Hyvä poijuhaka

ei tarvitse olla edes vetoa. se ei siittä irtoa paitsi taaksepäin työntämällä, joten se haka pysyy siinä vaikka koko vuoden yksikseen. ehdottomasti paras. jos omistaisin niitä muita kitkutinvitkuttimia lukoilla pieksisin itseni niillä hengiltä silkasta häpeästä, että olen käyttänyt moisia.

21 kirjoitti:

ei tarvitse olla edes vetoa. se ei siittä irtoa paitsi taaksepäin työntämällä, joten se haka pysyy siinä vaikka koko vuoden yksikseen. ehdottomasti paras. jos omistaisin niitä muita kitkutinvitkuttimia lukoilla pieksisin itseni niillä hengiltä silkasta häpeästä, että olen käyttänyt moisia.

Lue lisää

avokoukulle!

Olen käyttänyt Handy duckkia viimeiset 9 kesää ja olen erittäin tyytyväinen siihen. Teleskooppivarsi on kätevä jos pitää poimia poiju hankalasta paikasta, esim. toisen veneen perän takaa tai jopa veden pinnan alta satamissa joissa samassa poijussa on useampia poijuköysiä.

Pavariantti kirjoitti:

Olen käyttänyt Handy duckkia viimeiset 9 kesää ja olen erittäin tyytyväinen siihen. Teleskooppivarsi on kätevä jos pitää poimia poiju hankalasta paikasta, esim. toisen veneen perän takaa tai jopa veden pinnan alta satamissa joissa samassa poijussa on useampia poijuköysiä.

Lue lisää

Handyduck laiturin puolella, onko joku kokeillut? Useimmissa laitureissahan on lenkit. Olen joskus miettinyt, että olisi kätevää, jos keulagasti saisi köyden kiinni jo ennen laiturille astumista. Homma muuttuisi vähän yksinkertaisemmaksi ja turvallisemmaksi. Ja jos on liikkeellä yksin, niin juttu vain korostuisi.

Jos siellä sattuu olemaan pollari tai tolppa, niin silloinhan asia on simppeli, siihen voi heittää veneestä köysilenkin ja vot, vene on alustavasti kiinni.

toisaalta pitkävartinen avokoukku voisi toimia tässä sekin?

17 kirjoitti:

Handyduck laiturin puolella, onko joku kokeillut? Useimmissa laitureissahan on lenkit. Olen joskus miettinyt, että olisi kätevää, jos keulagasti saisi köyden kiinni jo ennen laiturille astumista. Homma muuttuisi vähän yksinkertaisemmaksi ja turvallisemmaksi. Ja jos on liikkeellä yksin, niin juttu vain korostuisi.

Jos siellä sattuu olemaan pollari tai tolppa, niin silloinhan asia on simppeli, siihen voi heittää veneestä köysilenkin ja vot, vene on alustavasti kiinni.

toisaalta pitkävartinen avokoukku voisi toimia tässä sekin?

Lue lisää

Ristikuulustelin HandyDuckin kehittäneen kaverin helmikuun venenäyttelyssä ja vakuutuin niin että ostin koukkuja viisi, yhden jo yllä kehumaani poijuhaka käyttöön ja loput neljä tavallisiin kiinnitysköysiin. Kaiken kaikkiaan HD:t ovat olleet hyvä ja toimiva ratkaisu. Extra etu metallikoukkuihin verrattuna on että ne eivät kolhi / kolise. Muutama heikkous HD:llä normaalissa kiinnitysköysikäytössä kuitenkin on:

Maahantuojakin suosittelee että sellaisissa paikoissa joissa koukku voi joutua sivuttaisvääntöön (esim metallikoukkuja samassa kiinitysrenkaassa / ahdas kiinnitysrengas / rengas niin lähellä laiturin pintaa että koukku vääntyy laituria vasten), koukun jatkeena käytetään n. 50 cm pituista liinaa. Itse ostin valmistajan omia liinoja kaksi kunnes keksin pätkäistä tavallisesta kiinnitysköydestä toiset kaksi. Nämä köydet / liinat ovat olleet käteviä monessa tilanteessa, niillä HD:t saa myös pollarin tai puun ympärille. Toinen lievä varaus on että mekanismin aukeaminen takkuaa aina joskus, mutta sen kanssa pystyy hyvin elämään systeemin edut huomioiden. Kolmas huono puoli on, että tottumaton ei välttämättä hoksaa miten koukku kiinnitetään, mikä tulee eteen kun joku avulias tulee rantautuessa ottamaan köysiä vastaan laiturilta.

Jos olet Uivaan menossa, siellä samainen kaveri on varmasti taas esittelemässä ja pääset itse kokeilemaan kiinnitystä ja irrotusta.

Jokisen Jussi kirjoitti:

Ristikuulustelin HandyDuckin kehittäneen kaverin helmikuun venenäyttelyssä ja vakuutuin niin että ostin koukkuja viisi, yhden jo yllä kehumaani poijuhaka käyttöön ja loput neljä tavallisiin kiinnitysköysiin. Kaiken kaikkiaan HD:t ovat olleet hyvä ja toimiva ratkaisu. Extra etu metallikoukkuihin verrattuna on että ne eivät kolhi / kolise. Muutama heikkous HD:llä normaalissa kiinnitysköysikäytössä kuitenkin on:

Maahantuojakin suosittelee että sellaisissa paikoissa joissa koukku voi joutua sivuttaisvääntöön (esim metallikoukkuja samassa kiinitysrenkaassa / ahdas kiinnitysrengas / rengas niin lähellä laiturin pintaa että koukku vääntyy laituria vasten), koukun jatkeena käytetään n. 50 cm pituista liinaa. Itse ostin valmistajan omia liinoja kaksi kunnes keksin pätkäistä tavallisesta kiinnitysköydestä toiset kaksi. Nämä köydet / liinat ovat olleet käteviä monessa tilanteessa, niillä HD:t saa myös pollarin tai puun ympärille. Toinen lievä varaus on että mekanismin aukeaminen takkuaa aina joskus, mutta sen kanssa pystyy hyvin elämään systeemin edut huomioiden. Kolmas huono puoli on, että tottumaton ei välttämättä hoksaa miten koukku kiinnitetään, mikä tulee eteen kun joku avulias tulee rantautuessa ottamaan köysiä vastaan laiturilta.

Jos olet Uivaan menossa, siellä samainen kaveri on varmasti taas esittelemässä ja pääset itse kokeilemaan kiinnitystä ja irrotusta.

Lue lisää

Kaikkein tärkein asia esittämäni kysymyksen kannaltahan on se, että ensikiinnitys näppärästi onnistuu. Sen jälkeenhän on aikaa rauhassa laitella köydet haluamallaan tavalla, eli en taitaisi ihan ensihätään ostaa viittä hd-koukkua :) Mutta jos ymmärsin oikein, niin näkemyksesi mukaan se toimii, eli tuolla saisi vaivatta kiinni renkaasta, myös sellaisesta, joka makaa laiturilla tyhjänä?

17 taas kirjoitti:

Kaikkein tärkein asia esittämäni kysymyksen kannaltahan on se, että ensikiinnitys näppärästi onnistuu. Sen jälkeenhän on aikaa rauhassa laitella köydet haluamallaan tavalla, eli en taitaisi ihan ensihätään ostaa viittä hd-koukkua :) Mutta jos ymmärsin oikein, niin näkemyksesi mukaan se toimii, eli tuolla saisi vaivatta kiinni renkaasta, myös sellaisesta, joka makaa laiturilla tyhjänä?

Lue lisää

Ensi kiinnitys onnistuu helposti ja voimaa käyttämättä, tämä on minunkin mielestäni oleellista kun rantaudutaan varsinkinkin kovalla tuulella. Liioittelematta kolmen harjoittelukerran jälkeen 5-vuotias poikani on saanut HD:t kiinni 100% onnistumisprosentilla.

Trikki on vain siinä, että HD:tä ei "lyödä" kiinni samalla tavalla kuin palomiehenhakaa vaan "liu'utetaan" tietyssä kulmassa koukun ja liipasimen väliin. Ainoa temppu joka vaatii enemmän harjoittelua on HD:n kiinnitys veneestäkäsin 2 m pitkällä varrella laiturin kääntyilevään metallirenkaaseen. Siinä käy ainakin minulle helposti niin, että kiinnitysrengas vain kääntyy eikä koukku jää kiinni. Poijun tai muunlaisten laiturilla olevien kiinnityspisteiden kanssa tai silloin kun HD:n kiinnittää käsin eikä varrella kiinnitys on ainakin meidän miehistölle sanan mukaisesti lapsen leikkiä.

Jokisen Jussi kirjoitti:

Ensi kiinnitys onnistuu helposti ja voimaa käyttämättä, tämä on minunkin mielestäni oleellista kun rantaudutaan varsinkinkin kovalla tuulella. Liioittelematta kolmen harjoittelukerran jälkeen 5-vuotias poikani on saanut HD:t kiinni 100% onnistumisprosentilla.

Trikki on vain siinä, että HD:tä ei "lyödä" kiinni samalla tavalla kuin palomiehenhakaa vaan "liu'utetaan" tietyssä kulmassa koukun ja liipasimen väliin. Ainoa temppu joka vaatii enemmän harjoittelua on HD:n kiinnitys veneestäkäsin 2 m pitkällä varrella laiturin kääntyilevään metallirenkaaseen. Siinä käy ainakin minulle helposti niin, että kiinnitysrengas vain kääntyy eikä koukku jää kiinni. Poijun tai muunlaisten laiturilla olevien kiinnityspisteiden kanssa tai silloin kun HD:n kiinnittää käsin eikä varrella kiinnitys on ainakin meidän miehistölle sanan mukaisesti lapsen leikkiä.

Lue lisää

Nyt tuo sanomasi löikin sitten edellistä korvalle aika pahasti. Minä hain nimenomaan sellaista ratkaisua, jolla kohtalaisen kokematonkin gasti saisi veneestä käsin varmasti ja helposti koukun kiinni. Mieluiten jo silloin, kun laituriin on matkaa vielä metri.

En oikein näe rahanarvoista etua olevan saavutettavissa, jos se onnistuu vain ilman vartta. Veneestä ei yleensä yllä käsin siihen lenkkiin asti eli laiturille astuminen/hyppääminen vaaditaan ensin. Se taas on pieni lisäriski, etenkin jos laituri on liukas. Ja kyllä niitä kaiteeseenkompastumisia tai vaatteiden takertumisiakin on nähty.

17 sama kirjoitti:

Nyt tuo sanomasi löikin sitten edellistä korvalle aika pahasti. Minä hain nimenomaan sellaista ratkaisua, jolla kohtalaisen kokematonkin gasti saisi veneestä käsin varmasti ja helposti koukun kiinni. Mieluiten jo silloin, kun laituriin on matkaa vielä metri.

En oikein näe rahanarvoista etua olevan saavutettavissa, jos se onnistuu vain ilman vartta. Veneestä ei yleensä yllä käsin siihen lenkkiin asti eli laiturille astuminen/hyppääminen vaaditaan ensin. Se taas on pieni lisäriski, etenkin jos laituri on liukas. Ja kyllä niitä kaiteeseenkompastumisia tai vaatteiden takertumisiakin on nähty.

Lue lisää

Juu, juuri toi oli mun pointti. En hankkisi HD:tä vain sillä perusteella, että sen jälkeen ei gastin tarvitse hyppiä laiturille. Voi olla että harjoittelemalla alkaisi sujua, mutta kun olin itse mokannut viisi yritystä viidestä messuhallin kuivalla ja lämpimällä betonilattialla, en ole laskenut rantautumisia sen varaan että gasti koukkaa HD:n laiturin heiluvaan metallirankaaseen. Mutta kuten sanottu, kokeile itse jos satut samoille veneilyaiheisille messuille HandyDuck esittelijän kanssa.

Jokisen Jussi kirjoitti:

Juu, juuri toi oli mun pointti. En hankkisi HD:tä vain sillä perusteella, että sen jälkeen ei gastin tarvitse hyppiä laiturille. Voi olla että harjoittelemalla alkaisi sujua, mutta kun olin itse mokannut viisi yritystä viidestä messuhallin kuivalla ja lämpimällä betonilattialla, en ole laskenut rantautumisia sen varaan että gasti koukkaa HD:n laiturin heiluvaan metallirankaaseen. Mutta kuten sanottu, kokeile itse jos satut samoille veneilyaiheisille messuille HandyDuck esittelijän kanssa.

Lue lisää

Köysi kiinni veneen knaapiin ja gasti astuu laiturille ja kiraisee köyden pollariin. Paljon turvallisempaa toimia tukevalla laiturilla kuin kurotella veneen kannella. Kyllä olisi jännittävää, kun pitäisi saada koukku osumaan johonkin laiturin renkaaseen. Voi hyvä päivä, kun on tällaiset kiinnitystavat apinoitu jostakin laivapuolelta, missä tottakai kiinnitysköysi pitää kiristää laivan vinssillä. Siellä on laiturilla erikseen kaverit asettamassa köysisilmukan pollariin.

hiukan noita kovin monella esiintyneitä ongelmia lukollisten hakojen kanssa. Itse olen käyttänyt vain sellaista n. 15 vuotta. 1-2 kertaa on jäänyt lukittumatta (mikä itse asiassa johtui siitä, että itselläni olevassa mallissa on jostain syystä ilmeisesti ihan suunniteltuna ominaisuus, että sen voi "lukita auki"; en oikein käsitä miksi näin). Lisäksi hämmästyttävän usein on joutunut selittämään satunnaisgastille, miten se toimii (sitäkään en saata ymmärtää, minusta se on niin itsestäänselvä ja simppeli kapine :))

En halua kiistää noita ongelmakertomuksia, mutta ihmettelen. Olisikohan jotain virhettä ollut käyttötavoissa? Toisaalta tuo, että olen joutunut selittämään muille sen toimintaa, panee ajattelemaan, että ehkä kyse on vain jostain erosta tikapuuhermoston rakenteessa: toisille se on luonteva ja toisille ei.

Ja kun nyt tulin tuota ajatelleeksi, niin taitaahan sama juttu päteä aika moneen muuhunkin asiaan veneilyssä ja muussakin elämässä. Eri ihmisille ovat erilaiset tavat aivan saman asian tekemiseen luontaisia.

15 kirjoitti:

hiukan noita kovin monella esiintyneitä ongelmia lukollisten hakojen kanssa. Itse olen käyttänyt vain sellaista n. 15 vuotta. 1-2 kertaa on jäänyt lukittumatta (mikä itse asiassa johtui siitä, että itselläni olevassa mallissa on jostain syystä ilmeisesti ihan suunniteltuna ominaisuus, että sen voi "lukita auki"; en oikein käsitä miksi näin). Lisäksi hämmästyttävän usein on joutunut selittämään satunnaisgastille, miten se toimii (sitäkään en saata ymmärtää, minusta se on niin itsestäänselvä ja simppeli kapine :))

En halua kiistää noita ongelmakertomuksia, mutta ihmettelen. Olisikohan jotain virhettä ollut käyttötavoissa? Toisaalta tuo, että olen joutunut selittämään muille sen toimintaa, panee ajattelemaan, että ehkä kyse on vain jostain erosta tikapuuhermoston rakenteessa: toisille se on luonteva ja toisille ei.

Ja kun nyt tulin tuota ajatelleeksi, niin taitaahan sama juttu päteä aika moneen muuhunkin asiaan veneilyssä ja muussakin elämässä. Eri ihmisille ovat erilaiset tavat aivan saman asian tekemiseen luontaisia.

Lue lisää

Handy duckista on 9 vuoden kokemus, sitä ennen pitempi kokemus lukittavasta. Ei senkään kanssa ollut mitään ongelmia. Koukkumallisessa arveluttaa se että poijuköysi pitää saada reilusti löysälle jotta haka lähtee irti. Lukittava oli sen mallinen että irtosi kiertoliikkeellä jos veto ei ollut kova, Handy duck puolestaan voi laukaista irti vaikka täydessä vedossa.

Pavariantti kirjoitti:

Handy duckista on 9 vuoden kokemus, sitä ennen pitempi kokemus lukittavasta. Ei senkään kanssa ollut mitään ongelmia. Koukkumallisessa arveluttaa se että poijuköysi pitää saada reilusti löysälle jotta haka lähtee irti. Lukittava oli sen mallinen että irtosi kiertoliikkeellä jos veto ei ollut kova, Handy duck puolestaan voi laukaista irti vaikka täydessä vedossa.

Lue lisää

Usein käy niin, että samassa poijussa on toinenkin vene ja tuulisella kelillä poiju on veden alla. Avohaalla kiinnittyessä irrottautuminen onnistuu siinäkin tilanteessa. Miten onnistuu HD:llä?

Pikku yllätyksiä poijuhakojen kanssa tulee, jos poijun lenkki on normaalia paksumpaa kamaa. Esimerkkinä vaikkapa Mhaminan länsisataman teräspoijut Pommernia lähimpänä olevassa ponttoonissa. Tavallinen poijukoukku ei ehkä mahdu tai mahtuu niin tiukasti, että sitä on vaikea saada irti. Joissakin poijuhaoissa, niin avomalleissa kuin lukittavissa, nielu on mielestäni aika pieni. Jotkut avohaat on tehty aika ohuesta (10mm) happoteräksestä ja ne eivät kestä oikenematta, jos vene on kookas ja tuuli kova. Kannattaa valita riittävän tukeva haka, että kestää oman veneen kuormituksen!

kun poiju veden alla kirjoitti:

Usein käy niin, että samassa poijussa on toinenkin vene ja tuulisella kelillä poiju on veden alla. Avohaalla kiinnittyessä irrottautuminen onnistuu siinäkin tilanteessa. Miten onnistuu HD:llä?

Pikku yllätyksiä poijuhakojen kanssa tulee, jos poijun lenkki on normaalia paksumpaa kamaa. Esimerkkinä vaikkapa Mhaminan länsisataman teräspoijut Pommernia lähimpänä olevassa ponttoonissa. Tavallinen poijukoukku ei ehkä mahdu tai mahtuu niin tiukasti, että sitä on vaikea saada irti. Joissakin poijuhaoissa, niin avomalleissa kuin lukittavissa, nielu on mielestäni aika pieni. Jotkut avohaat on tehty aika ohuesta (10mm) happoteräksestä ja ne eivät kestä oikenematta, jos vene on kookas ja tuuli kova. Kannattaa valita riittävän tukeva haka, että kestää oman veneen kuormituksen!

Lue lisää

HandyDuck:han irrotetaan niin että puoshaan koukku sihdataan HD:ssä olevaan reikään ja nykäistään, jolloin HD:n mekanismi aukeaa vaikka olisi veto päällä. HD:n reikä ei ole hirveän paljon isompi kuin puoshaan koukku eli jos poijun lenkki on veden alla ja siinä vielä pari poijuhakaa köysineen seassa niin voin kuvitella että reikään osuminen on haastavampaa. Meille sattui ko. tilanne tällä kaudella kerran, mutta siitä selvittittiin ettei vaimon ääni edes kohonnut. Joku neuvoi että HD:n laukaisureikään kannattaa virittää nippusiteestä 10 cm lenkki joka on sitten oleellisesti helpompi koukata kuin HD:n reikä. Toinen kertoi virittäneensä vastaavast lenkit oikein vaijerista kun nippusiteet tuppasivat katkeilemaan. Itse kuvittelen pärjäileväni vielä ilman ko lenkkejä.

Jokisen Jussi kirjoitti:

HandyDuck:han irrotetaan niin että puoshaan koukku sihdataan HD:ssä olevaan reikään ja nykäistään, jolloin HD:n mekanismi aukeaa vaikka olisi veto päällä. HD:n reikä ei ole hirveän paljon isompi kuin puoshaan koukku eli jos poijun lenkki on veden alla ja siinä vielä pari poijuhakaa köysineen seassa niin voin kuvitella että reikään osuminen on haastavampaa. Meille sattui ko. tilanne tällä kaudella kerran, mutta siitä selvittittiin ettei vaimon ääni edes kohonnut. Joku neuvoi että HD:n laukaisureikään kannattaa virittää nippusiteestä 10 cm lenkki joka on sitten oleellisesti helpompi koukata kuin HD:n reikä. Toinen kertoi virittäneensä vastaavast lenkit oikein vaijerista kun nippusiteet tuppasivat katkeilemaan. Itse kuvittelen pärjäileväni vielä ilman ko lenkkejä.

Lue lisää

Teoriassa sen reiän kautta voi virittää laukaisunarun joko läpijuoksevana tai lenkin kanssa. En tosin ole ikinä moista tehnyt. 9 vuotta, noin tuhat mailia kesässä ja en ole vielä joutunut ongelmalliseen tilanteeseen tuon poijuhaan irroituksen kanssa. No, koputellaan puuta, (sh)it happens, sanoo jenkki.

Teoriassa tuo Handy laukaisuköyden kanssa korvaa luonnonsatamissa kallion kiinnityslenkissä läpijuoksevalla köydellä tehdyn kiinnityksen. Mutta eipä vanha koira opi uusia temppuja, joten vanhalla tyylillä mennään. Kun köyden molemmat päät ovat kiinni veneessä niin ei tarvitse hyppiä kalliolle tuulen kääntyessä aamuyöllä vastarannaksi, vaikka ei olisikaan handy duckkia.

Vene ei ole laiturissa vaan poijussa ja purjein lähdettäessä Duck on helpoin. Salpahakakin menettelee mutta koukkumallin kanssa pitäisi ennen lähtöä virittää keulasta poijuun toinen köysi ja ottaa haka pois. No, mahdollistahan sekin on, kuten on mahdollista tulla toimeen ilman poijuhakaakin.

Pavariantti kirjoitti:

Teoriassa sen reiän kautta voi virittää laukaisunarun joko läpijuoksevana tai lenkin kanssa. En tosin ole ikinä moista tehnyt. 9 vuotta, noin tuhat mailia kesässä ja en ole vielä joutunut ongelmalliseen tilanteeseen tuon poijuhaan irroituksen kanssa. No, koputellaan puuta, (sh)it happens, sanoo jenkki.

Teoriassa tuo Handy laukaisuköyden kanssa korvaa luonnonsatamissa kallion kiinnityslenkissä läpijuoksevalla köydellä tehdyn kiinnityksen. Mutta eipä vanha koira opi uusia temppuja, joten vanhalla tyylillä mennään. Kun köyden molemmat päät ovat kiinni veneessä niin ei tarvitse hyppiä kalliolle tuulen kääntyessä aamuyöllä vastarannaksi, vaikka ei olisikaan handy duckkia.

Lue lisää

Mutta Handy Duck on turha keksintö. Kiinnitys poijuun tai laiturin lenkkiin onnistuu kuten millä tahansa. Yleesähän jo pelkästään paikka valitaan niin, että siihen on helppo mennä (jos vain mahdollista). Olennaisempaa on koukun irroittaminen. Mitä nyt muistelee viimekesän Handy Duck käyttäjien irroituksia, useimmilla näyttää olevan vaikeaa osua irroitusreikään jopa aivan tyynessä. Saati jos tulee ja on pientä aallokkoa. Lisäksi jos poiju on niin upoksissa, että et edes näe koko Handy Duckia. Lisäksi, kaienlaisten lisälenkkien virittäminen on kivaa, mutta samalla lisäääntyy riski, että lenkki jää kiinni naapurin asialliseen poijuhakaan ja ankka irtoaa jo naapurin lähtiessä. Mutta eihän tämä minua haittaa ja jokainen saa käyttää minkälaista poijuhakaa vain. Avokoukku riittävän pitkällä varella on kuitenkin peräkiinnitykseen paras.

Turhuudesta vielä sen verran, että taisipa olla niin, että aluksi keksittiin Handy Hook, mutta firma meni konkurssiin ja patentti jäi sinne. Piti sitten tehdä uusi keksintö, Handu Duck.

sanotte. kirjoitti:

Mutta Handy Duck on turha keksintö. Kiinnitys poijuun tai laiturin lenkkiin onnistuu kuten millä tahansa. Yleesähän jo pelkästään paikka valitaan niin, että siihen on helppo mennä (jos vain mahdollista). Olennaisempaa on koukun irroittaminen. Mitä nyt muistelee viimekesän Handy Duck käyttäjien irroituksia, useimmilla näyttää olevan vaikeaa osua irroitusreikään jopa aivan tyynessä. Saati jos tulee ja on pientä aallokkoa. Lisäksi jos poiju on niin upoksissa, että et edes näe koko Handy Duckia. Lisäksi, kaienlaisten lisälenkkien virittäminen on kivaa, mutta samalla lisäääntyy riski, että lenkki jää kiinni naapurin asialliseen poijuhakaan ja ankka irtoaa jo naapurin lähtiessä. Mutta eihän tämä minua haittaa ja jokainen saa käyttää minkälaista poijuhakaa vain. Avokoukku riittävän pitkällä varella on kuitenkin peräkiinnitykseen paras.

Turhuudesta vielä sen verran, että taisipa olla niin, että aluksi keksittiin Handy Hook, mutta firma meni konkurssiin ja patentti jäi sinne. Piti sitten tehdä uusi keksintö, Handu Duck.

Lue lisää

On totta että ennen Duckia oli Handy Hook. Sitä keltaista Hookia edelsi rosterinen Hook. Molemmat hyviä, mutta toki ongelmia oli joitakin. Rosterinen oli aika kallis ja siinä oli varsi joka saattoi joissakin tilanteissa vääntyä (meillä ei niin käynyt). Keltaisessa oli ongelmia hieman kahvan liimauksessa. Idea kuitenkin oli hyvä molemmissa. Meillä on ollut "testikäytössä" kaikki versiot. Handy Duck näistä kuitenkin ylivoimaisesti paras. Yksi on meillä hajonnut siten että laiturin reunan päällä oli 2"X4", johon kärki jäi jumiin. Tämän voi välttää laittamalla kärjen ylöspäin jos näyttää siltä että tälläinen riski on. Me käytetään duckia keulassa ja perässä. Harvemmin on tilanne että ollaan yritetty kannelta keulaa koukkaista duckilla, toki jos laittaa sellaisen mihin osuu (sellainen mikä on valmiiksi tyrkyllä), niin mikä ettei. Varmasti herää kysymys minun intresseistä kehua tuotetta tällä palstalla. Taloudellista intressia ei ole koskaan ollut ja nyt tuote on myyty ruotsalaisille (muutama vuosi sitten). Tuote on ainakin meidän mielestä niin hyvä että sitä voi vaan suositella! Jos yksikin reissu jää peruuntumatta sen ansiosta että vaimon ei tarvitse näitä lähtöjä ja laituriin ajoja pelätä, lienee silloin hyvä tuote!
Hyviä tuulia loppukaudelle!

Mitä enemmän liikkuvia osia ,jousi tai pistoolihakoja ,sitä enemmän vikamahdollisuuksia.Porkkala Marinassa petti hitsaussauma ja se teki ylimääräistä ohjelmaa.Seuraavilta venemessuilta hommaan yksinkertaisen venehaan,eli koukun!Ei tarvitse miettä kestääkö hitsaukset!!

Avokoukunkin kanssa on nähty ongelmanpoikasia irroituksessa. Toinen vene voi pyöräyttää kiinnittyessään poijua puoli kierrosta, jolloin avohaan varsi jää poijulenkin sisäpuolelle ja koukku pitää saada pujotettua lenkin läpi irti. Jos lenkki on väljä, eivätkä toiset poijuhaat likistä, ei ongelmaa tietenkään ole, mutta yleensähän tilanteet syntyvät juuri siinä vähän kovemmassa kelissä. Eli mikään ei ole idioottivarmaa.

on nähty kirjoitti:

Avokoukunkin kanssa on nähty ongelmanpoikasia irroituksessa. Toinen vene voi pyöräyttää kiinnittyessään poijua puoli kierrosta, jolloin avohaan varsi jää poijulenkin sisäpuolelle ja koukku pitää saada pujotettua lenkin läpi irti. Jos lenkki on väljä, eivätkä toiset poijuhaat likistä, ei ongelmaa tietenkään ole, mutta yleensähän tilanteet syntyvät juuri siinä vähän kovemmassa kelissä. Eli mikään ei ole idioottivarmaa.

Lue lisää

Itse uskon avokoukkuun. Toki senkin kanssa on joskus ongelmia, mutta ei siitä nyt enempää...
Pari vuotta sitten olin kaverin veneellä pitämässä kurssia ja laiturista lähtiessä yksi oppilas säikähti, että mitä hän nyt teki väärin, kun poijiuhaka hajosi.
Haka ei ollut vanha, eikä se ollut mallia Biltema. Se oli vaan huonosti tehty.
Edellisenä yönä oli vielä tuullut kohtalaisesti peränpuolelta. Onneksi se silloin vielä kesti.

Kuva poijuhaasta

Jonna____ kirjoitti:

Itse uskon avokoukkuun. Toki senkin kanssa on joskus ongelmia, mutta ei siitä nyt enempää...
Pari vuotta sitten olin kaverin veneellä pitämässä kurssia ja laiturista lähtiessä yksi oppilas säikähti, että mitä hän nyt teki väärin, kun poijiuhaka hajosi.
Haka ei ollut vanha, eikä se ollut mallia Biltema. Se oli vaan huonosti tehty.
Edellisenä yönä oli vielä tuullut kohtalaisesti peränpuolelta. Onneksi se silloin vielä kesti.

Kuva poijuhaasta

Lue lisää

Tänne ei näköjään pystynyt laittamaan linkkiä...
www piste it-apu piste fi kautta poijuhaka.jpg

Jonna______ kirjoitti:

Tänne ei näköjään pystynyt laittamaan linkkiä...
www piste it-apu piste fi kautta poijuhaka.jpg

Onpas onpas! Olikohan poijuköysi kiinnitetty oikein tuohon hakaan, eli siihen irronneeseen lenkkiin? Joskus näkee, että poijuköysi on kiinni poijuhaan varressa, jolloin epäilemättä käy juuri noin. Kun köysi on lenkissä (eli siinä pienemmässä, irronneessa osassa), veto tulee suoraan lenkkiin, joka sentään on melkoisen järeää tekoa.

12+16 kirjoitti:

Onpas onpas! Olikohan poijuköysi kiinnitetty oikein tuohon hakaan, eli siihen irronneeseen lenkkiin? Joskus näkee, että poijuköysi on kiinni poijuhaan varressa, jolloin epäilemättä käy juuri noin. Kun köysi on lenkissä (eli siinä pienemmässä, irronneessa osassa), veto tulee suoraan lenkkiin, joka sentään on melkoisen järeää tekoa.

Lue lisää

ohutta tavaraa johon ei kummoisia hitsejä edes saa. Omakin kuvan kaltainen haka on luokilla jäätyään kerran poijun taakse väärään suuntaan. Toimii vielä kuitenkin. Tästä keskustelusta viisastuneena taidan laittaa uuden toisen tyyppisen hankintaan. Sormivoimattomat miehistön jäsenet ovat muutaman kerran epäonnistuneet poijun nappaamisessa onneksi kuitenkin aina nolla tuulessa.

on aika kirjoitti:

ohutta tavaraa johon ei kummoisia hitsejä edes saa. Omakin kuvan kaltainen haka on luokilla jäätyään kerran poijun taakse väärään suuntaan. Toimii vielä kuitenkin. Tästä keskustelusta viisastuneena taidan laittaa uuden toisen tyyppisen hankintaan. Sormivoimattomat miehistön jäsenet ovat muutaman kerran epäonnistuneet poijun nappaamisessa onneksi kuitenkin aina nolla tuulessa.

Lue lisää

Aivan onnettomiakin rimpuloita poijuhakoja tehdään. Lisäksi tukevistakin, se kahdesta rinnakkain menevästä tangosta taivutettu, on ikävä. Paitsi että se leveänä vie epäsosiaalisen paljon tilaa poijulenkeistä, se myös varsin usein jää sinne lenkin takareunaan, eikä yleensä asetu poijuköyttä vetkuttamalla.

Oma poijuhakahankintani kauan sitten oli tyypillinen ostotilanne, ostaako hyvän ja halvan. Kun en kahta arvellut tarvitsevani päädyin siihen hyvään, joka onkin toiminut täysin ongelmitta. Taitaa olla samaa mallia jonkun edellisen kirjoittajan kanssa, siinä on aivan tarpeeton mahdollisuus lukita auki-asentoon.

kestää... kirjoitti:

Aivan onnettomiakin rimpuloita poijuhakoja tehdään. Lisäksi tukevistakin, se kahdesta rinnakkain menevästä tangosta taivutettu, on ikävä. Paitsi että se leveänä vie epäsosiaalisen paljon tilaa poijulenkeistä, se myös varsin usein jää sinne lenkin takareunaan, eikä yleensä asetu poijuköyttä vetkuttamalla.

Oma poijuhakahankintani kauan sitten oli tyypillinen ostotilanne, ostaako hyvän ja halvan. Kun en kahta arvellut tarvitsevani päädyin siihen hyvään, joka onkin toiminut täysin ongelmitta. Taitaa olla samaa mallia jonkun edellisen kirjoittajan kanssa, siinä on aivan tarpeeton mahdollisuus lukita auki-asentoon.

Lue lisää

Kun kuvankin jaksoi aukaista, sehän olikin juuri se leveä "pukinsorkka"-malli. Kestäisi muuten, mutta jää niin usein väännöksiin poijulenkeissä, että sitten repeääkin noin. Periaatteessahan hitsaukselle ei pitäisi tulla suurta rasitusta normaalista köyden vedosta.

toi juuri kirjoitti:

Kun kuvankin jaksoi aukaista, sehän olikin juuri se leveä "pukinsorkka"-malli. Kestäisi muuten, mutta jää niin usein väännöksiin poijulenkeissä, että sitten repeääkin noin. Periaatteessahan hitsaukselle ei pitäisi tulla suurta rasitusta normaalista köyden vedosta.

Lue lisää

Tarkistin oman samanlaisen pukinsorkkahaan. Siinä on myös toisen sorkan hitsauksissa pieni repeämä. Täytyykin vaihtaa avohakaan ja heittää menemään kyseinen haka ennen syysmyrskyjä. Varmaankin vääntö rikkoo hitsisauman. Haka jumittuu tosi usein juuri vääntöasentoon.
JP

JP kirjoitti:

Tarkistin oman samanlaisen pukinsorkkahaan. Siinä on myös toisen sorkan hitsauksissa pieni repeämä. Täytyykin vaihtaa avohakaan ja heittää menemään kyseinen haka ennen syysmyrskyjä. Varmaankin vääntö rikkoo hitsisauman. Haka jumittuu tosi usein juuri vääntöasentoon.
JP

Lue lisää

Itelläni on MH-Metallin valmistama lukittuva haka. Juuri koskaan ei ole ollut murheita ja on kahvamalinsa ansiosta suhteellisen kevyt käyttääkin. Eikä jää irrotettaessa jumiin, koska irtoaa viimeistään "pyöräyttämällä" pituusakselin ympäri.

Minulla on henkilökohtainen kokemus HD:stä vain tältä kesältä. Kun kovistelin HD:n kehittäjää helmikuun venemessuilla, hän kertoi käyttäneensä viimeiset 11 vuotta samoja koukkuja veneensä vakituiseen kiinnitämiseen. Tämä sai osaltaan minut valitsemaan nimenomaan HD:n.

Ostimme HD:n vuosi sitten uivasta ja vasta tänä kesänä sitä on käytetty pojuun kiinnittyessä jatkuvasti. Viime viikonloppuna sivutuuli 5-6m/s ja pieni aallokko. Toinen vene kiinittyi samaan poijuun ja käänsi vähän HD:ta seurauksella, että 1h kuluttua venemme peräköysi oli irti. Onneksi olimme paikalla eikä mitään päässyt sattumaan. Myyjä väitti erityisen hyväksi ominaisuudeki, että jää aina oikeaan asentoon, mutta koukun asento on siis syytä tarkistaa myös HD:n kohdalla. Itsekin epäilen muovin kestävyyttä 9 tonnin veneen kiinnitykseen jo aiemmin.
Kiinittäminen ja irrottaminen on ollut helppoa ja pitkä varsi etenkin on mukava kun on itse lyhyt ja paatti aika korkea.

Minulta hajosi HD haka muutaman vuoden jälkeen kun se oli kiinnittynyt poijuun ja poiju pyörähti (kuten usein käy) ja hakaan kohdistui sivuttaine veto hetken. Sain messuilla ilmaiseksi uuden tilalle, kun kerroin asisat ruotsalaiselle myyjälle.

Miten löysällä pidät peräköyttä, jos koukku pääsee irti? Minä olen ainakin tottunut siihen, että peräköysi vedetään niin tiukalle, että poiju melkein makaa kyljellään. Muutenhan keula voi hakata laituriin.

Missä tilanteessa tappimalli on jumittanut?

15 kirjoitti:

Miten löysällä pidät peräköyttä, jos koukku pääsee irti? Minä olen ainakin tottunut siihen, että peräköysi vedetään niin tiukalle, että poiju melkein makaa kyljellään. Muutenhan keula voi hakata laituriin.

Missä tilanteessa tappimalli on jumittanut?

Lue lisää

En vedä poijua tiukaksi, jollei tuule kovaa. Muuten saa vene elää ja köydet olla löysänä. Mukavampaa kellumista ja naapurin helpompi lähteä ja tulla. Ei köydet vingu myöskään. Silloin joskus jos naapuri riuhtoo lähtiessä poijua varomattomasti, voi koukku irrota. Tappimalli jumittaa, kun toinen poijuhaka kiilautuu sitä vasten. Itse tappi liikkuu, mutta massiivista hakaa on mahdoton saada toisen venehaan painaessa irti sen alta. Johtunee väännöstä. Tähän auttaisi, jos ihmiset eivät vetäisi niitä peräköysiään tarpeettoman tiukalle.

15 kirjoitti:

Miten löysällä pidät peräköyttä, jos koukku pääsee irti? Minä olen ainakin tottunut siihen, että peräköysi vedetään niin tiukalle, että poiju melkein makaa kyljellään. Muutenhan keula voi hakata laituriin.

Missä tilanteessa tappimalli on jumittanut?

Lue lisää

..ennemmin tai myöhemmin. Ihmettelen usein sitä, miksi samaan poijuun tulija haluaa vinssata omalla poijuköydellään poijun veden alle. Siinä se omakin köysi löystyy, keula voi osua maihin ja poijusta irrottautuminen hankaloituu.
Varmin tapa kiinnittyä on tehdä se ilman mitään koukkuja! Sitä tapaa joutuu kumminkin, ennemmin tai myöhemmin käyttämään. Tilanne tulee "pakollisena" eteen, kun ison kiinnityspoijun rengas onkin aivan liian paksu normaaleille avo- tms hakoille. Tällaisia poijuja on aika monessa vuorovesisatamassa, mutta myös Suomen rannikollakin (ÅCS:n eteläisin ponttooni on jo aikaisemmin mainittu tällä palstalla). Yksinpurjehtijana seilatessani arvostan myös sitä, että satamasta lähteminen on mahdollsimman helppoa ja turvallista. Se on omasta mielkestäni helpointa silloin, kun kaikki kiinnitysliinat ovat "juoksevina" (liinan kumpikin pää veneessä). Jos tuuli painaa sivulta, vaihdan luuvartin puoleiseen keulakiinnitykseen niin pitkän liinan, että voin vetää perän poijulle asti ennenkuin päästän keulan irti.

joskus tulee! kirjoitti:

..ennemmin tai myöhemmin. Ihmettelen usein sitä, miksi samaan poijuun tulija haluaa vinssata omalla poijuköydellään poijun veden alle. Siinä se omakin köysi löystyy, keula voi osua maihin ja poijusta irrottautuminen hankaloituu.
Varmin tapa kiinnittyä on tehdä se ilman mitään koukkuja! Sitä tapaa joutuu kumminkin, ennemmin tai myöhemmin käyttämään. Tilanne tulee "pakollisena" eteen, kun ison kiinnityspoijun rengas onkin aivan liian paksu normaaleille avo- tms hakoille. Tällaisia poijuja on aika monessa vuorovesisatamassa, mutta myös Suomen rannikollakin (ÅCS:n eteläisin ponttooni on jo aikaisemmin mainittu tällä palstalla). Yksinpurjehtijana seilatessani arvostan myös sitä, että satamasta lähteminen on mahdollsimman helppoa ja turvallista. Se on omasta mielkestäni helpointa silloin, kun kaikki kiinnitysliinat ovat "juoksevina" (liinan kumpikin pää veneessä). Jos tuuli painaa sivulta, vaihdan luuvartin puoleiseen keulakiinnitykseen niin pitkän liinan, että voin vetää perän poijulle asti ennenkuin päästän keulan irti.

Lue lisää

Poijuongelmia tulee lähinnä silloin jos samassa poijussa on kovin erikokoisia veneitä. Ison veneen takakiinnitys on kiristettävä usein niin tiukalle että poiju on lähes upoksissa. Jos se sitten lähtee liikkeelle ennen viereistä pientä venettä, pienen veneen köydet ja varsinkin liinat kiristyvät niin tiukkaan että niitä on vaikea saada irti ja täytyy jopa epäillä sen knaapien kiinnityksen kestävyyttä. Tuon mainitsemasi "juoksevuuden" kannalta märkä liina on huono, siksi käytän vain köysiä jotka on paljon helpompi vetää silmukoiden läpi.

guuni90 kirjoitti:

En vedä poijua tiukaksi, jollei tuule kovaa. Muuten saa vene elää ja köydet olla löysänä. Mukavampaa kellumista ja naapurin helpompi lähteä ja tulla. Ei köydet vingu myöskään. Silloin joskus jos naapuri riuhtoo lähtiessä poijua varomattomasti, voi koukku irrota. Tappimalli jumittaa, kun toinen poijuhaka kiilautuu sitä vasten. Itse tappi liikkuu, mutta massiivista hakaa on mahdoton saada toisen venehaan painaessa irti sen alta. Johtunee väännöstä. Tähän auttaisi, jos ihmiset eivät vetäisi niitä peräköysiään tarpeettoman tiukalle.

Lue lisää

satamassa on sen verran aallokkoa, joko luontaisesti tai peräaaltojen vuoksi, että löysäksi jätetty peräköysi johtaa väistämättä keulan hakkautumiseen.

23 kirjoitti:

satamassa on sen verran aallokkoa, joko luontaisesti tai peräaaltojen vuoksi, että löysäksi jätetty peräköysi johtaa väistämättä keulan hakkautumiseen.

Minä edän poijuköyden aina aallokoista tai tuulista riippumatta ainakin niin kireälle, ettei se kalasta kaikkea pinnalla kelluvaa roskaa ja levää. kireäkään poijuköysi ei koskaan nyi kiinnityksiä, koska poiju itse on hyvin tehokas joustin, ellei se ole tilavuudeltaan olematon.

s411 kirjoitti:

Poijuongelmia tulee lähinnä silloin jos samassa poijussa on kovin erikokoisia veneitä. Ison veneen takakiinnitys on kiristettävä usein niin tiukalle että poiju on lähes upoksissa. Jos se sitten lähtee liikkeelle ennen viereistä pientä venettä, pienen veneen köydet ja varsinkin liinat kiristyvät niin tiukkaan että niitä on vaikea saada irti ja täytyy jopa epäillä sen knaapien kiinnityksen kestävyyttä. Tuon mainitsemasi "juoksevuuden" kannalta märkä liina on huono, siksi käytän vain köysiä jotka on paljon helpompi vetää silmukoiden läpi.

Lue lisää

Luulen, että sekosit luulemaan liinaa litteäksi "ankaroliinaksi" (jollaisesta olen luopunut jo kauan sitten). Tarkoitin tässä liinalla kiinnitysköyttä yleensä. Normaalit keulaköyteni ovat 21mm läpimittaista tarzania, joka kyllä liukuu laiturin kiinnitysrenkaissa tai tolpissa ihan vaivatta. Jos tarvitsen pitempää juoksevaa liinaa, käytän yleensä vanhaa spinnufalliani (joka on 16mm läpimittaista falliliinaa, pituus 35m). Olen pahoillani, kun epähuomiossa käytin vanhentunutta (?) termiä.

Ehkä itse olen niin vanha, että vieläkin käsitän liinan tarkoittavan erilaisia naruja yleisesti: lippuliina, luotiliina, kiinnitysliina, ankkuriliina. Varmaankin ruotsalainen ankkurinauhaksi tarkoitettu "Ankarolina" on nykyslangissa muuttanut liinan tarkoittamaan litteää nauhaa. Ainakin ruotsin- ja engl.kielissä liina (lina, line) tarkoittaa yhä myös muuta kuin litteää "ankaroliinaa". Luulen, että englesmannit voivat puhua liinasta jopa silloin kun tarkoittavat laivan kiinnitysvaijereita.

liina vs. köysi kirjoitti:

Luulen, että sekosit luulemaan liinaa litteäksi "ankaroliinaksi" (jollaisesta olen luopunut jo kauan sitten). Tarkoitin tässä liinalla kiinnitysköyttä yleensä. Normaalit keulaköyteni ovat 21mm läpimittaista tarzania, joka kyllä liukuu laiturin kiinnitysrenkaissa tai tolpissa ihan vaivatta. Jos tarvitsen pitempää juoksevaa liinaa, käytän yleensä vanhaa spinnufalliani (joka on 16mm läpimittaista falliliinaa, pituus 35m). Olen pahoillani, kun epähuomiossa käytin vanhentunutta (?) termiä.

Ehkä itse olen niin vanha, että vieläkin käsitän liinan tarkoittavan erilaisia naruja yleisesti: lippuliina, luotiliina, kiinnitysliina, ankkuriliina. Varmaankin ruotsalainen ankkurinauhaksi tarkoitettu "Ankarolina" on nykyslangissa muuttanut liinan tarkoittamaan litteää nauhaa. Ainakin ruotsin- ja engl.kielissä liina (lina, line) tarkoittaa yhä myös muuta kuin litteää "ankaroliinaa". Luulen, että englesmannit voivat puhua liinasta jopa silloin kun tarkoittavat laivan kiinnitysvaijereita.

Lue lisää

on esimerkki "purjehdusslangin" ja yleiskielen erosta. Suomen yleiskielessähän "liina" on aina tarkoittanut jonkinkokoista yleensä kankaasta tehtyä kappaletta, esim. pöytäliina, nenäliina, esiliina. Sekä englannissa että ruotsissa taas käytetään noista aivan toisenlaisia sanoja, joilla on täysin erilainen etymologia. En tiedä, minkälainen etymologinen polku on suomessa tuon muuttanut; yksi selitys voisi olla siinä, että pellava on ruotsiksi "linne", viroksi "lina", englanniksi "linen" ja latinaksi "linum"; ehkä pellavakangasta tarkoittanut sana on levinnyt tarkoittamaan kaikenlaisista kankaista tehtyjä liinoja.

Minäkin tulkitsin sinun puhuvan ankaroliinan kaltaisesta; en muista ikinä kuulleeni suomenkielisen puhujan käyttävän narusta tai köydestä sanaa "liina" muuten kuin "heittoliinasta" puhuttaessa. Tunnen kyllä tuon merkityksen, mutta määrittelisin sen itsekin vanhentuneeksi.

Miten iso vene sinulla muuten on, jos käytät 21 mm köysiä?

27 kirjoitti:

on esimerkki "purjehdusslangin" ja yleiskielen erosta. Suomen yleiskielessähän "liina" on aina tarkoittanut jonkinkokoista yleensä kankaasta tehtyä kappaletta, esim. pöytäliina, nenäliina, esiliina. Sekä englannissa että ruotsissa taas käytetään noista aivan toisenlaisia sanoja, joilla on täysin erilainen etymologia. En tiedä, minkälainen etymologinen polku on suomessa tuon muuttanut; yksi selitys voisi olla siinä, että pellava on ruotsiksi "linne", viroksi "lina", englanniksi "linen" ja latinaksi "linum"; ehkä pellavakangasta tarkoittanut sana on levinnyt tarkoittamaan kaikenlaisista kankaista tehtyjä liinoja.

Minäkin tulkitsin sinun puhuvan ankaroliinan kaltaisesta; en muista ikinä kuulleeni suomenkielisen puhujan käyttävän narusta tai köydestä sanaa "liina" muuten kuin "heittoliinasta" puhuttaessa. Tunnen kyllä tuon merkityksen, mutta määrittelisin sen itsekin vanhentuneeksi.

Miten iso vene sinulla muuten on, jos käytät 21 mm köysiä?

Lue lisää

Ehkö joku vielä muistaa ajan jolloin autoissa oli jarruhihnat; jarrukenkien asbestipunosnauhasta valmistetut, vaihdettavat kitkapinnat.

27 kirjoitti:

on esimerkki "purjehdusslangin" ja yleiskielen erosta. Suomen yleiskielessähän "liina" on aina tarkoittanut jonkinkokoista yleensä kankaasta tehtyä kappaletta, esim. pöytäliina, nenäliina, esiliina. Sekä englannissa että ruotsissa taas käytetään noista aivan toisenlaisia sanoja, joilla on täysin erilainen etymologia. En tiedä, minkälainen etymologinen polku on suomessa tuon muuttanut; yksi selitys voisi olla siinä, että pellava on ruotsiksi "linne", viroksi "lina", englanniksi "linen" ja latinaksi "linum"; ehkä pellavakangasta tarkoittanut sana on levinnyt tarkoittamaan kaikenlaisista kankaista tehtyjä liinoja.

Minäkin tulkitsin sinun puhuvan ankaroliinan kaltaisesta; en muista ikinä kuulleeni suomenkielisen puhujan käyttävän narusta tai köydestä sanaa "liina" muuten kuin "heittoliinasta" puhuttaessa. Tunnen kyllä tuon merkityksen, mutta määrittelisin sen itsekin vanhentuneeksi.

Miten iso vene sinulla muuten on, jos käytät 21 mm köysiä?

Lue lisää

että liina tarkoittaa paitsi mainitsemiasi pellavaisia pöytä- yms liinoja myös narua/nuoraa. Varmaankin netistä löytyisi merisanasto, jos liinan etymologia kiinnostaa. Hyvä sentään, että hyväksyt heittoliinan. Mutta saivartelu sikseen...
Käytän yleensä melko tukevia kiinnitysköysiä, joihin olen päätynyt omien kokemusteni perusteella. Ohuemmat köydet kuluivat yllättävän nopeasti melko vähäisestäkin hankauksesta niin, että niiden vetolujuus alkoi arveluttaa. Kumijoustimistakin olen luopunut, kun ne pakkasivat katkeilemaan eivätkä aina olleet oikeilla kohdilla erilaisissa satamissa. Paksu, joustava köysi on minusta kaikin puolin mukavampi ja turvallisempi. Veneeni on 12 tn painoinen ja kaikki knaapit ja klyyssit on mitoitettu paksuille köysille.

27 kirjoitti:

on esimerkki "purjehdusslangin" ja yleiskielen erosta. Suomen yleiskielessähän "liina" on aina tarkoittanut jonkinkokoista yleensä kankaasta tehtyä kappaletta, esim. pöytäliina, nenäliina, esiliina. Sekä englannissa että ruotsissa taas käytetään noista aivan toisenlaisia sanoja, joilla on täysin erilainen etymologia. En tiedä, minkälainen etymologinen polku on suomessa tuon muuttanut; yksi selitys voisi olla siinä, että pellava on ruotsiksi "linne", viroksi "lina", englanniksi "linen" ja latinaksi "linum"; ehkä pellavakangasta tarkoittanut sana on levinnyt tarkoittamaan kaikenlaisista kankaista tehtyjä liinoja.

Minäkin tulkitsin sinun puhuvan ankaroliinan kaltaisesta; en muista ikinä kuulleeni suomenkielisen puhujan käyttävän narusta tai köydestä sanaa "liina" muuten kuin "heittoliinasta" puhuttaessa. Tunnen kyllä tuon merkityksen, mutta määrittelisin sen itsekin vanhentuneeksi.

Miten iso vene sinulla muuten on, jos käytät 21 mm köysiä?

Lue lisää

(merenkulku) alle 3 cm läpimittainen punottu tai palmikoitu nuora

kertoo myös, kirjoitti:

että liina tarkoittaa paitsi mainitsemiasi pellavaisia pöytä- yms liinoja myös narua/nuoraa. Varmaankin netistä löytyisi merisanasto, jos liinan etymologia kiinnostaa. Hyvä sentään, että hyväksyt heittoliinan. Mutta saivartelu sikseen...
Käytän yleensä melko tukevia kiinnitysköysiä, joihin olen päätynyt omien kokemusteni perusteella. Ohuemmat köydet kuluivat yllättävän nopeasti melko vähäisestäkin hankauksesta niin, että niiden vetolujuus alkoi arveluttaa. Kumijoustimistakin olen luopunut, kun ne pakkasivat katkeilemaan eivätkä aina olleet oikeilla kohdilla erilaisissa satamissa. Paksu, joustava köysi on minusta kaikin puolin mukavampi ja turvallisempi. Veneeni on 12 tn painoinen ja kaikki knaapit ja klyyssit on mitoitettu paksuille köysille.

Lue lisää

Ajattelinkin, että epätavallisen painava täytyy olla. Ihan järkevänoloinen köysimitoitus tuon kokoiseen.

Eihän tuossa "merisanaston etymologiassa" mitään epäselvää ollutkaan (englanninkielen "line" sen paljastaa aivan suoraan); kiinnostavaa oli sensijaan pohtia, miksi juuri suomenkielessä "liina" tarkoittaa yleensä muuta kuin jotain narua tms. Uskaltaisin olla aika varma, että löysinkin oikean historian sanan merkitykselle.

kertoo myös, kirjoitti:

että liina tarkoittaa paitsi mainitsemiasi pellavaisia pöytä- yms liinoja myös narua/nuoraa. Varmaankin netistä löytyisi merisanasto, jos liinan etymologia kiinnostaa. Hyvä sentään, että hyväksyt heittoliinan. Mutta saivartelu sikseen...
Käytän yleensä melko tukevia kiinnitysköysiä, joihin olen päätynyt omien kokemusteni perusteella. Ohuemmat köydet kuluivat yllättävän nopeasti melko vähäisestäkin hankauksesta niin, että niiden vetolujuus alkoi arveluttaa. Kumijoustimistakin olen luopunut, kun ne pakkasivat katkeilemaan eivätkä aina olleet oikeilla kohdilla erilaisissa satamissa. Paksu, joustava köysi on minusta kaikin puolin mukavampi ja turvallisempi. Veneeni on 12 tn painoinen ja kaikki knaapit ja klyyssit on mitoitettu paksuille köysille.

Lue lisää

21 mm Tarzan on paksu, mutta ei varmasti joustava köysi ainakaan jos sitä nykii niinkin pieni vene kuin 12 tn, erikoinen köyden mitta muuten, yleensä nuo ovat 20 tai 22 mm paksuja. Tai joustaahan se, mutta sitten pitää jänneväliksi saada jotain muuta kuin keulakiinnityksen pari metriä.

Erikoista on yksinpurjehtijan mieltymys paksuihin poijuköysiin ilman kiinnitystä helpottavia varusteita, 12 tn veneessä on kuitenkin yleensä niin korkea varalaita että voin sieluni silmin kuvitella kun yksinpurjehtija sopivassa sivutuulessa yrittää ilman poijuhakaa pujotella 21 mm köyttä vedenpinnassa makaavan poijun lenkistä läpi. No, harjoitus tekee mestarin mutta onko pakko kerjätä verta nenästään?

Miten noin pienellä veneellä on saatu Forshedat katkeilemaan? Liian paljon kierroksia varmaankin jolloin pääsevät venymään liikaa?

Tai mikäs minä olen isompiani ihmettelemään, tuon kokoisilla en ole seilannu kuin vuokravenholla Välimerellä ja oma vene on lähes puolet tuota kevyempi. Jokainen taaplaa tyylillää, mitäpä se minulle kuuluu. Siltikin, ettei ole joustimia keulaköysissä ja poijuhaka on yksipurjehtijalle hankala varuste. Noita väitteitä en ihan purematta niele.

Jurristikko kirjoitti:

21 mm Tarzan on paksu, mutta ei varmasti joustava köysi ainakaan jos sitä nykii niinkin pieni vene kuin 12 tn, erikoinen köyden mitta muuten, yleensä nuo ovat 20 tai 22 mm paksuja. Tai joustaahan se, mutta sitten pitää jänneväliksi saada jotain muuta kuin keulakiinnityksen pari metriä.

Erikoista on yksinpurjehtijan mieltymys paksuihin poijuköysiin ilman kiinnitystä helpottavia varusteita, 12 tn veneessä on kuitenkin yleensä niin korkea varalaita että voin sieluni silmin kuvitella kun yksinpurjehtija sopivassa sivutuulessa yrittää ilman poijuhakaa pujotella 21 mm köyttä vedenpinnassa makaavan poijun lenkistä läpi. No, harjoitus tekee mestarin mutta onko pakko kerjätä verta nenästään?

Miten noin pienellä veneellä on saatu Forshedat katkeilemaan? Liian paljon kierroksia varmaankin jolloin pääsevät venymään liikaa?

Tai mikäs minä olen isompiani ihmettelemään, tuon kokoisilla en ole seilannu kuin vuokravenholla Välimerellä ja oma vene on lähes puolet tuota kevyempi. Jokainen taaplaa tyylillää, mitäpä se minulle kuuluu. Siltikin, ettei ole joustimia keulaköysissä ja poijuhaka on yksipurjehtijalle hankala varuste. Noita väitteitä en ihan purematta niele.

Lue lisää

Jokaisella on omat tapansa veneen kiinnityksessä, minulle ne ovat muotoutuneet yli 40 vuotta seilattuani - näistä vuosista muutama Välimerta kauempana. Kun aloitin seilaamisen, oli tapana laittaa paalusolmu myös poijuun. Se onnistui yhdellä kädellä samalla, kun vene liukui poijun ohi. Ehkä onnistuu vieläkin joten kuten, vaikka ei ole tullut treenattua. Nykyisin käytän avohakaa paitsi niissä isoissa poijuissa, joihin haka ei mahdu. Usein nämä isot poijut ovat sen verran korkeita, ettei laidan yli ulottumisessa ole erityisen suurta ongelmaa. Joskus käyn jollan kanssa laittamassa juoksevan köyden poijun silmän läpi ja otan avohaan kokonaan pois. Näin esim. silloin, kun matalapaine kovine tuulineen on lähestymässä. Avohaka ei kestä kovin kovaa vetoa. Sellainen 10mm paksuisesta tehty sopii pieneen veneeseen, koska vetolujuus ennen oikenemista lienee vain 500 kg luokkaa. Oma avohakani on 12mm paksuinen. En tiedä miten kovaa vetoa se kestäisi. Tietääkö joku avohakojen vetolujuuksia?

Välimerellä (kerroit seilanneesi siellä) ja muuallakin maailmassa ehkä kaikkein tavallisin kiinnittymistapa on muuten keula-ankkuri. Välimeren erityispiirre on laskea ankkuri keulasta ja kiinnittää perä kaijaan. Joka tapauksessa kannattaa laittaa maihin menevät köydet sen verran pitkiksi, että joustoa syntyy. Köysien joustavuuksissa on isoja eroja, kuten tietysti tiedät. Kumijoustimet eivät kokemukseni mukaan siedä montaakaan vuotta auringonpaistetta ilman haurastumista. Sitten ne vain rupeavat katkeilemaan ilman sen suurempaa kuormitusta.
Saat minun puolestani käyttää minkälaisia poijukoukkuja ja joustimia kuin haluat, kerroin vain omani. Kaikkien ei tietenkään tarvitse käyttää samoja tyylejä!
Jos satamassa on aallokkoa ja keulaköydet tempoilee kovasti, voi köysien ja kannen väliin laittaa fendarit (jos klyyssien ja knaapien välissä on tilaa). Kaikkiin hankauskohtiin kannattaa laittaa muoviletkun pätkät, joita on hyvä pitää veneessä mukana. Ne vaimentavat myös kitinän.

saat itse valita! kirjoitti:

Jokaisella on omat tapansa veneen kiinnityksessä, minulle ne ovat muotoutuneet yli 40 vuotta seilattuani - näistä vuosista muutama Välimerta kauempana. Kun aloitin seilaamisen, oli tapana laittaa paalusolmu myös poijuun. Se onnistui yhdellä kädellä samalla, kun vene liukui poijun ohi. Ehkä onnistuu vieläkin joten kuten, vaikka ei ole tullut treenattua. Nykyisin käytän avohakaa paitsi niissä isoissa poijuissa, joihin haka ei mahdu. Usein nämä isot poijut ovat sen verran korkeita, ettei laidan yli ulottumisessa ole erityisen suurta ongelmaa. Joskus käyn jollan kanssa laittamassa juoksevan köyden poijun silmän läpi ja otan avohaan kokonaan pois. Näin esim. silloin, kun matalapaine kovine tuulineen on lähestymässä. Avohaka ei kestä kovin kovaa vetoa. Sellainen 10mm paksuisesta tehty sopii pieneen veneeseen, koska vetolujuus ennen oikenemista lienee vain 500 kg luokkaa. Oma avohakani on 12mm paksuinen. En tiedä miten kovaa vetoa se kestäisi. Tietääkö joku avohakojen vetolujuuksia?

Välimerellä (kerroit seilanneesi siellä) ja muuallakin maailmassa ehkä kaikkein tavallisin kiinnittymistapa on muuten keula-ankkuri. Välimeren erityispiirre on laskea ankkuri keulasta ja kiinnittää perä kaijaan. Joka tapauksessa kannattaa laittaa maihin menevät köydet sen verran pitkiksi, että joustoa syntyy. Köysien joustavuuksissa on isoja eroja, kuten tietysti tiedät. Kumijoustimet eivät kokemukseni mukaan siedä montaakaan vuotta auringonpaistetta ilman haurastumista. Sitten ne vain rupeavat katkeilemaan ilman sen suurempaa kuormitusta.
Saat minun puolestani käyttää minkälaisia poijukoukkuja ja joustimia kuin haluat, kerroin vain omani. Kaikkien ei tietenkään tarvitse käyttää samoja tyylejä!
Jos satamassa on aallokkoa ja keulaköydet tempoilee kovasti, voi köysien ja kannen väliin laittaa fendarit (jos klyyssien ja knaapien välissä on tilaa). Kaikkiin hankauskohtiin kannattaa laittaa muoviletkun pätkät, joita on hyvä pitää veneessä mukana. Ne vaimentavat myös kitinän.

Lue lisää

Yksi kohta tuossa pisti silmään. Omassa veneessäni on tukevat ja hyvin pyöristetyt klyyssit keulassa, mutta vain harvoin ne ovat käytössä. Normaalisti köydet tulevat suoraan knaapeille. Klyyssi on useimmiten turha köyden kuluttaja ja kiinnitysköysien narinat tulevat siitä lähes sataprosenttisesti. Toisinaan tietysti pitää köysi saada parempaan kulmaan, jolloin klyyssitkin otetaan käyttöön, eli eivät ne pelkiä koristeita ole. Kiinnityksellä suoraan knaapiin vältetään samalla turhaa pujotusta ja pienennetään mahdollisuuksia sotkuihin. Jos siis hankautuminen varvaslistaan tms. syy ei vaadi kierrätystä klyyssin kautta, jättäkää ne käyttämättä.

Ja katsokaapa jostain oppaasta oikeaoppinen tapa kiinnittää köysi knaapiin. Keep-it-simple-stupid on erittäin hyvä periaate siinäkin, nopea kiinnittää ja helppo aukaista. Toisin tekemällä saa aikaan vain ähellystä irroittaessa vaativia köyden kiilautumisia.

Jurristikko kirjoitti:

21 mm Tarzan on paksu, mutta ei varmasti joustava köysi ainakaan jos sitä nykii niinkin pieni vene kuin 12 tn, erikoinen köyden mitta muuten, yleensä nuo ovat 20 tai 22 mm paksuja. Tai joustaahan se, mutta sitten pitää jänneväliksi saada jotain muuta kuin keulakiinnityksen pari metriä.

Erikoista on yksinpurjehtijan mieltymys paksuihin poijuköysiin ilman kiinnitystä helpottavia varusteita, 12 tn veneessä on kuitenkin yleensä niin korkea varalaita että voin sieluni silmin kuvitella kun yksinpurjehtija sopivassa sivutuulessa yrittää ilman poijuhakaa pujotella 21 mm köyttä vedenpinnassa makaavan poijun lenkistä läpi. No, harjoitus tekee mestarin mutta onko pakko kerjätä verta nenästään?

Miten noin pienellä veneellä on saatu Forshedat katkeilemaan? Liian paljon kierroksia varmaankin jolloin pääsevät venymään liikaa?

Tai mikäs minä olen isompiani ihmettelemään, tuon kokoisilla en ole seilannu kuin vuokravenholla Välimerellä ja oma vene on lähes puolet tuota kevyempi. Jokainen taaplaa tyylillää, mitäpä se minulle kuuluu. Siltikin, ettei ole joustimia keulaköysissä ja poijuhaka on yksipurjehtijalle hankala varuste. Noita väitteitä en ihan purematta niele.

Lue lisää

joka kiinnostanee ainakin nimimerkki jurristikkoa:
http://www.youtube.com/watch?v=CLBEAKsnvIw&NR=1

Eipä näy poijukoukkuja, ei lyhyitä kiinnitysköysiä eikä niitä joustimiakaan.

saat itse valita! kirjoitti:

Jokaisella on omat tapansa veneen kiinnityksessä, minulle ne ovat muotoutuneet yli 40 vuotta seilattuani - näistä vuosista muutama Välimerta kauempana. Kun aloitin seilaamisen, oli tapana laittaa paalusolmu myös poijuun. Se onnistui yhdellä kädellä samalla, kun vene liukui poijun ohi. Ehkä onnistuu vieläkin joten kuten, vaikka ei ole tullut treenattua. Nykyisin käytän avohakaa paitsi niissä isoissa poijuissa, joihin haka ei mahdu. Usein nämä isot poijut ovat sen verran korkeita, ettei laidan yli ulottumisessa ole erityisen suurta ongelmaa. Joskus käyn jollan kanssa laittamassa juoksevan köyden poijun silmän läpi ja otan avohaan kokonaan pois. Näin esim. silloin, kun matalapaine kovine tuulineen on lähestymässä. Avohaka ei kestä kovin kovaa vetoa. Sellainen 10mm paksuisesta tehty sopii pieneen veneeseen, koska vetolujuus ennen oikenemista lienee vain 500 kg luokkaa. Oma avohakani on 12mm paksuinen. En tiedä miten kovaa vetoa se kestäisi. Tietääkö joku avohakojen vetolujuuksia?

Välimerellä (kerroit seilanneesi siellä) ja muuallakin maailmassa ehkä kaikkein tavallisin kiinnittymistapa on muuten keula-ankkuri. Välimeren erityispiirre on laskea ankkuri keulasta ja kiinnittää perä kaijaan. Joka tapauksessa kannattaa laittaa maihin menevät köydet sen verran pitkiksi, että joustoa syntyy. Köysien joustavuuksissa on isoja eroja, kuten tietysti tiedät. Kumijoustimet eivät kokemukseni mukaan siedä montaakaan vuotta auringonpaistetta ilman haurastumista. Sitten ne vain rupeavat katkeilemaan ilman sen suurempaa kuormitusta.
Saat minun puolestani käyttää minkälaisia poijukoukkuja ja joustimia kuin haluat, kerroin vain omani. Kaikkien ei tietenkään tarvitse käyttää samoja tyylejä!
Jos satamassa on aallokkoa ja keulaköydet tempoilee kovasti, voi köysien ja kannen väliin laittaa fendarit (jos klyyssien ja knaapien välissä on tilaa). Kaikkiin hankauskohtiin kannattaa laittaa muoviletkun pätkät, joita on hyvä pitää veneessä mukana. Ne vaimentavat myös kitinän.

Lue lisää

Aika isot on poijut jos avohaka ei mahdu. Siinä kuitenkin kita on ihan toista luokkaa kuin lukittavissa. Ei ole tuota murhetta tullut kotimaassa eikä lähinaapureissakaan vielä vastaan, ei edes HDllä.

Eikä kumijoustimet ole ihan nopeasti haurastuneet, tosin suurimman osan ajasta säilytän niitä kannen alla. Ehkä tätä voivat kommentoida ne joilla on sellainen venepaikka että joustinköydet ovat kuukausikaupalla käytössä ja auringossa. Mikä on silloin niiden käyttöikä? Ehken siksi monetkäyttävät niitä metallisia vieterijoustimia vakipaikan kiinnityksessä.

Hienoa olisi nähdä tuo yhdellä kädellä tehty paalusolmu poijuköyteen rantautumismanööverin yhteydessä. Katoavaa kansanperinnettä yhtä kaikki, en ole moista temppua nähnyt enkä edes haaveile että osaisin sen tehdä. Hatunnoston arvoinen taito.

Siellä Välimerellä marinoissa oli yleensä se pohjasta ylös vedettävä köysi, jolla keula kiinnitettiin. Perä tietysti maihinpäin. Köysien joustavuuksissa on eroja, mutta tuo tarzan jonka mainitsit on aika tuttu eikä se juurikaan jousta.

Mukava kuulla juttuja isommiltakin meriltä ja kokeneemmilta kippareilta. Ehkä niistä joskus on vielä hyötyä.

Minulla avokoukku ja tappimalli olisivat olleet loistavia, mutta kummatkin törttöilevä toinen veneilijä on tuhonnut. Minun kohdalla suurin ongelma onkin toiset veneilijät, ei oikein uskalla ostaa uutta avokoukkaan vääntyneen tilalle, koska pelko on taas 30 eur menee taivaan tuuliin toisen törttöilyn takia. 10 euron poijuhaka claes ohlsonista viehättää, mutta arveluttaa kahden käden operaatiot, jos yhdelläkin pärjää kuten avokoukuilla..

opetusvideo kirjoitti:

joka kiinnostanee ainakin nimimerkki jurristikkoa:
http://www.youtube.com/watch?v=CLBEAKsnvIw&NR=1

Eipä näy poijukoukkuja, ei lyhyitä kiinnitysköysiä eikä niitä joustimiakaan.

Lue lisää

Aika onnetonta toimintaa. Kestää tavattoman kauan vaikka porukkaa on paljon. Tuo Med mooring on muuten kätevä systeemi

Jurristikko kirjoitti:

Aika isot on poijut jos avohaka ei mahdu. Siinä kuitenkin kita on ihan toista luokkaa kuin lukittavissa. Ei ole tuota murhetta tullut kotimaassa eikä lähinaapureissakaan vielä vastaan, ei edes HDllä.

Eikä kumijoustimet ole ihan nopeasti haurastuneet, tosin suurimman osan ajasta säilytän niitä kannen alla. Ehkä tätä voivat kommentoida ne joilla on sellainen venepaikka että joustinköydet ovat kuukausikaupalla käytössä ja auringossa. Mikä on silloin niiden käyttöikä? Ehken siksi monetkäyttävät niitä metallisia vieterijoustimia vakipaikan kiinnityksessä.

Hienoa olisi nähdä tuo yhdellä kädellä tehty paalusolmu poijuköyteen rantautumismanööverin yhteydessä. Katoavaa kansanperinnettä yhtä kaikki, en ole moista temppua nähnyt enkä edes haaveile että osaisin sen tehdä. Hatunnoston arvoinen taito.

Siellä Välimerellä marinoissa oli yleensä se pohjasta ylös vedettävä köysi, jolla keula kiinnitettiin. Perä tietysti maihinpäin. Köysien joustavuuksissa on eroja, mutta tuo tarzan jonka mainitsit on aika tuttu eikä se juurikaan jousta.

Mukava kuulla juttuja isommiltakin meriltä ja kokeneemmilta kippareilta. Ehkä niistä joskus on vielä hyötyä.

Lue lisää

>>kumijoustimet ole ihan nopeasti haurastuneet

Minulla on ainakin 15 vuotta olleet samat kumijoustimet. Koko kesän laituriköysissä kiinni, edelleen uuden veroiset toiminnaltaan. Ei haurastumisen jälkiä.

Ei korvaa tavallista poijuhakaa. Hiukankin vaikeassa kelissä tuon kanssa touhuaminen on liian hidasta. Läpivedetyn köyden kiinnittäminen heti knaapiin on vie oman aikansa. Kaksinkertainen köysimäärä juoksee ulos huonommin kuin yksinkertainen. Helpoissa olosuhteissa tulee useammin käytettyä, sillä pois lähteminen on helpompaa. Jos poiju jää lähelle veneen perää, tuolla on helppo pujottaa köysi poijuun ja ottaa poijukoukku pois. Se on mielestäni kiva lisä, muttei välttämätön.

Suunnilleen noin minäkin tuota videon perusteella arvioin. Onko käytännössä noin myös?

Minulla on samanlainen yli 20-30 vuoden takaa ja toimii edelleen ,se on jatkuvasti mulla pääkiinnityshaka.Tosin liipasimen muovitappi suoja on aikaa sitten tippunut.

Oikeat lentokoneetkin on metallia, eikö vaan. Tosin uuden polven hävittäjistä ja matkustakoneista jo suurin osa rakenteita on komposiittia.

ennen.rautaa kirjoitti:

Oikeat lentokoneetkin on metallia, eikö vaan. Tosin uuden polven hävittäjistä ja matkustakoneista jo suurin osa rakenteita on komposiittia.

Suurin osa on edelleen alumiinia

Arifinin 4 tn:n koukku.

Arifinin avohaka Classicille luvataan 5 tonnin vetolujuus: http://www.arifin.fi/?product=avohaka-classic-1000

Noita vahvistamattomia ei kannata käyttää kuin pienissä veneissä.

Vie ammattikouluun haponkestävää ne taivuttaa sulle just sellaisen kun haluat.Kannattaa muutenkin käyttää ak palveluita

Täällä on kehuttu ruotsalaista Hjertmasillakin myytävää hakaa sekä MH-metallin hakaa. Itselläni on ollut molemmat ja kummassakin oli lukkiutuvien varsihakojen tyyppiongelma. Kun samaan poijuun kiinnittyy useita veneitä, haka voi vääntyä. Kun varsi on vääntynyt, hakaa ei saa poijusta irti ilman työkaluja.
Avohaassa ei ole jumittumisen ongelmaa, mutta monissa on liian heikko vetulujuus. Ne oikenevat kovassa vedossa. Kun Arifin alkoi valmistaa "Classic 1000"-mallista vahvistettua avohakaa, hankin sellaisen ja olen edelleen tyytyväinen. Haka on kestänyt kaikenlaisissa tilanteissa, vaikka veneeni on purjehdusvarustuksessa 11 tn painoinen.

käyttökokemusta kirjoitti:

Täällä on kehuttu ruotsalaista Hjertmasillakin myytävää hakaa sekä MH-metallin hakaa. Itselläni on ollut molemmat ja kummassakin oli lukkiutuvien varsihakojen tyyppiongelma. Kun samaan poijuun kiinnittyy useita veneitä, haka voi vääntyä. Kun varsi on vääntynyt, hakaa ei saa poijusta irti ilman työkaluja.
Avohaassa ei ole jumittumisen ongelmaa, mutta monissa on liian heikko vetulujuus. Ne oikenevat kovassa vedossa. Kun Arifin alkoi valmistaa "Classic 1000"-mallista vahvistettua avohakaa, hankin sellaisen ja olen edelleen tyytyväinen. Haka on kestänyt kaikenlaisissa tilanteissa, vaikka veneeni on purjehdusvarustuksessa 11 tn painoinen.

Lue lisää

kerroppas tavallisen kiinnityshakan käyttäjälle että mitenkä Arifin mainoslause "Newton hoitaa homman" ominaisuus eroaa tavallisesta hakasta käytännössä?

"Avohaka pysyy poijussa kiinni luotettavasti: Veneestä tuleva veto kannattelee avohakaa ja pitää sen tiukasti poijussa, ja kun haka jää roikkumaan koukusta alaspäin, hoitaa Newton homman."

"...kun haka jää roikkumaan koukusta alaspäin, hoitaa Newton homman."
Viitataan Newtonin lakiin, painovoimaan. Köyden löystyessä 'Newton vetää' varren alas ja pitää koukun poijussa kiinni.

eli ei eroa normaalin avoinaisen poijuhaan toiminnasta :)