Kirjoittanut: heimoha, 11.4.2004 klo 18.50
Melko puhdas. tieteellinen maailmankatsomus pp. :llä on, samoin kun monilla ihmisillä, etenkin ateisteilla. Tieteellinen maailmankatsomuksen hyvä puoli on, tiede on poistanut paljon taikauskoa maailmasta, taikauskolla tarkoitan lähinnä pahuutta, niin kuin raamattu sen selittää. Selvyyden vuoksi - pahuutta on myös uskonnollisissa yhteisöissä.
>>toivoisi vain, että jos esittää väitteen, perustelisi sitä edes jotenkin, mihin väitteensä perustaa
Melko puhdas. tieteellinen maailmankatsomus pp. :llä on, samoin kun monilla ihmisillä, etenkin ateisteilla. Tieteellinen maailmankatsomuksen hyvä puoli on, tiede on poistanut paljon taikauskoa maailmasta, taikauskolla tarkoitan lähinnä pahuutta, niin kuin raamattu sen selittää. Selvyyden vuoksi - pahuutta on myös uskonnollisissa yhteisöissä.
>>toivoisi vain, että jos esittää väitteen, perustelisi sitä edes jotenkin, mihin väitteensä perustaa
Vastaukset 5
Vanhimmat
>>Melko puhdas. tieteellinen maailmankatsomus pp. :llä on, samoin kun monilla ihmisillä, etenkin ateisteilla. Tieteellinen maailmankatsomuksen hyvä puoli on, tiede on poistanut paljon taikauskoa maailmasta, taikauskolla tarkoitan lähinnä pahuutta, niin kuin raamattu sen selittää. Selvyyden vuoksi - pahuutta on myös uskonnollisissa yhteisöissä. >Minä olen tullut vakuuttuneeksi, myös hengen maailmasta, ajattelua ja paneutumista asiaan se on kylläkin vaatinut. Ihmisten kokemuksia kuoleman jälkeisestä elämästä on ”pilvin pimein” maailmalla, jos vaan haluaa kuunnella.>Pelkästään tieteellinen maailmankatsomuksen omaavalla on hengen maailman tutkimisessa on se ”vaara”, joutuukin muuttamaan maailmankatsomusta jo eläissään ja kuoltuaan, elämän jatkuminen tuleekin yllätyksenä, maailmankuvan muuttaminen on silloin pakosta edessä, kun elämä jatkuukin.>Kuten varmaan huomasit, en ole tieteellinen maailmankatsomuksen vastustaja, totean vaan sen puutteen, ja vaarat.>On totta, että on paljon helpompi saavuttaa tietoa ylifyysisissä maailmoissa kuin nykyisessä kiinteässä olotilassamme. Kuitenkin, myös siellä on tarkka tutkimus välttämätöntä virheellisten havaintojen välttämiseksi. Uskottavat ja kykenevät selvänäkijät todistavat, että siellä vaaditaan paljon huolellisempaa tarkkaavaisuutta kuin täällä.
Miksi minun vastaus on "hypännyt" asiayhteydestä tänne ylös?
Uskonto yleensä pohtii Hyvän ja pahan olemusta ja uskontoon yleensä liittyy usko tuonpuoleiseta, tämä kaikki on hengenmaailmaa.
>>Ja mitkä olisivat ne vaarat?
että hyppäytin sen tänne, että keskustelu voisi jatkua, koska osio oli täysi, mutta miten se nyt asiayhteydestä poikkeaa?
Olihan sinulla tuossa selvät kommentit, mihin vastasin, sinulta jäi vain vastaukset aika vaisuksi?
>>Uskonto yleensä pohtii Hyvän ja pahan olemusta ja uskontoon yleensä liittyy usko tuonpuoleiseta, tämä kaikki on hengenmaailmaa.>Tieteellinen maailmankatsomuksen, vaara tai pikemminkin huonous, on juuri se suppea käsitys todellisuudesta.
Tieteellinen maailmankatsomus on suppea minun näkökulmastani, siitä puuttuu se "henkimaailman" osa, mitä ei voi TUTKIA EIKÄ PERUSTELLA tieteen keinoin - siis minusta.
Minun teoria on vain yksi teoria, ei ole edes mikään tieteen teoria.
Tieteellinen teoriaan ei ole (eikä koskaan voi olla) kiistämätön fakta, vaikka teoria voikin omata erittäin vankan näytön oikeellisuudestaan (esim. evoluutioteoria). Tiede ei tuota kiistämättömiä tosiasioita, vaan enemmän tai vähemmän päteviä teorioita, jotka voidaan aina kyseenalaistaa. Tosin jotkut teoriat saavat niin laajaa empiiristä ja sosiaalista kannatusta, että niistä käytetään nimitystä ”fakta”. Tällöin on kuitenkin muistettava sen ei-kiistämättömyys, ja se, ettei ole mitään yksiselitteista kriteeriä, milloin ”teoria” muuttuu ”faktaksi”.
>>Tieteellinen maailmankatsomus on suppea minun näkökulmastani, siitä puuttuu se "henkimaailman" osa, mitä ei voi TUTKIA EIKÄ PERUSTELLA tieteen keinoin - siis minusta. >Minun teoria on vain yksi teoria, ei ole edes mikään tieteen teoria.> Tieteellinen teoriaan ei ole (eikä koskaan voi olla) kiistämätön fakta, vaikka teoria voikin omata erittäin vankan näytön oikeellisuudestaan (esim. evoluutioteoria). Tiede ei tuota kiistämättömiä tosiasioita, vaan enemmän tai vähemmän päteviä teorioita, jotka voidaan aina kyseenalaistaa. Tosin jotkut teoriat saavat niin laajaa empiiristä ja sosiaalista kannatusta, että niistä käytetään nimitystä ”fakta”. Tällöin on kuitenkin muistettava sen ei-kiistämättömyys, ja se, ettei ole mitään yksiselitteista kriteeriä, milloin ”teoria” muuttuu ”faktaksi”.