"Ateismi ei ole uskonto", ateistit inttävät. Kysymys siitä, että onko ateismi uskonto vaiko ei, riippuu täysin uskonnon määritelmästä. Voidaan kuitenkin kysyä, voidaanko uskontoa määritellä mielekkäästi niin, että ateismi ei olisi uskonto.
ateismin uskonnollinen luonne
**
39289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Jumalaare ateismilla on paljon valtaa ku sen mukaan täytyy jo uskonnon määritelmätkin laittaa uusiks. :D
Vainoharhainen -> vainoharhaisempi -> hihhuli.
Uskovan tapa lähestyä asioita on ensin määritellä tavoite, ja sitten taivuttaa ja vääristellä lähtökohdat näyttämään siltä että tavoite on saavutettu. Tässä tapauksessa tavoite on saada ateismi näyttämään uskonnolta, ja sitä varten on muokattava ja vääristeltävä uskonnon käsitettä niin paljon että ateismikin mahtuu siihen.
No, leikitään nyt sitten leikkiäsi. Määrittelen "uskonnon" näin: "Sellainen juttu jota ihminen on". No nyt ateismi on uskonto. Tosin niin vasenkätisyyskin on, samoin kuin lyhytkasvuisuus, mutta tärkeintä on että saatiin ateismikin taiottua uskonnoksi. Eri asia sitten että onko tässä mitään järkeä. Mielestäni ei, mutta eihän se tainnut olla tarkoituskaan alun perin. Tarkoitus oli vain saada sinut vakuuttuneeksi siitä että ateismi ei ole muuta kuin uskonto. (Tämä tietty vetää maton kaikkien uskontojenkin alta, siis se että ateismin uskottavuutta pyritään jotenkin heikentämään väittämällä että se on uskonto - sittenhän kaikki muutkin uskonnot ovat "vain" uskontoja, mukaanlukein esim. kristinusko.)
vahvistit kommentillasi juuri sen, mitä ketjun aloittaja ajoi takaa. Et kyennyt määrittelemään uskontoa siten, että ateismi jäisi sen ulkopuolelle.
Koska ateistit eivät siihen kykene, lähden kristittynä yrittämään. Minusta nimittäin ei pitäisi löyhin perustein nimittää ateismia uskonnoksi, oli tavoite mikä tahansa.
"Uskonto on uskoa Jumalaan tai jumaliin taikka johonkin yliluonnolliseen". Tämä kattaa kristinuskon, islamin ja koko joukon uskontoja, muttei läheskään kaikkia. Oikeastaan kaikkien itämaisten uskontojen osalta voidaan kyseenalaistaa, onko niissä kyse lainkaan "jumalista" tai "yliluonnollisesta" siinä mielessä kuin länsimainen ihminen ne mieltää. Itämaisessa maailmankuvassa kaikki on yhtä, ei ole erikseen luonnollista ja yliluonnollista, maailmaa ja jumalia. Tämän määritelmä mukaan ateismi ei ole uskonto, muttei ole esim. buddhalaisuuskaan.
"Uskonto on maailmankuva, joka ei pohjaudu tieteellisiin todisteisiin". Tämä on jo parempi määritelmä, muttei riittävä. Ensinnäkään, pohjautuuko mikään maailmankuva tieteellisiin todisteisiin? Maailmankuva tarkoittaa esiymmärrystä, jonka pohjalta kaikkea muuta tarkastellaan. Tiede ei synnytä maailmankuvaa, vaan kumpuaa tietystä maailmankuvasta. Niin sanottu "tieteisusko" tarkoitta uskoa siihen, että kaikki, mitä on olemassa, on periaatteessatutkittavissa kokeellisesti. Tämä on uskonasia, ei tiedon; lähtökohta, ei lopputulos. Kyse ei ole kuitenkaan samasta asiasta kuin ateismi. Ateismi ei välttämättä usko tieteen kaikkivoipaisuuteen, eikä uskovainen välttämättä kyseenalaista tieteellistä tarkastelutapaa. Suurin ongelma tässä määritelmässä on kuitenkin, että uskonto on enemmän kuin maailmankuva; se sisältää myös käytännöllisen puolen.
Minun mielestäni ateismi ei ole uskonto. Perusteeksi riittä se, ettei ateismilla ole riitti- tai oppijärjestelmää, joka toimisi yhteisön koossapitävänä elementtinä. Sen sijaan on perusteltua kutsua ateismia maailmankuvaksi. Luulen, että uskovaiset, jotka haluavat nimetä ateismin uskonnoksi, ajavat yleensä takaa sitä, ettei ateismia voi tieteellisesti todistaa. Siinä olen samaa mieltä. Tieteen tehtävä on pyrkiä kertomaan millainen tämä maailma on. Kristinuskon Jumala taas on määritelmällisesti jotain tämän maailman ulkopuolista. Siksi tiede ei kerro mitään siitä, mitä tämän maailman ulkopuolella mahdollisesti on. Usko siihen, että kaikki olemassaoleva kuuluu tieteen tarkasteleman todellisuuden piiriin, on lähtökohtaisesti ateistinen, jollei jumalilla sitten tarkoiteta luonnollisia ilmiöitä, kuten kiviä tai ukkosta. Ateismi on siis uskoa, ei tiedettä, mutta uskonto se ei ole.
Miksi joku uskoo, että on olemassa muutakin kuin se mitä voi tutkia? Siihen on monia syitä. Mielestäni Elokuva "I, Robot" valottaa asiaa hienolla tavalla. Siinä kuvataan, että robotin kylmä laskelmointi johtaa epäinhimillisyyteen, vaikka ihmiset ovat tuon laskelmoinnin itse ohjelmoineet. Inhimillisyyteen kuuluu siis jotain, mitä ihminen ei kykene määrittelemään, hallitsemaan eikä luomaan. Inhimilliset arvot eivät ole järjellä eriteltävissä, ihminen on itse itsellensä mysteeri. Tämä on uskonnollisuuden lähtökohta: monikaan ihminen ei koe elämää mielekkäänä, jollei oteta huomioon jonkin sellaisen olemassaoloa, mikä on määrittelykykymme ulkopuolella.
Ymmärsit aloitukseni täysin väärin. *fAcePalm* että oletki ääliö.
>> vahvistit kommentillasi juuri sen, mitä ketjun aloittaja ajoi takaa. Et kyennyt määrittelemään uskontoa siten, että ateismi jäisi sen ulkopuolelle.
En yrittänyt väittää, että ateismi olisi uskonto. Olisit lukenut loppuun mitä kirjoitin.
Halusin osoittaa (a) että teistinä kykenen käsittelemään kysymystä neutraalimmin ja rationaalisemmin kuin monet tänne kirjoittelevat ateistit, ja (b) vaikkei ateismi olekaan uskonto, se on kuitenkin uskonvarainen eikä tieteeseen perustuva asia.
>(b) vaikkei ateismi olekaan uskonto, se on kuitenkin uskonvarainen eikä tieteeseen perustuva asia. <
myös se on uskonvarainen asia, että maailmaa ei ole luotu viime torstaina, ja kaikki muistomme ovatkin vain meihin ympättyä illuusiota. pointti: teoriassa kaikki on uskonvaraista, käytännössä ihminen ei ajattele kuten teoriassa. turhaa jauhantaa siis.
Tuolla logiikalla kaikki maailman ihmiset ovat uskonvaraisia. Minä uskon että huominen tulee, uskon myös että kohta saan hyvää lohisoppaa ;)
psst. kuka tietää ateismistaan paremmin kun ateisti itse :)
"Uskonto on *rituaalista ja opillista* uskoa jumalaan tai jumaliin taikka johonkin yliluonnolliseen"
Totta kai tuohon voisi heittää ruman D-sanan, eli 'dogman' tai 'dogmatiikan'.
"Kristinuskon Jumala taas on määritelmällisesti jotain tämän maailman ulkopuolista. Siksi tiede ei kerro mitään siitä, mitä tämän maailman ulkopuolella mahdollisesti on."
Itse en allekirjoittaisi tuota, koska tuo kuulostaa yritykseltä piilottaa jumala kaiken kritiikin ja tutkimisen ulkopuolelle. Tuossa nimittäin piilee eräs seikka, jota ihmiset eivät välttämättä tajua: Jos ulkopuolinen taho ei kykene kertomaan mitään X:stä, niin sinäkään et voi kertoa mitään X:stä. Yksinkertaisemmin: Et voi sanoa mitään asiasta, joka on universaalisti ja ehdottomasti tuntematon.
"Inhimillisyyteen kuuluu siis jotain, mitä ihminen ei kykene määrittelemään, hallitsemaan eikä luomaan."
Itse olen eri mieltä, mutta se johtuu kahdesta ajatuksesta:
1. Ihmisellä on mielikuva omasta paremmuudestaan, jolloin ihminen ei välttämättä tule hyväksymään oman olemassaolonsa määrittämistä
2. Ihmiset eivät ole objektiivisin tekijä, kun lähdetään selvittämään ihmisyyden saloja. Valitettavasti mitään muuta tekijää meillä ei ole.
"Tämä on uskonnollisuuden lähtökohta: monikaan ihminen ei koe elämää mielekkäänä, jollei oteta huomioon jonkin sellaisen olemassaoloa, mikä on määrittelykykymme ulkopuolella."
Huoh...tuo ylimielisyys tulee jonain päivänä kostautumaan.
=====================================================
Nyt vähän kohteliaisuuksia. Teisti-69, minusta sinä olet loistava kirjoittaja ja sinä selvästi kykenet ajattelemaan. Toivottavasti kirjoituksesi ei jää ainoaksi kerraksi, koska se olisi loistava vastapaino täällä roikkuvien Esko pisteiden, SavonAroiloiden ja Joh: 14:6 kirjoitusten ohessa.
...
Anskumäkelaan...
1. Uskonnon määrittely yliluonnollisen kautta
Uskonnon määrittely yliluonnollisen kautta sisältää perimmäisen oletuksen, jonka mukaan yleisin, yhteisin ja keskeisin seikka kaikissa uskonnoissa on se, että niissä uskotaan yliluonnollisiin olentoihin ja todellisuuksiin.
-> Toimii
2. Uskonnon määrittely pyhä/profaani -erottelun kautta
Profaanit asiat ovat tavallisia, arkipäiväisiä asioita. Pyhät asiat ovat hieman määritelmästä riippuen tavalla tai toisella tavallisuudesta poikkeavia, kutsuvia mutta toisaalta vaarallisia ja erityistä käsittelyä vaativia asioita.
-> Toimii
3. Uskonnon määrittely "perimmäisen huolenaiheen" kautta
Näitä ovat esimerkiksi "mitä tapahtuu kuoleman jälkeen", "mitä merkitystä elämällä on" ja niin edelleen.
Uskonto on tila, jossa ollaan perimmäisen huolenaiheen valtaamia, huolen, joka asettaa kaikki muut huolet alisteisiksi ja joka itse sisältää vastauksen kysymykseen elämämme tarkoituksesta. (Paul Tillich, 1886-1965)
-> Toimii
Lähde: http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/usk/01b_uskmaarit.shtml
Toisaalta, kuten aloittaja tulee pian meille kaikille kertomaan, paskaakos se Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta uskonnon määrittelystä tietää...
Jos ateismi on uskonto, niin se on kaikkien aikojen paskin uskonto ikinä ja toisaalta suosituin :) vähän niin kuin Raamattu. Ostetuin ja vähiten luettu.. olololololollolol.
uskonto tarvitsee jumalansa, eikä ateisteilla ole jumalaa. Selvensikö yhtään?
En tajunnut, selvennä
Jotta uskonto olisi uskonto, siihen tarvitaan jumala. Ateisteilla ei ole jumaluskoa, joten ateismi ei ole uskonto. Ateismi on ei-teismi. Selvensikö?
ateismi on uskonto... samoin kuin, kaljuus on hiusten väri tai harrastusten puute, on harrastus
"Kristiinusko on uskonto", Kristiyt inttävät. Ovat väärässä.
Tietäen,**
Jos ateismi olisi uskonto ja sinä uskot kristillisen jumalaan... on sinulla sitten ainakin kaksi uskontoa, usko omaan jumalaan ja uskottomuus mm allahiin...
Minusta määrittely on osittain tilannesidonnainen. Ihan hyvin uskonto voidaan määritellä niin, että ateismi jää sen ulkopuolelle, mutta monissa tilanteissa on käytännöllistä määritelä ateismi yhdeksi uskonnoksi. Ainakin silloin kun puhutaan uskonnonvapaudesta ja eri uskontojen yhtäläisistä oikeuksista ateismi tulee asettaa samalle viivalle "perinteisten" uskontojen kanssa.
Vähän niin kuin musta ja valkoinen eivät ole virallisesti värejä, mutta käytännön elämässä ja puheessa näistä puhutaan väreinä. Kun valitaan uutta sohvaa, ne ovat vaihtoehtoina muiden mukana.
Mikä kumma siinä on että uskis haluaa väkisin luokitella ateismin uskonnoksi? Mihin minä uskon ateistina? Voiko uskonnoksi sanoa uskon puutetta? Ilmeisesti ette pysty käsittämään sanaa uskonnoton.
Noh periaatteessa minulle on ihan sama jos palstahihhuli tahtoo väkisin minua kutsua uskovaiseksi. Jos hän siitä saa jotain mielihyvää niin olkaa hyvä ja kutsukaa minua uskovaiseksi :)
Ateistihan on a-teisti eli ei-teisti. Ateistiksi TULEE MÄÄRITELLYKSI siis jokainen joka ei ole teisti. Moni ei haluaisi tulla määritellyksi sen mukaan, mitä joku toinen on.
Oma alkuperäinen kantani on, että olen uskonnollisesti neutraali. Kantani on, että miksi ottaa yleensäkään mitään kantaa olemattomiin mielikuvitusolentoihin ym.sellaisiin - miksi edes vaivautua. No, nyt kun minulla onkin tavallaan kanta/mielipide uskonnoista ym.sellaisista, niin yhtäkkiä olenkin ateisti, vaikka en haluaisi määritellä itseäni sellaiseksi.
Toisaalta eikö ateisti-määritelmä ole suppeampi kuin esimerkiksi uskonnoton tai uskonnollisesti neutraali. Tarkoitan, että jos joku on lentopalloilija, niin se joka ei ole lentopalloilija on ei-lentopalloilija. OK, mutta jos henkilö ei harrasta minkäänlaista urheilua, niin eikö henkilö olisi parempi määritellä urheiluttomaksi tai urheilullisesti neutraaliksi?
>Ateistihan on a-teisti eli ei-teisti. Ateistiksi TULEE MÄÄRITELLYKSI siis jokainen joka ei ole teisti. Moni ei haluaisi tulla määritellyksi sen mukaan, mitä joku toinen on.<
teistinen tai ateistinen määritelmä ei olekaan ainoa, jolla meitä määritellään. teistitkin ovat a-jotain muuta ihan varmasti joissain asioissa.
>No, nyt kun minulla onkin tavallaan kanta/mielipide uskonnoista ym.sellaisista, niin yhtäkkiä olenkin ateisti, vaikka en haluaisi määritellä itseäni sellaiseksi.<
kylläpäs olet asiasta itsellesi ongelman tehnyt.
>Toisaalta eikö ateisti-määritelmä ole suppeampi kuin esimerkiksi uskonnoton tai uskonnollisesti neutraali.<
ihminen voi olla teistikin, ja silti uskonnoton. usko ja uskonto kun ovat 2 eri asiaa. uskoton taas tuo mieleen jotain muuta.. miksei siis ateisti. ei se ole suppeampi, määrittelee vaan eri asiaa kuin uskonnoton.
>Tarkoitan, että jos joku on lentopalloilija, niin se joka ei ole lentopalloilija on ei-lentopalloilija. OK, mutta jos henkilö ei harrasta minkäänlaista urheilua, niin eikö henkilö olisi parempi määritellä urheiluttomaksi tai urheilullisesti neutraaliksi? <
tai ei-urheilijaksi?
miksi kompleksoida yksinkertaisia asioita?
En minäkään pidä ateisti sanasta. Mieluummin kutsun itseäni uskonnottomaksi. Eihän ateisti ota kantaa mielikuvitusolentoihin vaan uskontoihin jonka vuoksi ihmiset uskovat mielikuvitusolentoihin. Minulle ei ole sama että hirmuiset joukot maailman ihmisistä uskovat/palvovat mielikuvitusolentoja. Minusta se on erittäin huolestuttavaa. Olethan sinäkin saanut lukea lehdistä mitä kaikkea uskon nimiin tehdään. Kuulostaa pahalta aina kun joku sanoo että mitä sillä on väliä tai että ei ota kantaa tai miksi vaivautua edes miettimään. Jumalauta sentään SILLÄ ON VÄLIÄ.
>Eihän ateisti ota kantaa mielikuvitusolentoihin<
ottaa, teistisiin jumaluuksiin.
>vaan uskontoihin jonka vuoksi ihmiset uskovat mielikuvitusolentoihin<
saahan sitä uskontoja kritisoida vaikka olisi teistikin. kuten kirjoitin yllä, ihminen voi olla teisti ja silti olla uskonnoton, koska uskonto ja (hengellinen) usko ovat eri asioita.
>En minäkään pidä ateisti sanasta. Mieluummin kutsun itseäni uskonnottomaksi.<
mikäköhän siinä on, että ateisti-sana on joillekin epämiellyttävä? jopa joillekin ateisteille itelleen.
"miksi kompleksoida yksinkertaisia asioita"
On myös ateistisia uskontoja, joten uskonnoton on täsmällisempi määritelmä minulle.
Aivan kuten ei-urheilija urheilua täysin harrastamattomalle.
"Kuulostaa pahalta aina kun joku sanoo että mitä sillä on väliä tai että ei ota kantaa tai miksi vaivautua edes miettimään. Jumalauta sentään SILLÄ ON VÄLIÄ."
Mielestäni, kuten oletan sinunkin mielestäsi, on väliä silläkin, otatko kantaa ateistina vai uskonnottomana.
"mikäköhän siinä on, että ateisti-sana on joillekin epämiellyttävä? jopa joillekin ateisteille itelleen"
Ateismi-määritelmiä on monenlaisia ja monen asteisia, on vanhoja, on uusia... Jos määrittelee itsensä ateistiksi, niin kannattaa samalla määritellä millainen ateisti - akselilla agnostikko-antiteisti.
Uskonnoton on tarkka määritelmä.
vaikka uskonnoton ateisti jos haluat. tai jumalattoman uskoton. kyllä ihmisille määritteitä keksii ... päähyöty siitä on kai itselleen, että tietää mikä oikein itse on, eikä se että millaisena haluat tulla määritellyksi muiden silmissä. ateistisuus vaikuttaa hyvin vähän arkielämässäni, ja luulisin että suunnilleen näin on asia myös muidenkin kohdalla, joilla suurin osa ajasta kiertyy johonkin muuhun kuin uskonasioiden ympärille.
onhan sitä yritetty löytää tällaisia yhden sanan mittaisia termejä ennenkin. 'bright' on yksi semmoinen, en tiedä onko sille vielä olemassa suomenkielistä virallista vastinetta.
>niin kannattaa samalla määritellä millainen ateisti - akselilla agnostikko-antiteisti.
Uskonnoton on tarkka määritelmä. <
no sana uskonnoton ei vielä kerro oletko teisti vai et, sillä usko ei vaadi uskontoa, vaikka uskonto vaatisikin uskon. tiedän uskiksia, jotka uskovat jonkin persoonallisen jumalhahmon olevan olemassa (ei kristinuskossa kuvatun), mutta eivät tunnusta mitään uskontoa, ei kuulu kirkkoon eivätkä käyttäydy minkään uskonnon oppijärjestelmän mukaisesti tms. ja tälläkin palstalla taitaa vierailla pari tyyppiä, jotka sanovat olevansa uskossa jeesukseen, mutta haluavat tulla määritellyiksi uskonnon ulkopuolisiksi. jumalanhullu taisi olla yksi heistä. se ei siis ole tarkka termi.
toinen syy, miksi se ei ole tarkka määritelmä, on se, että sekään ei kerro gnostisuudesta mitään. minä määrittelen itseni agnostiseksi ateistiksi, uskonnottomaksi, sekaravinnon syöjäksi, autottomaksi, nuoreksi aikuiseksi, puolueisiin sitoutumattomaksi jne jne. mutta kuten todettua, kutsu itseäsi miten haluat.
Jos keskustelisit sielunvaellukseen uskovien kanssa vastaavalla palstalla, tunnustautuisitko ateistiksi vai joksikin muuksi?
Uskonnoton on kattava ja riittävän tarkka määritelmä, joka käytännössä poissulkee kaikki uskonnot ja uskonnollisuuden, eikä siinä ole ateismin kielteistä vivahdetta. On aivan eri asia käytännön arkikeskustelussa kutsua itseään uskonnottomaksi kuin ateistiksi.
Lähtökohtaisesti olen määritellyt itseni uskonnollisesti neutraaliksi.
"mikäköhän siinä on, että ateisti-sana on joillekin epämiellyttävä? jopa joillekin ateisteille itelleen."
Minä pidän itseäni ihan taviksena ja sana ateisti on liian leimaava. Mutta minkäs minä sille voin että tällainen sana on keksitty kuvaamaan ihmistä joka ei usko jumaliin. Uskisten keskuudessa varsinkin, sana Ateisti saa usein hedät kuvittelemaan että olemme moraalittomia saatananpalvojia, mutta kun sanoo että on uskonnoton se onkin heille vähemmän "pelottava" sana. Uskovaiselle usein Ateisti ja uskonnoton ovat eri asia, johtuu kaiketi siitä kun esim. wikipediassa Ateismi on selitetty kovin monimutkaisesti ja ja on olemassa monia eri Ateismin perusteita. Uusin ja käsittämättömin on mielestänu uusateismi. Mitä helvettiä sekin tarkoittaa?
Ateismi-FAQ:ssakaan ei vielä ole uusateismista määritelmää.
Uskonnoton = Ateisti
Ateisti = Uskonnoton
Molemmilta puuttuu jumalusko. Ei kannata tehdä asiasta liian monimutkaista.
Entäs ateistiset uskonnot?
eih...
http://i150.photobucket.com/albums/s85/Stebthefirst/TripleFacePalm.jpg
Voidaanko uskonto määritellä mielekkäästi niin, että ateismi olisi uskonto? Vastaan että ei.
Mutta joidenkin mielestä postimerkkeilemättömyyskin on harrastus. Tarkoitushakuiselle vääristelylle ei taida olla mitään rajaa.
Harrastan harrastamattomuutta: ts. En lenkkeile, bodaa, pelaa tennistä ym. Ammatikseni työskentelen työttömänä.
Tuota ikuisuuskysymystä on täällä vatvottu jo iät ja ajat. Kysymys on ihan yhtä järkevä,
kuin että onko se uskonto, jos en usko joulupukkiin enkä hammaskeijuun enkä pääsiäispupuun.
Sillä jos ateismi määritellään uskonnoksi, niin silloin täsmälleen samoin perustein nuo edellä
maininutkin ovat. Minä harrastan siis en usko joulupukkiin enkä uskohammaskeijuun enkä
usko pääsiäispupuun -nimisiä uskontoja. Kuten tekevät kaikki kristitytkin ja siten rikkovat
oman uskontonsa määräystä, jossa kielletään harjoittamasta muita uskontoja ja pitämästä
muita jumalia...