Perustelua ja taustaa kappaleen sanoitukselle:
Stara –lehti 28.9.2007:
Vaasalaisen Klamydia -yhtyeen kappale Närpiön kansallislaulu on aiheuttanut viime päivinä suurehkoa kohua Pohjanmaalla erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa.
Vähemmistön edustajat ovat ottaneet kappaleen sanoituksesta niin sanotusti siepit, mutta yhtyeen keulahahmo Vesku Jokinen puolustaa luonnollisesti sanoitustaan:
’’ Se on huumoriväritteistä kritiikkiä. Hirvittää se sisäsiitoisuus. Närpiössä asuu nuoria, jotka eivät edes osaa suomea. Vanhemmat ovat tehneet paikasta lapsilleen loukun. Ruotsinkielen vaaliminen on mennyt sairaalloiseksi’’, Jokinen perusteli Pohjalainen -lehdelle pari viikkoa sitten.
Jokinen ottaa sanoituksensa ohella myös laajemmalti kantaa Vaasan seudun kielipolitiikkaan ja sen vakaviin seurauksiin:
’’Täälläpäin leikitään jo ihmisten terveydelläkin pelkän kielipolitiikan takia. Lääkäripula on jatkuva, koska lääkäreiden ja hoitajien ruotsinkielisyys on tärkeämpää kuin pätevyys hoitaa ihmisten hyvinvointia’’.
Ja itse kappale:
http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg
’’Voi siinä jälkikasvulla pikkasen silmät harittaa
kun iät ja ajat siskon veljellensä parittaa
Tomaatteja viljellään ja suomen kieli on pannassa
molotetaan Närpes-Svenska ja piehtaroidaan lannassa
Heija Heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
Heija Heija
No serkku serkun nai
ne on onnessa totta kai
Kun Turolf Magnuksensa vihdoin viimein sai
Taas kaikaa häämarssi pitkin kasvihuoneita
on kaikki sukurutsatut ja -ratsatut niin juoneita
Heija heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
on kaikki raajat eri paria sen’’
Stara –lehti 28.9.2007:
Vaasalaisen Klamydia -yhtyeen kappale Närpiön kansallislaulu on aiheuttanut viime päivinä suurehkoa kohua Pohjanmaalla erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa.
Vähemmistön edustajat ovat ottaneet kappaleen sanoituksesta niin sanotusti siepit, mutta yhtyeen keulahahmo Vesku Jokinen puolustaa luonnollisesti sanoitustaan:
’’ Se on huumoriväritteistä kritiikkiä. Hirvittää se sisäsiitoisuus. Närpiössä asuu nuoria, jotka eivät edes osaa suomea. Vanhemmat ovat tehneet paikasta lapsilleen loukun. Ruotsinkielen vaaliminen on mennyt sairaalloiseksi’’, Jokinen perusteli Pohjalainen -lehdelle pari viikkoa sitten.
Jokinen ottaa sanoituksensa ohella myös laajemmalti kantaa Vaasan seudun kielipolitiikkaan ja sen vakaviin seurauksiin:
’’Täälläpäin leikitään jo ihmisten terveydelläkin pelkän kielipolitiikan takia. Lääkäripula on jatkuva, koska lääkäreiden ja hoitajien ruotsinkielisyys on tärkeämpää kuin pätevyys hoitaa ihmisten hyvinvointia’’.
Ja itse kappale:
http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg
’’Voi siinä jälkikasvulla pikkasen silmät harittaa
kun iät ja ajat siskon veljellensä parittaa
Tomaatteja viljellään ja suomen kieli on pannassa
molotetaan Närpes-Svenska ja piehtaroidaan lannassa
Heija Heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
Heija Heija
No serkku serkun nai
ne on onnessa totta kai
Kun Turolf Magnuksensa vihdoin viimein sai
Taas kaikaa häämarssi pitkin kasvihuoneita
on kaikki sukurutsatut ja -ratsatut niin juoneita
Heija heija
Läpi maalaismaiseman ajan ja jälleen näen sen
oikein perus Närpiöläisen
Ei suunnasta oo niin väliä kun kulkee molottaen
on kaikki raajat eri paria sen
on kaikki raajat eri paria sen’’
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sisäsiittoisuus on kyllä pitänyt rodun putipuhtaana, mutta se vahvistaa geneettisiä virheitä ja tuottaa epämuodostuneita ja sairaita jälkeläisiä.
Lopettakaa se. Te tapatte toisenne.
Koska hän on kannibaali.
Koska hän kaipaa kaltaistensa seuraa.
Koska Tomaatilla ei ole aivoja.
Tämä avaus kiteyttää parhaiten surujen tilan Suomessa. Ylpeily on johtanut degeneroitumiseen ja se on ylpeille ihan oikein.