mieliala, sitä lukeville, jos lehti on aina täynnä jotain teologisia tutkielmia, viittauksia tutkimuksiin ja etenkin niiden tekijöihin.
Mutta sillehän ei voi mitään, jos näennäishengelliset lehdet ja ihmiset haluavat seurata maailmallista tapaa arvioida ihmisiä ja ihmisten sanomisen tärkeyttä maallisten koulutusten valossa.
Jeesuksen aikaiset kirjanoppineet tunsivat pienintä piirtoa myöten kirjoitukset ja moni heistä varmaan oli hienoa sukua ja hyvin oppineita, mutta oliko sillä Jeesukselle mitään arvoa - tuskinpa ainakaan Hänen sanomistensa perusteella.
Maallinen, itse hankittu viisaus voi olla ihan hyvä palvelija erinäisissä asioissa, mutta jos sillä asetetaan oma elämä ja omat käsitykset jotenkin arvokkaammalle paikalle kuin kouluttamattoman kadunmiehen, niin silloin ollaankin menty pahasti harhaan.
Tämän päivän Iltalehdessä oli palsta, jonne voivat uskontojen uhrit kirjoittaa omia koemuksiaan. Käykääpä siellä kirjoittamassa kokemuksistanne ja pettymyksistänne. Kaannattaa tuoda suuremman yleisön tietoon näitä epäkohtia, täällä on vbvain pieni piiri pyörimässä. Eikä mitkään selviä!
Mä en koe olevani uskonnon uhri, vaikka näennäisesti olen kuulunutkin srk:aan kymmeniä vuosia enkä hyväksy monenkaan uskonsuunnan tapaa käsitellä jäseniään. Miksi en ole uhri? Koska en anna seurakunnan näennäistouhuilun tulla liian tärkeäksi itselleni. Saatan käydä eri tilaisuuksissa kuuntelemassa, mutta pidän tiukasti kiinni omista pääperiaatteistani ja en lähde massan mukaan missään asiassa, mikä ei istu periaatteisiini - poistun mieluummin paikalta kuin annan kenenkään manipuloida itseäni mitenkään.
Seurakunnissa pätee hyvin pitkälle hyvän työyhteisön säännöt: työyhteisö menestyy, jos se osaa arvostaa kaikkia jäseniään tasapuolisesti. Tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ovat yhtä tärkeitä, jotta homma pyörisi kitkattomasti. Jos ajattelutapa on se, että sinä olet niin arvoton, että sinut nyt voidaan korvata mennen tullen kenellä vaan ja taas jotain toista pidetään lähes puolijumalana, niin sellainen arvomaailma on kyllä temmattu jostain aivan muualta kuin Raamatusta. On paljon työyhteisöjä ja myös seurakuntia, jotka voivat huonosti ja sitten ihmetellään suureen ääneen, että miksi? Ihan vain sen takia, että ihmisiä arvostetaan nykyään pelkästään koulutuksen, erinäisten meriittien, työkokemuksen ja tehtävän työn luonteen mukaan. Näiden kriteerien perusteella sitten määritetään, että mitä tehtävää sinä voit srk:ssa suorittaa ja miten paljon sinun sanasi painaa tässä yhteisössä.
Raamatussa puhutaan seurakuntaruumiista. Valitettavasti ruumis ei ole täydellinen, jos siltä puuttuu pikkuvarvas tai käsi tai puhumattakaan, jos pää puuttuu eli Kristus. Monet seurakunnat eivät edes huomaa olevansa torsoja, niille on aivan sama, vaikka pikkuvarvas on irtoamassa ja tipahtamassa pois, pääasia tuntuu olevan, että ruumis olisi vain vahvan näköinen ulospäin eli jäseniä olisi paljon. Sama se miten yksittäiset jäsenet voivat. Turpoavan pikkuvarpaanhan voi tunkea vaikka sukkaan, ei sitä kukaan huomaa.
Raamattu antaa myös ymmärtää, että valinta on aina Jumalan, ei ihmisten. Raamatusta löytyy muutamia esimerkkejä siitä, kuinka sellaiseen tehtävään, mihin ihmisjärjen mukaan olisi pitänyt valita selkeäsanainen "puhemies", valitaankin änkyttäjä, joka ei uskalla juuri suutansa avata. Tai pelottaviin tehtäviin, joissa pitää uskaltaa seistä kaiken kansan edessä, valitaankin arkalainen Katsokaas, Jumala eivät sido ihmisen kyvyt mitenkään. Hän käyttää ketä tahtoo ja milloin tahtoo ja missä tahtoo.
Seurakuntien menestymiselle hengellisessä mielessä on olemassa vain yksi tie:
"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Miten seurakunnissa voi olla niin paljon yksinäisiä ihmisiä. Näistä monet ovat kulkeneet vuosikausia srk:ssa, istuneet penkkiin, kuunnelleet saarnan ja poistuneet. Jos nämä ihmiset jäävät pois srk:sta, kukaan ei edes huomaa heidän poisjääntiään. Todellista lähimmäisen rakkautta vai kuinka?
Eivät ne vahvat, rohkeat, suulaat ja "padasta parhaimman lihapalan syöjät" mitään tukea tarvitse. Sitä tukea tarvitsevat juuri ne, jotka ovat arkoja, hiljaisia, syrjäänvetäytyviä, masentuneita - juuri he tarvitsevat tukijoita. Vai onko seurakunnissakin sama ajattelutapa kuin maallisissakin yhteisöissä eli että ystävistäsi muut näkevät millainen olet, kenen seurassa liikut sellainen olet. Jos näin on, niin millainenhan kuva Jeesuksesta syntyisikään? Jeesus kyllä huomasi, Hän käytti rohkeuttaan oikeisiin kohteisiin, Hän pisti hiljaiselle mietinnän paikalle sen, joka jotain luuli olevansa ja veti esiin sen, jota muut eivät koskaan olleet huomanneet.
Seurakunnan hengellisen kasvun mitan näkee juuri siitä, miten srk kohtelee heikoimpia jäseniään.
Minä olen tällainen yksinäinen yh. Harvoin pääsen seurakuntaan kun olen yksinhuoltaja. Pääsisin useimmiten jos seurakuntalaisista vaikka joku tulisi sieltä penkiltään "siunaantumasta" katsomaan minun lasta jotta vosin rauhassa joskus keskittyä saaarnoja kuuntelemaan. Siellä seurakunnan lastenhoitohuoneessa ei äidit saa niin kunnolla keskittyä saarnoihin lasten mellastaessa ympärillä. Kerran eräs uskova vanhempi veli tuli minun luo tilaisuuden alussa, otti lapseni ja lähti sen kanssa leikkimaan ja antoi minulle tilaisuuden mennä hänen paikalleen saliin kuulemaan saarnaa ja olinpa ikionnellinen!
Ei oikein huvita sitten uhrata varojaankaan tällaiseen seurakuntaan kun ei sen toinintaan pääse mukaan käytännön syistä. Tietysti seurakunta tekee hyvää lähetystyötä jne. Mutta ottaa se päähän kun saa sitten vaan saa kuulla kuulla että "etpä tullut sunnuntaina"ja "olipa hyvä saarna, minä olin siellä" ja itse et voinut villin vekaran takia tulla paikalle. Pitääkö minun sitten rahoittaa sitä että toiset siunaantuvat? Laitankin varoja usein muualle esin. radion kautta tehtävälle työlle kun sieltä minä saan paremmin hengellisen ravintoni.
Voi herran tähden sun höpötystäsi. :-0
----------------------------------------------------
Sitten varsinaiseen asiaan:
Ihmisillä, siis kaikilla ihmisillä on luonnollinen tarve tulla nähdyksi. Me joilla on lapsia ja lastenlapsia näemme ja koemme sen selvästi, kun lapsitulee kylään. Tuntuu kuin koko huusholli olisi täynnä tätä yhtä pientä ihmistä. :-)))
Moni ihmispoloinen joka on lapsena jäänyt vaille riittävää huomiota, huutaa vielä vanhanakin sitä, ettei minulle löydy kanavaa tuodakseni itseäni esiin että ihmiset näkisivät mitä annettavaa minulla on.
"Katsokaa minua, minä olen tässä".
Kun nyt puhutaan helluntailaisten lehdestä, niin eiköhän ainoa oikea osoite tälle sinun vistillesi ole kyseisen lehden toimitus. Tämä olisi mielestäni aikuinen näkökulma asiaan.
-------------
On niin luontevaa ihmisille että joitakin ihmisiä (laumassa) korotetaan, näin se on aina ollut. Väitän että jokaisessa yhteisössä on näin, myös seurakunnissa ja herätysliikkeissä. Ihmisten käyttäytymiseen kuuluu nostaa joku joukostaan esiin johtajaksi.
Kovinpa se höpötys tuntuu sinuun vaikuttavan, kun eräät nousee kukonlaulun aikaan tihrustamaan nettiä ja kommentoimaan höpötystä.
On se jännä huomata, kun meikäläinen kirjoittaa muutaman kommentin jostain asiasta johonkin foorumille tyyliin kerta viikossa (vaikee kyllä kahden työn lomassa löytää aikaa siihenkään), niin joidenkin mielestä mä "täytän koko huoneen". Olen oikeastaan todella otettu asiasta ; ) Kiitos paljon, tämä kannustaa silloin tällöin kirjuutteluun. Kohdallani tämä kirjoittelu kuuluu lähinnä ajantappovälineisiin, kuten nyt viikon flunssassa, kun on vähän paha muutakaan tehdä kuin näpytellä kannettavaa makuuasennossa.
-------------------------
Muuten, ihan vapaasti saatte pokkuroida johtajianne, muistakaa pitää polvenne notkeina ja niskalihaksenne vetreinä nyökyttelyyn, en todellakaan kadehdi osaanne, sillä keskenkasvuisethan ne isähahmoja itselleen etsivät.
Lähetä tämä kirjoituksesi RV-lehteen.
Minusta tekstisi on täysin julkaisukelpoinen. Ihmettelen, ellei se saa tilaa lehdessä joko kolumnina tai kannanottona muualla kuin yleisön osastossa.
Olet kirjoittanut hyvin ongelmista, jotka varmasti koskettavat monia. Itse asiassa ongelmat koskevat koko suomalaista helluntailaisuutta, seurakuntia ja jokaista helluntailaisen nimeä kantavaa.
Kaikissa lehdissä, myös RV:ssa, voidaan julkaista myös nimimerkkikirjoituksia, jos asia on tärkeä ja kirjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen.
Luin ketjun kaikki kirjoitukset, joista jokainen ansaitsisi tulla nähdyksi ja kuulluksi herätyksen omilla palstoilla. RV olisi oikeastaan velvollinen julkaisemaan tavallisten seurakuntalaisten kommentteja yhteisistä asioista. Ja johtajien olisi syytä kuunnella. Muuten saattaa käydä niin, että johdettavat loppuvat. Pidän huonona kehityksenä, jos 'etuovesta' tullaan sisälle seurakuntiin ja 'takaovesta' on samanlainen tai ehkä suurempikin poistuma.
Kirjoituksestasi ei käy ilmi, oletko helluntailainen. Sillä ei ole muuta merkitystä kuin että jos olet, voisit hyvin ottaa asian esille myös omassa seurakunnassasi. Täältä asiallinenkaan kritiikki ei juuri pääse seurakuntien johdon tietoon. Harvat päättäjät ehtivät lukea palstaa, ja monet, jotka ehkä tahtoisivat, karkaavat epäasiallisten kommenttien tähden. Jotkut saattavat niiden vuoksi pitää palstaa helluntailaisuuden omana "seiskana", jossa vain katkeroituneet tai kahjot kirjoittavat, kun eivät muuten saa ääntänsä kuuluviin. Itse en ajattele niin ja soisin, etteivät muutkaan ajattelisi.
Avoin keskustelufoorumi on hyvä, mutta valitettavasti sillä on negatiiviset puolensa.
Kirjoituksesi on ansiokas. Kiitän siitä.
Kiitos myös muille ketjun kirjoittajille avartavista näkökulmista.
Avoin keskustelufoorumi on hyvä, mutta valitettavasti sillä on negatiiviset puolensa" tämä lauseesi ja muutama muukin kuulostaa vähän samalta kuin filosofi Himasen tölväisy tässä vastikään, että tällaiset nettikirjoitukset ovat sama asia kuin vessanseinäkirjoitukset. Ei muuten ollut ainoa kommentti tällaisilta ylimielisiltä, itseään yliarvostavilta ja luokkayhteiskuntaa tukevilta ihmisiltä.
Herää vain kysymys, että minkähän takia tällaisista "vessanseinäkirjoituksista" ylipäätään kannattaa mainita mitään, jos niillä ei ole mitään merkitystä. Kyllähän se aika naurettavaa olisikin meuhkata jostain riipusteluista ja raapusteiluista vessanseinissä, aidanteissa ja alikulkutunneleissa, jos nyt ei sitten puhuta pelkästään siitä, että niiden pesemiseen kuluu rahaa.
Tällaiset nettikirjoituksia aliarvioivat tölväisyt osoittavat sitä, että jotkut tahot pelkäävät sitä, että taviskansa on taas löytänyt yhden tavan tuoda mielipiteitään esille. Kuinkas moni viitsii lukea, jonkun filosofin moneen kertaan vatvottuja juttuja jostain Hesarista, kyllä se on valikoitu joukko ja sekin joukko ehkä vain vähän silmäilee kirjoituksia. Kirjoituksella ei välttämättä ole paljonkaan sen suurempi vaikutus kuin jollain nettikirjoittelulla.
Tätähän se on, ne raukat jotka ovat 20 vuotta vaivanneet pakaralihaksiaan valmiiksi pureskeltuja tuotoksia lukien, ovat niin mielettömän katkeria sille, että tavallinen vähän kouluja käynyt tallaaja voi nykymaailmassa saada mielipiteilleen mitään tilaa ja missään.
Nämä "filosofihimaset" vaativat, että pitäisi omalla nimellä kirjoitella tai mennä livenä puhumaan asioitaan ao. ihmisille tai yleensäkin asioista kiinnostuneille ihmisille. Miksi he vaativat näin? Sen takia, koska he haluavat, että tavisihmiset paukauttavat päänsä siihen paksuun muurin seinämään, jonka tämän päivän luokkayhteiskunta on rakentanut. Tämä sama luokkayhteiskunnan malli on käytössä myös tämän päivän seurakunnissa. Eli, pitääkö vääntää rautalangasta.
Jos tavisihminen seurakuntalainen (puhumattakaan että hän on vastikään seurakuntaan liittynyt) menee ehdottelemaan asioita tai sanomaan eriäviä mielipiteitään asioista tai puhumattakaan, että uskaltaa ehdotella jotain aivan uutta srk:ssa, niin hänet kyllä ohitetaan hyvin nopeasti. Näennäisesti voidaan kuunnella ja taputella kaiken seurakunnan nähden selkään, että "Hyvä, hyvä, että olet rohkea ja ilmaiset mielipiteesi.", mutta tasan tarkkaan se siihen jääkin.
Täytyy vain todeta, että kuinkahan monta hyvää ideaa, kuinkahan monta lahjakasta ihmistä (joiden lahjoista papeilla sun muilla), kuinkahan monta todellista edelläkävijää nämä toimimattomat seurakuntarakenteet ovatkaan työntäneet pois keskuudestaan - niin tai voihan sinne kirkonpenkkiin ns. jämähtää ikäänkuin pystyyn kuolleena puuna.
Eipä voisi pahemmin väärinkäsittää kirjoitustani kuin sinä teet.
Minähän olen nettikirjoittelun puolustaja enkä suinkaan sen kammitsoija.
Lainaamassasi kirjoitukseni osassa yritin sanoa, että aloittajan kirjoituksen tapaiset kannanotot saisivat tulla kuulluiksi myös siellä, missä päätöksiä tehdään.
Minäkö luokkayhteiskuntaa tukeva? Pitäisi kai sanoa, että voi taivahan talikynttilät tai muuta yhtä hengellistä. Olen varmaan viimeinen ihminen luokkayhteiskuntaa pönkittämään. Olen sen tuonut esiin tällä foorumilla ja reaalielämässä vielä useammin. Ihan naurattaa moinen mielipide minusta.
Minusta nettikirjoittelu on hyvä tapa mielenilmaisuille. En vain pidä aina tavasta; siis siitä ravasta, jota jotkut kirjoituksiinsa sisällyttävät.
Filosofihimaseksi minusta ei ole. Luin vasta äskettäin jostain mainitun persoonan ajatusauroja ja toisten, mielestäni fiksumpien, mielipiteitä niistä. Minua nauratti. Filosofiparka oli eksynyt omaan metsäänsä.
Niin voi tietysti käydä kenelle tahansa. Minun kohdallani arviointisi on mennyt täysin metsään.
En tölvi taviksia. Olen itsekin tavis tavallani. Se oikeus minulla on riippumatta muiden mielipiteistä.
Olen arvostellut em.kirjoituksessani muutamien tapaa halveksia nettikirjoittelua. Jonkun ketjuun kirjoittaneen mielestä RV-lehti pitää säilyttää korkeatasoisena ja laadukkaana lehtenä, johon ei sovi päästää juuri muuta kuin toimituksellista sisältöä. Se, jos mikä on tavallisten ihmisten mielipiteiden ja kyvykkyyden halveksuntaa. Toimituksellinen sisältö on tärkeää, mutta nykyisenä interaktiivisuuden aikana sekin lehti voisi olla vuorovaikutteisempi ja ottaa sivuilleen muutakin kuin vakiintuneiden sanaseppojen lausahduksia.
Sama koskee seurakuntia. Olen omassa seurakunnassani ottanut usein esiin sen valtavan potentiaalin, joka seurakunnan koko jäsenistöön sisältyy ja pyrimme kyllä aidosti ja monin tavoin edistämään seurakuntalaisten osallistumista ja vastuunottoa. Yhteistoimin ja yhteisvoimin taakka kevenee.
Minä arvostelen myös oman seurakuntani joitakin toimintamalleja aivan avoimesti, samoin kuin koko herätyksen, enkä ole saanut kovasti korvilleni. Jos saan, en ole ainakaan 'tarttunut kulkukoiraa korviin suuttumalla syrjäisten riidasta', vaan pyrkimällä asialliseen ja toiset huomioivaan toimintatapaan.
Vuorovaikutteisuudesta vielä muutama huomio.
YLE:n tarjonnan luvattiin digitekniikan siirtymisen myötä tulevan vuorovaikutteiseksi. Nyt sekin vuorovaikutteisuus on osoittautunut pelkäksi sanahelinäksi. Kantaa voi ottaa lähes pelkkiin sarjaohjelmiin ja toivoa niitä uusittaviksi. Uusintoja näkyykin riitävän sekä siellä että täällä.
saman olen itsekin pannut merkille.
Kun eläkkeellä jo hyvän aikaa ollut päätoimittaja oli
"remmissä", julkaistiin usein tällaisen tavallisen ihmisen opetustekstejäkin,
jopa aiheesta Seurakunta.
Tänä talvena mukaan pääsi pieni juttu ristin hullutuksesta.
Ihmisviisaus on ottanut valtikan, valitettavasti.
Eikä enää huomata sitä, että Pyhä Henki mainitaan, mutta Hän
ei pääse johtamaan korkeasti oppineiden järjen päätelmiä.
Ei, en ole lainkaan katkera, mutta murheellinen kylläkin.
Löytäneeköhän Jeesus uskoa maan päältä pasuunan kajahtaessa.
Vaikuttaa siltä, että niitä vähäöljyisiä ja vaivanaikaan jääviä
on valitettavan paljon.
Armollisen Jumalan puoleen tässä on huokailtu.
Mutta eihän Jumalan Henki ketään pakota,,murehtii hiljaa, kun
Hänen ääntään ei enää kuulla.
Rakkauden täyteistä Pääsiäisjuhlaa kaikesta huolimatta.
Todellisuudessa ihmiset käyttäytyvät/asennoituvat kokoontumisissa ihmisen aseman ja koulutuksen perusteella.
Jos kokoukseen tulee Kunnan/Kaupungin johtaja tai maailmassa korkeassa asemassa oleva ihminen, niin häneen lähestytään aivan eri tavalla ja tasoisesti kuin tavalliseen,- pitkäaikais työttömyydestä kärsivään ihmiseen.
Koko maailmassa ja yhteisöissä on erittäin suuri ongelma tämä' ihmiseen katsominen.Ymmärrän, tämän johtuvan,- joka näin käyttäytyy, niin hänen huomion hakuisuudesta.Tänä aikana ihminen on erittäin huomion hakuinen käyttäytymiseltään johtuen juuri sydämentilasta.
Tästä johtuen ihminen kuvittelee saavan suuremman määrän huomiota hyvässä/korkeassa asemassa olevalta ihmiseltä kuin tavalliselta ihmiseltä.
PS:
Pohdippa yksiksesi onko sillä eroa, jos ystäväsi on mustalainen/romani tai lääkäri tai professori,- tilanteessa, jossa muut ihmiset katselevat seurusteluasi.Tai peräti, jos ihminen on jollain tasolla outo/poikkeava.
................kun minä olin outo, ja te X....
"
"Jo aikaa sitten"....tiedätkö, minä voin ainakin täysin rehellisellä mielellä sanoa, että mieluummin käännyn työyhteisössäni, seurakunnassani, naapureissani niiden puoleen, jotka muiden silmissä nyt eivät niin noteerattavia ole ja ohitan mieluusti ne, jotka ovat eniten äänessä. Työpaikallani olen huomannut, että kumma kyllä kaikkein luontevimmin tällaista kansainvälistä small talkia osaavatkin hierarkiassa alimpana olevat. He ovat juuri niitä välittömimpiä, niitä jotka eivät heti seuraavassa lauseessa korota itseään mitä ihmeellisimmillä asioilla, niitä joiden kanssa voi keskustella avoimesti. Heti, kun on kysymyksessä hierarkiassa vähänkään ylemmällä tasolla oleva, niin he eivät osaa edes tervehtiä??? Tällaisia ihmisiäkö pitäisi sitten arvostaa sellaisten epäolennaisuuksien kuin koulutuksen perusteella? Siis jos ei osata edes alkeellisimpia ihmisten välisiä kanssakäymissääntöjä.
yksikään tämän päivän seurakunta ei ole Jumalasta ensinkään, joten mitään muuta ei niiden
taholta voi odottaakaan, kuin mitä se on.
Helluntailaisten olisi aika toimia ja jättää uppoava laiva. Mikään ei saa sitä kääntämään suuntaansa. Valtter Luoto ohjasi sen karikolle, josta ei voi päästä irti ehjänä, vaan vain osissa. Elävässä uskossa olevat, poistukaa ja alkakaa toimia seurakuntana.
kutsuu kaikki omansa pois kaikista "seurakunnista" mitä maa päällään kantaa, sillä YKSIKÄÄN "seurakunta"
ei ole Jumalasta, vaan ne ovat syntyneet ihmisen omien mielihalujen mukaan ja jakaantuneet vielä
ties kuinka moneen osioon ihmisten oppiriitojen vuoksi.
JÄRKYTTÄVÄÄ nähdä miten pimeää, sokeaa on. Jokainen omassa poppoossaan lämmittelee ja luulee
kaikki on hyvin juuri me olemme oikea Jumalan seurakunta jne.
Jumala on tahtonut koota omansa yhteen niin kuin kana emo kokoaa poikasensa siipiensä suojaan, mutta
eivät ole Jumalan kutsutut tahtoneet. Vain harvat ovat tahtoneet ja heistä yksikään ei toimi nykyseurakunnissa.
Jumalan sanassa kun sanotaan "älä jätä seurakunnan kokousta" niin kirjaimen mukaan kun sekin otetaan ja kirjaimen mukaan kun uskotaan, niin hakoteillä ollaan ja pysytään.
JUMALA ei tuolla toden totta tarkoita tulee pysyä seurakunnassa kuin seurakunnassa.
Mutta näin sitä mennään kun kirjaimen mukaan mennään Jumala vain odottaa, että voisi armahtaa, mutta
EI voi niin kauan kuin ihmiset kirjaimen mukaan omissa uskoissaan ovat kirottuina pysyvät ja Jumala on
kaukana heistä.
"älä jätä seurakunnan kokousta"
-----
Muuten tuosta puuttuu tuo yksi ratkaiseva sana eli "älä jätä OMAA seurakunnan kokoontumista". Tuo sana, omaa, pitää paljon asioita sisällään ja erikoisesti kun sen yhdistää mikä on todellinen Jumalan aivoittama paikallis seurakunta.
Alkutekstissä on tuokin ilmoitettu selkeämmin eli keskinäistä yhteyttänne ja kun huomioi mitä ja missä tapahtuu tämä keskinäinen yhteys.
PS:
Aikoinaan kun suunnittelivat tuota 92 Raamatun uudistusta, niin siinä oli yksi ehdotus tuohon jakeeseen liittyen eli ;"älkää heittäkö kirkollista kokoontumistanne.". No, jos tuon jakeen ymmärtää väärin, niin kaikki kirkosta eronneet ihmiset olisivat toimineet Jumalan aivoituksen vastaisesti.
Ei kyllä tuon jakeen sanoma ja opetus tulee ymmärtää siten, että se oma sana ilmentää, miten uudestisyntyneen ihmisen ei tule etääntyä/jättää uudestisyntyneitten keskinäistä yhteyttä, tapahtuipa se mittä tasolla tahansa.Ymmärrän, miten terveessä uskossa oleva sisar ja veli kaipaa syvällisten asioiden pohdintaa rauhaisan ilmapiirin vallitessa.Siis pitkäkestoisesta kasvamisesta on silloin kysmys eli;
"Vanhurskaan polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydän päivään saakka".
on RV täynnään. Tässä muutamia summittain valittuja poimintoja lehtihyllyni uumenista:
nro 52-53/2009
- "Sukupuolten tasa-arvon huomioiminen nostaa kehitysyhteistyön laatua" s.3
- "Dementoitunut vanhus voi jäädä hoitoon jouluksi" s.16
- "Joulu lisää kiirettä pelastusasemalla s.17
nro 7/2010
- "Suhtautuminen aseelliseen palvelukseen on muuttunut" s. 4
- "Rukouskonferenssi Kolarissa" s. 6
- "Narsistinkanssa naimisissa" s. 10-11
- "Villasukkia lähmmästen hyväksi" - toivakkalainen Eilä Jyrkinen, tavallinen mummo 80 vuotta
nro 9/2010
- Raamattukoulutus lisää avoimuutta Pyhälle Hengelle s.3
nro 12/2010
- "Kuinka saan rahani riittämään" s. 12-13 (SIINÄPÄ ASIAA TAVALLISELLE TALLAAJALLE?)
Ristin Voitto on ensisijaisesti uutis- ja opetuslehti, jonka sisältö koostuu pääasiassa helluntalaisen kentän uutisoinnista ja yhdestä tai kahdesta opetuspalstasta. On erittäin hyvä, että nykypäivän hengellinen uutislehti on hyvätasoinen niin kirjoitus, grafiikka- kuin opetustasoltaan.
Henkilökohtaisesti en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että RV eriarvoistaa lukijakuntaansa. Se, ettei lehti julkaise kaikenmaailman sepustuksia ja katkeria purkauksia, ei ole merkki rakkaudettomuudesta, vaan merkki laadukkaasta lehden tekemisestä.
löytyy paljon tavallisen ihmisen asiaa.
Ymmärrän hyvin että pitää olla sellaistakin mikä menee meikäläiseltä
yli hilseen,ne hienot sanat,(kun ei omista sanakirjaa)
mutta suurinosa tekstistä on ymmärrettävällä kielellä kirjoitettua.
En tosin lue kaikki kirjoituksia "mielipidepalstalta", koska kaikki mielipiteet eivät ole
kirjoitettu rakentavassa mielenlaadussa.
Arvioin kyllä melko kriittisesti, ja joskus ehkä hienoisella ennakkoasenteellakin.
Silti tilaan lehteä ja teen parannusta aina kun löydän jotakin todella rakentavaa
luettavaa rohkaisuksi arkeen.
Tykkäsin kovasti siitä E.H:n homogeeni jutusta, ihan nauratti.
Ristinvoitto -lehden opetustasosta voidaan olla montaa mieltä. Katsokaas kun opetustasoa ei määritellä Raamatun mukaan sillä oletko saanut korkean teologisen koulutuksen vai et ja minkä väitöskirjan olet vääntänyt ja missä korkeakoulussa opetat ja montako tieteellistä julkaisua olet ehtinyt tehdä. Se ei kerro ihmisten arvomaailmasta yhtään mitään eikä siitä millaisia sisältököyhiä sepustuksia he johonkin ns. "korkealaatuiseen lehteen" vääntävät - tämä ns. "korkealaatuisuus" on pelkästään ihmisten keksimän arvomaailman tuotetta, jolla he pönkittävät vain omaa arvoaan. Useimmiten itsensä omalla viisaudellaan kyllästäneet ihmiset kolisevat pahiten tyhjyyttään eivätkä he edes huomaa kuinka sekoavat omissa sepustuksissaan ja pahinta on se, että he eivät ota oppia vastaan muilta kuin niiltä, jotka maallisessa hierarkiassa ovat ns. samalla portaalla. Muuthan eivät voi Jumalan sanasta mitään ymmärtää paitsi he - näin he itselleen selittävät.
Sitäpaitsi kokemusta on omassa perhepiirissä näistä itseensä ihastuneista professoreista, lääkäreistä, opettajista jne., jotka tosiaankin kuvittelevat, että koulun penkkejä kuluttamalla heillä on olemassa ainut viisaus, joka kannattaa esille tuoda ja jonka "erinomaista antia" pitäisi tavisten kiitollisena ottaa vastaan ilman kritiikkiä. Keskustelua ei synny, vastaväitteet ohitetaan, mielipiteitä ei kuunnella eli lillutaan vaan siinä omassa erinomaisuudessa hamaan hautaan asti. Ja siihen nähden, mitä todelliseen lähimmäisen arvostamiseen tulee, he kuolevat valitettavasti "kääpiöinä".
Avoin keskustelufoorumi on hyvä, mutta valitettavasti sillä on negatiiviset puolensa" tämä lauseesi ja muutama muukin kuulostaa vähän samalta kuin filosofi Himasen tölväisy tässä vastikään, että tällaiset nettikirjoitukset ovat sama asia kuin vessanseinäkirjoitukset. Ei muuten ollut ainoa kommentti tällaisilta ylimielisiltä, itseään yliarvostavilta ja luokkayhteiskuntaa tukevilta ihmisiltä.
Herää vain kysymys, että minkähän takia tällaisista "vessanseinäkirjoituksista" ylipäätään kannattaa mainita mitään, jos niillä ei ole mitään merkitystä. Kyllähän se aika naurettavaa olisikin meuhkata jostain riipusteluista ja raapusteiluista vessanseinissä, aidanteissa ja alikulkutunneleissa, jos nyt ei sitten puhuta pelkästään siitä, että niiden pesemiseen kuluu rahaa.
Tällaiset nettikirjoituksia aliarvioivat tölväisyt osoittavat sitä, että jotkut tahot pelkäävät sitä, että taviskansa on taas löytänyt yhden tavan tuoda mielipiteitään esille. Kuinkas moni viitsii lukea, jonkun filosofin moneen kertaan vatvottuja juttuja jostain Hesarista, kyllä se on valikoitu joukko ja sekin joukko ehkä vain vähän silmäilee kirjoituksia. Kirjoituksella ei välttämättä ole paljonkaan sen suurempi vaikutus kuin jollain nettikirjoittelulla.
Tätähän se on, ne raukat jotka ovat 20 vuotta vaivanneet pakaralihaksiaan valmiiksi pureskeltuja tuotoksia lukien, ovat niin mielettömän katkeria sille, että tavallinen vähän kouluja käynyt tallaaja voi nykymaailmassa saada mielipiteilleen mitään tilaa ja missään.
Nämä "filosofihimaset" vaativat, että pitäisi omalla nimellä kirjoitella tai mennä livenä puhumaan asioitaan ao. ihmisille tai yleensäkin asioista kiinnostuneille ihmisille. Miksi he vaativat näin? Sen takia, koska he haluavat, että tavisihmiset paukauttavat päänsä siihen paksuun muurin seinämään, jonka tämän päivän luokkayhteiskunta on rakentanut. Tämä sama luokkayhteiskunnan malli on käytössä myös tämän päivän seurakunnissa. Eli, pitääkö vääntää rautalangasta.
Jos tavisihminen seurakuntalainen (puhumattakaan että hän on vastikään seurakuntaan liittynyt) menee ehdottelemaan asioita tai sanomaan eriäviä mielipiteitään asioista tai puhumattakaan, että uskaltaa ehdotella jotain aivan uutta srk:ssa, niin hänet kyllä ohitetaan hyvin nopeasti. Näennäisesti voidaan kuunnella ja taputella kaiken seurakunnan nähden selkään, että "Hyvä, hyvä, että olet rohkea ja ilmaiset mielipiteesi.", mutta tasan tarkkaan se siihen jääkin.
Täytyy vain todeta, että kuinkahan monta hyvää ideaa, kuinkahan monta lahjakasta ihmistä (joiden lahjoista papeilla sun muilla), kuinkahan monta todellista edelläkävijää nämä toimimattomat seurakuntarakenteet ovatkaan työntäneet pois keskuudestaan - niin tai voihan sinne kirkonpenkkiin ns. jämähtää ikäänkuin pystyyn kuolleena puuna.
viisautta, jota et ole vounut tuoda RV:ssa esille, vai mistä tuo katkeruus?
Minä pidän ko. lehden kaikkea opetusta melkolailla hyvänä, olipa opettaja sitten yo-oppimaton Juhani Karvinen tai TT Veli-Matti Kärkkäinen.
Mikä RV:n opetustasossa sinua kaivelee? Onko siinä jotain erityisen harhaantunutta vai miksi lietsot eripuraa? Minusta RV on oikein hyvä hengellinen aikakausilehti, jota voin suositella muillekin luettavaksi. Myös ei-uskovaiselle.
evankeliumi on tarkoitettu arjessa elettäväksi.
Jos emme piittaa ympäristössämme elävistä lähimmäisistämme,
mutta kailotamme kirkoissa ja kokoussaleissa kuinka rakastamme Jumalaa,
on se pelkkää sanahelinää, kuten Raamattu asian ilmaisee.
Raamatun Sanalla meidän tulee omaa elämäämme ja suhtautumistamme
ihmisiin ja asioihin koetella.
Jumalan armosta olemme mitä olemme, ja jokainen hyvä anti
ja täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien isältä.
Ihmisviisaus, jos se ei alistu Raamatun Sanan alle, eksyttää, siitä
on silloin tullut epäjumala.
Tarvitsemme paljon esirukousta näillä alueilla ja paluuta Raamatun
perustukselle, jossa Jumalan kutsu ja armoitus ovat ensisijaisina
määrääjinä eri tehtäviin ja virkoihin.
Jos ei Jumalan Pyhä Henki ja Jumalan Sana ojentaa ja ohjata
ihmisten arvomaailmaa ja asenteita, niin turha meidän ihmisinä
on kuvitella voivamme saada muutos aikaan.
Vastustaja ei ole ihminen, vaan henkivallat.
Sodat henkivaltoja vastaan voitetaan Hengen asein.
Varustaudutaan ja pukeudutaan niihin, ja saamme olla Jumalan
tahdon kanavina joiden välityksellä Hänen hyvyytensä,
armonsa ja totuutensa saa näkyä maailman pimeydessä.
Armo ja totuus yhdessä rakkauden kanssa.
Sinulla on kirjoituksessasi kaksi erilaista arviota RV -lehdestä.
Ensin sanot pitäväsi sen opetusta 'melkolailla' hyvänä. Myöhemmin esität sen olevan 'oikein hyvä' hengellinen aikakausilehti. Minä kallistun ensimmäisen mielipiteesi taakse.
Minulla ei ole syytä olla katkera enkä usko omaavani sellaista viisautta, jonka pitäisi ehdottomasti aina päästä RV:n sivuille. Huomaan vain palstalaisten olevan sitä mieltä, että myös ns. tavallisia helluntailaisia olisi syytä kuunnella herätyksen eri tahoilla. Lähes kaikille helluntailaisille tuttu RV on varmasti ilmaisukanava, jossa voisi hyvin olla kenen tahansa asiallisia kirjoituksia; kolumneja, kannanottoja ja ehdotuksia. Ei helluntaiherätys uudistu ilman kaikkien yhteistä osallistumista ja mahdollisuutta siihen.
Parantamisen varaa 'melkolailla' hyvällä lehdellä siis on.
En ole edellinen vastaaja enkä kukaan noista muista.
Kirjoitan tässä ketjussa vain "paikallaan" -nimimerkillä.
itse olen ollut erittäin tyytyväinen RV:n nykyiseen sisältöön - eikä minulla ole edes professuuria missään yliopistossa. Plussaisin siis tuon "melkolailla hyvän" "todella hyväksi".
Tykkään erityisesti siitä, että RV on avoin moneen suuntaan, mutta silti täysillä "helluntailainen". Entisaikainen oikeaoppisuus on vaihtunut avoimuuteen suhteessa muihin kristittyihin. Uskoisin sen olevan, nyt kun joudun asiaa miettimään, pitkälle teologisesti koulutetun toimittaja- ja avustajakunnan aikaansaannosta. Myös toimittajakunnan nuoret osaajat saavat minulta pointsit!
Kirjoitat: "jossa voisi hyvin olla kenen tahansa asiallisia kirjoituksia, kolumneja, kannanottoja ja ehdotuksia."
Eikö näin sitten ole? Kun lehteä lukee, siinä on aina "kenen tahansa" kirjoituksia ja kolumneja. Kenen kolumnit tai kirjioitukset siitä puuttuvat, jotta Helluntaiherätys uudistuisi? Palstan avaajanko, joka ei näemmä tule juttuun omien uskovien sukulaistensa kanssa?
Olen samaa mieltä, että paremmaksi on tullut. Olen samaa mieltä syistäkin.
Menikö minulta jotain ohi, kun en havainnut avaajan moittivan uskovia sukulaisiaan?
Minusta aloituskirjoitus on hyvä. Kyllä helluntailaistenkin pitää sietää asioiden avointa tarkastelua ja epämieluisaa kritiikkiäkin, kun se on asiallista. On totta, että joskus kritiikki, joka sinänsä on neutraali sana, voi äityä pelkäksi epäasialliseksi solvaamiseksi ja epäkohtien liioitteluksi. Näin aloittaja ei mielestäni tehnyt. Hänen kirjoituksestaan paistoi oikeutettu turhautuneisuus.
Minulla ei ole tietenkään mitään opillista sivistystä vastaaan, mutta koulutus ja oppiarvot eivät ole itseisarvoja. Oikein käytettynä tieto ja osaaminen on kaikkia opettavaa, kannustavaa ja kasvattavaa.
RV:n kohdalla ei voi puhua opillisen sivistyksen väärinkäytöstä, mutta herätyksen sisällä on luvattoman monta oppiarvoilla ratsastavaa ja omaa egoa pönkittävää vaikuttajaa. Raamatulliset arvot jäävät siinä tohinassa joskus jalkoihin. Herra, armahda.
Suoraa ja rehellistä asiaa, eikä kuulostanut katkeruuden purkaukselta,
vaan totuudelta, jonka itsekin olen huomannut.
mityään kriittistä sanottavaa ollut kirkostasi. (vai onko se kirkkosi?)
uskonnolisia lehtejä lukea vaan ota käteen Raamatun ja avaa sen,,, ja lue Ruoka sinulle, että pysyt uskossa.
Risitin voitto on tullut paremmaksi. Olemme ymmärtäneet ekumenian tarpeellisuuden.