Ylivoiman uusituva energia

> Kumpaa ostat ?
> 1 € / kW tuulisähköä = kokonaishinta
> 6,5 snt / kW vesisähköä verot siirto..= n 13 snt / kW . . 2000 kW vuodessa käyttäville =
> n 20 snt / kW =kokonaishinta

Kumpaahan tuota ostaisi? Huru-Uunon mielikuvitusrupelisähköä hintaan 1 euro kilowattitunnilta, Kemijoki Oy:n ympäristörikos-sähköä hintaa 6,5 senttiä kilowatilta?

Vai ostaisikohan sittenki Vattenfallilta ympärisöystävällistä tuulivoimaa hintaa 5,85 senttiä kilowattitunnilta?

http://www.vattenfall.fi/fi/taystuuli_84614.htm

Trollihan tuo huru-Uunon hahmo palstalla on, mutta kieltämättä osuvasti huru-Uuno parodioi kelkasta tipahtaneita maakuopissa asuvia maalaisliittolaisia huru-ukkoja.

Uutta säätövoimaa 10 - 15 prosenttia
Vesivaraston rakentaminen Kemijärven yläpuoliselle alueelle vahvistaisi energiantuotannon ja säätövoiman omavaraisuutta. Sähköntuotantojärjestelmän toimintavarmuutta ei pidä perustaa tuonnin varaan.

Sähköä vesivarasto tuottaisi saman verran kuin Oulun kokoisen kaupungin asukkaat tarvitsevat. Myös säätökapasiteetti lisääntyisi 200 - 300 MW, joka on 10 - 15 prosenttia kotimaisen vuorokausisäädön tarpeesta. Lisäenergiaa tuotettaisiin 325 GWh.


Uusiutuva energianlähde > Vesivarastot > Kiinteistövero
Miljoona euroa kiinteistöveroa
Puhtaan, uusiutuvan energian tuottamisen lisäksi vesivaraston rakentaminen Kemijärven yläpuolelle vaikuttaisi myönteisesti aluetalouteen. Muun muassa Pelkosenniemen kunnan kiinteistöverotulot kasvaisivat noin 1 000 000 euroa vuodessa. Se vastaa noin 180 - 200 työntekijän maksamaa kunnallisveroa.

Vesivarastot voidaan rakentaa ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että tekojärvialueen kasvihuonekaasupäästöt, kuten paljon puhuttu metaani, eivät nouse luonnontilaisesta. Ne saattavat jopa laskea. Vesivoima vähentää myös öljyn ja kivihiilen polttoa pienentäen sitäkin kautta päästö

ymmärrät ! kirjoitti:

Uutta säätövoimaa 10 - 15 prosenttia
Vesivaraston rakentaminen Kemijärven yläpuoliselle alueelle vahvistaisi energiantuotannon ja säätövoiman omavaraisuutta. Sähköntuotantojärjestelmän toimintavarmuutta ei pidä perustaa tuonnin varaan.

Sähköä vesivarasto tuottaisi saman verran kuin Oulun kokoisen kaupungin asukkaat tarvitsevat. Myös säätökapasiteetti lisääntyisi 200 - 300 MW, joka on 10 - 15 prosenttia kotimaisen vuorokausisäädön tarpeesta. Lisäenergiaa tuotettaisiin 325 GWh.


Uusiutuva energianlähde > Vesivarastot > Kiinteistövero
Miljoona euroa kiinteistöveroa
Puhtaan, uusiutuvan energian tuottamisen lisäksi vesivaraston rakentaminen Kemijärven yläpuolelle vaikuttaisi myönteisesti aluetalouteen. Muun muassa Pelkosenniemen kunnan kiinteistöverotulot kasvaisivat noin 1 000 000 euroa vuodessa. Se vastaa noin 180 - 200 työntekijän maksamaa kunnallisveroa.

Vesivarastot voidaan rakentaa ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat selkeästi, että tekojärvialueen kasvihuonekaasupäästöt, kuten paljon puhuttu metaani, eivät nouse luonnontilaisesta. Ne saattavat jopa laskea. Vesivoima vähentää myös öljyn ja kivihiilen polttoa pienentäen sitäkin kautta päästö

> Uutta säätövoimaa 10 - 15 prosenttia

Suomessa säätövoimaa on saatavilla useamman tuhannen megawatin edestä. Vuotoksen lopullisesti kuopattu rapa-allas olisi tuottanut säätövoimaa lisää vain keskimäärin 10 megawatin teholla eli mitättömän vähän.

Eli mistä kummasta olet keksinut luvun 10-15 prosentin säätövoimakapasiteetin lisäyksestä?

> Sähköä vesivarasto tuottaisi saman verran kuin Oulun kokoisen kaupungin asukkaat tarvitsevat. Myös
> säätökapasiteetti lisääntyisi 200 - 300 MW, joka on 10 - 15 prosenttia kotimaisen vuorokausisäädön
> tarpeesta.

Kelaa viestiketjua muutaman viestin verran ylöspäin ja yritä pitää kyseinen viesti ja sen sisältö edes pari minuuttia dementian vaivaamassa mielessäsi. Oulun kaupunki kuluttaa energiaa 2.500 GWh vuodessa ja Vuotoksen rapa-allas olisi voimaloineen tuottanut energiaa noin 300 GWh vuodessa ellei sitä olisi lopullisesti kuopattu. Ymmärrätkö sinä Uuno edes luvuista mitään ja osaatko sanoa onko 2.500 GWh isompi, yhtä suuri vai pienempi luku kuin 300 GWh?

> Muun muassa Pelkosenniemen kunnan kiinteistöverotulot
> kasvaisivat noin 1 000 000 euroa vuodessa. Se vastaa noin 180 - 200 työntekijän maksamaa
> kunnallisveroa.

Kyseinen Vuotoksen tekoaltaan voimala ei olisi tuottanut kuin 300.000 euroa kiinteistöverotuloa vuodessa Pelkosenniemelle. Tämä selviää kun tutustuu vastaavan kokoisten viime vuosina rakennettujen voimaloiden maksamiin kiinteistöveroihin.

Tästäkin suuri osa olisi leikattu valtionosuusleikkurilla ja loppu olisi menetetty harkinnavaraisten valtionapujen leikkaamisena. Hanke olisi tuhonnut matkailun edellytykset Pelkosenniemeltä ja vienyt satoja ja taas satoja työpaikkoja matkailun parista. Matkailu on Pelkosenniemen tärkein elinkeino ja pelkkä Pyhätunturin alua työllistää nytkin pääsiäisenä satoja ja taas satoja paikkakunnan ihmisiä. Vuotoksen tekoallas ja massiiviset ympäristörikokset karkottaisivat turistit koko kunnasta. Tätä kautta Pelkosenniemi menettäisi miljoonia ja taas miljoonia joka vuosi ja kunta ajautuisi konkurssiin.

Tuossa onkin se syy miksi Pelkosenniemen kuntakin sanoo ei vuotostelijoille:

http://yle.fi/alueet/teksti/lappi/2009/08/pelkosenniemi_vastustaa_kevyt-vuotosta_937204.html

Suomessa on mahdotonta rakkennella mitään tekoaltaita tai ydinvoimaloita ilman että kunta suostuu kaavoittamaan niiden tontit ja myöntämään rakennusluvat. Vuotosten tiellä on vielä kansalliset lait joiden muuttaminen vaatisi 5/6 osan enemmistön yksillä valtiopäivillä (koska puuttuisi lainvoimaiseen oikeuden tuomioon) sekä tämän ohella EU-lait eli naturat sekä vesipuitedirektiivi joiden ohittaminen vaatisi Suomen eroamisen EU-jäsenyydestä.

> Vesivarastot voidaan rakentaa ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Viimeaikaiset tutkimustulokset
> osoittavat selkeästi, että tekojärvialueen kasvihuonekaasupäästöt, kuten paljon puhuttu metaani,
> eivät nouse luonnontilaisesta.

Vapaa Yli-Kemijoki olisi tuhoutunut täydellisesti koskineen kymmenien kilometrien matkalta mikäli Vuotoksen tekoallas olisi rakennettu. Samoin alle jääneet arvokkaat Kemihaaran suot olisivat tuhoutuneet täydellisesti. Itse Kemijokeen olisi valunut altaasta miljoonia tonneja turve- ja muuta paskaa virran mukana ja kalatkin olisivat muuttuneet vuosikymmeniksi syömäkelvottomiksi ja elohopean myrkyttämiksi.

Kehottaisin huru-Uuno tutustumaan professori Pertti J. Martikaisen ja tutkija Huttusen julkaisuun "Järvet ja tekoaltaat kasvihuonekaasujen päästölähteinä". Tutkimuksessa verrarrattiin seitsämän luonnonjärven ja kahden tekojärven välisiä eroja aikajanalla 1994-1998. Metaani ja hiilidioksidi päästöissä oli selkeä ero. Keskimääräisiä ulappa-alueen metaani- ja hiilidioksiidipäästöjä suomalaisista järvistä ja tekoaltaista, on julkaisun taulukoista selkeästi luettavissa. Tekoaltaiden päästöjen oletetaan vähenevän altaiden iän myötä upotetun biomassan vähenemisen myötä. Kuitenkin sekä Lokka että Porttipahta päästävät suuria määriä metaania ja hiilidioksidia ilmakehään vielä 30 vuotta altaiden rakentamisen jälkeen. Suuret päästöt osoittavat että nuoruusvaiheen jälkeen,ei merkittävää vähenemistä tapahdu.

Vastaava tieto löytyy myös julkaisusta "Fluxes of CH4, CO2, and N2O in hydroelectric reservoirs Lokka and Porttipahta in the northern boreal zone in Finland. Glob Biogeochem Cycles 2002:16(1):1-17".

Pyytäisinkin palstan Uunoa kertomaan miten Vuotoksen tekoaltaan alle jäävän Yli-Kemijoen osuuden voisi säilyttää koskineen nykyaikaisella tekniikalla mikäli tekoallas olisi rakennettu. Pyytäisin Uunoa kertomaan myös sen, miten Kemihaaran suot pystyttäisiin säilyttämään tekoaltaan alla. Pyytäisin Uunoa selvittämään myös miten tasamaalle suolle kaavaillut tekoaltaan kiintoaine ja fosforipäästöt voitaisiin estää veteen ja miten kalojen muuttuminen voitaisiin estää uudella tekniikalla.

Uuno voisi antaa myös muutaman linkin tieteelliseen kirjoitukseen, mistä selviää että IPCC:n hyväksymällä laskentatavalla esimerkiksi Lokan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet.

ei uunoilulle kirjoitti:

> Uutta säätövoimaa 10 - 15 prosenttia

Suomessa säätövoimaa on saatavilla useamman tuhannen megawatin edestä. Vuotoksen lopullisesti kuopattu rapa-allas olisi tuottanut säätövoimaa lisää vain keskimäärin 10 megawatin teholla eli mitättömän vähän.

Eli mistä kummasta olet keksinut luvun 10-15 prosentin säätövoimakapasiteetin lisäyksestä?

> Sähköä vesivarasto tuottaisi saman verran kuin Oulun kokoisen kaupungin asukkaat tarvitsevat. Myös
> säätökapasiteetti lisääntyisi 200 - 300 MW, joka on 10 - 15 prosenttia kotimaisen vuorokausisäädön
> tarpeesta.

Kelaa viestiketjua muutaman viestin verran ylöspäin ja yritä pitää kyseinen viesti ja sen sisältö edes pari minuuttia dementian vaivaamassa mielessäsi. Oulun kaupunki kuluttaa energiaa 2.500 GWh vuodessa ja Vuotoksen rapa-allas olisi voimaloineen tuottanut energiaa noin 300 GWh vuodessa ellei sitä olisi lopullisesti kuopattu. Ymmärrätkö sinä Uuno edes luvuista mitään ja osaatko sanoa onko 2.500 GWh isompi, yhtä suuri vai pienempi luku kuin 300 GWh?

> Muun muassa Pelkosenniemen kunnan kiinteistöverotulot
> kasvaisivat noin 1 000 000 euroa vuodessa. Se vastaa noin 180 - 200 työntekijän maksamaa
> kunnallisveroa.

Kyseinen Vuotoksen tekoaltaan voimala ei olisi tuottanut kuin 300.000 euroa kiinteistöverotuloa vuodessa Pelkosenniemelle. Tämä selviää kun tutustuu vastaavan kokoisten viime vuosina rakennettujen voimaloiden maksamiin kiinteistöveroihin.

Tästäkin suuri osa olisi leikattu valtionosuusleikkurilla ja loppu olisi menetetty harkinnavaraisten valtionapujen leikkaamisena. Hanke olisi tuhonnut matkailun edellytykset Pelkosenniemeltä ja vienyt satoja ja taas satoja työpaikkoja matkailun parista. Matkailu on Pelkosenniemen tärkein elinkeino ja pelkkä Pyhätunturin alua työllistää nytkin pääsiäisenä satoja ja taas satoja paikkakunnan ihmisiä. Vuotoksen tekoallas ja massiiviset ympäristörikokset karkottaisivat turistit koko kunnasta. Tätä kautta Pelkosenniemi menettäisi miljoonia ja taas miljoonia joka vuosi ja kunta ajautuisi konkurssiin.

Tuossa onkin se syy miksi Pelkosenniemen kuntakin sanoo ei vuotostelijoille:

http://yle.fi/alueet/teksti/lappi/2009/08/pelkosenniemi_vastustaa_kevyt-vuotosta_937204.html

Suomessa on mahdotonta rakkennella mitään tekoaltaita tai ydinvoimaloita ilman että kunta suostuu kaavoittamaan niiden tontit ja myöntämään rakennusluvat. Vuotosten tiellä on vielä kansalliset lait joiden muuttaminen vaatisi 5/6 osan enemmistön yksillä valtiopäivillä (koska puuttuisi lainvoimaiseen oikeuden tuomioon) sekä tämän ohella EU-lait eli naturat sekä vesipuitedirektiivi joiden ohittaminen vaatisi Suomen eroamisen EU-jäsenyydestä.

> Vesivarastot voidaan rakentaa ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Viimeaikaiset tutkimustulokset
> osoittavat selkeästi, että tekojärvialueen kasvihuonekaasupäästöt, kuten paljon puhuttu metaani,
> eivät nouse luonnontilaisesta.

Vapaa Yli-Kemijoki olisi tuhoutunut täydellisesti koskineen kymmenien kilometrien matkalta mikäli Vuotoksen tekoallas olisi rakennettu. Samoin alle jääneet arvokkaat Kemihaaran suot olisivat tuhoutuneet täydellisesti. Itse Kemijokeen olisi valunut altaasta miljoonia tonneja turve- ja muuta paskaa virran mukana ja kalatkin olisivat muuttuneet vuosikymmeniksi syömäkelvottomiksi ja elohopean myrkyttämiksi.

Kehottaisin huru-Uuno tutustumaan professori Pertti J. Martikaisen ja tutkija Huttusen julkaisuun "Järvet ja tekoaltaat kasvihuonekaasujen päästölähteinä". Tutkimuksessa verrarrattiin seitsämän luonnonjärven ja kahden tekojärven välisiä eroja aikajanalla 1994-1998. Metaani ja hiilidioksidi päästöissä oli selkeä ero. Keskimääräisiä ulappa-alueen metaani- ja hiilidioksiidipäästöjä suomalaisista järvistä ja tekoaltaista, on julkaisun taulukoista selkeästi luettavissa. Tekoaltaiden päästöjen oletetaan vähenevän altaiden iän myötä upotetun biomassan vähenemisen myötä. Kuitenkin sekä Lokka että Porttipahta päästävät suuria määriä metaania ja hiilidioksidia ilmakehään vielä 30 vuotta altaiden rakentamisen jälkeen. Suuret päästöt osoittavat että nuoruusvaiheen jälkeen,ei merkittävää vähenemistä tapahdu.

Vastaava tieto löytyy myös julkaisusta "Fluxes of CH4, CO2, and N2O in hydroelectric reservoirs Lokka and Porttipahta in the northern boreal zone in Finland. Glob Biogeochem Cycles 2002:16(1):1-17".

Pyytäisinkin palstan Uunoa kertomaan miten Vuotoksen tekoaltaan alle jäävän Yli-Kemijoen osuuden voisi säilyttää koskineen nykyaikaisella tekniikalla mikäli tekoallas olisi rakennettu. Pyytäisin Uunoa kertomaan myös sen, miten Kemihaaran suot pystyttäisiin säilyttämään tekoaltaan alla. Pyytäisin Uunoa selvittämään myös miten tasamaalle suolle kaavaillut tekoaltaan kiintoaine ja fosforipäästöt voitaisiin estää veteen ja miten kalojen muuttuminen voitaisiin estää uudella tekniikalla.

Uuno voisi antaa myös muutaman linkin tieteelliseen kirjoitukseen, mistä selviää että IPCC:n hyväksymällä laskentatavalla esimerkiksi Lokan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet.

sanotaan 30 vuotta sitten olisi jo olitettu vuotoksen teko.
-ensin olisi vihreät kuvanneet kameroihinsa hiiret ja perhoset alueelta. Pertti Salolainenkin olisi silloin ollut 5 -kymppinen kuvatessan hiiruloisia
.sitten olisi tuleet turpeen kerääjät
-turpeet ja risut olisi 3 -vuosikymmenessä poltettu
-sitten olisi tulleet järven tekijät
Nyt olisi vuotos vapaana, ja kaikki olisi tyytyväisiä.
Sähköä tulisi että palkeet soisi.
Pelkosniemiset eläisi herroiksi verorahoilla. Ruokakalaa aina vähän tarpeeseen järvestä kalastelisivat.
Mökkiläiset toisivat osaltaan kuntaa rahaa, ja työtä.

Huomioon ottaen että vuolas kemijoki menee järven läpi. Järvi olisi puhdas kuin vastasyntynyt lapsi.
Kahveeta keiteltäisiin järviveteen. Ainakin kaloilla olisi uiskenteluvettä tarpeeksi.
Lohikin voisi menestyä.

Ja sähköä tulisi aina tarpeeseen.
Sieltä jostain sanottaisiin, että paappa vähän enmmän sähköä tuleen, vaikka 300 MW muutamaksi tunniksi. . .niin ei tarvi tuota kallista tuontia maksaa. . .

Vuotos Uuno sanoisi kirkolla. että on hyvä mylly tuo vuotos. Mopolla olisi taas kaljakorin hakenut tyytyväisenä..pari lenkkiäkin . . . .sanoisitko ?

kaikille mieliksi kirjoitti:

sanotaan 30 vuotta sitten olisi jo olitettu vuotoksen teko.
-ensin olisi vihreät kuvanneet kameroihinsa hiiret ja perhoset alueelta. Pertti Salolainenkin olisi silloin ollut 5 -kymppinen kuvatessan hiiruloisia
.sitten olisi tuleet turpeen kerääjät
-turpeet ja risut olisi 3 -vuosikymmenessä poltettu
-sitten olisi tulleet järven tekijät
Nyt olisi vuotos vapaana, ja kaikki olisi tyytyväisiä.
Sähköä tulisi että palkeet soisi.
Pelkosniemiset eläisi herroiksi verorahoilla. Ruokakalaa aina vähän tarpeeseen järvestä kalastelisivat.
Mökkiläiset toisivat osaltaan kuntaa rahaa, ja työtä.

Huomioon ottaen että vuolas kemijoki menee järven läpi. Järvi olisi puhdas kuin vastasyntynyt lapsi.
Kahveeta keiteltäisiin järviveteen. Ainakin kaloilla olisi uiskenteluvettä tarpeeksi.
Lohikin voisi menestyä.

Ja sähköä tulisi aina tarpeeseen.
Sieltä jostain sanottaisiin, että paappa vähän enmmän sähköä tuleen, vaikka 300 MW muutamaksi tunniksi. . .niin ei tarvi tuota kallista tuontia maksaa. . .

Vuotos Uuno sanoisi kirkolla. että on hyvä mylly tuo vuotos. Mopolla olisi taas kaljakorin hakenut tyytyväisenä..pari lenkkiäkin . . . .sanoisitko ?

> sanotaan 30 vuotta sitten olisi jo olitettu vuotoksen teko.
> -ensin olisi vihreät kuvanneet kameroihinsa hiiret ja perhoset alueelta. Pertti Salolainenkin
> olisi silloin ollut 5 -kymppinen kuvatessan hiiruloisia
> .sitten olisi tuleet turpeen kerääjät
> -turpeet ja risut olisi 3 -vuosikymmenessä poltettu
> -sitten olisi tulleet järven tekijät
> Nyt olisi vuotos vapaana, ja kaikki olisi tyytyväisiä.
> Sähköä tulisi että palkeet soisi.
> Pelkosniemiset eläisi herroiksi verorahoilla. Ruokakalaa aina vähän tarpeeseen järvestä
> kalastelisivat. Mökkiläiset toisivat osaltaan kuntaa rahaa, ja työtä.

Olisiko siitä Vuotoksen rapa-altaasta tullut samanlainen raha-sampo kuin EU:n suurin rapa-allas eli Lokan tekoallas on ollut Sodankylän kunnalle ja olisiko se tuonut yhtä paljon työtä Pelkosenniemelle kuin mitä Lokan tekoallas tai Kelukosken voimala työllistää nykyään?

Olisiko kaikista Pelkosenniemen asukkaista tullut samanlaisia miljonäärejä ja miljardöörejä mitä kaikki sodankyläläiset ovat massiivisen voimarakentamisen seurauksena?

Kemijoki on ollut Euroopan paras lohijoki ennen Kemijoki Oy:n tuhotoimia. Pelkästään lohta Kemijoesta on noussut 160 tonnia vuodessa ja pelkästään lohisaaliin arvo on ollut kymmeniä miljoonia euroa vuosittain alueen kunnille ja ihmisille.

Olisiko Vuotoksen tekoaltaasta tullut yhtä loistelias kala-apaja kuin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat eli olisiko siitä saanut tavallisen lohen sijaan aitoa peledsiikaa ja kaupantekijäisiksi vielä matoja mausteeksi kaloihin? Olisiko voimayhtiö voinut taata sen, että siian ja harjusten tilalle olisi saatu myös aitoa särkikalaa ja elohopea-haukea kuten Kemijoen pato- ja tekoaltaissa muuallakin on käynyt?

Voisiko Uuno taata sen, että Kemihaaran alueen vapaa-ajan asukkaat saisivat tiluksilleen ainakin muutaman metrin verran vettä, jolloin alueen vapaa-ajan asukkaat voisivat jatkossa harrastaa uimahyppyjä kiinteistöjensä savupiippujen päältä eikä pirttiinkään tarvitsisi itse kaivosta vettä kantaa? Voiko Uuno taata sen että Vuotoksen alueesta olisi tullut samanlainen miljoonien turistien ja kymmenien tuhanssien mökkien paratiisi kuin Porttipahdan tekoaltaan alueesta on tullut eikä siitä olisi tullut samanlaista kurjuuden pesää, jota matkailijat ja sen tuomat rahavirrat karttavat, kuten esimerkiksi Kittilän ja Levin alueelle on käynyt kun alueella ei ole ymmärretty vesivoimarakentamisen autuaaksi tekevää vaikutusta?

> Sieltä jostain sanottaisiin, että paappa vähän enmmän sähköä tuleen, vaikka 300 MW
> muutamaksi tunniksi. . .niin ei tarvi tuota kallista tuontia maksaa. . .

Ja Uuno takaisi sen, että vastauksena ei kuuluisi, että elä sinä pappa taas houri kun tällaisesta rapa-altaata ei lähde edes teoriassa kuin muutama kymmenen megawattia maksimitehoa ja näin pääsiäisen aikaan koko allas on laskettu pohjavellejä myöten tyhjäksi jolloin tehoa ei irtoa megawattiakaaan?

Venäjältä sähköä tuodaan kymmenien Vuotosten edestä Suomeen. Tontimäärä vastaa suunnilleen isohkon ydinvoimalan tuotantoa. Syynä tähän tuontiin ei ole sähköpula Suomessa vaan se, että Fortum ja PVO saavat ostettua venäläistä sähköä puolella siitä hinnasta mitä sähkö Suomessa ja muualla Pohjoismassa maksaa ja halvemmalla mitä he voivat itse sähköä tuottaa Suomessa. Tämän venäläisen sähkön he kuitenkin saavat myytyä täydellä NordPool-hinnalla pohjoismaisille kuluttajille ja saavat vedettyä välistä hyvät hillot omiin liiveihinsä. Ihmisen täytyy olla pahemman kerran sekaisin ja lapsenomaisen naivi jotta uskoo, että em. firmat lopettaisivat Venäjältä sähkön tuomisen Suomeen vaikka Suomeen rakennettaisiin neljä uutta ydinvoimalaa - vuotostelijoiden vuotosten rakenteluista nyt puhumattakkaan.

visionääri_ kirjoitti:

> sanotaan 30 vuotta sitten olisi jo olitettu vuotoksen teko.
> -ensin olisi vihreät kuvanneet kameroihinsa hiiret ja perhoset alueelta. Pertti Salolainenkin
> olisi silloin ollut 5 -kymppinen kuvatessan hiiruloisia
> .sitten olisi tuleet turpeen kerääjät
> -turpeet ja risut olisi 3 -vuosikymmenessä poltettu
> -sitten olisi tulleet järven tekijät
> Nyt olisi vuotos vapaana, ja kaikki olisi tyytyväisiä.
> Sähköä tulisi että palkeet soisi.
> Pelkosniemiset eläisi herroiksi verorahoilla. Ruokakalaa aina vähän tarpeeseen järvestä
> kalastelisivat. Mökkiläiset toisivat osaltaan kuntaa rahaa, ja työtä.

Olisiko siitä Vuotoksen rapa-altaasta tullut samanlainen raha-sampo kuin EU:n suurin rapa-allas eli Lokan tekoallas on ollut Sodankylän kunnalle ja olisiko se tuonut yhtä paljon työtä Pelkosenniemelle kuin mitä Lokan tekoallas tai Kelukosken voimala työllistää nykyään?

Olisiko kaikista Pelkosenniemen asukkaista tullut samanlaisia miljonäärejä ja miljardöörejä mitä kaikki sodankyläläiset ovat massiivisen voimarakentamisen seurauksena?

Kemijoki on ollut Euroopan paras lohijoki ennen Kemijoki Oy:n tuhotoimia. Pelkästään lohta Kemijoesta on noussut 160 tonnia vuodessa ja pelkästään lohisaaliin arvo on ollut kymmeniä miljoonia euroa vuosittain alueen kunnille ja ihmisille.

Olisiko Vuotoksen tekoaltaasta tullut yhtä loistelias kala-apaja kuin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat eli olisiko siitä saanut tavallisen lohen sijaan aitoa peledsiikaa ja kaupantekijäisiksi vielä matoja mausteeksi kaloihin? Olisiko voimayhtiö voinut taata sen, että siian ja harjusten tilalle olisi saatu myös aitoa särkikalaa ja elohopea-haukea kuten Kemijoen pato- ja tekoaltaissa muuallakin on käynyt?

Voisiko Uuno taata sen, että Kemihaaran alueen vapaa-ajan asukkaat saisivat tiluksilleen ainakin muutaman metrin verran vettä, jolloin alueen vapaa-ajan asukkaat voisivat jatkossa harrastaa uimahyppyjä kiinteistöjensä savupiippujen päältä eikä pirttiinkään tarvitsisi itse kaivosta vettä kantaa? Voiko Uuno taata sen että Vuotoksen alueesta olisi tullut samanlainen miljoonien turistien ja kymmenien tuhanssien mökkien paratiisi kuin Porttipahdan tekoaltaan alueesta on tullut eikä siitä olisi tullut samanlaista kurjuuden pesää, jota matkailijat ja sen tuomat rahavirrat karttavat, kuten esimerkiksi Kittilän ja Levin alueelle on käynyt kun alueella ei ole ymmärretty vesivoimarakentamisen autuaaksi tekevää vaikutusta?

> Sieltä jostain sanottaisiin, että paappa vähän enmmän sähköä tuleen, vaikka 300 MW
> muutamaksi tunniksi. . .niin ei tarvi tuota kallista tuontia maksaa. . .

Ja Uuno takaisi sen, että vastauksena ei kuuluisi, että elä sinä pappa taas houri kun tällaisesta rapa-altaata ei lähde edes teoriassa kuin muutama kymmenen megawattia maksimitehoa ja näin pääsiäisen aikaan koko allas on laskettu pohjavellejä myöten tyhjäksi jolloin tehoa ei irtoa megawattiakaaan?

Venäjältä sähköä tuodaan kymmenien Vuotosten edestä Suomeen. Tontimäärä vastaa suunnilleen isohkon ydinvoimalan tuotantoa. Syynä tähän tuontiin ei ole sähköpula Suomessa vaan se, että Fortum ja PVO saavat ostettua venäläistä sähköä puolella siitä hinnasta mitä sähkö Suomessa ja muualla Pohjoismassa maksaa ja halvemmalla mitä he voivat itse sähköä tuottaa Suomessa. Tämän venäläisen sähkön he kuitenkin saavat myytyä täydellä NordPool-hinnalla pohjoismaisille kuluttajille ja saavat vedettyä välistä hyvät hillot omiin liiveihinsä. Ihmisen täytyy olla pahemman kerran sekaisin ja lapsenomaisen naivi jotta uskoo, että em. firmat lopettaisivat Venäjältä sähkön tuomisen Suomeen vaikka Suomeen rakennettaisiin neljä uutta ydinvoimalaa - vuotostelijoiden vuotosten rakenteluista nyt puhumattakkaan.

sähkö ?
Ei sähköä voi varastoida kuin veteen, altaisiin, isoihin ja pieniin.

Näin naisenakin ymmärrän asian.

T: Liisa, ei 9 v, vaan 47 v

Ajattele aivoillasi, ihan omilla, älä muitten. Ei se vihreä fraasi päde näihin "miesten asioihin.
Vai oletkiko nainen , kolleega ! ?

mihin varastoidaan kirjoitti:

sähkö ?
Ei sähköä voi varastoida kuin veteen, altaisiin, isoihin ja pieniin.

Näin naisenakin ymmärrän asian.

T: Liisa, ei 9 v, vaan 47 v

Ajattele aivoillasi, ihan omilla, älä muitten. Ei se vihreä fraasi päde näihin "miesten asioihin.
Vai oletkiko nainen , kolleega ! ?

> sähkö ?
> Ei sähköä voi varastoida kuin veteen, altaisiin, isoihin ja pieniin.

Sähköä ei tarvitse varastoida sähköverkossa mihinkään. Riittää kun voimaloiden teho säädetään vastaamaan kulloistakin kulutusta.

Esimerkiksi kaasuturbiinivoimala soveltuu erinomaisen hyvin säädettäväksi. Jo kymmenen megawatin kaasuturbiinivoimala tuottaa vuodessa yhtä paljon säätövoimaa kuin Vuotoksen pinta-altaltaan jättimäinen tekoallas olisi tuottanut. Niin pieni kaasuturbiinivoimaloita harvoin rakennellaan vaan niiden teholuokat ovat yleensä alkaen useampi sata megawattia per laitos.

Toinen erinomainen tapa tuottaa säätövoimaa on pumppuvoimala sijoitettuna esimerkiksi jäätikköaltaaseen tai kaivokseen. Tällöin korkeuseroa on satoja metrejä ja pumppuvoimalasta saadaan satojen megawattien tehot irti. Ruotsistakin taitaa löytyä ainakin yksi käyttöä vailla oleva pumppuvoimala ja Norjassa löytyy lukuisia valmiita jäätikköaltaita, joiden muuttaminen pumppuvoimaloiksi onnistuu sillä kun ala-altaaseen tai mereen asennetaan sopiva pumppu ja vedetään putki yläaltaaseen.

Sähköä voidaan varastoida myös kemiallisesti akkuihin. Enää ei eletä 1800-lukua vaan akkuja löytyy tavallisiltakin ihmisiltä sähkön varastointia varten aina matkapuhelimista auton akkuihin saakka. Akkujen ohella sähköä voi varastoida myös fysikaalisesti suprajohtaviin käämeihin.

Uutta kehitteillä olevaa tekniikkaa energian varastointiin edustaa vedyn lisäksi myös paineilma. Eli siinä esimerkiksi kaivoskuiluihin pumputaan ylipaine kun energiaa halutaan varastoida ja paineilman annetaan sitten pyörittää rupelia ja generaattoria kun energiavarastoa halutaan purkaa.

Suomessa on jo nyt niin runsaasti säätövoimaa saatavilla, että tuulivoimankin osuus voitaisiin nostaa reippaasti yli kymmeneen prosenttiin maamme sähkönkulutuksesta ilman että säätövoimaa tarvitsisi yhtään rakentaa lisää. Suomen tavoitehan on nostaa tuulivoiman osuus noin 6 prosenttiin Suomen sähkönkulutuksesta 2020-luvulle tullessa. Vaikka em. tuulivoiman määrä tuplattaisiin joskus 2040-luvulla, niin Suomeen ei tarvitsisi rakentaa lisää yhtään säätövoimaa. Mikäli joskus 2050-2060 luvulla tarvitaan lisää säätövoima, niin sitä saa yhdestä pumppuvoimalasta jo enemmän kuin kaikista Suomen jäljellä olevista virtavesistä voisi edes teoriassa yhteensä saada vaikka ne tuhottaisiin kaikki tekoaltailla ja vesivoimaloilla aina Vantaanjoesta Tenojokeen saakka.

VTT:n tutkimus säätövoiman saatavuudesta Suomessa löytyy tuolta:

http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman saatotarve Suomessa VTT maalis2008.pdf

Miksi kummassa sinä Uuno höpötät jatkuvasti jostain säätövoimasta ja vuotoksista vaikka säätövoimaa on Suomessa yllinkyllin saatavissa muutenkin eikä Vuotos olisi toteuessaan tuonut kuin säälittävän vähäisen määrän lisää säätövoimaa ja kaikenlisäksi maailmassa on paljon parempiakin ja tehokkaampiakin tapoja tuottaa säätövoimaa?

> T: Liisa, ei 9 v, vaan 47 v

Vai on se Uuno välillä "Liisa" hahmo. On se varmaan raskasta Uunollekkin jossain vanhoillisella Kemijärvellä vanhana transvestiitti ukkona heittäytyä välillä vapaalle ja alkaa tyttöilemään naisten hepeneissä. Jokos oot Uuno tullut kokonaan ulos kaapista ja uskallat ihmisten ilmoille mekoissa ja naisten tamineissa lähteä vai rajoittuuko harrastuksesi vielä neljän seinän sisälle? Marja-Sisko nimisen kirkkoherran esimerkkikös se Uunon rohkaisi tulemaan ulos kaapista?

:)

KAIKKI NE MAMUT JOTKA OVAT 'TYOELAMAN ULKOPUOLELLA' PYORITTAMAAN pitkaa kampea!
-kammen toiseen paahan generaattori ja enrgiapula ja tyottomyyspula on ratkaistu kertaheitolla!


ja samalla rikollisuus vahenisi ..
muitakin etuja lisi..
-haluatko videoita?