Taas kävi niin, että eräs JT-perhe oli mukana ev.lut srk:aan kuuluneen siunauksessa. Tuntuu loukkaavalta, että he eivät voi noudattaa vainajan uskon mukaisia tapoja. (nousta seisomaan rukousten ja uskontunnustuksen, siunauksen ajaksi)Onko kyseessä niin suuri virhe oikealle JT:lle, jos menettelee "vääräuskoisten" tapojen mukaan näiden "seremonioissa". Kertokaa miksi näin, niin en ihmettele jatkossa.
Jehovantodistajat hautajaisissa
kristitty
16940
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tarkoituksemme ei ole missään tapauksessa loukata omaisia.
Itse olimme jonkin aikaa sitten erään sukulaisemme hautajaisissa ja selostimme kantamme etukäteen vainaja lähiomaisille ja he ymmärsivät toimintatapamme liittyvän uskontoomme eikä suinkaan että tarkoituksemme olisi loukata ketään.
Vainaja oli anoppini veli (anoppini on siis JT) ja asia ei aiheutanut mitään hämminkiä.
Minua pyydettiin (vainajan vaimo) muistotilaisuudessa lukemaan kaikki surunvalittelut vaikken ollutkaan noussut seisomaan joten se ei ainakaan tällä kertaa ollut minkäänlainen este ei-JT suvulle ymmärtämästä että surimme vainajaa siinä missä muutkin ja osallistuimme muuten muistotilaisuuden toimintoihin hyvin mielellämme.
Usein asioiden selvittäminen etukäteen poistaa paljon väärinymmärryksiä.
miksi menette sellaiseen tilaisuuteen jossa ette voi käyttäytyä sen vaatimalla tavalla? voihan muistotilaisuuteen tulla myöhemmin. jos ei uskonnollsista syistä pysty olemaan tapojen mukaan. kyllä omaiset siitä voi loukkaantua silti vaikka lukisitkin valittelut yms.
Sekin on tietysti mahdollista mutta ainakin tässä tapauksessa kuuluimme niin läheiseen perhepiiriin ettei ko. asia tuottanut mitään ongelmia.
ja nousen kyllä hautajaisissakin seisomaan, en kunnioituksesta ruumista kohtaan vaan kunnioituksesta tuota tilaisuutta ja omaisia kohtaan. Aivan samoin voi vaikka matsissa nousta seisomaan kun soi Maamme-laulu, ei silti tarvitse palvoa lippua tai laulaa mukana. Kunnioitusta voi kuitenkin osoittaa muita kohtaan. Mielestäni kyseessä on kuitenkin hyvin pieni asia.
aivan, tilaisuutta pitää ja tulee jo hyvien käytöstapojenkin vuoksi kunnioittaa, jos sinne on kerran mennyt paikalle. pitääkö korostaa itseään tuollaisessa tilanteessa ja käyttäytyä useimpien mielestä hölmösti? supisevat vaan että niin joo, noi on NIITÄ jehovia....ja naurelevat myöhemmin partaansa kun surutyö on tehty. miksi pitää siis korostaa olevansa erilaisen katsantokannan ajattelija joka paikassa! jotain häpyä siis...
olen itsekin samaa mieltä, että tilaisuudessa tulisi kunnioittaa "isäntien" uskontoa, eikä tehdä numeroa omasta jehovalaisuudesta. Siinä käy juuri niin, että se kääntyy itseä vastaan. Takana supistaan ja naureskellaan.
Itselläni ei ole mitään JT-uskoa vastaan. Olen luterilainen, käyn kirkossa ja kuitenkin kyseenalaistan monta kertaa omien pappiemme saarnoja. Eiköhän jokaisesta uskonsuuntauksesta löydy jotain hyvää...
Pääasia kai, että uskomme Hyvän voittoon Pahasta ja siihen, että on olemassa jokin meitä suurempi voima, mikä sen nimi sitten ikinä onkin. Rakastetaan toisiamme ja tehdään yksi hyvä asia päivässä, niin maailma varmasti muuttuu paremmaksi.
Olet muuten aivan oikeassa ... mekin jäimme istumaan koska muut JT-sukulaisemme eivät katsoneet voivansa nousta seisomaan jolloin emme halunneet aiheuttaa turhaa hämminkin vaan informoimme etukäteen leskeä ja hänen lapsiaan tilanteesta ja kysyimme häiritsisikö asia heitä vai haluaisivatko he ettemme tulisi kuin musitotilaisuuteen.
Minustakin pitää aina kunnioittaa toisten vakaumusta ja tunteita ... niinkuin teimme tässäkin tilanteessa.
pysy sinä vaan siellä jippiissä. vai menikö pupu pöksyyn?
mielenkiintoista aineistoa tässä minulla.. netissä julkaistaan..
Asiaa voi tarkastella monilta osin, itse ole ollut mukana monissa luterilaisissa hautajaisissa. Alussa luterilaisena, myöhemmin todistajana.
Nousen seisomaan ainoastaan siksi aikaa jos vainaja tuodaan kirkkoon. Sen jälkeen istun yleensä koko tilaisuuden ajan, johtuen siitä että vainajan siunaus tilaisuudessa on kysessä luterilaiseen uskontoon kuuluva palvontameno siihen kuuluvine muotomenoineen. Näin sanovat luterilaiset papit ja tässä asiassa olen sama mieltä.
Joten en halua vakaumukseni takia osallistua ko.menoihin, se ei ole tietysikkään kenenkään häpäisyä tai loukkaamista. Olisi pikemminkin loukkaavaa nousta seisomaan ja tunnustaa luterilainen uskontotunnustus ja siten syyllistyä valehteluun. Samalla toimia oman vakaumuksen suhteen täysin selkärangattomasti, tällainen ei hyödytä ketään.
Kuitenkin nostan hattua omalle luterilaiselle sukulais ja tuttavapiirille siitä, että he ymmärtävät ja kunnioittavat myös muiden vakaumusta. Itsellä ei ole nimittäin ollut ongelmia ko. asian suhteen, olen tietysti aina informoinut etukäteen menettelystäni. Tällaista suvaitsevaisuutta en pidä mitenkään pienenä asiana, vaan merkkinä erittäin järkevästä ja suvaitsevasta toisen vakaumusta kunnioittavasta piirteestä.
Vastaaja sanoo
"..ja nousen kyllä hautajaisissakin seisomaan, en kunnioituksesta ruumista kohtaan vaan kunnioituksesta tuota tilaisuutta ja omaisia kohtaan. "
Juhanip sanoo
"Sen jälkeen istun yleensä koko tilaisuuden ajan, johtuen siitä että vainajan siunaus tilaisuudessa on kysessä luterilaiseen uskontoon kuuluva palvontameno siihen kuuluvine muotomenoineen."
Eikö teillä olekaan yhteisesti sovittuja sääntöjä, kuten esitätte?
kovasti kalskahtaa oudolta sana "luterilainen palvontameno" Vai näin sanovat luterilaiset papit. Oletko kaikilta kysynyt? Niin kuin kirkossa palveltaisiin jotakin epäjumalaa! Ehkä se sitä JT:lle onkin. Miksi noudet seisomaan edes, kun vainaja tuodaan kirkkoon. Voisithan istua ja ajatella: "Haa Harmagedonissa mätänet".
Ei se vielä, että nouset seisomaan ole uskontunnustus. Voithan seistessäsi mumista mielessäsi "enpäs usko enpäs usko". Herättäisi vähemmmän huomiota.
mutta jotkin asiat ovat omantunnon kysymyksiä, tosin jos pappi sanoo, että nouskaamme tunnustamaan yhteinen uskomme (siis esim. luterilainen). Niin jotkut, kuten esim. minä tulkitsen jo nousemisen liittyvän tuohon tunnustamiseen.. Koska en omaa ko.uskoa, niin en en tietysti sitä tunnusta.
En ole toisten uskon vartija joten en voi siis ottaa kantaa siihen, että joku muu päätyy toiseen ratkaisuun.
Muiden uskontojen palvonta menoihin ei osallistuta, tässä ollaan yksimielisiä. Rajanveto siitä mikä sellaista on, se on kuitenkin jokaisen itse tehtävä..
><
Se on kirkon kanta ja suomessa on tuhansia pappeja joten tuskin kannattaa nähdä vaivaa kysyä kaikilta. En ota kantaa epäjumalan palvelukseen, mutta jos katsot Raamatustasi esim. ns. ruumiin siunauksen alkuperää, niin huomaat varmaan saman kun minäkin aikanaan huomasin. Että se ei olekkaan siunaus vaan Raamatussa se luokitellaan pikemminkin kiroukseksi..
1 Mos.3:17 ¶ Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: ‘Älä syö siitä’, niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
***********
><
No ei, omassa vakaumuksessa pidättäytyminen ei tarkoita sitä, että millään tavalla ajattelisin alentavasti toisten vakaumuksesta.
Enkä liioin ajattele kuvailemallasi tavalla, en ole tuomari, siihen Jumala on nimittänyt Jeesuksen Kristuksen.
Olen lisäksi saattanut hautaan sekä isäni, että äitini sekä joukon muita minulle rakkaita ja läheisiä sukulaisia. Kaikissa hautajaisissa mieleni on ollut raskas ja murheellinen. Isäni hautajaisissa minulla oli suuria vaikeuksia lukea kukkalaitteessa olevaa tekstiä murheeni vuoksi. Se että toimin vakaumuseni mukaisesti ei tee minusta tunnotonta, pikemminkin todistajuuden myötä ole tullut paljon tunteellisemmaksi. Saan murheen hetkellä uskoni avulla paljon lohtua, tiedän, että Jeesuksella on valta murtaa kuoleman kahleet ja toivon sen toteutuvan myös rakkaitten sukulaisteni kohdalla.
><
Mitäpä sitä tyhjää pelkurimaisesti mumisemaan, olen vakaumukseni valinnut ja elän sen mukaan. Kuten kerroin sukulaisilleni se ei ole mikään ongelma, he ovat sen verran laajakatseisia, että elävät vapaasti itse valitsemansa tyylin mukaan, mutta ymmärtävät, että myös muilla on vapaus toimia samoin. Minulla on kaikkiin sukulaisiin lämpimät välit, vaikka suku on aika suuri, niin ongelmia ei ole. Tiedän, että kaikilla todistajilla ei ole näin hyvin asiat. Heidän sukulaiset, vaikakin manostavat vapautta, ovat käsittäneet vapauden olevan sitoutumista heidän tyyliinsä elää, ymärtämättä sitä, että se ei ole todellisuudessa toisille ihmisille mitään vapautta.
älkää viittikö tulla pilaamaan toisten hautajaisia, laittakaa vaan kortti postiin.
Olinpa just tädin hautajaisissa jossa jäätiin istumaan. En tiedä mitä mietti muut mutta käytiin laskemassa arkulle kukat ja silmät hikoili. Tuskin kelleen jäi kovin pahaa fiilistä, ja jos jäi, en sille mitään voi. Pappi sanoi että nouskaamme tunnustamaan yhteinen uskomme kolmiyhteiseen jumalaan. En taatusti nouse!
"en taatusti nouse"
Painuisit sitten vaikka ulos. Yhtä loukkaavaa sekin on.
Teillä jt:lla on tapana lainailla raamatun säkeitä sopiviin kohtiin. Siitä kirjastahan löytää vaikka luvan toisen tappamiseen kivittämällä. Minäkin lainaan: Ei elämästä selviä hengissä (Juice) Se on aivn yhtä arvokas lainaus kun teidän tapanne lukea raamattua, kuin itse piru. PISTE. Kattelaan sitten kuoleman jälkeen, kuka oli oikeassa, tekopyhät.