anna lehti

2. Mooseksen kirja 3

1 Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. [5. Moos. 1:2; 1. Kun. 8:9, 19:8; Ps. 106:19]
2 Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. [5. Moos. 33:16; Ap. t. 7:30]

3 Silloin hän ajatteli: "Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?"
4 Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses!" Mooses vastasi: "Tässä olen."
5 Herra sanoi: "Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." [Joos. 5:15; Ap. t. 7:33]

6 Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. [Mark. 12:26 | 1. Moos. 32:31 ]
7 Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä.

8 Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. [3. Moos. 20:24; 4. Moos. 13:27; 5. Moos. 6:3 | 1. Moos. 15:19-21 ]
9 Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat.

10 Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä."
11 Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?"

12 Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella."
13 Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?"

14 Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen."* Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'" [»Minä-joka-olen» (hepreaksi ehje a er ehje) viittaa Jumalan nimeen Jahve (vrt. jae 15). ehje merkitsee 'minä olen', jahve 'hän on'. Jahve-nimen asemesta käytetään käännöksissä perinnäisesti sanaa 'Herra'. Myös juutalaiset ovat vanhastaan lukeneet tämän sanan kohdalla adonaj 'Herra', koska he kokonaan lakkasivat lausumasta nimeä Jahve. Myös vanhoissa käännöksissä (kreikkalaisissa, latinalaisissa jne.) käytetään Jahve-nimen tilalla Herraa tarkoittavaa sanaa.]

15 Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.' Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen. [Jes. 42:8]

Jesaja 42

8 Minä olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville.
..

hyväksyy pappien vääryydet aivan samoin kuin valittu kansakin jo 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää, kun Jumala oli sen paaduttanut:

"Ilmoittakaa tämä Jaakobin heimolle, kuuluttakaa näin Juudassa: Kuuntele, mitä
nyts sanon, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa! Teillä on silmät, mutta te ette näe,
teillä on korvat, mutta te ette kuule!

Ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise minun edessäni? Minä Herra olen
pannut hietikon meren rajaksi, se järjestys pysyy ikuisesti, meri ei voi sitä muuttaa.
Kuohukoot aallot - voimattomina ne iskevät rantaan! Pauhatkoon tyrskyt - meren
rajaa ne eivät voi ylittää!

Mutta tällä kansalla on tottelematon ja kapinallinen sydän. Kaikki ovat luopuneet
minusta ja lähteneet omille teilleen. Eivä he ajattele: "Me pelkäämme ja tottelemme
Herraa, Jumalaamme. Hän antaa meille sateen oikeaan aikaan, niin kevätsateen
kuin syyssatekin. Hän huolehtii siitä, että sato kypsyy korjattavaksi ajallaan."

Teidän rikoksenne ovat sekoittaneet vuoden kulun, syntinne ovat riistäneet kaiken hyvän.
Kansassani on julkeita riistäjiä! He väijyvät kuin linnustajat, he virittävät ansoja ja
vangitsevat niihin ihmisiä.

Niin kuin linnustajan häkii on täynnä lintuja, niin heidän talonsa on täynnä petoksella
hankittua tavaraa. He ovat tullee mahtaviksi ja rikkaiksi, lihaviksi ja kiiltäviksi.

Heidän pahoilla puheillaan ei ole määrää. Eivät he aja orvon etua, eivät tahdo hänen
voittavan asiaansa, eivät puolusta kyhän oikeutta. Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista,
enkö kostaisi tällaiselle kansalle? sanoo Herra.

Hirveitä, kauhistuttavia asioita tapahtuu tässä maassa! Profeetat julistavat silkkaa valhetta,
papit toimivat oman mielensä mukaan, ja tähän kansa on tyytyväinen!

Mutta mitä te sitten teette, kun tästä tulee loppu?"

juutalaisten, kristittyjen vai muslimien?
Niin teidän mielestä.