Perustelua ja taustaa kappaleen sanoitukselle:
Stara –lehti 28.9.2007:
Vaasalaisen Klamydia -yhtyeen kappale Närpiön kansallislaulu on aiheuttanut viime päivinä suurehkoa kohua Pohjanmaalla erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa.
Vähemmistön edustajat ovat ottaneet kappaleen sanoituksesta niin sanotusti siepit, mutta yhtyeen keulahahmo Vesku Jokinen puolustaa luonnollisesti sanoitustaan:
’’ Se on huumoriväritteistä kritiikkiä. Hirvittää se sisäsiitoisuus. Närpiössä asuu nuoria, jotka eivät edes osaa suomea. Vanhemmat ovat tehneet paikasta lapsilleen loukun. Ruotsinkielen vaaliminen on mennyt sairaalloiseksi’’, Jokinen perusteli Pohjalainen -lehdelle pari viikkoa sitten.
Jokinen ottaa sanoituksensa ohella myös laajemmalti kantaa Vaasan seudun kielipolitiikkaan ja sen vakaviin seurauksiin:
’’Täälläpäin leikitään jo ihmisten terveydelläkin pelkän kielipolitiikan takia. Lääkäripula on jatkuva, koska lääkäreiden ja hoitajien ruotsinkielisyys on tärkeämpää kuin pätevyys hoitaa ihmisten hyvinvointia’’.
Ja itse kappale:
http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg
’’Voi siinä jälkikasvulla pikkasen silmät harittaa
kun iät ja ajat siskon veljellensä parittaa
Tomaatteja viljellään ja suomen kieli on pannassa
molotetaan Närpes-Svenska ja piehtaroidaan lannassa
Heija Heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
Heija Heija
No serkku serkun nai
ne on onnessa totta kai
Kun Turolf Magnuksensa vihdoin viimein sai
Taas kaikaa häämarssi pitkin kasvihuoneita
on kaikki sukurutsatut ja -ratsatut niin juoneita
Heija heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
on kaikki raajat eri paria sen’’
Stara –lehti 28.9.2007:
Vaasalaisen Klamydia -yhtyeen kappale Närpiön kansallislaulu on aiheuttanut viime päivinä suurehkoa kohua Pohjanmaalla erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa.
Vähemmistön edustajat ovat ottaneet kappaleen sanoituksesta niin sanotusti siepit, mutta yhtyeen keulahahmo Vesku Jokinen puolustaa luonnollisesti sanoitustaan:
’’ Se on huumoriväritteistä kritiikkiä. Hirvittää se sisäsiitoisuus. Närpiössä asuu nuoria, jotka eivät edes osaa suomea. Vanhemmat ovat tehneet paikasta lapsilleen loukun. Ruotsinkielen vaaliminen on mennyt sairaalloiseksi’’, Jokinen perusteli Pohjalainen -lehdelle pari viikkoa sitten.
Jokinen ottaa sanoituksensa ohella myös laajemmalti kantaa Vaasan seudun kielipolitiikkaan ja sen vakaviin seurauksiin:
’’Täälläpäin leikitään jo ihmisten terveydelläkin pelkän kielipolitiikan takia. Lääkäripula on jatkuva, koska lääkäreiden ja hoitajien ruotsinkielisyys on tärkeämpää kuin pätevyys hoitaa ihmisten hyvinvointia’’.
Ja itse kappale:
http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg
’’Voi siinä jälkikasvulla pikkasen silmät harittaa
kun iät ja ajat siskon veljellensä parittaa
Tomaatteja viljellään ja suomen kieli on pannassa
molotetaan Närpes-Svenska ja piehtaroidaan lannassa
Heija Heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
Heija Heija
No serkku serkun nai
ne on onnessa totta kai
Kun Turolf Magnuksensa vihdoin viimein sai
Taas kaikaa häämarssi pitkin kasvihuoneita
on kaikki sukurutsatut ja -ratsatut niin juoneita
Heija heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
on kaikki raajat eri paria sen’’
Vastaukset 12
Vanhimmat
Oppii uutta kotomaasta. Tuommostakin sivistymättömyyttä meillä on. Tosin se on keskittynyt vain närpiöön.
Onko Urpilainen Perde5:sen mutsi kun hänen on pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään,pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa itseään, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa, pakko toistaa itseään.. =)
http://www.youtube.com/watch?v=YiVm_zyEgyA
Molemmilla on selvästi sama vika (joku fennogeeni?)
Olen minäkin kummastellut samaa. Pakkomielle - ei mikään ihme täällä?
Siis tuon kansallislaulun osalta. Urpilaiseen en ota kantaa.
Urpilainen on kommari kuten Walter Borg ja Vladimir Lenin oli. Kaikilta kolmelta löytyy ruotsalaisia geenejä. Mikäpä yllätys!
Kaksi tunnetaan väkivaltaisuudestaan ja kolmas ei ole saannut vielä mitään aikaan.
kuulen Närpiön kansallislaulun.
Kun heidän kansallislaulua esitellään ahkerasti rkp palstalla.
Toivon, että heiltä ei evätä jatkossakaan tätä iloa.
Nerokkaalla tavalla Närpiöläisyyden ydin.
Onko tällaisella närpiöläisyydellä mitään vastinetta todellisuudesta, vai onko se vain tyhjä pilkkalaulu? Ilmeneekö Närpiössä tavallista enemmän esim. vajaamielisyyttä? Jos näin ei ole, niin onko sopivaa tuollaisia sanoituksia julkistaa?
ruotsinkielisellä pohjanmaalla kohdellaan. Esim. Närpiössä suomenkielisten osuus on 5% väestöstä, mutta suomenkielisten palvelujen taso on olematon verrattuna esim. Helsinkiin, jossa ruotsinkielisiä on n.6%.
Mm. Helsingin metrossa v.1995, kun Kaisaniemen asema (ruots. Kajsaniemi) avattiin, kuulutettiin metron saapuessa sinne nimi Kaisaniemi kahteen kertaan (nimessähän ei siis ole käytännössä mitään eroa).
Surkuhupaisaa!!!!
Vitsien aiheenahan tällöin oli se, että ruotsinkieliset eivät ymmärtäneet sitä ensimmäistä Kaisaniemi -kuulutusta ja sama nimi täytyi sitten kuuluttaa uudelleen.
Tämä kertoo jotain siitä, kuinka ruotsinkieliset aina vaativat itselleen erityiskohtelua, mutta vastaavasti aivan peruspalvelujakaan ei järjestetä suomeksi ruotsinkielisillä alueilla.
Erikoisintahan tässä on se, että asiasta ei puhuta valtakunnan tasolla millään tavalla.
Aina ne jotenkin kuvasta totuutta, enemmän tai vähemmän.
Oikea kriitikko suuntaisi sanansa suoraan mahdollisiin epäkohtiin kuten palvelujen puuttumiseen. Niistä sopisi sitten vaikka riimitellä.