Panu Ståhlberg kirjoitti HS:ssa: "Pääsykokeiden tärkein funktio on mitata opiskelijan motivaatiota ja kiinnostusta haettavalle alalle. Jos on valmis lukemaan puoli vuotta yötä päivää pääsykoekirjoja, on melko todennäköistä, että ala kiinnostaa ja siitä haluaa myös valmistua."
Jos ei ole motivaatiota 3 vuotta opiskella lukiossa, voiko olla varmaa, että opiskelijalla on sitten motivaatiota opiskella 5 vuotta yliopistossa? Näyttää silti, ettei pitempiaikainen keskittymistaito puuttuu.
Jokaisessa maassa vaaditaan ehdottomasti lukion suoritusta, jotta voisi hakeutua yliopistoon. Suomi on ainoa maa, jossa voi mennä lastentarhasta suoraan yliopistoon, kuitenkin on tuo peruskoulun pakko vielä.
Yliopisto ja korkeakoulut on tarkoitettu korkeampana oppiahona jatkeeksi lukion opintoihin. Jos ei kykene opiskelemaan lukiossa, ne opiskelijat siirtyvät kymppiluokalle tai ammattikouluihin. Suomessa on näin, että jos ei kykene opiskelemaan tai muutenkaan opiskelu ei kiinnosta, voi lukion jättää väliin ja mennä suoraan yliopistoon.
Outoa on sekin, että lukiossa opettavilla opettajilla ei omalla olekaan yo-kirjoituksia, kun opettajaksi pääsee opiskelemaan ilman yot:ta niin kuin esim. opetusministeri Henna Virkkunen.
Kaikenlaisia iltalukiota on tarjolla, niin että voi aina yo-tulokset uusia. Muissa maissa ei riitä pelkästään yo-kirjoitukset, keskiarvo määräytyy koko lukioaikana saatuista arvosanoista yo-kirjoitukset.
Jos ei ole motivaatiota 3 vuotta opiskella lukiossa, voiko olla varmaa, että opiskelijalla on sitten motivaatiota opiskella 5 vuotta yliopistossa? Näyttää silti, ettei pitempiaikainen keskittymistaito puuttuu.
Jokaisessa maassa vaaditaan ehdottomasti lukion suoritusta, jotta voisi hakeutua yliopistoon. Suomi on ainoa maa, jossa voi mennä lastentarhasta suoraan yliopistoon, kuitenkin on tuo peruskoulun pakko vielä.
Yliopisto ja korkeakoulut on tarkoitettu korkeampana oppiahona jatkeeksi lukion opintoihin. Jos ei kykene opiskelemaan lukiossa, ne opiskelijat siirtyvät kymppiluokalle tai ammattikouluihin. Suomessa on näin, että jos ei kykene opiskelemaan tai muutenkaan opiskelu ei kiinnosta, voi lukion jättää väliin ja mennä suoraan yliopistoon.
Outoa on sekin, että lukiossa opettavilla opettajilla ei omalla olekaan yo-kirjoituksia, kun opettajaksi pääsee opiskelemaan ilman yot:ta niin kuin esim. opetusministeri Henna Virkkunen.
Kaikenlaisia iltalukiota on tarjolla, niin että voi aina yo-tulokset uusia. Muissa maissa ei riitä pelkästään yo-kirjoitukset, keskiarvo määräytyy koko lukioaikana saatuista arvosanoista yo-kirjoitukset.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Valtiolle tulisivat hyvät säästöt siitä ,kun lukiot poistettaisiin.
Suomessa aika iso määrä 30-40-vuotiasta on vielä vailla yo-opintoja ja kirjoituksia. Tämä heikko koulutustaso heijastuu myös Suomen talouselämässä.
Ne joilla on vaikeuksia opiskelun kanssa tai muutenkaan ei huvita, voivat siirtyä ammattikouluihin ja kymppiluokalle, jotta jollakulla lailla saisivat ansaituksi elatuksensa.
Ammattikoulut ovat nimenomaan tarkoitettu heitä varten ja turhaa on valittaa lukion vaatimuksista.
Siinä olisI "hyvä mahdollisuus" portsariksi.
Jos uorittaa ammattiopistossa jonkun kurssin, kuten portsari tai tekniikko tai kampaaja, palkka jää tosi surkeaksi. Myös ammattikorkean koulujen tutkinnoilla työllistyy tosi huonosti. Työnantajat mieluummin työllistävät Kauppakorkean opikselijoita kuin ammattikorkeasta lähtöisiä. Amattikorkean palkatkin ovat ainakin puolet tai vieläkin vähemmän siitä, mitä saa Kauppakorkean tai yliopiston tutkinnoilla.