Paljon keskustellaan evoluutiosta, mikä on aivan oikein,että tiede pyrkii selvittämään ihmisenkin käytöstä.
Kuitenkin puhutaan usein siitä miten luonto on armoton yksilöille, jotka sairauden tms. syyn takia on heikoilla.
Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin.
Tässä on mielestäni ero ihmisen ja eläinkunnan välillä, ja tätä eroa ruokkii uskonto.
Uskonnoissa usein korostetaan lähimmäisen rakkautta, joka toteutuu auttamisen haluna niillä eväillä mitä ihminen on evoluution ja uskonnon kautta saanut.
Täytyy muistaa että esim. kristinuskokin toimii evoluution mukaan, jossa tiede usein muokkaa käsitystämme
uskon olemassaolosta.
Silti usko tai uskominen ei ihmisestä koskaa katoa, sillä sen sanoma ylittää järkiperäisen näkökulman nimenomaan lähimmäisen rakkauden näkökulmasta.
Kuitenkin puhutaan usein siitä miten luonto on armoton yksilöille, jotka sairauden tms. syyn takia on heikoilla.
Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin.
Tässä on mielestäni ero ihmisen ja eläinkunnan välillä, ja tätä eroa ruokkii uskonto.
Uskonnoissa usein korostetaan lähimmäisen rakkautta, joka toteutuu auttamisen haluna niillä eväillä mitä ihminen on evoluution ja uskonnon kautta saanut.
Täytyy muistaa että esim. kristinuskokin toimii evoluution mukaan, jossa tiede usein muokkaa käsitystämme
uskon olemassaolosta.
Silti usko tai uskominen ei ihmisestä koskaa katoa, sillä sen sanoma ylittää järkiperäisen näkökulman nimenomaan lähimmäisen rakkauden näkökulmasta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin."
Kyllä eläinkunnassakin on toisista huolehtimista kuten tässä jossa virtahepo yrittää pelastaa antiloopin krokotiilin kidasta:
http://www.youtube.com/watch?v=N8mzz8xt6AU
Eläimetkin pyrkivät auttamaan toisia niillä konsteilla mitä on olemassa.
Mutta ihminen on ylivertainen, kun puhutaan auttamisesta, jos vain on tahtoa.
Miksi juuri ihminen lajina on ylivertainen?
Sen vuoksi että Jumala (evoluutio) antoi hengellisen ulottuvuuden ihmiselle, jotta laji säilyisi, ja hyvin hän on onnistunutkin.
"Sen vuoksi että Jumala (evoluutio) antoi hengellisen ulottuvuuden ihmiselle, jotta laji säilyisi, ja hyvin hän on onnistunutkin."
väärin katso aikaisempi vastaukseni
>> Mutta ihminen on ylivertainen, kun puhutaan auttamisesta, jos vain on tahtoa.
"Mutta ihminen on ylivertainen, kun puhutaan auttamisesta, jos vain on tahtoa."
Miten ylivertainen? Miten sinä auttamista mittaat?
"Miksi juuri ihminen lajina on ylivertainen?"
Missä mielessä ylivertainen?
"Sen vuoksi että Jumala (evoluutio) antoi hengellisen ulottuvuuden ihmiselle, jotta laji säilyisi, ja hyvin hän on onnistunutkin. "
Ehkä se hengellinen ulottuvuus onkin sivutuote, eräänlaista kuonaa siis.
"Paljon keskustellaan evoluutiosta, mikä on aivan oikein,että tiede pyrkii selvittämään ihmisenkin käytöstä."
Tiedätkö edes, että mitä evoluutio tarkoittaa? Vertaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio / http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäytymistiede
"Kuitenkin puhutaan usein siitä miten luonto on armoton yksilöille, jotka sairauden tms. syyn takia on heikoilla"
Näin on.
"Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin"
Ihminen on ainoa laji joka kykenee tähän suuremmassa mittakaavassa. Luonnonvaraiset lajit joutuvat keskittymään omaan selviytymiseensä, mutta tällaista auttamista esiintyy myös muiden eläinten, esim. norsujen keskuudessa. Ihminen on myös tarvinnut alkuajoista lähtien sosiaalisia taitoja laumassa eläessään.
"Tässä on mielestäni ero ihmisen ja eläinkunnan välillä, ja tätä eroa ruokkii uskonto."
Ei ruoki, uskonnot asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan, tuomitsevat ikuiseen kidutukseen jne.
"Uskonnoissa usein korostetaan lähimmäisen rakkautta, joka toteutuu auttamisen haluna niillä eväillä mitä ihminen on evoluution ja uskonnon kautta saanut."
Lähimmäisenrakkaus on uskonnoissa yleensä sivuseikka, pääasia on uskoa kyseisen uskonnon jumalaan ja totella sitä. Lähimmäisenrakkaus ei ole millään tavalla uskonnoista riippuvainen.
"Täytyy muistaa että esim. kristinuskokin toimii evoluution mukaan, jossa tiede usein muokkaa käsitystämme uskon olemassaolosta."
Täh???
"Silti usko tai uskominen ei ihmisestä koskaa katoa, sillä sen sanoma ylittää järkiperäisen näkökulman nimenomaan lähimmäisen rakkauden näkökulmasta."
Toivottavasti katoaa, jos katoaisikin niin lähimmäisenrakkaus ei katoaisi vaan lisääntyisi.
"Täytyy muistaa että esim. kristinuskokin toimii evoluution mukaan, jossa tiede usein muokkaa käsitystämme uskon olemassaolosta."
Kun se nyt tuli esiin, niin näinhän se juuri onkin!
Kristinuskoon, kuten muihinkin uskontoihin myös kohdistuu ihmiskunnan kulttuurievoluutio ja ne muuttuvat ja sopeutuvat, tai sitten kuolevat.
Vaikka ainakin fundamentalistit väittävät, että oikea usko on ikuinen ja muuttumaton:)))
evoluutioteoria ts. luonnonvalintaoppi ole mitenkään ristiriidassa esim. kristinuskon kanssa.
Päinvastoin ne täydentävät toisiaan.
Hengellisyyttä ei voi ainakaan vielä tieteellisesti todistaa.
Luin jokin aika sitten tähtitieteilijä Esko Valtaojan ja Tampereen piispa Juha Pihkalan keskustelukirjan "Nurkkaan ahdistettu Jumala" ja siinä Pihkala edustaa hyvin tuota näkemystä kristinuskosta.
Kreationismi on sitten erikseen.
"Hengellisyyttä ei voi ainakaan vielä tieteellisesti todistaa."
Miten niin 'vielä'? Mistä sinä tiedät mitä tiede tulee todistamaan? Ja miksi tiede on kykenemätön todistamaan hengellisyyttä?
"Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin."
Ei läheskään ainoa. Toisiaan auttavan lauman turva on monilla lajeilla hyödyllinen väline geenien selviytymiseksi.
"Tässä on mielestäni ero ihmisen ja eläinkunnan välillä, ja tätä eroa ruokkii uskonto."
Se ei ole ero, eikä sitä ole alunperin ruokkinut uskonto. Empatiakyky on kehittynyt ihmiselle jo kauan ennen uskontojen keksimistä, ja se on ollut siis yhteisössä jo vallitseva ominaisuus joka on myöhemmin siirtynyt myös uskontoihin.
Katso kuinka urhea koira pelastaa lajitoverinsa, oman henkensä uhalla, keskeltä moottoritietä autojen ajaessa ohi edestä ja takaa:
http://www.youtube.com/watch?v=-HJTG6RRN4E
Vai eivät muut eläimet pyri ottamaan huomioon heikkoja yksilöitä?
siitä poikkeava, että tekee ratkaisuja tietoisesti. Eläimiltä se lähtee selkärangasta, vaistosta toisen auttaminen tai metsästäminen, ilman kummempia ajatuksia. Ihminen voi valita, auttaako vai ei, ollako paha vai hyvä. Sama juttu toistuu pienessä mittakaavassa arjessa, kunka kohdella muita, lähimmäisiä ja vieraita. Kun katsoo sotia, ihminen on myös pahin olento ikinä. Siksi on niin vaikeeta olla ihminen koska tiedostaa liikaa. Siinä tulee esille kysymykset moraalista ja etiikasta. Liian monilla se on suorastaan olematon. Tuntuu että osa ihmisistä on eläimellisempiä tai taantuneita takaisin eläinten tasolle, eli tunteettomia/ajatuksemattomia. Elämän laki on kuitenkin henkisellä tasolla se, että kun kaikilla on hyvä mieli, itselläkin on. Raamatussa on paljon viisauksia ja vastauksia mieltä askarruttaviin vaikeimpiin kysymyksiin.
>> siitä poikkeava, että tekee ratkaisuja tietoisesti. Eläimiltä se lähtee selkärangasta,
"Eläimiltä se lähtee selkärangasta, vaistosta toisen auttaminen tai metsästäminen, ilman kummempia ajatuksia."
Mistä sinä tiedät? Toisekseen, miksi ihmisellä sitten ei toisen auttaminen lähtisi vaistosta?
"Ihminen voi valita, auttaako vai ei, ollako paha vai hyvä."
Miksi eläin ei muka sellaiseen pystyisi? Ihan selvästi eläimet pystyvät tekemään moraalisia valintoja. Niiden todellinen näkökulma asiaan onkin sitten aivan toinen juttu. Niiden moraaliarvot lähtevät ihan toisenlaisista lähtökohdista, mutta jos katsotaan vaikka lemmikkejä, oppivat ne selvästi tekemään moraalivalintoja ihmisen moraalikehyksestä lähtien ja toimimaan sen mukaan, joten on ihan selvää, että pelkän vaiston varassa ne eivät toimi.
"Tuntuu että osa ihmisistä on eläimellisempiä tai taantuneita takaisin eläinten tasolle, eli tunteettomia/ajatuksemattomia."
Pelkkää perusteetonta höpinää.
"Raamatussa on paljon viisauksia ja vastauksia mieltä askarruttaviin vaikeimpiin kysymyksiin. "
Kirjoituksesi perusteella sieltä ei ole vastauksia löytynyt tai sitten ne ovat kuvitteellista huuhaata.
"Paljon keskustellaan evoluutiosta, mikä on aivan oikein,että tiede pyrkii selvittämään ihmisenkin käytöstä.
Kuitenkin puhutaan usein siitä miten luonto on armoton yksilöille, jotka sairauden tms. syyn takia on heikoilla."
Mielestäni nyt kannattaa erottaa ympäristö ja evoluutio toisistaan. Ympäristötekijät, kuten mainitsemasi sairaudet, vaikuttavat evoluutioon. Evoluutio itsessään on pelkkä ilmiö, joka on tyypillistä ympäristöönsä sopeutuville ja lisääntyville eliöille.
"Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin."
Ei, ihminen ei ole erityinen tämän asian suhteen. Useat sosiaaliset eläimet luovat yhteisöjä, joissa yhteisö auttaa heikompia yksilöitä, etenkin jälkeläisiä.
"Tässä on mielestäni ero ihmisen ja eläinkunnan välillä, ja tätä eroa ruokkii uskonto."
Ihminen ON eläin ja täten kuuluu eläinkuntaan. Ihmisen oma hybris haluaa nostaa ihmisen eläinten yläpuolelle ja ihminen on keksinyt tapoja perustella tätä, esim. keksimällä uskontoja, jotka asettavat ihmisen jiumalasta seuraavaksi.
"Uskonnoissa usein korostetaan lähimmäisen rakkautta, joka toteutuu auttamisen haluna niillä eväillä mitä ihminen on evoluution ja uskonnon kautta saanut."
Uskonnoissa korostetaan myös paljon muutakin eikä lähimmäisenrakkaus ole uskontojen yksityisomaisuutta. Lähimmäisenrakkaus kuuluu sosiaalisten eläinten ominaisuuksiin, koska ilman sitä sosiaalisten eläinten yhteisöt hajoaisivat.
"Täytyy muistaa että esim. kristinuskokin toimii evoluution mukaan, jossa tiede usein muokkaa käsitystämme uskon olemassaolosta."
Tuo on kyllä aika paksua sontaa. Tieteen ja filosofian edistämä yhteiskunta on joutunut repimään uskontoa eteenpäin.
"Silti usko tai uskominen ei ihmisestä koskaa katoa, sillä sen sanoma ylittää järkiperäisen näkökulman nimenomaan lähimmäisen rakkauden näkökulmasta."
Lähimmäisenrakkaus ei ole järjetöntä, koska se auttaa yhteisöjä pysymään kasassa. Usko ja uskominen eivät kuitenkaan tule katoamaan, koska ihminen on ylimielinen ja kuvittelee olevansa maailmankaikkeuden tärkein tekijä.
joka kykenee tämmöiseen käytökseen:
http://www.youtube.com/watch?v=SpnkccQ-WJg
Tällaista käytöstä ruokkii uskonto, tuo syöpäkasvain aivoissa.
"Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin."
Ei.
"Tässä on mielestäni ero ihmisen ja eläinkunnan välillä, ja tätä eroa ruokkii uskonto."
Eroa ei ole kuin tavoissa, miten toimitaan. Sitä eroa ruokkii biologia, joka tekee kaikista eläimistä erilaisia kuin toiset eläimet. Kuitenkin eläinkunnassa on muitakin eläimiä, jotka huolehtivat heikoista yksilöistä. Sitten on vielä sellaisia lajeja, joiden yksilöt huolehtivat jopa toisten lajien yksilöistä. Siitä hyvänä esimerkkinä on ihminen, jolla on lemmikki. Toisista huolehtiminen ei siis ole pelkästään ihmiselle tyypillistä käyttäytymistä.
"Silti usko tai uskominen ei ihmisestä koskaa katoa, sillä sen sanoma ylittää järkiperäisen näkökulman nimenomaan lähimmäisen rakkauden näkökulmasta. "
Höpöhöpö. Ei se järkiperäistä näkökulmaa ylitä, koska ei se ole sille vaihtoehtoinen. Lähimmäisenrakkauden ajatus voi ihmisellä olla ilman mitään uskomuksia jumalista. Uskominen ei ehkä katoa, mutta sen estävät kyllä monet paljon primitiivisemmät syyt kuin lähimmäisen rakkauden ajatus.
"Kuitenkin puhutaan usein siitä miten luonto on armoton yksilöille, jotka sairauden tms. syyn takia on heikoilla. Onko ihminen ainoa laji joka pyrkii ottamaan huomioon heikotkin yksilöt, ja vielä tuntemattomatkin."
Minusta ne eläinyksilötkin ovat osa luontoa, eli luonto vain toimii kuten se toimii. Ne yksilöt eivät siis ole irrallaan luonnosta, vaan osa sitä. Ihminen on ehkä enemmän laumaeläin ja yhdessä ollaan vahvempia muita saalistajia vastaan. Jotkut eläinlajit joutuvat alati tekemään selvitymispäätöksiä, eli lopettavat poikueen heikoimmat, jotta vahvemmat selviytyvät paremmin.
Ihmisellä on tarve saada tietoa ja kun tietoa ei ole saatavilla, kuvitellaan, ja kun kuvitelmat ja luulot eivät kuulosta kivalta, niin uskotaan että näin varmasti on.