Jehovan todistajat ja opiskelu

Mitä vähemmän, sitä parempi. Pysyy tyhmänä ja tietämättömänä, ja uskoo kakistelematta wc-seuraan huuhaan. Lukutaito riittää, että osaa tavata jt-satukirjallisuutta ja lukea kadunnimet kentällä, ettei mene samoin osoitteisiin. Ainakaan montaa kertaa, sekä muistaa mistä on lähdetty. Laskutaitoa ei niin tarvita, ettei järkyty seuralle menevän rahan määrää. Eikä turhaan laskeskele laskeskele seuran moolokin kitaan "vapaaehtoisesti lahjoittamiaan" pennosia.

Jehovan todistajien virallinen opetus ei kiellä opiskelua. Järjestön omalle jäsenistölle tarkoitetuissa puheissa ja kirjoituksissa korkeakouluopiskelu on kuitenkin leimattu epäteokraattiseksi, epähengelliseksi ja maailmalliseksi, itsekkääksi ja materialistiseksi. Äänen sanotaan se, että opiskeluun kuluva aika on pois tärkeämmiltä, hengellisiltä asioilta, joita ovat saarnaamistyö ovelta ovelle, Raamatun (lue: VT-seuran kirjallisuuden) tutkiminen yms. Toisinaan mainitaan myös se todellisempi syy, joka on opiskelun kriittistä ajattelua ruokkiva vaikutus. Jehovan todistaja -nuorille suositellaan lyhyttä ammatillista koulutusta heti peruskoulun jälkeen.

70-80 -luvuilla pelkästään lukioon menosta saattoi joutua vanhinten kuulusteltavaksi. Itselläni oli ns. maailmallinen isä, joka vaati lukion käymistä. Olisi pitänyt käydä joku 1-2 vuotinen ammatillinen koulu tai ei edes sitä ja alkaa tienraivaajaksi (kokoajan saarnaaja). Kiinnostavaa kuitenkin on, että nykyään hyvin monet Jt-nuoret viittaavat kintaalla niille rajoittaville säännöille, joiden noudattamatta jättämisestä ei voida erottaa seurakunnasta. Näin juuri valokuvan joukosta 25-30 v Jt-naisia, ja totesin, että kaikki olivat joko valmistuneita tai lähellä valmistumistaan ammattikorkeakoulusta, kauppakorkeasta, oikeustieteellisestä ja teknillisestä tiedekunnasta. Jokaisen isä on vanhimpana seurakunnassaan. Mielenkiintoista!

Lievästi yllättävä piirre on se, että Jt-joukossa korkeasti koulutettuja arvostetaan enemmän kuin valtaväestössä. Jos joku sattuu olemaan tohtori ja vielä innokas Jt (sinällään ristiriitainen yhdistelmä), niin maine ja kunnia Jt-joukossa on taattu! Sen, että älykäs, koulutettu ja mahdollisesti vielä julkisuudessa esiintyvä henkilö on Jt, katsotaan jo itsessään todistavan Jt-opin totuudellisuudesta ja oikeellisuudesta.

Yllä olevaa ei ole tutkittu tieteellisesti, vaan perustuu omaan yli 30 vuotiseen Jt-kokemukseeni. Itse olen korkeasti koulutettu, mutta en ilmeisesti kovinkaan älykäs, koska minulta kului tuo valitettavat 30 vuotta ennen kuin tajusin, että Jehovan todistajilla ei ole sen kummempaa totuutta kuin muillakaan uskonnoilla.

Tässä uskossa on se mielenkiintoinen piirre, että opit muuttuvat vinhaa vauhtia ja moni nuoremmista sisarista ja veljistä ei eihkä tarpeeksi edes usko harmagedoniin tai muuhunkaan wt oppiin eli ovat lähinnä tapa Jehovan todistajia ja mukana lähinnä siksi kun syntyivät jt-vanhemmille. Jt-uskonki on nykyaikaistuttava ja vanhat opit unohdettava sitä mukaan kuin maailma muttuu ja huomataan raamatun tai lähinnä wt:n oppien tarpeettomuus nykyaikaisessa maailmassa. Myös monet Jt:t tulkitsevat nykyään raamattua enemmänki omien tarpeidensa ja omaan elämäänsä sopivammaksi, näin voimme sanoa, että jokainen tekee omantunnon mukaan minkä parhaaksi katsoo. Eikä se ole salaisuus, että Jt:t kadehtivat ja samalla ihannoivat maailmaa monilla tahoilla etenkin aineellisella hyvällä mitä sieltä voi saada.

Pienissä piireissä on pakko näyttää. Aina korkeasti koulutettu tai varakas ihminen menee köyhän tai muuten onnettoman seurakuntalaisen edelle, vaikka tuo onneton olisi kuinka hengellinen ja aktiivinen seurakunnassa niin se jää aina vanhemmisto perheen tai rikkaan varjoon.