Helsingin Eurooppa-koulussa ei ole pakkoruotsia!
Suomenkielinen voi välttyä siltä!
Seuraava ote koulun sivuilta kertoo, miten toisen kielen nimion "VÄLINEKIELI", joka voidaan valita!:
"Opetus
Helsingin eurooppalaisen koulun opetus jakautuu kaksivuotiseen esikouluun (N1 – N2), viisivuotiseen alakouluun (P1 – P5) sekä seitsenvuotiseen yläkoulu-lukioon (S1 – S7).
Koulun tuntijako myötäilee Eurooppa-koulujen tuntijakoa. Oppiaineissa ja tuntimäärissä on pieniä poikkeamia. Uskonnon/elämänkatsomustiedon sijaan opetetaan uskontotietoa ja yläkoulu-lukion 3. – 5. vuosiluokkien opetukseen sisältyy muista Eurooppa-kouluista poiketen kaikille yhteisenä oppiaineena terveystietoa. Tietotekniikka on pakollinen oppiaine myös yläkoulu-lukion 3. luokalla.
Koulussa on kolme kieliosastoa: suomen-, englannin- ja ranskankielinen kieliosasto. Toisena kielenä (L2) alakoulun ensimmäiseltä vuosiluokalta lähtien oppilaat opiskelevat englantia, ranskaa tai saksaa. Toisesta kielestä käytetään myös nimitystä välinekieli. Kolmantena kielenä (L3) oppilaat opiskelevat yläkoulu-lukion toiselta vuosiluokalta alkaen suomea, ruotsia, englantia, ranskaa tai saksaa. Neljäntenä kielenä (L4) yläkoulun neljänneltä vuosiluokalta alkaen oppilaat voivat valintansa mukaan opiskella joko suomea, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa tai italiaa. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan voidaan kolmantena (L3) ja neljäntenä (L4) kielenä opettaa myös muita kuin tässä mainittuja Euroopan unionin virallisia kieliä. Koulu voi lisäksi tarjota yläkoulu-lukiossa valinnaisena kieliosaston kielen (L1) ja toisen kielen (L2) syventäviä opintoja, latinaa ja kreikkaa.
Vieraiden kielten opetus toteutetaan ryhmissä, joissa on eri kieliä äidinkielenään puhuvia oppilaita."
Suomenkielinen voi välttyä siltä!
Seuraava ote koulun sivuilta kertoo, miten toisen kielen nimion "VÄLINEKIELI", joka voidaan valita!:
"Opetus
Helsingin eurooppalaisen koulun opetus jakautuu kaksivuotiseen esikouluun (N1 – N2), viisivuotiseen alakouluun (P1 – P5) sekä seitsenvuotiseen yläkoulu-lukioon (S1 – S7).
Koulun tuntijako myötäilee Eurooppa-koulujen tuntijakoa. Oppiaineissa ja tuntimäärissä on pieniä poikkeamia. Uskonnon/elämänkatsomustiedon sijaan opetetaan uskontotietoa ja yläkoulu-lukion 3. – 5. vuosiluokkien opetukseen sisältyy muista Eurooppa-kouluista poiketen kaikille yhteisenä oppiaineena terveystietoa. Tietotekniikka on pakollinen oppiaine myös yläkoulu-lukion 3. luokalla.
Koulussa on kolme kieliosastoa: suomen-, englannin- ja ranskankielinen kieliosasto. Toisena kielenä (L2) alakoulun ensimmäiseltä vuosiluokalta lähtien oppilaat opiskelevat englantia, ranskaa tai saksaa. Toisesta kielestä käytetään myös nimitystä välinekieli. Kolmantena kielenä (L3) oppilaat opiskelevat yläkoulu-lukion toiselta vuosiluokalta alkaen suomea, ruotsia, englantia, ranskaa tai saksaa. Neljäntenä kielenä (L4) yläkoulun neljänneltä vuosiluokalta alkaen oppilaat voivat valintansa mukaan opiskella joko suomea, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa tai italiaa. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan voidaan kolmantena (L3) ja neljäntenä (L4) kielenä opettaa myös muita kuin tässä mainittuja Euroopan unionin virallisia kieliä. Koulu voi lisäksi tarjota yläkoulu-lukiossa valinnaisena kieliosaston kielen (L1) ja toisen kielen (L2) syventäviä opintoja, latinaa ja kreikkaa.
Vieraiden kielten opetus toteutetaan ryhmissä, joissa on eri kieliä äidinkielenään puhuvia oppilaita."
Vastaukset 16
Vanhimmat
Helsingin saksalaisen koulun kieliohjelma:
"Kaikki koulun oppilaat opiskelevat saksaa äidinkielenä (saksalainen linja) tai vieraana kielenä (suomalais - saksalainen linja), jonka tuntimäärät ovat tavallista A1-kieltä huomattavasti suuremmat. Vastaavasti suomen kieltä opiskellaan äidinkielenä tai vieraana kielenä
Muut opiskeltavat kielet ovat
• kaikille yhteinen englanti (A-kieli), joka aloitetaan saksalaisella linjalla 3. luokalla ja suomalais-saksalaisella linjalla 5. luokalla
• ruotsin kieli suomalaisille oppilaille ja ranska muille 7. luokalta (B1-kieli)
• valinnaisena kielenä latina 8. luokalta (B2-kieli)
• lukiossa oppilaat voivat aloittaa uutena kielenä ranskan tai venäjän (B3-kieli)
Kielitutkinnot
Koulun oppilaat voivat suorittaa seuraavia kielitutkintoja:
saksan kielessä Deutsches Sprachdiplom 9. luokalla.
ranskan kielessä Delf scolaire -tutkinto lukion 1. tai 3. luokalla
englannin kielessä Cambridge Certificate (CAE) lukiossa
latinan kielessä Latinum-tutkinto lukion 2. luokalla
Certilingua-kielidiplomi lukiossa "
Lipposen lapset, jotka ovat saksalaisessa koulussa, joutuvat siis oppimaan ruotsia 7.luokalla, muut oppilaat ranskaa.
Opetushallituksen pitäisi ottaa käyttöön tuo "välinekieli"-sana, eli toisena kielenä olisi valinnainen välinekieli. Eikä pakkoruotsia.Samoin kolmas kieli olisi valinnainen välinekieli.
"Välinekieli" on englanniksi "working language" ja ranskaksi "langue vehiculaire".
sekin svekoväite pöntöstä alas, että ruotsi on portti muihin indoeurooppalaisiin kieliin, koska kaikkihan
tietävät esim. että suomalaisten kielelliset sukulaiskansat kuten virolaiset ja unkarilaiset eivät opettele
kouluissaan pakkoruotsia, mutta pärjäävät maailmassa vallan hyvin ja osaavat keskimäärin todella hyvin
suuria indoeurooppalaisia kieliä kuten englantia, saksaa, ranskaa ym.
Pitäisikö peruskoulut muuttaa Eurooppa-kouluiksi, jotta päästään eroon pakkoruotsista???
Tavallinen kansa siis halutaan pakkoruotsittaa ruotsinkielisten palvelijoiksi,
tästähän on kyse..Eliitti saa opiskella eurooppalaisia kieliä..
yksityiskoulujamaailman sivu ollut myös Suomessa.
Eurooppakoulun lukukausi- / vuosimaksu on 2000 - 4000 €. Koulu on perustettu Suomessa asuvien EU-virkamiesten lapsille mutta tulee avaamaan ovensa myös muille ensi syksynä.
Saksalaisen koulun (Deutche Schule) lukukausimaksu on 336,50 €
,,, ja ainahan voi lähteä Sveitsiin tai Englantiin sisäoppilaitokseen jos haluaa välttyä ruotsin kielen opetukselta.
Ei se muuta vaadi kun rahaa...
Eurooppalainen koulu on Suomen valtion ylläpitämä koulu.
Siellä siis oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa kieliopinnoissa, vaikka Opetushallituksen peruste sille, että itäsuomalaiset eivät saa ottaa venäjää ruotsin sijaan on ollut, että "kaikilla Suomessa pitää olla samat kieliopinnot peruskoulussa".
No, siinä meni sekin perustelu.
Lisätietoja sivulta esh.fi,koulun kotisivulta:
"Tervetuloa Helsingin eurooppalaiseen kouluun!
Helsingin eurooppalainen koulu (ESH) on Eurooppa-koulujärjestelmään akkreditoitu koulu. Se on valtion ylläpitämä koulu ja sen opetus jakaantuu kaksivuotiseen esikouluun, viisivuotiseen alakouluun ja seitsemänvuotiseen yläkoulu-lukioon.
Koulun opetus jakaantuu kieliosastoihin (suomenkielinen, englanninkielinen ja ranskankielinen). Koulussa noudatetaan pääosin Eurooppa-koulujen koulujen rakennetta ja opetussuunnitelmia. Tavoitteena on, että koulussa voi tulevaisuudessa suorittaa päättötutkintona European Baccalaureate (EB) –tutkinnon.
Koulussa on oppilaita englannin-, suomen- ja ranskankielisissä osastoissa esikoulussa, alakoulussa ja yläkoulu-lukion neljällä ensimmäisellä luokalla."
Helsingin Sanomien artikkelissa myös tietoja ja HS:ssa on keskustelu perässä, jossa tämä pakkoruotsittomuus on esillä. Kaupunki-osiossa.
"No, siinä meni sekin perustelu."
Mikä perustelu meni?
Toki Eurooppa-koulu on valtion ylläpitämä ja osittain rahallisestikin tukema mutta se ei kuitenkaan vastaa Suomalaista peruskoulua.
"Koulussa noudatetaan pääosin Eurooppa-koulujen koulujen rakennetta ja opetussuunnitelmia. Tavoitteena on, että koulussa voi tulevaisuudessa suorittaa päättötutkintona European Baccalaureate (EB) –tutkinnon."
Koulussa ei siis valmentauduta suorittamaan Suomalaista ylioppilastutkintoa vaan opetus valmistaa oppilaat suorittamaan päättötutkintona Eurooppalaisen Baccalaureat-tutkinnon.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/helsingin_eurooppalainen_koulu/index.html
Kuten edellisessä viestissäni sanoin niin onhan niitä yksityisiä kouluja Suomessakin ja ulkomailla pilvin pimein lisää, ei kun isät ja äidit kukkaron nyörejä höllentämään ja sinne vaan.
Niin pienellä lainmuutoksella tavalliset peruskoulut saadaa pakkoruotsittomiksi!
PAKKORUOTSI POIS KOULUISTA! Pakkoruotsi pois muistakin kuin Eurooppa-kouluista!
Mikäkö perustelu meni?
No se perustelu, jonka Virkkunen lausui, kun itäsuomalaiset halusivat venäjää ruotsin sijaan.
Virkkunenhan perusteli, että "kaikkien suomalaisten oppilaiden pitää saada kaikkialla maassa sama kielikoulutus ruotsissa, että ovat valmiina ottamaan vastaan viran, jossa vaaditaan ruotsia.
asian!
Vapaa kielivalinta
eivät ole enää pitkään vain harvojen etuoikeus vaan kohta suurin osa Suomen kouluista on pakkoruotsittomia ja sille et edes sinä Ankdam voi mitään vaikka kuinka haluaisit suomenkielisten
palvelevan pakolla ruotsinkielisiä.
Pakkoruotsista vapaita kouluja ja lisää eurooppakouluja vaaditaan Hesarissa.
Erkki Pihkala Kanavassa 7/2005:
"Ottaen huomioon sen, että ruotsin osaaminen on historiallisesti ollut suomalaisen sivistyneistön eliittiaseman tunnus, kielikylpy yhdistettynä ruotsin merkitystä korostavaan kielilainsäädäntöön on omiaan tekemään kielikylvetyksestä eliitille keinon säilyttää yhteiskunnallinen asemansa. Kielikylvetys näet tarjoaa oivan mahdollisuuden luoda peruskoulun rinnalle monen kaipaaman rinnakkaiskoulujärjestelmän."
"Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtion virkoihin sekä kaksikielisillä alueilla olevien suurimpien kaupunkien virkoihin, etenkin korkeimpiin virkoihin vaaditaan suomen ja ruotsin kielten osaaminen. Kielikylpyjä on tarjolla vain isommissa kaupungeissa, joissa eliitti asuu, ja näin syrjäseudut on taas saatu paikalleen. Lapsen paneminen kielikylpypäivähoitoon ja sen kautta kielikylpykouluihin vaatii vanhemmilta varhaista ja jatkuvaa paneutumista lastensa koulu-uraan. Tämä taas sujuu "vastuullisilta” vanhemmilta perinteisesti."
"Toisekseen kielikylpypäivähoitoa saaneilla on suomen ja ruotsin kielen taitoja mittaava ”pääsykoe” kielikylpykouluihin. Oppikouluun pääsijöitä karsittiin aikanaan äidinkielen ja laskennon eli aritmetiikan osaamisen avulla. Kielikylpykouluun pääsyä ei kuitenkaan päätetä pelkästään "kokeen" perusteella, vaan rehtorit myös arvioivat, onko lapsi "kypsä" kielikylpykouluun. Näin joukkoon ei pääse erityisopetusta tarvitsevia (esim. taustaltaan ulkomaalaisia ja "häiriintyneitä" muiden oppimista häiritsemään. He voivat jäädä peruskoulun puolelle. Asiaan liittyvät rajatapauksissa tietenkin neuvottelut vanhempien kanssa."
"Kolmanneksi kielikylpykoulujen vanhemmat ovat keskenään yhteistyössä, kuten aikanaan oppikoulujen kannatusyhdistyksissä muodostaen toimivan sisäpiirin. Kielikylpyluokat pysyvät myös koossa toisin kuin peruskoulujen hajautettua opetusta saavat luokat ja muodostavat elinajan kestäviä ystävyyspiirejä. Oppilaiden perhetaustat ovat myös samankaltaiset. He myös sisäistävät kielitaidon, so. ruotsin osaamisen merkityksen menestymiselle suomalaisessa yhteiskunnassa."
"Neljänneksi vaadittaisiin vain se, että kielikylpyvanhemmat ymmärtäisivät käyttää varojaan oppilaiden kirjoihin ja muihin oppimateriaaleihin, jos kunta sattuu tässä suhteessa nuukailemaan. Jos kielikylpykouluihin vielä tulisivat vapaaehtoiset lukukausimaksut, niin kielikylvetyksen kautta peruskoulun sisälle saataisiin rinnakkaiskoulu."
"Rahapulassa olevilla kunnilla tuskin on mitään sitä vastaan, että ne saisivat tämän kaltaista tukea lasten vanhemmilta koulujen ylläpitoon. Yhteiskunnallisesti tuloksena olisi peruskoulun sisällä toimiva ainutlaatuinen rinnakkainen koulujärjestelmä vastaamaan niitä tavoitteita, jotka peruskoulu monen mielestä aikanaan vei. "
http://ryyti.blogspot.com/search/label/tasa-arvo
No se perustelu, jonka Virkkunen lausui, kun itäsuomalaiset halusivat venäjää ruotsin sijaan.
Virkkunenhan perusteli, että "kaikkien suomalaisten oppilaiden pitää saada kaikkialla maassa sama kielikoulutus ruotsissa, että ovat valmiina ottamaan vastaan viran, jossa vaaditaan ruotsia. >>
Onko mieleen koskaan juolahtanut, että poliitikko valehtelee lähes aina, kun avaa suunsa.
Ainoastaan silloin valheita ei kuulu, kun poliitikko ahtaa suuhunsa kaviaaria ja shampanjaa kansan piikkiin... Pakkoruotsin perustelut ovat silkkaa valhetta.