Kun opetat uskontoa -

"11.03.2010 Matti E Simonaho
Jokaisella lapsella on henkilökohtaisia lahjoja, asioita joissa hän on merkittävän taitava, mikä vaikuttaa siihen 'millaista on oppiminen eri ikäkausina'. Jos on erikoisen lahjakas yhdessä oppiaineessa, pääsääntöisesti on vähemmän lahjakas jossakin toisessa. Pakottamalla lapsen ylisuoriutumaan oppiaineessa/oppiaineissa jossa hän luonnostaan on vähemmän lahjakas, on lapsen henkistä pahoinpitelyä, ja vaikuttaa osittain siihen 'millaista on oppiminen eri ikäkausina'.

Kielivalinnat määräytyvät luonnollisesti lapsen/nuoren henkilökohtaisten lahjojen ja tavoitteiden mukaisesti. Jos tekee töitä Suomessa, Suomen kielen lisäksi ei muita kieliä tarvitse opetella, ja tunnit voi käyttää henkilökohtaisten lahjojen vahvistamiseen. Kun kieliä valitaan, niin valinta on luonnollisesti sen mukaan mistä kielestä henkilön tulevassa ammatissa on eniten hyötyä. Kieliä voi opetella aikuisenakin jos sellaista tarvetta ilmenee.

Lapsi on ruumiillisesti ja henkisesti satoja kertoja heikompi kuin aikuinen. Kaikki mitä lapselle sanotaan ja tehdään, lapsi kokee huomattavasti syvällisemmin kuin aikuinen. Aikuiselle jokin väärä sana ja/tai teko saattaa olla vähäpätöinen, mutta lapselle se on traumaattinen kokemus.

Mitä äidinkielen ja lapsen mielen suojelemiseen tulee, mitä myöhemmässä vaiheessa sellaisia äänteitä lapselle opetetaan A) mitä ei voi kirjoittaa, B) äänteitä mille ei löydy vastinetta aakkosissa, C) äänteitä mitä ei käytetä Suomen kielessä ja joiden alkuperä on epäselvä, ja D) kaikkea muuta vastenmielistä mitä sellaisiin 'sivistyneisiin' äänteisiin voi yleensä historiassa yhdistää, sitä puhtaampana pysyy lapsen mieli. Sellaiset äänteet ja kaikki mitä niihin voi yhdistää historiassa, k e näennäistiede (teoriat, uskomukset), rasismi, fasismi, terrori, terrorismi, väkivalta sen kaikissa mahdollisissa muodoissa, todistettavasti on vaikuttanut ja vaikuttaa 'millaista on oppiminen eri ikäkausina'; Lasten ja aikuisten huonovointisuus kasvaa - luonnollisesti - sillä huonovointisista väärin opetetuista lapsista kasvaa huonovointisia aikuisia.

Äidinkieleni, Suomen kieli, on ensisijaisesti periytynyt Suomalaisilta vanhemmilta Suomalaisille lapsille ammoisista ajoista saakka. Suomen kieli on jatkomuotoinen kieli, mikä merkitsee m m sitä, että se on kieliopillisesti ja sanallisesti ajaton kieli. Suomen kielen iän voi määritellä -100 vuoden tarkkuudella, ja Suomalainen ei tarvitse kirjoitettua todistetta Suomen kielen iästä; Suomen kieli sinänsä on todiste, sillä se sopeutuu kaikkiin aikakausiin sanallisesti ja kieliopillisesti. Suomen kieltä ei ole 'Mikael Agricola' kehittänyt, eikä 'Mikael Agricola' ole 'Suomen kielen isä'.

Jokainen tänään elävä Suomalainen, edustaa ensisijaisesti kaikkia ihmisiä jotka ennen häntä ovat suvussaan, ensisijaisesti biologisia vanhempiaan, ja luonnollisesti kaikkia ihmisiä ennen heitä, jotka ammoisista ajoista saakka ovat mahdollistaneet tänään elävän Suomalaisen ja Suomen kielen olemassaolon. He ovat selviytyneet kaikista mahdollisista koettelemuksista ihmiskunnan historiassa, toivoen hyvää ja parempaa tuleville sukupolville, mihin luonnollisesti ei kuulu Ruotsalaisten palveleminen heidän äidinkielellään, eikä Ruotsalaisten levittämät epäsivistyneet uskomukset k e että olemme syntisiä/rikollisia syntymästämme saakka; Todistettavasti yksikään Suomalainen vastasyntynyt lapsi, ei ole (Luomistyön, Jumalan sanan ja Tieteellisten todisteiden mukaan) sanonut ja/tai tenhyt kenellekkään mitään pahaa.

Ruotsin kieli ja kielioppi on noin 500 vuotta vanha. Ruotsin kieli on sinetöity 1500 -luvulle kun Ruotsinkielinen Raamattu (Gustaf Wasa Bibeln, "Biblia / Thet är / All then Helgha Scrifft / på Swensko", 1540-1541) julkaistiin, ja Ruotslainen Å lisättiin aakkostoon sille kuuluvalle paikalle. Aakkoset päättyvät sanoihin "(Z) Ruotsalainen Å Ä ja Ö" (Z Å Ä Ö ovat Ruotsin kieleen kuuluvia kirjaimia). Ruotsin kieli ja kielioppi, on Euroopan historiassa viimeisenä kehitetty, ja Ruotsin kieli on ainut kieli maailmassa, missä tarvitaan kaikkia aakkoston kirjaimia. Ruotsin kieli on kielihistorian mukaan viimeisenä oppimislistalla. "

http://www.oph.fi/blogi/perusopetus/101/millaista_on_oppiminen_eri_ikakausina_millaiset_asiat_pitaisi_oppia_jo_esiopetuksessa_ta...