Onko uudessa korkeakoululakiuudistuksessa otettu huomioon tasa-arvolaki? Nais- ja miespuolisia opiskelijoita pitää ottaa saman verran, muussa tapauksessa rikotaan kyseistä lakia. Lukio-opiskeluthan muutenkin suosivat tyttöjä.
Uusi korkeakoululakiuudistus on epäoikeudenmukainen lukioranking-listan takia. Eri puolilla Suomea on eritasoista opetusta lukioissa ja varsinkin opinto-ohjausta ei edes anneta lukioissa siten kuin pitäisi.
Nyt nuoren 15-v. on sitten päätettävä tulevaisuudestaan. Tämä ei tule toimimaan. Mielenterveysongelmat tulevat lisääntymään ja on huomioitava, että tämä vaikea ikä ei puolla millään lailla tätä lakiuudistusta.
Nyt alkaa abikurssi-bisnesyritykset lisääntymään ja tässä on hyvä markkinarako näille yrityksille.
Henna Virkkunen puolustaa em. lakia kuin hevonen laput silmillä.
Uusi korkeakoululakiuudistus on epäoikeudenmukainen lukioranking-listan takia. Eri puolilla Suomea on eritasoista opetusta lukioissa ja varsinkin opinto-ohjausta ei edes anneta lukioissa siten kuin pitäisi.
Nyt nuoren 15-v. on sitten päätettävä tulevaisuudestaan. Tämä ei tule toimimaan. Mielenterveysongelmat tulevat lisääntymään ja on huomioitava, että tämä vaikea ikä ei puolla millään lailla tätä lakiuudistusta.
Nyt alkaa abikurssi-bisnesyritykset lisääntymään ja tässä on hyvä markkinarako näille yrityksille.
Henna Virkkunen puolustaa em. lakia kuin hevonen laput silmillä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lukion arvosanat ovat muualla käytössä, esim. Norjassa. Sisään mennään hyvillä lukion papereilla,ainakin opettajakorkeakouluun Osloon .Ei ollut minkäänlaisia pääsykokeita.Hyvin löytyi peruskoulunluokanopettajan töitä Suomalaistytölle,reilun 3,5-vuoden opiskelun jälkeen.
katsoa tämä uudistus ensin, mitä parannuksia kouluihin tullaan tekemään nuorten valistuksen suhteen. Jos koulun puolesta annetaan ohjausta tulevaa työelämää ja opiskelua varten, silloinhan se on tasapuolista. Nykyään hyvin toimeentulevien perheiden nuoret ovat päässeet preppauskursseille, kalliille sellaisille, ja ovat näin hyvin valmistutautuneina päässeet korkeakouluihin.
Varattomat ovat saaneet yrittää vain itse lukemalla ja ehkä mahdollisuudet ovat olleet heikommat. Ei kaiken uudistuksen tarvitse olla pahasta ja voidaanhan palata entiseen käytäntöön, jos uudistuksesta tulee susi.
Keskustelin asiasta pitkään tyttäreni kanssa ja hän sanoi,että Suomen käytäntö on erittäin harvinainen. Muualla pohjoismaissa mennään yliopistoon hyvillä lukion papereilla. Suomesta saadut todistukset tutkitaan erittäin tarkaan ja hyvillä mennään suoraan opettajakorkeakouluun ilman minkäälaisia pääsykokeita. Soveltuvuus koulutukseen selviää koeajalla,jolloin sopimattomat saavat "kenkää" ja näin tapahtui myös hänen koulunkäyntiaikanaan muutamille ,joista ei ollut opettajaksi.
kalliiksi. Opettajakoulutukseen pitää ehdottomasti olla soveltuvuus ja haastattelu, pelkillä papereilla ei saada sitä parasta ainesta. esim. pojissa on hyvää opettaja-ainesta, vaikka paperit eivät sitä kertoisikaan.
Lähtöpisteet hyvistä koulutodistuksista antaa kovan edun. Miehiä tarvitaan se on aivan selvä juttu.
On se hurjaa kun 1075 pyrki Hesaan ja alle sata pääsi.
Norjasta mallia. Jookos ? Hyvillä papereilla koeajalle. Jos ei luonnistu,niin pihalle.
sinä noita kalliita, tuhansia markkoja maksavia preppauskursseja, joiden mainoksia lehdet ovat täynnä. Ilmeisesti sinä olet rikkaasta perheestä ja on ollut mahdollisuus, sikäli olet tarvinnut, käyttää näitä kalliita palveluja.
Luulen, että molempia pyrkimystapoja tullaan käyttämään, riippuen ammattialoista, mihin pyritään.
Aivan hyvä, että on erillaisia mahdollisuuksia. Onhan se niinkin, että jos jossakin opiskelujen vaiheissa käy ilmi, että ei ole sovelias alalle, niin on aivan oikein kehottaa vaihtaa alaa. Näinhän voi käydä hyvillä papereilla tai pääsykokeilla korkeakouluun menneille.
Ei ole preppauskursseja käyty.
Itse opiskelen Suomessa ja siskoni opiskeli Norjassa.
Norjaan mentiin pelkillä hyvillä papereilla.
Henna Virkkunen ajaa asiaa,joka on jo muualla käytössä. Suomi on takapajula.