Minulla oli suhde mieheen, joka sanoi rakastavansa ja suunnitteli tulevaisuutta kanssani. Meillä oli yhdessä mukavaa ja tulimme hyvin juttuun. Itse olin todella sitoutunut ja hän täytti minun ajatukseni, pidin hänestä todella paljon jo. Seksi meillä ei heti sujunut mahtavasti, puhuttiin siitäkin, että onhan meillä aikaa opetella. Tuntui, ettei hän kuunneellut mitä oikeasti halusin ja hän oli sitä mieltä että naisen pitäisi itse hallikoida seksissä, minä taas että mies. Silti hän petti ja valehteli sen myötä asioitakin. Kun hän jäi kiinni, niin tein selväksi, että se oli sitten siinä, vaikka halusin jutella ja kysellä miksi niin tapahtui ja miksi hän valehteli (iso osa sisimmästä olisi halunnut olla hänen kanssaan, mutta tiesin etten voisi vaikka hän kysäisikin voisinko vielä luottaa häneen). No hän olikin sitten pettäjäkumppanin kimpussa ja saikin hänet itselleen, vaikka oli hänellekin valehdellut olevansa vapaa jne. Olimme jollain tapaa yhteydessä, olin luvannut hänelle yhden aineiston luettavaksi (pidin lupaukseni), toisaalta halusin sen lainata, jotta voin olla häneen yhteydessä jotenkin. Tapasimme sattumalta ja päädyimme hänen luo. Sen jälkeen hän oli yhteydessä kanssani jollain tasolla ja kyseli vihjailevasti että meistähän voisi tullakin jotain. Lopuksi hän kysyikin että voisimmeko olla yhdessä ja sen myötä muuttaa yhteen. En suostunut vaan kerroin etten pystyisi. Hän oli taustalla koko ajan sen 'pettäjänaisen' kanssa yhteydessä myös, vaikka puhui minulle ettei ole. Myönsi lopulta että on ja että välittää siitä naisesta. Sydämessäni tiedän että pidän hänestä vieläkin todella paljon. Nykyisin hän on yhdessä sen 'pettäjänaisen' kanssa virallisesti ja asuuvatkin yhdessä. Ennen sinne muuttamista hän kysyi minulta näin, miten paljon haluaisit olla vielä hänen kanssaan. Vastasin, että silloin kun olimme yhdessä halusin olla tosi paljon. En vastannut muuta. Oikeasti haluaisin olla, mutta tiedän vain etten pysty. Vieläkin ajattelen häntä todella paljon, vaikka tiedän hänen olevan todella petturi minua kohtaan ja oli ollut aiemmin muitakin kohtaan ja myös tässä nykysuhteessa yhteydessä ollut minuun. Millä tavoin te muut olette päässeet eroon tunteista sellaista ihmistä kohtaan, joka on tehnyt teille kurjasti ja elää jo uutta eloaan. En osaa käydä häntä kohtaan ns. vihan tunteita. En halua mitään vinoiluja tähän aiheeseen, vaan mietteitä muilta joilla ollut vastaavanlaista ongelmaa päästää irti (lakata tuntemasta toista kohtaan)?
Suhteen loppumisen jälkeen
iina99
1146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
juttu, joita ei voi pakottaa tietyyn suntaan meneväksi. Tunteet tulevat ja menevät ja jos ajatellaan, että sinulla on huone, jossa on erilaisia asioita ja tuntemuksia ja tunteita. Joskus ne jäävät pidemmäksi aikaa omaan huoneeseesi ja koet sen todella häiritsevänä. Yrität väksisin sulloa niitä ulos, mutta se ei onnistu, koska tunteet eivät kulje järjen tasolla. Kaikista parasta on se, että annat niiden olla. Anna niiden elää omaa elämäänsä. Ne haihtuvat jossain vaiheessa pois itsestään.