Mutta tässä nyt yliopistolain kielipykäliä:
1 § luettelee kaikki Suomen yliopistot
1) Helsingin yliopisto;
2) Joensuun yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Kuopion yliopisto;
5) Lapin yliopisto;
6) Oulun yliopisto;
7) Tampereen yliopisto;
8) Turun yliopisto;
9) Vaasan yliopisto;
10) Åbo Akademi;
11) Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu;
12) Tampereen teknillinen korkeakoulu;
13) Teknillinen korkeakoulu;
14) Helsingin kauppakorkeakoulu;
15) Svenska handelshögskolan;
16) Turun kauppakorkeakoulu;
17) Kuvataideakatemia;
18) Sibelius-Akatemia;
19) Taideteollinen korkeakoulu; ja
20) Teatterikorkeakoulu.
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan.
4 § kertoo, että 3 yliopistoa (14 %) on yksikielisesti ruotsinkielisiä ja 7 antaa opetusta suomeksi ja ruotsiksi (33 %).
Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin.
9 §
Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.
17 § määrää, että kaikissa yliopistoissa on oikeus käyttää ruotsia!
Yliopiston virkakieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin virkakieli on ruotsi.
Jokaisella on kuitenkin oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
Opettajilta, tutkijoilta ja muilta virkamiehiltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään asetuksella sen estämättä, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/1922) säädetään. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään jäljempänä tässä laissa.
23 § varaa kiintiöt ruotsinkielisille professuureille ja Helsingin yliopiston rehtoreista 1/3 ruotsinkielisiä varten
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 27 professorin virkaa asetuksella säädettävillä aloilla.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan nimitetty professori, jollei tällaiseen virkaan nimitetty henkilö ole rehtorina.
26 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutus
Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.
Valtiokalenterissa jokaisella suomenkielisellä yliopistolla on myös ruotsinkielinen nimi, mutta ainoallakaan ruotsinkielisillä ei ole suomenkielistä nimeä. Ainoastakaan suomen- tai kaksikielisestä yliopistosta ei voi saada tutkintoa ilman virkamiespakkoruotsin tutkintoa.
Siis ruotsin kieli koskee joka ainoaa Suomen yliopistoa. Meillä ei ole YHTÄÄN pelkästään suomenkielistä yliopistoa - ei ainuttakaan. Koko yliopistolaki on lähinnä ruotsin kielen suojelulaki!
1 § luettelee kaikki Suomen yliopistot
1) Helsingin yliopisto;
2) Joensuun yliopisto;
3) Jyväskylän yliopisto;
4) Kuopion yliopisto;
5) Lapin yliopisto;
6) Oulun yliopisto;
7) Tampereen yliopisto;
8) Turun yliopisto;
9) Vaasan yliopisto;
10) Åbo Akademi;
11) Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu;
12) Tampereen teknillinen korkeakoulu;
13) Teknillinen korkeakoulu;
14) Helsingin kauppakorkeakoulu;
15) Svenska handelshögskolan;
16) Turun kauppakorkeakoulu;
17) Kuvataideakatemia;
18) Sibelius-Akatemia;
19) Taideteollinen korkeakoulu; ja
20) Teatterikorkeakoulu.
Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan.
4 § kertoo, että 3 yliopistoa (14 %) on yksikielisesti ruotsinkielisiä ja 7 antaa opetusta suomeksi ja ruotsiksi (33 %).
Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin.
9 §
Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.
17 § määrää, että kaikissa yliopistoissa on oikeus käyttää ruotsia!
Yliopiston virkakieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin virkakieli on ruotsi.
Jokaisella on kuitenkin oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.
Opettajilta, tutkijoilta ja muilta virkamiehiltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään asetuksella sen estämättä, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/1922) säädetään. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään jäljempänä tässä laissa.
23 § varaa kiintiöt ruotsinkielisille professuureille ja Helsingin yliopiston rehtoreista 1/3 ruotsinkielisiä varten
Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori
Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 27 professorin virkaa asetuksella säädettävillä aloilla.
Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan nimitetty professori, jollei tällaiseen virkaan nimitetty henkilö ole rehtorina.
26 §
Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutus
Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.
Valtiokalenterissa jokaisella suomenkielisellä yliopistolla on myös ruotsinkielinen nimi, mutta ainoallakaan ruotsinkielisillä ei ole suomenkielistä nimeä. Ainoastakaan suomen- tai kaksikielisestä yliopistosta ei voi saada tutkintoa ilman virkamiespakkoruotsin tutkintoa.
Siis ruotsin kieli koskee joka ainoaa Suomen yliopistoa. Meillä ei ole YHTÄÄN pelkästään suomenkielistä yliopistoa - ei ainuttakaan. Koko yliopistolaki on lähinnä ruotsin kielen suojelulaki!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei hyvältä näytä. On tainnut vähemmistönsuojelu joskus eksyä liian pitkälle. Eikö tosiaankaan ole yhtään täysin suomenkielistä yliopistoa?
"Onkohan suomenkieliset järkeviä?"
Aiheellinen kysymys.
En voi muuta kuin ihmetellen kysyä. Mitä se suomalaisuus oikein tarkoittaa? Toivon vain, että suomalaiset havahtuvat näkemään sen missä mennään.
"Siis ruotsin kieli koskee joka ainoaa Suomen yliopistoa. Meillä ei ole YHTÄÄN pelkästään suomenkielistä yliopistoa - ei ainuttakaan."
On ihan totta, että yliopistoissa käytetään ja kuulee muitakin kieliä kuin suomea. Mutta samalla tuli kai selväkis sekin, ettei maassa ole yhtään pelkästään ruotsinkielistä yliopistoa, jos asian nyt noin haluaa määritellä.
Olet näköjään taas päässyt pois hoidosta.
Nääh, ei kaikkien elämä ole samanlaista kuin sinun, varjojen vaeltajan.
Näyttään olevan lääkkeistä mukavan pehmeä olo. Ainakin kirjoituksista päätellen.
Ruotsiksi saa tehdä lopputyönsä, vaikka sanskriitiksi saa tehdä jos niin sovitaan. Mutta suomeksi ei saa tehdä Hankkenilla. Åbo Akademissa eikä ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa.
Suomenkielinen joutuu tekemään aina lopputyönsä vieraalla kielellä ruotsin kielisessä koulussa. Ruotsinkielinen saa tehdä aina lopputyönsä äidinkielellään suomenkielisessä koulussa koska suomenkielinen koulu on kaksikielinen.
Tämä headeri olikin erinomaisen hyvä.
Se kertoo koruttomasti miten vääristynyttä on suomalainen korkeakoulupolitiiikka.
Muumiruotsia tungetaan joka paikkaan
Miksi valehtelet taas sveko pinokkio
"
samalla tuli kai selväkis sekin, ettei maassa ole yhtään pelkästään ruotsinkielistä yliopistoa, jos asian nyt noin haluaa määritellä"
Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.
Jäit hurrien lakeija kiinni taas kerran housut nilkoissa.
Tuolla nimiasialla on ainakin symbolista merkitystä ja se kuvaa tilannetta. Ensisijaisesti suomenkielisten yliopistojen nimiä ei tulisi missään virallisissa yhteyksissä vääntää muille kielille.
Jos ruotsinkielisissä yliopistoissa saa käyttää myös suomen kieltä eli ne eivät ole täysin ruotsinkielisiä, niin silloin tilanne on minusta terveempi kuin aluksi tuntui.
Muuten ainakin Kuopion ja Joensuun yliopistot (Itä-Suomen yliopisto) on nyt yhdistetty.