Maanviljelijät

kepulle tärkein osa tuosta energiaratkaisusta.Mutta hyötyy siitä kaupunkilaismetsänomistajatkin.On vielä epäselviä nuo yksityiskohdat eli kuinka pieniä eriä roskapuuta sinne kelpaa ja mistä se tuki maksetaan,kuutioista vaiko pinta-alasta ?

puuta myyntiin kirjoitti:

kepulle tärkein osa tuosta energiaratkaisusta.Mutta hyötyy siitä kaupunkilaismetsänomistajatkin.On vielä epäselviä nuo yksityiskohdat eli kuinka pieniä eriä roskapuuta sinne kelpaa ja mistä se tuki maksetaan,kuutioista vaiko pinta-alasta ?

Lue lisää

Kuutiorajoitukset löytää metsäenergiayhtiöltä, joka noutaa ja määrittää rajat:
1) Energiaranka
2) Latvusmassa
3) Kannot

tähän tapaan:
"Energiaranka



Energiarankaa ostetaan karsittuna ja karsimattomana sekä pysty- että hankintakaupalla. Energiarangan kerääminen on kannattavaa nuorista metsistä, jotka täyttävät valtion tuen (Kemera) ehdot:


•8 – 14-metrinen tiheä mänty- tai koivuvaltainen metsikkö
•vähintään yhden hehtaarin kokoinen hanke, joka voi koostua useammasta metsikkökuviosta
•kantoläpimitaltaan vähintään 4-senttimetrisiä puita poistettava yli 1 000 kpl/ha, joten metsässä on ennen harvennusta oltava vähintään 1800 – 2400 puuta hehtaarilla
•jäävän puuston keskiläpimitta rinnan korkeudelta on alle 16 cm harvennuksen jälkeen
•pienin tuettava puuerä on 20 kiintokuutiometriä
•myös verhopuustoiset taimikot voivat olla hyviä tuen ehdot täyttäviä kohteita



Lisäksi Metsäliiton hakkaamissa pystykauppakohteissa pitäisi olla:


•erän koon vähintään 40 kiintokuutiometriä (hakkeena 100 kuutiometriä)
•kertymän yli 20 kiintokuutiometriä hehtaarilta
•etäisyyden tiestä alle 500 metriä



Metsäenergiaksi ostetaan myös hakkuussa kertynyttä lahoa puuta, joka ei enää kelpaa kuitupuuksi sellun keittoon.






Latvusmassa



Latvusmassan keräämisestä sovitaan puukaupan yhteydessä. Kuusikoiden uudistushakkuista latvusmassaa kertyy yleensä riittävästi, jotta keräys on kannattavaa. Lisäksi kohteen tulee sijaita lyhyen metsäkuljetusmatkan päässä varastopaikasta.




Latvusmassasta maksetaan metsänomistajalle kuusiainespuun kertymän mukaan määräytyvä hinta. Kun latvusmassa kerätään pois, uuden puusukupolven kasvatus helpottuu, alueella on helppo liikkua ja maisema paranee.

Kannot

Kantoja kerätään kuusivaltaisista päätehakkuista ennalta sovittuihin toimituskohteisiin. Nostettavan alueen pinta-ala on vähintään 2 ha ja kertymä vähintään 100 m³. Kantojen noston yhteydessä tehdään yleensä myös maanmuokkaus, jos metsänomistaja niin haluaa."

säännökset on jo kirjoitti:

Kuutiorajoitukset löytää metsäenergiayhtiöltä, joka noutaa ja määrittää rajat:
1) Energiaranka
2) Latvusmassa
3) Kannot

tähän tapaan:
"Energiaranka



Energiarankaa ostetaan karsittuna ja karsimattomana sekä pysty- että hankintakaupalla. Energiarangan kerääminen on kannattavaa nuorista metsistä, jotka täyttävät valtion tuen (Kemera) ehdot:


•8 – 14-metrinen tiheä mänty- tai koivuvaltainen metsikkö
•vähintään yhden hehtaarin kokoinen hanke, joka voi koostua useammasta metsikkökuviosta
•kantoläpimitaltaan vähintään 4-senttimetrisiä puita poistettava yli 1 000 kpl/ha, joten metsässä on ennen harvennusta oltava vähintään 1800 – 2400 puuta hehtaarilla
•jäävän puuston keskiläpimitta rinnan korkeudelta on alle 16 cm harvennuksen jälkeen
•pienin tuettava puuerä on 20 kiintokuutiometriä
•myös verhopuustoiset taimikot voivat olla hyviä tuen ehdot täyttäviä kohteita



Lisäksi Metsäliiton hakkaamissa pystykauppakohteissa pitäisi olla:


•erän koon vähintään 40 kiintokuutiometriä (hakkeena 100 kuutiometriä)
•kertymän yli 20 kiintokuutiometriä hehtaarilta
•etäisyyden tiestä alle 500 metriä



Metsäenergiaksi ostetaan myös hakkuussa kertynyttä lahoa puuta, joka ei enää kelpaa kuitupuuksi sellun keittoon.






Latvusmassa



Latvusmassan keräämisestä sovitaan puukaupan yhteydessä. Kuusikoiden uudistushakkuista latvusmassaa kertyy yleensä riittävästi, jotta keräys on kannattavaa. Lisäksi kohteen tulee sijaita lyhyen metsäkuljetusmatkan päässä varastopaikasta.




Latvusmassasta maksetaan metsänomistajalle kuusiainespuun kertymän mukaan määräytyvä hinta. Kun latvusmassa kerätään pois, uuden puusukupolven kasvatus helpottuu, alueella on helppo liikkua ja maisema paranee.

Kannot

Kantoja kerätään kuusivaltaisista päätehakkuista ennalta sovittuihin toimituskohteisiin. Nostettavan alueen pinta-ala on vähintään 2 ha ja kertymä vähintään 100 m³. Kantojen noston yhteydessä tehdään yleensä myös maanmuokkaus, jos metsänomistaja niin haluaa."

Lue lisää

mutta missä kulkee ns. nollaraja noiden hakkuujätteiden osaslta. Kun jo mekaaninen ja kemiallinen puunjalostusteollisuus usein kirjoittaa, että logistiikka tulee liian kalliiksi. Millainen on arvio, että saataisiin sama energiamäärä em. puumassasta joka vastaisi esim. tonnia raskasta polttoöljyä. Siispä latvusten, kantojen ja oksien keräilyyn ja kuljetukseen tarvitaan nähdäkseni melkoisesti polttoöljyä niin mikä olisi "hyötysuhde" ?
Toki ideaali tilanne on se, että nykyisin kun kaadetaan puut, hierretään ne kuiduksi ja kulutetaan hurjasti energia tekemällä siitä sellua.
Innovaatioita niitä todella tarvitaan jotta puun jalostusaste nousee.

epikuros kirjoitti:

mutta missä kulkee ns. nollaraja noiden hakkuujätteiden osaslta. Kun jo mekaaninen ja kemiallinen puunjalostusteollisuus usein kirjoittaa, että logistiikka tulee liian kalliiksi. Millainen on arvio, että saataisiin sama energiamäärä em. puumassasta joka vastaisi esim. tonnia raskasta polttoöljyä. Siispä latvusten, kantojen ja oksien keräilyyn ja kuljetukseen tarvitaan nähdäkseni melkoisesti polttoöljyä niin mikä olisi "hyötysuhde" ?
Toki ideaali tilanne on se, että nykyisin kun kaadetaan puut, hierretään ne kuiduksi ja kulutetaan hurjasti energia tekemällä siitä sellua.
Innovaatioita niitä todella tarvitaan jotta puun jalostusaste nousee.

Lue lisää

Tuotannossa ei hevillä pääse eroon öljystä, raakaöljy pumpataan dieselpumpuilla ja kuljetetaan supertankkereilla Suomen jalostamolle. Puut taas kaadetaan harvesterilla, johon tarvitaan polttonesteitä. Haketin toimii sähköllä, joskus dieselgeneraattorilla. Rekka- ja junakuljetukset vievät myös polttonesteitä kummassakin (puut/öljyt). Tämän suhteen onkin siis pattitilanne.

Sitten kalorifinen lämpöarvo on:
(- Raskasöljy 11 140 kWh/tonni)
(- Kevytöljy 10 000 kWh/m³)
(- Kivihiili 7 110 kWh/tonni)
- Turvebriketti 5 100 kWh/tonni
- Puupelletti 4 800 kWh/tonni
- Koivupilke 1 700 kWh/pino-m³
- Havupuupilke 1 350 kWh/pino-m³
- Palaturve 1 300 kWh/m³
- Leppä- ja haapapilke 1 250 kWh/pino-m³
- Jyrsinturve 900 kWh/m³
- Polttohake 850 kWh/m³

Kun ei oteta huomioon tuotanto- ja kuljetusarvoja, niin tonni raskasöljyä vastaa noin 13 m³ polttohaketta.

Sitten on vielä eettinenkin kysymys, kannattaako metsäenergia (energiaranka, latvusmassa ja kannot) hyödyntää polttohakkeena vai jättää mätänemään osin metaaniksi ja myöhemmin turpeeksi ja lopulta hiileksi.

Sellun raaka-aineena metsäenergiaa ei voida käyttää vaan siihen tarvitaan priimalaatuista kuitupuuta, kun taas metsäenergia on usein jopa jo valmiiksi termiittien yms. lahottamaa mistä metsänomistaja ei muulloin saisi tuloja vaan se jäisi vakuutusyhtiön korvattavaksi.

monia näkemyksiä kirjoitti:

Tuotannossa ei hevillä pääse eroon öljystä, raakaöljy pumpataan dieselpumpuilla ja kuljetetaan supertankkereilla Suomen jalostamolle. Puut taas kaadetaan harvesterilla, johon tarvitaan polttonesteitä. Haketin toimii sähköllä, joskus dieselgeneraattorilla. Rekka- ja junakuljetukset vievät myös polttonesteitä kummassakin (puut/öljyt). Tämän suhteen onkin siis pattitilanne.

Sitten kalorifinen lämpöarvo on:
(- Raskasöljy 11 140 kWh/tonni)
(- Kevytöljy 10 000 kWh/m³)
(- Kivihiili 7 110 kWh/tonni)
- Turvebriketti 5 100 kWh/tonni
- Puupelletti 4 800 kWh/tonni
- Koivupilke 1 700 kWh/pino-m³
- Havupuupilke 1 350 kWh/pino-m³
- Palaturve 1 300 kWh/m³
- Leppä- ja haapapilke 1 250 kWh/pino-m³
- Jyrsinturve 900 kWh/m³
- Polttohake 850 kWh/m³

Kun ei oteta huomioon tuotanto- ja kuljetusarvoja, niin tonni raskasöljyä vastaa noin 13 m³ polttohaketta.

Sitten on vielä eettinenkin kysymys, kannattaako metsäenergia (energiaranka, latvusmassa ja kannot) hyödyntää polttohakkeena vai jättää mätänemään osin metaaniksi ja myöhemmin turpeeksi ja lopulta hiileksi.

Sellun raaka-aineena metsäenergiaa ei voida käyttää vaan siihen tarvitaan priimalaatuista kuitupuuta, kun taas metsäenergia on usein jopa jo valmiiksi termiittien yms. lahottamaa mistä metsänomistaja ei muulloin saisi tuloja vaan se jäisi vakuutusyhtiön korvattavaksi.

Lue lisää

alkaa Helsingissä kun hiilivoimaloita käytetään puhtaasti puulla.

puuta myyntiin kirjoitti:

kepulle tärkein osa tuosta energiaratkaisusta.Mutta hyötyy siitä kaupunkilaismetsänomistajatkin.On vielä epäselviä nuo yksityiskohdat eli kuinka pieniä eriä roskapuuta sinne kelpaa ja mistä se tuki maksetaan,kuutioista vaiko pinta-alasta ?

Lue lisää

kommentoi tänään TV 1.n uutisaamussa SAK.n Lauri Lyly,joka pelkää tukiaisista tulevan pitkäkin rasite veronmaksajille.Voimalan käyttöönoton lyhyen aloitusvaiheen tuen hänkin ymmärtäisi.

puhdas vihreä kirjoitti:

alkaa Helsingissä kun hiilivoimaloita käytetään puhtaasti puulla.

jokunen rekkakuski duunia.Ilmansaasteisiin en ota kantaa.

Ai että ihmisten metsät valtion kassaan?

No kyllähän juttu on niin että tienvarren puuston tuotto kuuluu maanomistajalle ja jos tienvarret partudoidaan hirvaaaran vuoksi, niin siitä pitää maksaa maanomistajlle korvaus.

Käytännössä näin tehdään 25-tiellä missä reunustat on putsattu pienpuustosta useita kilometrejä.Kenen toimesta ja kenen piikkiin ei tietoa,mutta pääasia että tehdään.

siirtolinjojen puustot kaadetaan määräajoin mätänemään maastoon.Tuosta pakollisesta työstä voisi hyödyn ottaa talteen energiapuuksi.Myös lähiverkkojen linjoilla olisi puuta käyttöön,tosin pienemmässä määrin.

on vaan hillona päällä kun roskapuusta tulee saamaan myös käyvän hinnan.Ennen ne jätettiin metsään mätänemään.Mutta jos rahaa syydetään kahdesta paikasta niin pitäähän ottaa kun kerran tulee.

Rahhoo kassaan kirjoitti:

on vaan hillona päällä kun roskapuusta tulee saamaan myös käyvän hinnan.Ennen ne jätettiin metsään mätänemään.Mutta jos rahaa syydetään kahdesta paikasta niin pitäähän ottaa kun kerran tulee.

Lue lisää

Puun hinta noussut selvästi.Energiayhtiöt haalivat kaiken saatavissa olevan puun,myös tehtaille menevän.TV-uutisissa tänään oli asiasta juttu,jossa mm. Keravan lämpölaitoksen henkilö kertoi asiasta.