Suomessa ei ole tehty tutkimusta ovatko rikkaat vai köyhät onnellisimpia. Olemme kuulleet ettei raha tuo rakkautta ja että rikkaat ovat tyytymättömiä elämäänsä. Iskin kapakasta misun eilen ja juteltiin aiheesta. Hän sanoi ettei suomessa uskallettaisi tehdä tuollaista tutkimusta. Voi hyvinkin olla niin jos ei ole tähän mennessä tehty.
Minä olen ollut sosiaalihuollon asiakkaana useamman vuoden ajan. Voin sanoa että olin tyytymätön elämääni, hyvin tyytymätön. Kaikki muuttui kuitenkin kun isäni kuoltua sain muutaman asunnon, pörssiosakkeita, auton, vuokratuloa ja käteistä riittävästi maksamaan valtiolle kuulumattomat verot isäni omaisuudesta. Siitähän oli vero jo kertaalleen maksettu.
Varakkaana eläessäni olen saanut kokea elämästä uuden puolen, maailman hymyilevät kasvot. Päivittäiset kontaktit kelan ja sosiaalihuollon tympeänaamaisten ja väsyneiden henkilökunnan kanssa on taaksejäänyttä se on vaihtunut hotellien asiakkaiden ja henkilökunnan, kauppojen kassojen, rahasta kiinnostuneiden naisten ystävällisyyteen.
Sosiaalihuollon käytävillä näin köyhien onnen, alaspainetut päät ja raivokohtaukset kun ei saanut rahaa riittävästi. Nyt en niitä enää näe, näen varakkaiden elämän tasapainoisuuden.
Akateemisilla on syytä ollakin tyytyväisiä hallitukseen sillä tyytyväisyyden aikaansaaja raha on kohdannut runsain mitoin akateemisten kukkaroita, hiukan on vauhtiakin asioiden parantamiseksi saatu lakkoilemalla.
Yksi ryhmä on unohdettu ja joka ei pidä itsestään ääntä. Veteraanit, he eivät ole tyytyväisiä jos elävät kansaneläkkeen varassa. Pelkän kansaneläkkeen varasa eläviä ihmisiä on suomessa vammaiset nuoretkin jotka elävät n. 2000mk:n nettokansaneläkkeellä. Luulisi ettei sillä summalla olisi akateeminenkaan kovin tyytyväinen varsinkin jos omaisuuttakaan ei ole kuten usein pienituloisten osalle on käynyt.
Raamatusta olen lukenut juttuja ja voin sanoa akateemisille hallitukseen tyytyväisille että ihmisellä on sielu ja Jumala on olemassa sanoo sun älysi mitä päinvastaista tahansa. Kun kuolema koittaa, yllätyt kovin. On tilanne ristiriitainen myönnetään, itsekin olen "tyytyväinen" omalta osaltani hallitukseen, toivoisin toki että vähä-osaisten hyväksikin tehdään jotakin, heidän elämänsä on rankempaa ja ilottomampaa kuin ihmisen jolla ei ole taloudellisesti huolta huomisen maksuista.
Paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi ja Jeesus parantaisi heitä.
Minä olen ollut sosiaalihuollon asiakkaana useamman vuoden ajan. Voin sanoa että olin tyytymätön elämääni, hyvin tyytymätön. Kaikki muuttui kuitenkin kun isäni kuoltua sain muutaman asunnon, pörssiosakkeita, auton, vuokratuloa ja käteistä riittävästi maksamaan valtiolle kuulumattomat verot isäni omaisuudesta. Siitähän oli vero jo kertaalleen maksettu.
Varakkaana eläessäni olen saanut kokea elämästä uuden puolen, maailman hymyilevät kasvot. Päivittäiset kontaktit kelan ja sosiaalihuollon tympeänaamaisten ja väsyneiden henkilökunnan kanssa on taaksejäänyttä se on vaihtunut hotellien asiakkaiden ja henkilökunnan, kauppojen kassojen, rahasta kiinnostuneiden naisten ystävällisyyteen.
Sosiaalihuollon käytävillä näin köyhien onnen, alaspainetut päät ja raivokohtaukset kun ei saanut rahaa riittävästi. Nyt en niitä enää näe, näen varakkaiden elämän tasapainoisuuden.
Akateemisilla on syytä ollakin tyytyväisiä hallitukseen sillä tyytyväisyyden aikaansaaja raha on kohdannut runsain mitoin akateemisten kukkaroita, hiukan on vauhtiakin asioiden parantamiseksi saatu lakkoilemalla.
Yksi ryhmä on unohdettu ja joka ei pidä itsestään ääntä. Veteraanit, he eivät ole tyytyväisiä jos elävät kansaneläkkeen varassa. Pelkän kansaneläkkeen varasa eläviä ihmisiä on suomessa vammaiset nuoretkin jotka elävät n. 2000mk:n nettokansaneläkkeellä. Luulisi ettei sillä summalla olisi akateeminenkaan kovin tyytyväinen varsinkin jos omaisuuttakaan ei ole kuten usein pienituloisten osalle on käynyt.
Raamatusta olen lukenut juttuja ja voin sanoa akateemisille hallitukseen tyytyväisille että ihmisellä on sielu ja Jumala on olemassa sanoo sun älysi mitä päinvastaista tahansa. Kun kuolema koittaa, yllätyt kovin. On tilanne ristiriitainen myönnetään, itsekin olen "tyytyväinen" omalta osaltani hallitukseen, toivoisin toki että vähä-osaisten hyväksikin tehdään jotakin, heidän elämänsä on rankempaa ja ilottomampaa kuin ihmisen jolla ei ole taloudellisesti huolta huomisen maksuista.
Paatunut on tämän kansan sydän, vain vaivoin he kuulevat korvillaan ja silmänsä he ovat ummistaneet, jotta he eivät silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi ja Jeesus parantaisi heitä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen itse akateeminen - jos sellaiseksi siis käsitetään yliopistossa loppututkinnon suorittanut henkilö. Työskentelen tutkijana alle 8000 markan bruttotuloilla kuukaudessa - palkallisena, en apurahalla, joten tuloveroja maksan. Enkä ole tyytyväinen. Mielestäni hankkimani tutkinnon laajuuden ja vaativuuden sekä työstäni saamani palkan välillä on ristiriita. Älä yleistä siis. Tilastoista löytyy useimmiten poikkeuksensa.
Uutinen tältä viikolta: rikkain kymmenesosa suomalaisista omistaa 40 % varallisuudesta tässä maassa. Toinen uutinen samalta päivältä: Nokian kännykkämyynti kasvoi edellisvuodesta 65% - mikä oli sijoittajille LIIAN VÄHÄN ja osakkeiden hinta laski! Miten paljon jo valmiiksi varakkaiden pitäisi saada ollakseen tyytyväisiä?
Miten paljon jo valmiiksi varakkaiden pitäisi saada ollakseen tyytyväisiä?
Ei ole mitään rajaa tällä pallolla!! Haluaisivat loppupeleissä kaiken maan ja taivaan väliltä!
Eivätkä vieläkään olisi tarpeeksi tyytyväisiä.
mistä vtun markoista the jauhatte papat????tervetuloa 2000-luvulle,rahaa saa tekemällä tässä maassa,mut kun on työtön ja ryyppää rahat niin se on täysin oma vika!!!voi voi tätä deeku slurpu urpoja tässä maassa
juttu kirjoitettu 1 v ennen euron tuloa, äly hoi!
Noilla muilla tämänketjun kirjoituksilla ei ole mitään tekemistä minun tai muualta siirtämäni kirjoituksen kanssa. Hain vain hakuammuntana suhteellisen lyhyttä ketjua mielettömän kaukaa aloituspohjaksi.
Siirrän ne lupaamani kirjoitukset tuolta muualta tänne. Ne olivatkin useammassa palassa kuin muistin. Jatkoin tarinaa 'pyynnöstä' ja lisäilin selvennyksiä ja tarina jatkui vuoropuhelunomaisena. Muinaisuuden lainausmerkit vain ovat softavaihdoksissa muuttuneet hieman käsittämättömiksi (tuplakopiointi näköjään korjaa kauneuden ainakin esikatselutilassa).
Siirto siksi, että kyseisessä ketjussa on kaikkea muutakin epäolennaista roinaa ja tässä yhteydessä ilman taustatietoja ymmärtämättömäksi jäävää.
Sitten joskus jos/kun kiihkeän kaikestakiinnostuneessa innossasi haluat saada selkoa kaikista *kätketyistä ulottuvuuksistakin*, (mikä perusmuodossaan on kirjan nimi ja olen vinkannut sen täällä jossakin), voinet helposti hakea alkuperäisen tekstin millä tahansa #ainutluomusanalla#, mikä tarinassa esiintyy (tai ainakin luulen,että siellä on sellaisia).
Aivanmuujuttu: Jo mainitustakin torstai-illan bussivinkkauskirjasta yksi runo:
>>Jumalassa on tiivistyneenä
kaikkien naisten kauneus,
kaikkien hedelmien herkullisuus,
kaikkien viinien päihdyttävyys,
sekä kaiken maanpäällisen
rakkauden suloisuus ja katkeruus.
Se, joka maistaa pisaran Jumalaa,
ON IKUISESTI SUUNNILTAAN.>"Tupakkamiehen" tarina
28.7.2001 klo 19.15
Silloin joskus ennen, muinaisina aikoina, kun
VR:n junissa oli vielä tupakkavaunuja... Kyseinen
henkilö matkusteli varsin runsain määrin maamme
kamaraa pitkin rautaisia teitä ja ollessaan
silloin, kuten koko ikänsä, erinomaisen hyvissä
väleissä kirjoihin, etsiytyi hän useinmiten junan
ensimmäisen vaunun ensimmäiseen penkkiin tai
viimeisen vaunun viimeiseen, ettei mikään
ohitramppaava ihmispaljous häiritsisi lukemiseen
keskittymistä.
Tosin ensimmäisessä veturin kiskaisut tuntuivat
voimakkaimmin ja viimeisessä kärjistyi koko junan
heilahtelujen äärimmäinen amplitudi. Lisäksi
ensimmäinen ja viimeinen vaunu sattumoisin
sattuivat usein olemaan tupakkavaunuja ja vaikkei
henkilömme tupakoinutkaan, saattoi
tupakansavun aiheuttaman pienen häiriötekijän
oman rauhan vuoksi kärsiäkin. (Ja junan
hiljaisimmassa loukossa saattoi huomaamattomasti
hörpiskellä portteria, mikä oli henkilömme pieniä
mielitekoja)
Sitten varsinaiseen tapahtumaan...ja kaikkihan on
vain sepitteellistä fiktiota...
Oli synkkä ja myrskyinen yö ja aivan pimeää junan
ikkunoiden takana. Kello oli jo yli puolen yön ja
tupakoimaton tupakkavaunumies kuunteli pientä
matkaradiotaan lukemisensa taustalla.
(selitykseksi mainittakoon että maailmantilanne
oli äärimmäisen jännittynyt,
erään ison
röyhkimysmaan johtaja oli uhonnut ajavansa pienen
maan koko kansan mereen ja myrkyttävänsä koko
maan. Pienemmällä maalla huhuttiin olevan
takataskussaan iso pommi, jolla voisi lähettää
taivaan tuuliin isomman maan pääkaupungin. Ja
pari superia saattoi puuttua peliin sivusta ihan
koska vaan oman suosikkinsa rökittämisestä
kimpaantuneena)
(tähän väliin sopii vielä pieni annos mystisempiä
ulottuvuuksia. (Henkilömme oli vuosikymmeniä
seurannut maailmanhistoriaa tiettyjen
laskukaavojen valossa (kaavat ovat peräisin
Raamatusta ja jo sukupolvia käytössä olleita).
Historian tapahtumat todistavat, että maailma on
suuren Pääarkkitehdin käsissä ja Hän määrittelee
tarkan ajan, milloin jotakin voi tapahtua. Usein
tapahtumien yhteydet voi todeta vasta jälkikäteen
maailmantapahtumien aikoja kaavoihin
sovittelemalla, mutta nyt oli ollut toisin. Niin
monien laskujen tulokset kasaantuivat juuri
tietyn päivän ympärille ja henkilömme oli
rohkeasti laittanut etukäteen laskelmat verkon
uskonnollisen palstan lukijoiden arvioitaviksi))
...uutistenlukija aloitti: "Ylimääräinen
uutislähetys: ***maa on laukaissut ohjuksia
***maahan, puolustus ei onnistunut tuhoamaan
ohjuksia. Vielä ei tiedetä tuhoista, eikä siitä
onko käytetty kemiallisia tai biologisia kärkiä
ohjuksissa. ***maan vastaiskua odotetaan. Kuumat
linjat ovat kuumina. Seuraava ylimääräinen
uutislähetys puolen tunnin kuluttua."
Henkilömme värähti kauhun vallassa, "näinkö
kolmas maailmansota alkaa ja minä istun pimeässä
kolistelevasa junassa matkalla jonnekin kauas ja
kaukana kaikista rakkaistani"... >Lisätään se romantiikkaosio sitten
29.7.2001 klo 09.19
Kuului siihen minunkin tarinaani se romanttinen
osuus (minkä olin näin "yleisuskonnollisella
perhekanavalla" ajatellut sivuuttaa ilman
mainintoja), mutta joka "torkkui muutama penkki
taaempana ja johon tupakoimaton mies oli
heitellyt pitkin matkaa haaveksivia
olanylivilkaisuja."
Mutta nyt, kun Harmageddon ja muut lopunajan isot rähinät
olivat ryöstaytymäisillään täysin
valloilleen kenties jo ennen seuraavaa
ylimääräuutislähetystä ja Rovaniemelle oli vielä
monen pitkän tunnin matka, päätti "Tupakkamies"
ottaa sen heitä erottavan ratkaisevan askeleen,
tässä "Viimeisellä rannalla" viimeisessä
tupakkavaunussa aivan kahden... >Tuota noin, ei millään pahalla, mutta tuon romanttisen osion
myötä tarinasi hajoaa. Ei siinä mitään, kyllä
tähän lukutoukkatyyppiin nuo haaveksivat katseet
istuvat hyvinkin, ja oikeastaan tähän sopiikin
nuo seliseli miksi istuu silmät savusta kirvellen
muka lukemassa röökivaunussa. Eikö olekin näin,
että hän on matkoillaan nähnyt tupakkavaunun
naisen ennenkin, eikä muuta saa aikaiseksi kuin
höhliä vilkaisuja. Ärsyttävää!
Mutta, päätit tarinasi: ”Henkilömme värähti
kauhun vallassa, "näinkö
kolmas maailmansota alkaa ja minä istun pimeässä
kolistelevasa junassa matkalla jonnekin kauas ja
kaukana kaikista rakkaistani"...”
Siis, tässä kyllä vihjaat, että päähenkilö on
ukkomies, sillä tuskin tuossa tilanteensa
hiljaisinkaan hissukka ajattele äitimuoriaan ja
isäpappaansa ”rakkainaan” Ja tämä tyyppi ei
vilkuile vieraita naisia, eikä varmastikaan ole
uskoton edes siinä viimeisellä rannalla.
Tämän romanttisen osuuden liimasit päälle
jälkikäteen, eikö vaan? >Vihjailujako vai ei?
Kirjoittanut: -- 30.7.2001 klo 07.53
>>tuon romanttisen osion
myötä tarinasi hajoaa>eikä muuta saa aikaiseksi kuin
höhliä vilkaisuja. Ärsyttävää! >Tämän romanttisen osuuden liimasit päälle
jälkikäteen, eikö vaan?Ristiriitaisuuksista
Kirjoittanut: `` 30.7.2001 klo 23.32
>vaan saattaa vuosikausia(tai no ehkä kuukausia
vaan) kesyttää sitä valitsemaansa vain katseen
voimin
Siinä ajassa kyllä tippuu moni mies junasta.
> (älä väheksy katsekontaktin merkitystä)
Mitä! Ihan tosissasiko kerrot tämän naiselle!?
Mutta jos tuo junanainen on samanlainen saamaton
nahjus (kyllä hän takuulla on huomannut miehen,
joka aina ilmestyy tupakkavaunuun), niin pakkohan
on kehitellä maailmanloppua saattaakseen nämä
yhteen. Sääli vaan muuta maailmaa.
> Ja ettei asaia tulisi mitenkään selväksi,
sanotaan vaikka niin, että uskollisimankin
ukkomiehen jörrikkyyden takaa löytyy riittävästi
rapsuttamalla ripaus Casanovaa.
Oletko itsekään päättänyt, onko sankarisi
hiljainen, vahva mies (= ujo hissukka), vai
pahainen Don Juan? Ei sitä lukijan päätettäväksi
sovi jättää.
> Ja. Tarinastahan voi kautta rantain aavistella
etäisesti, että miehellämme saattoi olla
mielessään muutakin (kuin se yksi ja ainoa, mitä
ensimmäiseksi kuvitellaan)
Jaaha, ja mistä nainen sen ymmärtää?
Haaveilevista katseistako?
> Maailma vaan sattuu olemaan niin moninainen ja
ulottuvainen, että hienoimpiinkin tosijaksoihin
tunkee häiriötekijöitä mukaan (kirjallisuudesta
niitä tosin voi siivoilla pois)
Syytä on siivotakin, muuten ristiriitojen
nuuskijat ovat kintereillä kuin verikoirat :)
kirjallisuudesta, mitä parempi puoliskoni kirjoittelee ja lähettelee jonnekin tänne muualle:
>>Jumalassa on tiivistyneenä
kaikkien naisten kauneus,
kaikkien hedelmien herkullisuus,
kaikkien viinien päihdyttävyys,
sekä kaiken maanpäällisen
rakkauden suloisuus ja katkeruus.
Se, joka maistaa pisaran Jumalaa,
ON IKUISESTI SUUNNILTAAN.
Nicaracualainen runoilijapappi
Ernesto Cardenal
Oi, valon Jumala, voiman Jumala
pidä minut aina katseesi valossa.
Turvallinen uni suo silmilleni,
läsnäolosi lepo hengelleni.
Kelttiläinen iltarukous
Herra, olet läsnä leivässä ja viinissä.
Sulje nyt syliisi koko tämä elämä.
Siunaa minut, Herra ja varjele vapaana
joka päivä synnistä ja kaikesta pahasta
David Adam:Kelttiläisiä rukouksia
Herra Jeesus, tule meille
käytä hyväksesi leipääni, hopeaani, kultaani.
Miten hyvään käyttöön ne pääsevätkään,
kun saan palvella niillä sinua.
Martti Lutherin Matt.25.31-46
pohjalta laatima rukous
Mitpä tohon ny sitte sanois?
Aika huono otsake ja johdatus siihen. Moni ns. akateeminen on tällä hetkellä työtön. Eikä saa aina akateemista työttömyysrahaa vaan joutuu elämään saman tuen turvin kuin muutkin. Itse tunnen jo kakai akateemista työtöntä, ylisuoriutujia neroja, mutteivät silti saa töitä edes siivoustyön verran.
Laita euro niin valtio maksaa saman 2,5 kertaisena. Kymppiä pyydettiin. Se on liikaa. Ajattelin jotain summaa, missä olisi viesti ja päädyin summaan: 5,86 €.
Ja mikä on viesti ja mistä se tulee?
Työttömyyspäiväraha on 25,68 €, mistä menee veroa 20 %:ia, jolloin käteen jää 20,50 € päivässä. Siis kun lahjoitan 5,86 euroa, maksaa valtio 14,64 euroa yliopistolle, saa yliopisto 20,50 euroa.
Annapa lainaa jos rahaa on liikaa. Tiedät itsekin mitä se on jos lainaa tarviit ja takaisinkin saisit maksettua mutta luotto ei riitä. No onnee sulle kuitenkin rikastumisesta.
Mistä tää kirjoitus on kaivettu?
Kymmenen vuotta sitten päivätty.
onnellinen vaikka olisin miljardööri, sillä muistan alituisesti miten ihmiset ja eläimet kärsii. Sekä jatkuvasti saa kokea vittumaista käytöstä muilta ihmisiltä ja pöyristellä nuorten vapaankasvatuksen hedelmää kautta länsimaiden: "vitun huora, vitun huora, homo, röyh ja öööööööö, mis on viinaa." Jee jee, jou jou. Sitten mennään naimisiin, pyöräytetään pari kersaa, petetään, erotaan ja elellään loppuelämä kärttyisenä työpaikalla vittuillen. Siinä oli koko elämäkö? Ei auta raha, ei hepenet ei niin yhtään mikään. Paitsi jos sattumalta löytäisi jonkun ymmärtäväisen elämänkumppanin, jonka kanssa "erakoitua" luonnon rauhaan. Se tekisi onnelliseksi ja jos voisi auttaa köyhiä vaikka sitten rahallisesti, sillä mm. Afrikkaan on hyvin vaikea matkustaa varsinkin köyhänä.
nykyään kun puhutaan rahasta,puhutaan eurosta!!! ja oliko toi alkuteksti aasinsiltana jeesusteluun?
kirjoitettu yli 9 vuotta sitten 7.1.2001, eli markka-aikana -_-
Lue vähemmän ihmisten juttuja niin ei tarvitse kuvitella asioita ja voi toimia niin miten itse haluat tuntematta häpeää tai muutakaan kuvitteelista. Mitä vähemmän lukee ihmisten harhaluuloja niin sen vähemmän kuvittelee asioita.