Jos helluntailaisuus sattuisi olemaan lentoyhtiö, se toimisi suunnilleen näin:
lentokonelaivasto:
-Tupolev Tu-134, hankittuna mahdollisimman vanhoina yksilöinä ympäri maailmaa, useimmiten jo kuolleiden lentoyhtiöiden romuksi hylkääminä yksilöinä, ei tietoakaan huolloista.
-keskipitkälle matkalle Tupolev Tu-154, hankittuna jälleen kerran jo kuolleiden lentoyhtiöiden hylkääminä romuina. Mitä vanhempi koneyksilö, sitä parempi.
-Pitkälle matkalle Iljyushin Il-62, wanha kunnon wenäläinen pitkän matkan ruumisarkku, hankittuna tietenkin jo kuolleiden lentoyhtiöiden ylijäämäkamoista lentokenttien romuvarastoista. Huolto tehty viimeksi silloin kun Neuwostoliitto oli wielä woimissaan.
-Kotimaan lennoille Antonov An-24, sekin hankittuna Syyrian ilmavoimien ylijäämävarastoista, yksilöt valmistettu aikana ennen dinosaurusta. Huollot tehty viimeksi Stalinin aikana.
Koneita operoitaisiin 2000 vuotta vanhan protokollan mukaan, huoltoja ei tarvita koska perille pääsystä huolehtii pyhö henki vaikka päästäisiin melkein perille puoleen väliin matkaa saakka. Who cares? jos syöksytään alas, niin Jeesushan pelastaa!
Lentoyhtiön pomo olisi ottanut hatkat jo ajat sitten (aivan kuten Hienonen teki tajutessaan, että Finnair muuten kaatuu pian varmasti). Hallinnon ohjekirjana toimiva manuaali on painettu ennen Stalinia, jopa ennen Jeesusta ja dinosaurustakin. Koko hallinto on retuperällä kuin Oceanic airlinesilla (joka on fiktiivisenä lentoyhtiönä surullisen kuuluisa lentoturmistaan, sille vetää tosielämässä vertoja vain wanha kunnon Aeroflot, joka on maailman suurin lentävä hautausurakoitsija). Niinpä helluntailaista lentoyhtiötä johtaa yksin Isä, Poika ja toivottavasti pyhä henki. Pilottien palkka maksetaan vodkapulloissa, joten jokainen lento alkaa kunnon läksiäisryypyllä, aivan kuten rajan takana Aeroflotilla oli aikoinaan tapana, vielä 1990-luvullakin. Aero Oy kokeili Suomessa samaa ja totesi sitten, että DC-3 on liian kallis lennettäväksi umpihumalassa. Yksi syöksyi alas koska pilotit olivat elämänsä pierussa.
Se, mihin helluntailaisen lentoyhtiön taru päättyisi, olisi sitten se todella tuhoisa lentoturma, koska joku who the f****k cares!-asenteella elävä pilotti lentäisi koneen pystysyöksyssä suoraan suohon ihan aitoon Aeroflotin Neuvostoaikaiseen tapaan.
Mikäli joku vielä haluaa lentää tämän tyyppisellä lentoyhtiöllä, suosittelen kokeilemaan vaikkapa Air Koryan lentoja. Istuimen alla ei sitten ole laskuvarjoa. Air Pulkovon tai Rossian lennolle voi olla helpompaa hankkiutua.
lentokonelaivasto:
-Tupolev Tu-134, hankittuna mahdollisimman vanhoina yksilöinä ympäri maailmaa, useimmiten jo kuolleiden lentoyhtiöiden romuksi hylkääminä yksilöinä, ei tietoakaan huolloista.
-keskipitkälle matkalle Tupolev Tu-154, hankittuna jälleen kerran jo kuolleiden lentoyhtiöiden hylkääminä romuina. Mitä vanhempi koneyksilö, sitä parempi.
-Pitkälle matkalle Iljyushin Il-62, wanha kunnon wenäläinen pitkän matkan ruumisarkku, hankittuna tietenkin jo kuolleiden lentoyhtiöiden ylijäämäkamoista lentokenttien romuvarastoista. Huolto tehty viimeksi silloin kun Neuwostoliitto oli wielä woimissaan.
-Kotimaan lennoille Antonov An-24, sekin hankittuna Syyrian ilmavoimien ylijäämävarastoista, yksilöt valmistettu aikana ennen dinosaurusta. Huollot tehty viimeksi Stalinin aikana.
Koneita operoitaisiin 2000 vuotta vanhan protokollan mukaan, huoltoja ei tarvita koska perille pääsystä huolehtii pyhö henki vaikka päästäisiin melkein perille puoleen väliin matkaa saakka. Who cares? jos syöksytään alas, niin Jeesushan pelastaa!
Lentoyhtiön pomo olisi ottanut hatkat jo ajat sitten (aivan kuten Hienonen teki tajutessaan, että Finnair muuten kaatuu pian varmasti). Hallinnon ohjekirjana toimiva manuaali on painettu ennen Stalinia, jopa ennen Jeesusta ja dinosaurustakin. Koko hallinto on retuperällä kuin Oceanic airlinesilla (joka on fiktiivisenä lentoyhtiönä surullisen kuuluisa lentoturmistaan, sille vetää tosielämässä vertoja vain wanha kunnon Aeroflot, joka on maailman suurin lentävä hautausurakoitsija). Niinpä helluntailaista lentoyhtiötä johtaa yksin Isä, Poika ja toivottavasti pyhä henki. Pilottien palkka maksetaan vodkapulloissa, joten jokainen lento alkaa kunnon läksiäisryypyllä, aivan kuten rajan takana Aeroflotilla oli aikoinaan tapana, vielä 1990-luvullakin. Aero Oy kokeili Suomessa samaa ja totesi sitten, että DC-3 on liian kallis lennettäväksi umpihumalassa. Yksi syöksyi alas koska pilotit olivat elämänsä pierussa.
Se, mihin helluntailaisen lentoyhtiön taru päättyisi, olisi sitten se todella tuhoisa lentoturma, koska joku who the f****k cares!-asenteella elävä pilotti lentäisi koneen pystysyöksyssä suoraan suohon ihan aitoon Aeroflotin Neuvostoaikaiseen tapaan.
Mikäli joku vielä haluaa lentää tämän tyyppisellä lentoyhtiöllä, suosittelen kokeilemaan vaikkapa Air Koryan lentoja. Istuimen alla ei sitten ole laskuvarjoa. Air Pulkovon tai Rossian lennolle voi olla helpompaa hankkiutua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En viitsinyt edes lukea juttuasi loppuun, niin tylsä se oli!
Kirjoita asiaa, lue Raamattua!