Ydinvoimalan päästöt vaikuttavat pitkälle tuleviin sukupolviin. Tässä esimerkki jenkkien ydinvoimalasta, joka päästää pohjaveteen cesium-137 (sanotaan olevan pahamaineista tritiumiakin vaarallisempi, jonka päästöt samalla laitoksella havaittiin tammikuussa ja saatiin loppumaan vime viikolla)
.
"
Second radioactive isotope, Cesium 137, found in soil at Vermont Yankee nuclear plant
...
The state Health Department says the Cesium 137 was confirmed in lab results reported on Tuesday on samples taken in mid-March. It reports that concentrations of Cesium 137 are up to 12 times higher than what would be expected from normal levels in soil caused by worldwide nuclear weapons testing and the Chernobyl accident in 1986.
Last week, Yankee officials announced they had stopped the tritium leaks.
"
http://www.masslive.com/news/index.ssf/2010/03/second_radioactive_isotope_ces.html
hyi hitto noita "päästöttömän" energialähteen päästöjä!
.
"
Second radioactive isotope, Cesium 137, found in soil at Vermont Yankee nuclear plant
...
The state Health Department says the Cesium 137 was confirmed in lab results reported on Tuesday on samples taken in mid-March. It reports that concentrations of Cesium 137 are up to 12 times higher than what would be expected from normal levels in soil caused by worldwide nuclear weapons testing and the Chernobyl accident in 1986.
Last week, Yankee officials announced they had stopped the tritium leaks.
"
http://www.masslive.com/news/index.ssf/2010/03/second_radioactive_isotope_ces.html
hyi hitto noita "päästöttömän" energialähteen päästöjä!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kannattaa lukaista ScienceDirect-arkistosta seuraava artikkeli:
Valuing the greenhouse gas emissions from nuclear power: A critical survey
Tuolta löytyy sinänsä huvittava väitelmä "yksi 1 GWe hiilivoimalaitos päästää noin 6 miljoonaa tonnia CO2 vuodessa, kun taas ydinvoima on varsin CO2 vapaata".
Artikkeli kuitenkin selvittää, että ennen kuin saadaan uraanioksidia reaktoriin ja vielä sen jälkeenkin, syntyy hiilidioksidia (muita hiukkaspäästöjä unohtamatta) varsin paljon riippumatta kumpi kierto on kyseessä ("kerran-läpi" vai "suljettu").
Esimerkkinä voi todeta, että saadakseen 1 GW reaktoriin vuoden polttoaineet, täytyy 200 tonnia luonnonuraania prosessoida (Fleming, 2007)
1 GW painevesireaktori (White, 1995) tarvitsee 170 000 tonnia betonia, 32 000 tonnia terästä, 1 363 tonnia kuparia ja kaikkiaan 205 464 tonnia muita raaka-aineita. Monet näistä ovat hiili-intensiivisiä: 1 tonni alumiinia vastaa 10 000 tonnia CO2, 1 tonni litiumia 44 000 tonnia CO2, 1 tonni hopeaa 913 000 tonnia CO2 (White, 1995).
Reaktorin jälkeen jäähdyttelyvaihe vie noin 50-100 vuotta ja kaikkiaan tulee keskimäärin 66,08 gCO2 per kWh (polttoainekierrossa 112,47 - 165,72 gCO2/kWh (Storm van Leeuwen et al., 2007)).
Niin ja tuo alun väite on juuri Arevan (2007)
" 1 GW painevesireaktori (White, 1995) tarvitsee 170 000 tonnia betonia, 32 000 tonnia terästä, 1 363 tonnia kuparia ja kaikkiaan 205 464 tonnia muita raaka-aineita. Monet näistä ovat hiili-intensiivisiä: 1 tonni alumiinia vastaa 10 000 tonnia CO2, 1 tonni litiumia 44 000 tonnia CO2, 1 tonni hopeaa 913 000 tonnia CO2 (White, 1995)."
Mitä ovat nuo 205464 tonnia muita raaka-aineita? Mihin paienvesireaktorissa ja kuinka paljon tarvitaan litiumia ja hopeaa?
"Reaktorin jälkeen jäähdyttelyvaihe vie noin 50-100 vuotta ja kaikkiaan tulee keskimäärin 66,08 gCO2 per kWh (polttoainekierrossa 112,47 - 165,72 gCO2/kWh (Storm van Leeuwen et al., 2007))."
En olekaan koskaan nähnyt noin tarkkaa arvioita ydinvoiman CO2-päästöistä. Onko tuossa jo loppusijituskin mukana?
Päästöt ydinpolttoainekierrolle (Storm van Leeuwen and Smith (2007)), gCO2/kWh
16,26 - 28,27 Alustaminen (yhteensä)
- 10,43 Uraanin kaivuu ja mylly (pehmeä ja kova malmi) (uraaniluokka 0,06 %)
- 2,42 - 7,39 'Yellowcake' jalostus ja muunto UF6
- 2,83 - 8,03 Uraanin rikastus (70 % UC, 30 % vaihtelevia)
- 0,58 - 2,32 Polttoaineen valmistus
16,8 - 23,2 Rakentaminen (yhteensä)
24,4 Reaktorin toiminta ja huolto (yhteensä)
15,51 - 40,75 Lopettaminen (yhteensä)
- 2,10 - 6,24 Köyhdytetyn uraanin uudelleenmuuntaminen
- 0,12 - 0,37 Köyhdytetyn uraanin paketointi
- 0,16 - 0,46 Rikastusjätteen paketointi
- 1,93 - 3,91 Toimintajätteen paketointi
- 2,25 - 3,11 Poistojätteen paketointi
- 0,12 - 0,35 Köyhdytetyn uraanin talteenotto
- 0,16 - 0,44 Rikastusjätteen talteenotto
- 1,84 - 3,73 Toimintajätteen talteenotto
- 1,98 - 2,74 Rikastusjätteen talteenotto
- 0,58 - 2,32 Välivarastointi reaktorissa
- 0,35 - 1,40 Käytetyn polttoaineen käsittely loppusijoitusta varten
- 3,92 - 15,68 Rakentaminen, varastointi ja sulkeminen pysyvälle geologiselle loppusijoituspaikalle
39,5 - 49,1 Käytöstä poistaminen (yhteensä)
- 25,2 - 34,8 Käytöstä poistaminen ja purkaminen
- 14,3 Uraanikaivoksen maan parannus (uraaniluokka 0,06 %)
112,47 - 165,72 YHTEENSÄ
Luvut ovat metrisinä tonneina:
Kokonaismassa (vaihteluväli) / Keskimääräinen massa
Materiaalit geneeriselle painevesireaktorille [per GWe]:
- Alumiini (18 - 45 / 32)
- Asbesti (90 - 138 / 114)
- Cadmium (< 1 / 1)
- Chromium (150 - 415 / 283)
- Betoni (170 000 / 170 000)
- Kupari (726 - 2 000 / 1 363)
- Lyijy (8 - 47 / 27)
- Magnesium (783 / 783)
- Manganese (400 - 467 / 434)
- Molybdenum (3 - 164 / 83)
- Nikkeli (100 - 484 / 292)
- Hopea (< 1 / 1)
- Teräs (10 000 - 54 000 / 32 000)
- Tina (0,05 - 2 / 1)
- Sinkki (2 - 100 / 51)
- YHTEENSÄ (182 281 - 228 647 / 205 464)
P.S. Osan noista voi itse suomentaa
Miksi laskelmat on tehty 0,06% uraanimalmille, kun nykyisin käytetään yli 0,10% uraanimalmia?
Rikkaampi malmi pienentää kustannuksia ja energiantarvetta (CO2-päästöjä) uraanimalmin käsittelyssä?
Voisitko myös vastata sinulle tekemiini viestiäsi 1.4.2010 10:21 koskeviin kysymyksiin?
* Mitä ovat nuo 205464 tonnia muita raaka-aineita? Mihin paienvesireaktorissa ja kuinka paljon tarvitaan litiumia ja hopeaa? *
Viestisi 1.4.2010 10:21 on virheellinen ja pahasti harhaanjohtava. Kirjoitit. "1 GW painevesireaktori (White, 1995) tarvitsee 170 000 tonnia betonia, 32 000 tonnia terästä, 1 363 tonnia kuparia ja kaikkiaan 205 464 tonnia muita raaka-aineita".
Viestisi 2.4.2010 20:40 perusteella luku 205 464 tonnia tarkoittaa kuitenkin lukua = kaikki raaka-aineet yhteensä, eikä suinkaan muiden (erikseen mainitsemattomien) raaka-aineiden määrää. Toisaalta miksi mainitsit erikseen litiumin, jota ei ydinvoimalaan käytetä ja hopean, jonka käyttö on hyvin pientä, jos lainkaan?
Pikku lisäkommenttina; taidat tuntea metalleja huonosti. Esimerkiksi chromium on suomeksi kromi, manganese on mangaani ja molybdenum on molybdeeni.
Voi kyynel sentään, valita yliopistoille jos ei tulokset miellytä.
1 GWe painevesireaktori tuottaessaan 262,8 TWh energiaa elinkaarensa aikana tarvitsee 2,253357 TWh(e) sähköenergiaa sekä 5,748169 TWh(th) polttoaineita ja kaikkiaan 46,446063 GJ(th)/GW(e).
Ja mitähän yliopistoa suosittelet, jonne valittaa?
Etkö huomaa mitään virhettä omassa viesitissäsi ja sen luvuissa vai oletko muuten niin hienohipiäinen, että virheistä ei sinulle saa huomauttaa?
kirjoitit: "1 GW painevesireaktori (White, 1995) tarvitsee 170 000 tonnia betonia, 32 000 tonnia terästä, 1 363 tonnia kuparia ja kaikkiaan 205 464 tonnia muita raaka-aineita. "
Pikku yhteenlaskulla noista tulee yhteensä 408 827 tonnia. Oikea luku kuitenkin näkyy olevan 205 464 eli reaktoriin tarvitaan 170000 betonia, 32000 tonnia terästä ja yhteensä noin 3500 tonnia muita materiaaleja.
Tiedätkö muuten, että 1GW ydinreaktorin vuosituotanto vastaa noin 1500:n 3MW tuulimyllyn sähkön vuosituotantoa. 1500:aan 3MW tuulimyllyyn tarvitaan yhteensä ainakin miljoona tonnia materiaaleja.
Luet tutkimusraportin ScienceDirectistä, niin löydät artikkelia tukeneet yliopistot ja sen 103 viitelähdettä.
Tuulivoima ei ollut tässä käsittelyssä, mutta jos kerrot akateemisen julkaisun siitä niin sitä voi katsoa sitten erikseen muualla.
Olen samaa mieltä siitä, että valituksesi on aivan turhaa.
" 1 GWe painevesireaktori tuottaessaan 262,8 TWh energiaa elinkaarensa aikana tarvitsee 2,253357 TWh(e) sähköenergiaa sekä 5,748169 TWh(th) polttoaineita ja kaikkiaan 46,446063 GJ(th)/GW(e). "
Melko sekavia lukuja, joiden tarkoituksesta on vaikeaa saada selvää.
1 Gw ydinreaktori tuottaa vuodessa sähköä noin 8 TWh ja lämpöä jäähdytysveteen noin 16 TWh eli energiaa yhteensä noin 24 TWh vuodessa. Ydinreaktorin toininta-aika on noin 60 vuotta. Sinä aikana 1 GW reaktori tuottaa sähköenergiaa noin 480 TWh eli tuplasti sen, mikä on kerrottu viestissäsi (262,8 TWh). Viestisi mukaan reaktori tarvitsee omiin toimintoihinsa (jäähdytysvesipumput, valaistus ym.) 2,25TWh / 262,8TWh = noin 1% tuottamastaan sähköstä. Se saattaa olla oikeaa suuruusluokkaa. Mutta, entäs luvut; 5,748 jne. ja 46,446 jne. ?