Koiraohjelmista ja niiden jaksoista keskustelua

Olen kirjoittanut kanssa muihin koiraketjuihin tästä aiheesta ja alkuun sanon, että suhtautumiseni Caesar Millanin meininkeihin ei ole yhdenlinjaista. Hänellä on oikein hyviä pointteja ja sitten hänellä on huonompia.

Se mistä pidän hänen ohjeistuksissaan, ovat seuraavat asiat:

perusasioiden kartoitus.

( Caesar korostaa liikunnan ja rajojen merkityksiä hellyyden ohella. Etenkin Amerikoissa missä ihmiset eivät aina tajua, että koiraa on vietävä lenkillekin... Näiden ihan simppelien asioiden esilletuonti on tosi hyvä juttu. Monesta ohjelmasta käy ilmi, kuinka koira saa tehdä mitä lystää amerik.perheessä eikä saa toruja/seuraamuksia siinä missä esim. kuka tahansa muu perheessä saa palautusta tekemisistään. Yhtä monesta ohjelmasta käy ilmi, kuinka amerikk. valkkaavat koiria vääristä syistä väärän energiatason perheisiin - otetaan työkoiraksi jalostettu rotu elelemään sisällä ja pihalla, sitten ihmetellään kun se rikkoo paikkoja.)

koiran elekielen ja energioiden merkitysten esilletuonti. Monetkaan ihmiset eivät pysähdy "lukemaan" koiraansa, eivät syvenny koiraan koirana ja yksilönä. Caesar pyrkii tähän ja hänellä on ollut erilaistakin lähestymistapaa riippuen millainen koira kyseessä - usein Caesar vain saa kutsun aggressiivisista ongelmakoirista, joille löpöttely ei enää päde (etenkin jos ovat jo tappamisasteella). Mutta olen nähnyt dvd:ltä kuinka suhtautui ihan eri tavalla vanhaan ja pehmeään koiraan.
[Tosin! Olen samaa mieltä siinä, että jotkin lähestymistavat ja hihnan käyttö kuristaen on kyseenalaista]

ihmisen elekielen ja energioiden merkitysten esilletuonti. Ihminen viestii koiralle koko ajan jotakin - se mitä jotakin hän viestii, tulee ihmisen koko kropan kattavasta elekielestä ja energioista, jälkimmäisellä viittaus myös ja nimenomaan sisäiseen energiaan josta tulisi huokua koiralle vakuuttavaa energiaa. Caesar korostaa rauhallisuuden merkitystä.

Sitten ne asiat joista en pidä, niin ne ovat juuri näitä liialliseen kontrolloivuuteen liittyviä asioita. Lenkitykset liian lyhyessä ja ylhäältä kurkkua kuristavassa otteessa, jossa koira ei pääse haistelemaan mitään - ei hyvä.

Mutta! Olen miettinyt tuota ylläolevaa asiaa myös siltä kantilta, että kyseessähän ovat olleet jollakin lailla ongelmalliset, hihnakäyttäytymista osaamattomat koirat. Eli se mikä nähdään noissa jaksoissa lenkityskoulutuyksena, voi olla yliankaraa alkuun ihan siksi, että hihnassa vetävä ja ongelmallinen koira saadaan tajuamaan, että koira ei ole lenkityksen diktaattori. Ihmisenkään ei omasta mielestäni tulisi olla lenkityksen diktaattori kuten noiden klippien perusteella voi tulla tuntua, mutta kenties tuon ihmisen diktaattrorivaiheen jälkeen siirrytään enemmän _yhteistyötä_ vastaavaan normaalimpaan lenkitykseen.

Eli kun koira on saatu olemaan hihnassa "ei-diktaattorina" ihmisen kokeiltua "diktatorointia" voidaan siirtyä normaalimpaan lenkitykseen. Näin tämän voisi ajatella, en tiedä sitten, miten tuo menee, koska ohjelmissa näytetään vain nämä koulutusvaiheet.

Huonoa myös se, että Caesarin menetelmät ovat joiltakin osin liian kovia näytettäviksi "normaali" koiran omistajille, koska ne vaativat ihmisen joka osaa käyttää niitä eikä tulkita esim. jalan käyttöä potkuina tms. Eli näissä Caesarin menetelmissä on suuret riskit soveltaa niitä väärin.

Oli vähän ontuva vertaus hevoskuiskaajan ja koirakuiskaajan välillä. Sekä hevosen ja koiran välillä. Kyseessä on kaksi niin erilaista eläintä. Toinen on arka ja pelokas kasvissyöjä ja toinen taas joskus jopa hullunrohkea lihansyöjä. Kumpaakin eläintä tulee käsitellä eri tavoin niiden omista lähtökohdista käsin, kielellä jota kumpikin ymmärtää.

Koira ei ymmärrä väkivallasta mitään, koira ei ole väkivaltainen, ei sinne päinkään. Kuitenkin koira on lihansyöjä joka voi tappaa toisen koiran, jopa ihmisen aivan tunteettomasti, eihän se ole tehnyt mitään väärin. Koska se ei kertakaikkiaan ymmärrä tekevänsä väkivaltaa joka on väärin.

Väkivalta, joka moraaliselta kannalta väärin, on meidän ihmisten keksintöä, ja siksi sitä ei tule sekoittaa koiran kouluttamiseen koiran kielellä. Vaan koira tulee kouluttaa kielellä jota se ymmärtää. Siihen kieleen kuuluu juurikin tuo ei-moralisoitavissa oleva "väkivalta" tietyissä tilanteissa. Paljon muun lisäksi tietysti.

Cesarin kuiskauksen pointti on juuri siinä että hän ymmärtää kuinka koirat käyttäytyy keskenään luontaisesti. Hän on siis kaikkien koirien "ylikoira" jonka auktoriteettiä ei kukaan nelijalkainen ylitä. Henkilö joka saa kovapäisemmänkin koiran auktoriteettinsa alle, koiran, joka ei ole suostunut siihen asti kenenkään muun tapaamansa kanssa täydelliseen yhteistoimintaan.

En nyt tiedä mitä jaksoa ja kohtausta tarkoitit tuolla, mutta muista että kyseessä on saattanut olla todellakin ihmisten hengelle ja terveydelle vaarallinen eläin jonka vaihtoehto cesarin käsittelylle olisi ehkä ollut matka sateenkaaren taa... Olisiko se ollut sitten parempi? Eeh, itse näkisin oikeaksi antaa koiralle vielä toisen mahdollisuuden, nyt täysivaltaisena koirana.

Viimeinen lauseesi oli kyllä harvinaisen oikeaan osunut - ei ihmisten väkivaltaa koirille, kiitos

ontuva aasi kirjoitti:

Oli vähän ontuva vertaus hevoskuiskaajan ja koirakuiskaajan välillä. Sekä hevosen ja koiran välillä. Kyseessä on kaksi niin erilaista eläintä. Toinen on arka ja pelokas kasvissyöjä ja toinen taas joskus jopa hullunrohkea lihansyöjä. Kumpaakin eläintä tulee käsitellä eri tavoin niiden omista lähtökohdista käsin, kielellä jota kumpikin ymmärtää.

Koira ei ymmärrä väkivallasta mitään, koira ei ole väkivaltainen, ei sinne päinkään. Kuitenkin koira on lihansyöjä joka voi tappaa toisen koiran, jopa ihmisen aivan tunteettomasti, eihän se ole tehnyt mitään väärin. Koska se ei kertakaikkiaan ymmärrä tekevänsä väkivaltaa joka on väärin.

Väkivalta, joka moraaliselta kannalta väärin, on meidän ihmisten keksintöä, ja siksi sitä ei tule sekoittaa koiran kouluttamiseen koiran kielellä. Vaan koira tulee kouluttaa kielellä jota se ymmärtää. Siihen kieleen kuuluu juurikin tuo ei-moralisoitavissa oleva "väkivalta" tietyissä tilanteissa. Paljon muun lisäksi tietysti.

Cesarin kuiskauksen pointti on juuri siinä että hän ymmärtää kuinka koirat käyttäytyy keskenään luontaisesti. Hän on siis kaikkien koirien "ylikoira" jonka auktoriteettiä ei kukaan nelijalkainen ylitä. Henkilö joka saa kovapäisemmänkin koiran auktoriteettinsa alle, koiran, joka ei ole suostunut siihen asti kenenkään muun tapaamansa kanssa täydelliseen yhteistoimintaan.

En nyt tiedä mitä jaksoa ja kohtausta tarkoitit tuolla, mutta muista että kyseessä on saattanut olla todellakin ihmisten hengelle ja terveydelle vaarallinen eläin jonka vaihtoehto cesarin käsittelylle olisi ehkä ollut matka sateenkaaren taa... Olisiko se ollut sitten parempi? Eeh, itse näkisin oikeaksi antaa koiralle vielä toisen mahdollisuuden, nyt täysivaltaisena koirana.

Viimeinen lauseesi oli kyllä harvinaisen oikeaan osunut - ei ihmisten väkivaltaa koirille, kiitos

Lue lisää

Kiintoisa pointti sulla tuo "koirakäyttäytyminen ja väkivalta"- pointti. Siinä on perää, ainakin kun ajatellaan asiaa ihan koirien näkökulmasta. Koira käyttää esimerkiksi kaikkia raajojaan viestinnässä. Nyt jos ihminen käyttää esim. jalkaa työntääkseen koiran pois dominoimasta tms, niin ihmisillle tulee automaattisesti huonot mielleyhtymät väkivaltaan, etenkin jos ihminen on käyttänyt jalkaa, koska jalankäyttö ei ole ihmisten keskuudessa "mukavaa".

Monasti myös unohtuu se, että jos koira on hyppinyt ja ollut aggressiivista ihmistään kohden, purrut ja riepottanut, yms, niin jos ihminen käyttää fyysistä kehoaan ja blokkaa koiran tekemästä näin esim. vakuuttavalla seisomisasennolla ja elekielellä, niin ihmistä pidetään "uhkaavana". Onhan siinä uhkaa mukana, se on selvä, mutta jos on kyseessä dominoimisongelmainen koira, se ratkaisu saattaa vaatia koiralta (!) sen käsittämisen, että hän ei ole yksinvaltias.

Koiria on erilaisia, kaikille ei sovi kaikenlaiset keinot, ne pitää suhteuttaa koiran persoonaan ja tilanteisiin.

Mutta joskus vaaditaan ihan voimankatselua, on sellaisiakin koiria. Niille ei nami nappaa eikä juttelu, juttelu saaattaa onnata sitten valta-asian selvuityksen jälkeen.
Eläimellistä, mutta semmoista...

Victoriasta pidän kyllä myös. Hänellä on monia hyviä pointteja, mutta myös huonoakin välillä ja huonoon lasken fyysisen täydellisen karsastuksen ohjeistuksissaan. siis täydellisen, välillä hän vaikuttaa enemmän floristilta kuin eläinihmiseltä. :D

koirakuisk. kirjoitti:

Kiintoisa pointti sulla tuo "koirakäyttäytyminen ja väkivalta"- pointti. Siinä on perää, ainakin kun ajatellaan asiaa ihan koirien näkökulmasta. Koira käyttää esimerkiksi kaikkia raajojaan viestinnässä. Nyt jos ihminen käyttää esim. jalkaa työntääkseen koiran pois dominoimasta tms, niin ihmisillle tulee automaattisesti huonot mielleyhtymät väkivaltaan, etenkin jos ihminen on käyttänyt jalkaa, koska jalankäyttö ei ole ihmisten keskuudessa "mukavaa".

Monasti myös unohtuu se, että jos koira on hyppinyt ja ollut aggressiivista ihmistään kohden, purrut ja riepottanut, yms, niin jos ihminen käyttää fyysistä kehoaan ja blokkaa koiran tekemästä näin esim. vakuuttavalla seisomisasennolla ja elekielellä, niin ihmistä pidetään "uhkaavana". Onhan siinä uhkaa mukana, se on selvä, mutta jos on kyseessä dominoimisongelmainen koira, se ratkaisu saattaa vaatia koiralta (!) sen käsittämisen, että hän ei ole yksinvaltias.

Koiria on erilaisia, kaikille ei sovi kaikenlaiset keinot, ne pitää suhteuttaa koiran persoonaan ja tilanteisiin.

Mutta joskus vaaditaan ihan voimankatselua, on sellaisiakin koiria. Niille ei nami nappaa eikä juttelu, juttelu saaattaa onnata sitten valta-asian selvuityksen jälkeen.
Eläimellistä, mutta semmoista...

Victoriasta pidän kyllä myös. Hänellä on monia hyviä pointteja, mutta myös huonoakin välillä ja huonoon lasken fyysisen täydellisen karsastuksen ohjeistuksissaan. siis täydellisen, välillä hän vaikuttaa enemmän floristilta kuin eläinihmiseltä. :D

Lue lisää

Parhaat palat mitä Cesarista on jäänyt mieleen on muuten pääosin varsin "väkivallattomia".

Ensimmäinen oli se jossa oli kaksi lieköhän olleet pittbulleja joista toinen olisi kovin mielellään listinyt toisen hengiltä. Siinä tämä opetti menetelmän jolla sai koirat siedätettyä toisiinsa. Kulkemalla vierekkäin pitkän matkan, koirat tottuivat että toinen on melkein iholla ja alkoivat sietää toisiaan. Omistaja kai oli työssään tekemisissä psykopaattien kanssa ja kertoi ohjelmassa että hän on havainnut itse parhaaksi toimia näiden(ihmispsykopaattien) kanssa samalla tavoin. Toverillisesti vierekkäin, eikä nenäkkäin. Näin psykopaatti ei pysty lukemaan vastapuolen naamasta eleitä jotka voisivat laukaista sairaan mielen väkivallan. Sama periaate pätee koiriin, ei näe vastapuolen reaktioita, ei väkivaltaa(joka siis ei koirilla ole väkivaltaa, vaan luontaista metsästys tmv viettiä).

Toinen oli se jakso jossa oli joku pinserin tapainen pippurinen pikkukoira joka puolusti fyysistä koskemattomuuttaan henkeen ja vereen. Pitiköhän siinä leikata kynnet tai jotain muita hoitotoimenpiteitä. Siinä Cesar ensin ahdisti koiran nurkkaan ja istahti viereen ja odotti kunnes koira oli rauhoittunut, sitten alkoi silittää ja käyttämällä koirahierontaa rentoutuskeinona hommat hoitui sitten nätisti.

Kolmas mieleenjäänyt olikin sitten kyllä aika hurjaa katseltavaa. Kyseessä oli alkukantainen korealaisperäinen, olikohan Jin nimeltään sen rotu. Koira oli todella hurjana muistamani mukaan pannanlaitto ja hihnassa kulkeminen olivat sen pahin ongelma. Koiran luonne oli todella itsenäinen ja itsepäinen kuin muuli. Mutta niin vain Cesar tämänkin hurjimuksen kesytti vaikka vaati koiran alistamisen viimeiseen voimanrippeeseen asti. Eipä olisi nakkikouluttajalta onnistunut tuon koiran kesytys. Siinäkin muuten koirahieronta näytteli tärkeää osaa.

Victorian ohjelmaa olen seurannut kauemmin koska se on ollut pidempään nähtävänä nettiteeveessä(oikeaa telkkariahan ei meillä edes ole), ja siinä on kanssa ollut paljon hyviä pointteja, joita olen huomannut itse noudattaneeni aikoinaan tuon putkiaivoisen juntin metsästäjän kanssa tahiessa.

Noita kumpiakin ohjelmia kannattaa kyllä seurata ihan ajatuksella ja pohtia miksi kumpikin tekee niinkuin tekee. Niistä ajatuksista saattaa tulla oivalluksia joita tarvitsee tulevaisuudessa. Joko nykyisen tai seuraavan koiran kanssa.

Ontuva aasi kirjoitti:

Parhaat palat mitä Cesarista on jäänyt mieleen on muuten pääosin varsin "väkivallattomia".

Ensimmäinen oli se jossa oli kaksi lieköhän olleet pittbulleja joista toinen olisi kovin mielellään listinyt toisen hengiltä. Siinä tämä opetti menetelmän jolla sai koirat siedätettyä toisiinsa. Kulkemalla vierekkäin pitkän matkan, koirat tottuivat että toinen on melkein iholla ja alkoivat sietää toisiaan. Omistaja kai oli työssään tekemisissä psykopaattien kanssa ja kertoi ohjelmassa että hän on havainnut itse parhaaksi toimia näiden(ihmispsykopaattien) kanssa samalla tavoin. Toverillisesti vierekkäin, eikä nenäkkäin. Näin psykopaatti ei pysty lukemaan vastapuolen naamasta eleitä jotka voisivat laukaista sairaan mielen väkivallan. Sama periaate pätee koiriin, ei näe vastapuolen reaktioita, ei väkivaltaa(joka siis ei koirilla ole väkivaltaa, vaan luontaista metsästys tmv viettiä).

Toinen oli se jakso jossa oli joku pinserin tapainen pippurinen pikkukoira joka puolusti fyysistä koskemattomuuttaan henkeen ja vereen. Pitiköhän siinä leikata kynnet tai jotain muita hoitotoimenpiteitä. Siinä Cesar ensin ahdisti koiran nurkkaan ja istahti viereen ja odotti kunnes koira oli rauhoittunut, sitten alkoi silittää ja käyttämällä koirahierontaa rentoutuskeinona hommat hoitui sitten nätisti.

Kolmas mieleenjäänyt olikin sitten kyllä aika hurjaa katseltavaa. Kyseessä oli alkukantainen korealaisperäinen, olikohan Jin nimeltään sen rotu. Koira oli todella hurjana muistamani mukaan pannanlaitto ja hihnassa kulkeminen olivat sen pahin ongelma. Koiran luonne oli todella itsenäinen ja itsepäinen kuin muuli. Mutta niin vain Cesar tämänkin hurjimuksen kesytti vaikka vaati koiran alistamisen viimeiseen voimanrippeeseen asti. Eipä olisi nakkikouluttajalta onnistunut tuon koiran kesytys. Siinäkin muuten koirahieronta näytteli tärkeää osaa.

Victorian ohjelmaa olen seurannut kauemmin koska se on ollut pidempään nähtävänä nettiteeveessä(oikeaa telkkariahan ei meillä edes ole), ja siinä on kanssa ollut paljon hyviä pointteja, joita olen huomannut itse noudattaneeni aikoinaan tuon putkiaivoisen juntin metsästäjän kanssa tahiessa.

Noita kumpiakin ohjelmia kannattaa kyllä seurata ihan ajatuksella ja pohtia miksi kumpikin tekee niinkuin tekee. Niistä ajatuksista saattaa tulla oivalluksia joita tarvitsee tulevaisuudessa. Joko nykyisen tai seuraavan koiran kanssa.

Lue lisää

Niin kuin aikaisemmin sanoin ni en todellakaan oo kattonu kun tuon yhden jakson. Mut hapettamista en hyväksy MISSÄÄN TAPAUKSESSA.
Se jakso minkä katoin oli varmaan jotain 4 päivää vanha. Siin oli joku mies näyttelijä joka pelasti katukoiria. Se koira oli agressiivinen vaan sisällä ja se tapa millä se koski siihen sisällä (jolloin koira yritti purra) näytti koiran näkökulmasta tod.näk. siltä et mies "näykkii" sitä. Enkä ihmettele yhtään et se koira koetti purra. Jos koira ei kunnioita ihmistä ilman kuristuspantaa ja kuonokoppaa, ei se oo oikeissa käsissä.
Kyllä meilläkin on tiukassa tilanteessa koira alistettu. Mut ei siihen hapetusta ja kuonokoppaa tarvita.

Muuten en hänen metodeihin sen enempää osaa kommentoida kun en oo enempää häneen tutustunu.

Ontuva aasi kirjoitti:

Parhaat palat mitä Cesarista on jäänyt mieleen on muuten pääosin varsin "väkivallattomia".

Ensimmäinen oli se jossa oli kaksi lieköhän olleet pittbulleja joista toinen olisi kovin mielellään listinyt toisen hengiltä. Siinä tämä opetti menetelmän jolla sai koirat siedätettyä toisiinsa. Kulkemalla vierekkäin pitkän matkan, koirat tottuivat että toinen on melkein iholla ja alkoivat sietää toisiaan. Omistaja kai oli työssään tekemisissä psykopaattien kanssa ja kertoi ohjelmassa että hän on havainnut itse parhaaksi toimia näiden(ihmispsykopaattien) kanssa samalla tavoin. Toverillisesti vierekkäin, eikä nenäkkäin. Näin psykopaatti ei pysty lukemaan vastapuolen naamasta eleitä jotka voisivat laukaista sairaan mielen väkivallan. Sama periaate pätee koiriin, ei näe vastapuolen reaktioita, ei väkivaltaa(joka siis ei koirilla ole väkivaltaa, vaan luontaista metsästys tmv viettiä).

Toinen oli se jakso jossa oli joku pinserin tapainen pippurinen pikkukoira joka puolusti fyysistä koskemattomuuttaan henkeen ja vereen. Pitiköhän siinä leikata kynnet tai jotain muita hoitotoimenpiteitä. Siinä Cesar ensin ahdisti koiran nurkkaan ja istahti viereen ja odotti kunnes koira oli rauhoittunut, sitten alkoi silittää ja käyttämällä koirahierontaa rentoutuskeinona hommat hoitui sitten nätisti.

Kolmas mieleenjäänyt olikin sitten kyllä aika hurjaa katseltavaa. Kyseessä oli alkukantainen korealaisperäinen, olikohan Jin nimeltään sen rotu. Koira oli todella hurjana muistamani mukaan pannanlaitto ja hihnassa kulkeminen olivat sen pahin ongelma. Koiran luonne oli todella itsenäinen ja itsepäinen kuin muuli. Mutta niin vain Cesar tämänkin hurjimuksen kesytti vaikka vaati koiran alistamisen viimeiseen voimanrippeeseen asti. Eipä olisi nakkikouluttajalta onnistunut tuon koiran kesytys. Siinäkin muuten koirahieronta näytteli tärkeää osaa.

Victorian ohjelmaa olen seurannut kauemmin koska se on ollut pidempään nähtävänä nettiteeveessä(oikeaa telkkariahan ei meillä edes ole), ja siinä on kanssa ollut paljon hyviä pointteja, joita olen huomannut itse noudattaneeni aikoinaan tuon putkiaivoisen juntin metsästäjän kanssa tahiessa.

Noita kumpiakin ohjelmia kannattaa kyllä seurata ihan ajatuksella ja pohtia miksi kumpikin tekee niinkuin tekee. Niistä ajatuksista saattaa tulla oivalluksia joita tarvitsee tulevaisuudessa. Joko nykyisen tai seuraavan koiran kanssa.

Lue lisää

Se oli kiinnostavan kuuloista tosiaan, kun pitbullijaksossa sosio/psykopaattien kanssa jutteleva mies sai inspiraatiota koirakäsittelyyn tuosta arvaamattomien ihmisten käsittelyjutusta.

En tiedä kuinka selkärangassa (vai paremminkin aivojen jssk syvissä uumenissa) ihmisillä on tietyt vaistonvaraiset asiat, ja varmaan niiden vahvuus vaihtelee ihmisittäin - vähän kuin vietikkyys eläimillä. Muistan lukeneeni jst lehdestä, että olisi osoitettu kuinka ihminen (muistaakseni painotettiin tästä että miehillä erityisesti näin) mennessään ravintolaan syömään saattaa tiedostamattomasti ja vaistonvaraisesti valita semmoisen pöydän ja istumapaikan itselleen, että selusta "vihollisilta" on turvattu ja näkee ympärilleen.

Koirakin tekee niin, että usein katsoo itselleen paikan, josta sillä on hyvä näkyvyys ympärilleen ja pääsee "vahtimaan" asioita.

Caesar tosiaan usein harjoittaa koirahierontaa, siinä hyvää pointtia kosketuksen tärkeydestä. Olen välillä yrittänyt omalle koirallekin kevyttä koirahierontaa, ei kummemmin reagoi siihen mitenkään. Suihkussa taas kun on shampootettu ja lämmin vesi virtaa yllä, niin silloin tuntuu oikein tykkäävän kun sen shampoon hieroo turkkiin ja lämpimän veden alla on tämmöistä hierontaa.

Tässä vinkkiä muillekin: koiranne saattaa nauttia pesun yhteydessä sampoohieronnasta, lämmin vesi ja hieronta voivat rentouttaa.

Victorian ohjelmassa on hyvin tullut esille ja itselle kanssa hyväksi opiksi Toistojen tärkeys oppimisessa, joskus hän on 30 minuuttia tahkonnut saman ohituksen kanssa ja aina käännytty takaisin, ennen kuin ohitusongelmainen koira on mennyt ok ohitse. Victorian ruokavinkit ovat myös hyviä: nimenomaan niin, että lämmin ruoka tehostaa ruuan makuja ja hajuja, ihan hyväksi koiralle ja että valkosipulia vaan pataan jne.

Monia hyviä pointteja Victorialla, huomaamattomuuskäytös myös sellaista, josta otin opiksi/pistin korvan taakse.

Tänään on vissiin tullut molemmat ohjelmat telkasta, vielä en ole jaksoja katsonut. Saas nähdä jos niistä löytyy juttua, pitää mennä katsastamaan jaksot nettitv:sta.

ontuva aasi kirjoitti:

Oli vähän ontuva vertaus hevoskuiskaajan ja koirakuiskaajan välillä. Sekä hevosen ja koiran välillä. Kyseessä on kaksi niin erilaista eläintä. Toinen on arka ja pelokas kasvissyöjä ja toinen taas joskus jopa hullunrohkea lihansyöjä. Kumpaakin eläintä tulee käsitellä eri tavoin niiden omista lähtökohdista käsin, kielellä jota kumpikin ymmärtää.

Koira ei ymmärrä väkivallasta mitään, koira ei ole väkivaltainen, ei sinne päinkään. Kuitenkin koira on lihansyöjä joka voi tappaa toisen koiran, jopa ihmisen aivan tunteettomasti, eihän se ole tehnyt mitään väärin. Koska se ei kertakaikkiaan ymmärrä tekevänsä väkivaltaa joka on väärin.

Väkivalta, joka moraaliselta kannalta väärin, on meidän ihmisten keksintöä, ja siksi sitä ei tule sekoittaa koiran kouluttamiseen koiran kielellä. Vaan koira tulee kouluttaa kielellä jota se ymmärtää. Siihen kieleen kuuluu juurikin tuo ei-moralisoitavissa oleva "väkivalta" tietyissä tilanteissa. Paljon muun lisäksi tietysti.

Cesarin kuiskauksen pointti on juuri siinä että hän ymmärtää kuinka koirat käyttäytyy keskenään luontaisesti. Hän on siis kaikkien koirien "ylikoira" jonka auktoriteettiä ei kukaan nelijalkainen ylitä. Henkilö joka saa kovapäisemmänkin koiran auktoriteettinsa alle, koiran, joka ei ole suostunut siihen asti kenenkään muun tapaamansa kanssa täydelliseen yhteistoimintaan.

En nyt tiedä mitä jaksoa ja kohtausta tarkoitit tuolla, mutta muista että kyseessä on saattanut olla todellakin ihmisten hengelle ja terveydelle vaarallinen eläin jonka vaihtoehto cesarin käsittelylle olisi ehkä ollut matka sateenkaaren taa... Olisiko se ollut sitten parempi? Eeh, itse näkisin oikeaksi antaa koiralle vielä toisen mahdollisuuden, nyt täysivaltaisena koirana.

Viimeinen lauseesi oli kyllä harvinaisen oikeaan osunut - ei ihmisten väkivaltaa koirille, kiitos

Lue lisää

näyttää olevan suomalaisen vaikea ymmärtää Millania persoonana. Monissa ketjuissa häntä ei lainkaan ymmärretä ja hänen metodinsa koetaan jotenkin kauheaksi koiran alistamiseksi. Onhan se suomalaisen hapannaaman vaikea varmaan ymmärtää sitä Millanin positiivista energiaa. Koirat sitä näyttävät ymmärtävän, enkä ole yhdessäkään jaksossa nähnyt, että yksikään koira olisi hänen metodistaan kärsinyt tai häntä pelännyt.

Sakemaanikko kirjoitti:

näyttää olevan suomalaisen vaikea ymmärtää Millania persoonana. Monissa ketjuissa häntä ei lainkaan ymmärretä ja hänen metodinsa koetaan jotenkin kauheaksi koiran alistamiseksi. Onhan se suomalaisen hapannaaman vaikea varmaan ymmärtää sitä Millanin positiivista energiaa. Koirat sitä näyttävät ymmärtävän, enkä ole yhdessäkään jaksossa nähnyt, että yksikään koira olisi hänen metodistaan kärsinyt tai häntä pelännyt.

Lue lisää

"...enkä ole yhdessäkään jaksossa nähnyt, että yksikään koira olisi hänen metodistaan kärsinyt tai häntä pelännyt."
Juuri pelollahan Millan hallitsee. Sillä on niin tyypillinen macho-meksikaani asenne kuin olla ja voi! Tökkimistä, tönimistä ja uhkailua. Koiran ongelmiin ei keskitytä vaan ainoastaan poistetaan oireilu kieltämällä.
Ainoastaan se energia-asia ja se "sh"-äänne on hyvät. Ne oikeasti toimii eikä silloin tarvita tuollaista tökkimistä, jota Millan harrastaa.

älä töki kirjoitti:

"...enkä ole yhdessäkään jaksossa nähnyt, että yksikään koira olisi hänen metodistaan kärsinyt tai häntä pelännyt."
Juuri pelollahan Millan hallitsee. Sillä on niin tyypillinen macho-meksikaani asenne kuin olla ja voi! Tökkimistä, tönimistä ja uhkailua. Koiran ongelmiin ei keskitytä vaan ainoastaan poistetaan oireilu kieltämällä.
Ainoastaan se energia-asia ja se "sh"-äänne on hyvät. Ne oikeasti toimii eikä silloin tarvita tuollaista tökkimistä, jota Millan harrastaa.

Lue lisää

"Juuri pelollahan Millan hallitsee. Sillä on niin tyypillinen macho-meksikaani asenne kuin olla ja voi! Tökkimistä, tönimistä ja uhkailua. Koiran ongelmiin ei keskitytä vaan ainoastaan poistetaan oireilu kieltämällä."

Et ehkä huomannut kuitenkaan kuka hallitsi pelolla ennen Millania? Koirien maailmaa hallitsee eräänlainen pelon ja kauhun tasapaino; syö tai tule syödyksi, tapa tai tulet tapetuksi. Jotta koira voi elää ihmisyhteiskunnassa, tulee sen unohtaa tuo koira- ja yleisemminkin eläinmaailman perustuslaki.
Koira siis tarvitsee välttämättä jonkun jota "pelkää" niin paljon että tämä "perustuslaki" jää taka-alalle. Kun koira siis "pelkää"(ja samalla arvostaa) omistajaansa niin paljon että uskaltaa jättää oman henkensä tämän armoille, on koiralla hyvä olla. Osa koirista ymmärtää tämän synnyinlahjanaan(jopa huonollakin omistajalla), jolloin mitään konflikteja ei nouse esiin. Osa taas saa syntymässään niin voimakkaat alkukantaiset geenit, että jos omistaja ei kykene tätä turvaavaa "pelkoa" tuottamaan, on koira otollisissa oloissa valmis toimimaan "perustuslakinsa" mukaan. Ja siitä on joskus tuhoisat seuraukset.

Luulen että suurin syy miksi Millanista saa helposti väärän käsityksen on ohjelman rakenne, jossa pyritään esittelemään nopeassa tahdissa kaksi tai kolme keissiä. Toisin kuin Hännänheiluttajissa tai Isännän ja koiran käytöskoulussa, joissa omistetaan koko tunti yhden tapauksen perinpohjaiseen käsittelyyn ja esitellään tekniikoita usein paremmin analysoiden. Noissa muissa ohjelmissa kuvataan myös paremmin sitä omistajien oppimisprosessia, jolloin samastuminen on helpompaa kuin Millanin ohjelmassa, jossa vain huudahdetaan lopuksi "enpä olisi uskonut mutta hän teki sen".

Suosittelen siis katsomaan tätä ohjelmaa vielä tavallistakin tarkempaan ja miettimään sitä miksi se toimii. Jotkin asiat on luettavissa rivien välistä, niin saat ohjelmista enemmän kuin vain pelkkänä viihteenä. Siihen on "salatut eläimet" parempi sarja, jota katsoessa ei kantsi aivoja paljon vaivata.

Ontuva aasi kirjoitti:

"Juuri pelollahan Millan hallitsee. Sillä on niin tyypillinen macho-meksikaani asenne kuin olla ja voi! Tökkimistä, tönimistä ja uhkailua. Koiran ongelmiin ei keskitytä vaan ainoastaan poistetaan oireilu kieltämällä."

Et ehkä huomannut kuitenkaan kuka hallitsi pelolla ennen Millania? Koirien maailmaa hallitsee eräänlainen pelon ja kauhun tasapaino; syö tai tule syödyksi, tapa tai tulet tapetuksi. Jotta koira voi elää ihmisyhteiskunnassa, tulee sen unohtaa tuo koira- ja yleisemminkin eläinmaailman perustuslaki.
Koira siis tarvitsee välttämättä jonkun jota "pelkää" niin paljon että tämä "perustuslaki" jää taka-alalle. Kun koira siis "pelkää"(ja samalla arvostaa) omistajaansa niin paljon että uskaltaa jättää oman henkensä tämän armoille, on koiralla hyvä olla. Osa koirista ymmärtää tämän synnyinlahjanaan(jopa huonollakin omistajalla), jolloin mitään konflikteja ei nouse esiin. Osa taas saa syntymässään niin voimakkaat alkukantaiset geenit, että jos omistaja ei kykene tätä turvaavaa "pelkoa" tuottamaan, on koira otollisissa oloissa valmis toimimaan "perustuslakinsa" mukaan. Ja siitä on joskus tuhoisat seuraukset.

Luulen että suurin syy miksi Millanista saa helposti väärän käsityksen on ohjelman rakenne, jossa pyritään esittelemään nopeassa tahdissa kaksi tai kolme keissiä. Toisin kuin Hännänheiluttajissa tai Isännän ja koiran käytöskoulussa, joissa omistetaan koko tunti yhden tapauksen perinpohjaiseen käsittelyyn ja esitellään tekniikoita usein paremmin analysoiden. Noissa muissa ohjelmissa kuvataan myös paremmin sitä omistajien oppimisprosessia, jolloin samastuminen on helpompaa kuin Millanin ohjelmassa, jossa vain huudahdetaan lopuksi "enpä olisi uskonut mutta hän teki sen".

Suosittelen siis katsomaan tätä ohjelmaa vielä tavallistakin tarkempaan ja miettimään sitä miksi se toimii. Jotkin asiat on luettavissa rivien välistä, niin saat ohjelmista enemmän kuin vain pelkkänä viihteenä. Siihen on "salatut eläimet" parempi sarja, jota katsoessa ei kantsi aivoja paljon vaivata.

Lue lisää

Itse taidan olla samoilla linjoilla tuon "älä töki" ja "NotAnAngel183"in kanssa eli en hirveesti tykkää tuosta pakottamisesta, jota Cesar harrastaa. Mielestäni koira nimenomaan EI tarvitse ketään, jota pelätä, vaan sen pitää tuntea lauman johtajan osalta turvaa(rajat; mitä saa ja ei saa tehdä) ja hyväksyntää(huolenpito;ruokinta, turkinhoito, ulkoilu ym.).
Cesarilta loistoajatus on "rauhallinen ja määrätietoinen energia". Koirat eivät ajattele ihmisiä henkilöinä, vaan aistivat heikot, vahvat, sairaat, rauhalliset, hermostuneet jne. Sen kun jokainen koiranomistaja sisäistäisi, niin suurin osa koulutus-ja käytösongelmista korjaantuisi/jäisi syntymättä.

Molemilla tv-kouluttajilla on myös tämä hyvä sääntö: Ei mitään ilmaiseksi eli koiran paapominen minimiin. Jos sitä koko ajan hellii, niin laumanjohtajahan se sitten luulee olevansa, kun kerran on niin palvottu.
Myös terveellisen ravinnon merkitys on ainakin tullut Victorian "potilaiden" kohdalla esiin. Ei mitään pullaa ja sipsejä koiralle, vaan raakaa lihaa, luita. sisäelimiä ja ihmisten ruoantähteitä. Pitää ymmärtää koiran biologiaa ja historiaa ymmärtääkseen millainen eläin se on.

älä töki kirjoitti:

"...enkä ole yhdessäkään jaksossa nähnyt, että yksikään koira olisi hänen metodistaan kärsinyt tai häntä pelännyt."
Juuri pelollahan Millan hallitsee. Sillä on niin tyypillinen macho-meksikaani asenne kuin olla ja voi! Tökkimistä, tönimistä ja uhkailua. Koiran ongelmiin ei keskitytä vaan ainoastaan poistetaan oireilu kieltämällä.
Ainoastaan se energia-asia ja se "sh"-äänne on hyvät. Ne oikeasti toimii eikä silloin tarvita tuollaista tökkimistä, jota Millan harrastaa.

Lue lisää

kannattaisi lukea Millanin kirja Koirakuiskaaja. Metodi aukeaa kirjan lukemalla aivan eri tavalla, kuin vain tv-sarjan katsomalla.

Sakemaanikko kirjoitti:

näyttää olevan suomalaisen vaikea ymmärtää Millania persoonana. Monissa ketjuissa häntä ei lainkaan ymmärretä ja hänen metodinsa koetaan jotenkin kauheaksi koiran alistamiseksi. Onhan se suomalaisen hapannaaman vaikea varmaan ymmärtää sitä Millanin positiivista energiaa. Koirat sitä näyttävät ymmärtävän, enkä ole yhdessäkään jaksossa nähnyt, että yksikään koira olisi hänen metodistaan kärsinyt tai häntä pelännyt.

Lue lisää

Olen seurannut tuota sarjaa ja ihmettelen, millä perusteella pakottaa fyysisesti koiran alistumaan toisen edessä ? Miten se edistää koiran luottamista muihin koiriin, mikä hän on pakottamaan koiria alistumaan toisten koirien edessä ? Ja miten ihminen muuttuu koiraksi kun ottaa koiran ? Koiria on monenlaisia on käyttökoiria, on harrastuskoiria (esim. vapaa ehtoiseen pelastukseen), on seurakoiria, mutta ne on koiria, eikä ihminen ole muuta kuin isäntä ei laumanjohtaja. Miten saadaan esim. yhdestä ihmisestä ja koirasta lauma ?

Onks totta ja? En seuraa juorupalstoja, joten en oo kuullutkaan tuommoisesta. Mut todella ikävää, jos on totta. En ole kyl katsonut sitä sarjaakaan, ni en osaa sanoa sopiiko Tanja sinne muutenkaan. Mainoksissa vaan nähny pätkiä, mut tulee kai jonkun muun mielenkiintoisemman kans samaan aikaan..

Cesaria ja Victoriaa oon seurannu ja tykkään enemmän Victoriasta. Sen menetelmiä voi oimesti käyttää ja ne toimii. Cesarilla vähän "kovia" otteita välillä, mut hyviä juttuja silläkin. Varmaan miehet tykkää Cesarista, kun sen keinot ei vaadi ajattelua, vaan ovat suorasukaisempaa toimintaa. Victoria kun näkee mielestäni pikkasen enemmän vaivaa saadakseen oikeasti muutoksen aikaseksi. Hänen ohjeensa ovat auttaneet meillä hyvin, mm. vieraiden sisääntulotilanne rauhoittunut ja oma säkymme on pysyny karvattomana, kun otimme ohjeet omaksemme.

en tiennytkään kirjoitti:

Onks totta ja? En seuraa juorupalstoja, joten en oo kuullutkaan tuommoisesta. Mut todella ikävää, jos on totta. En ole kyl katsonut sitä sarjaakaan, ni en osaa sanoa sopiiko Tanja sinne muutenkaan. Mainoksissa vaan nähny pätkiä, mut tulee kai jonkun muun mielenkiintoisemman kans samaan aikaan..

Cesaria ja Victoriaa oon seurannu ja tykkään enemmän Victoriasta. Sen menetelmiä voi oimesti käyttää ja ne toimii. Cesarilla vähän "kovia" otteita välillä, mut hyviä juttuja silläkin. Varmaan miehet tykkää Cesarista, kun sen keinot ei vaadi ajattelua, vaan ovat suorasukaisempaa toimintaa. Victoria kun näkee mielestäni pikkasen enemmän vaivaa saadakseen oikeasti muutoksen aikaseksi. Hänen ohjeensa ovat auttaneet meillä hyvin, mm. vieraiden sisääntulotilanne rauhoittunut ja oma säkymme on pysyny karvattomana, kun otimme ohjeet omaksemme.

Lue lisää

Outo härdeli tuli kirjotukseen: "Sen menetelmiä voi oimesti".. Siis piti olla .."oikeasti".

tämä kertomasi varmaa tietoa, vai juoruilua? Ajattelin vain, kun julkisuuden henkilöistä on vaikka mitä sontaa liikkeellä, eikä vähiten Karpelasta. Minä en näet usko, että kovin vastuuntunnoton ihminen voisi monen malamuutin kanssa pidemmän päälle pärjätä. En kuulu hänen ihailijoihinsa, mutta kun hän rohkeasti asettui omaa puoluettaan vastaan turkistarhaus- ja suurpetoasioissa, on pakko myöntää, että on siinä naisessa munaakin. Ei meistä kukaan varmaan ole elänyt virheettömästi ja me ihmiset kasvamme elämänkokemusten myötä. Varmasti myös Tanja Karpela.

en tiennytkään kirjoitti:

Onks totta ja? En seuraa juorupalstoja, joten en oo kuullutkaan tuommoisesta. Mut todella ikävää, jos on totta. En ole kyl katsonut sitä sarjaakaan, ni en osaa sanoa sopiiko Tanja sinne muutenkaan. Mainoksissa vaan nähny pätkiä, mut tulee kai jonkun muun mielenkiintoisemman kans samaan aikaan..

Cesaria ja Victoriaa oon seurannu ja tykkään enemmän Victoriasta. Sen menetelmiä voi oimesti käyttää ja ne toimii. Cesarilla vähän "kovia" otteita välillä, mut hyviä juttuja silläkin. Varmaan miehet tykkää Cesarista, kun sen keinot ei vaadi ajattelua, vaan ovat suorasukaisempaa toimintaa. Victoria kun näkee mielestäni pikkasen enemmän vaivaa saadakseen oikeasti muutoksen aikaseksi. Hänen ohjeensa ovat auttaneet meillä hyvin, mm. vieraiden sisääntulotilanne rauhoittunut ja oma säkymme on pysyny karvattomana, kun otimme ohjeet omaksemme.

Lue lisää

Ohessa linkkiä noihin Karpelan koira-asioihin liittyen:
http://www.loppi.net/kokoomus/sannasuutari2004b.htm (Tässä Suutari haastattelussa, jossa kertoo miksei myynyt koirasutta Karpelalle ja sanoo syyksi mm. sen, että Karpela oli lopetattnut 2 tervettä koiraansa aiemmin.) Lisäksi jokainen voi varmasti miettiä, kuinka vastuuntuntoista ja järkevää on kiireistä kansanedustajan työtä tekevän ihmisen koettaa hommata lapsiperheeseen koirasutta.

Tässä suoraa lainausta asiasta itse Karpelalta Turun Sanomien artikkelista:

"-Dogeiksi meidän koiramme olivat jo vanhoja. Minusta on parempi, että niiden elämä oli loppuun asti hyvä kuin että olisin pitkittänyt lopettamista liian kauan.

Sitä paitsi koirat olivat varsin mustasukkaisia. Ne heittäytyivät hankaliksi jo Tiian syntyessä, eikä Thomaksen tulo ainakaan helpottanut ristiriitaa.

Nyt perheessä eläinkuntaa edustaa vain erikoinen kissaherra, josta kuohitsemisen jälkeen tuli entistä ärhäkämpi tappelupukari ja omien teittensä kulkija."

Julkaistu TS 22.5.1998 20:15:19

Tästä voi jokainen taas miettiä, millainen koiraihminen Karpela on ja miten niitä päätöksiä tehdään. Lopetetaan koiria vaikka ei kunnon perusteltuja syitä ole. Ja kannattaako uusia koiria hommata perheeseen, jossa jo aiemmin on ollut myös ongelmaa koirankasvatuksen/koulutuksen suhteen - ainakaan vaativan rodun koiria ja useammin kappalein.



Keskustelulinkkejä, joissa noita asioita käsitelty/juoruttu: http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1121505/5_rekikoiraa_kultainen_noutaja_ja_pieni_vauva/sivu/1 , http://www.perhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/117707/_nyt_meni_arvostus_tanja_karpelaa_kohtaan_ov ,
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1642825/tanja-saarela-otti-uuden-koiran/
Viimeisimmän keskustelulinkin juorun mukaan Karpelalla olisi lopetettujen doggien jälkeen ollut albiino-schäfer ja villakoira ennen malamuuttia, edellisten kohtaloista ei tietoa ja jos tämä totta ja muut väitteet Karpelan monista papukaijoista (missä nyt), kissasta jne - niin silloin eläimiä tosiaan tulee ja menee. Yhdellä keskustelijalla oli mielestäni hyvä analyysin tapainen Karpelan koiraharrastuksesta imagonrakentamisen näkökulmasta - kun olosuhteisiin, perheeseen ja kiireiseen työhön nähden jokin muu rotu (kuin esim. koirasusi) olisi ollut paikallaan jne, niin näyttävyys on se mikä on mieleen.

koirakuisk. kirjoitti:

Ohessa linkkiä noihin Karpelan koira-asioihin liittyen:
http://www.loppi.net/kokoomus/sannasuutari2004b.htm (Tässä Suutari haastattelussa, jossa kertoo miksei myynyt koirasutta Karpelalle ja sanoo syyksi mm. sen, että Karpela oli lopetattnut 2 tervettä koiraansa aiemmin.) Lisäksi jokainen voi varmasti miettiä, kuinka vastuuntuntoista ja järkevää on kiireistä kansanedustajan työtä tekevän ihmisen koettaa hommata lapsiperheeseen koirasutta.

Tässä suoraa lainausta asiasta itse Karpelalta Turun Sanomien artikkelista:

"-Dogeiksi meidän koiramme olivat jo vanhoja. Minusta on parempi, että niiden elämä oli loppuun asti hyvä kuin että olisin pitkittänyt lopettamista liian kauan.

Sitä paitsi koirat olivat varsin mustasukkaisia. Ne heittäytyivät hankaliksi jo Tiian syntyessä, eikä Thomaksen tulo ainakaan helpottanut ristiriitaa.

Nyt perheessä eläinkuntaa edustaa vain erikoinen kissaherra, josta kuohitsemisen jälkeen tuli entistä ärhäkämpi tappelupukari ja omien teittensä kulkija."

Julkaistu TS 22.5.1998 20:15:19

Tästä voi jokainen taas miettiä, millainen koiraihminen Karpela on ja miten niitä päätöksiä tehdään. Lopetetaan koiria vaikka ei kunnon perusteltuja syitä ole. Ja kannattaako uusia koiria hommata perheeseen, jossa jo aiemmin on ollut myös ongelmaa koirankasvatuksen/koulutuksen suhteen - ainakaan vaativan rodun koiria ja useammin kappalein.



Keskustelulinkkejä, joissa noita asioita käsitelty/juoruttu: http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1121505/5_rekikoiraa_kultainen_noutaja_ja_pieni_vauva/sivu/1 , http://www.perhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/117707/_nyt_meni_arvostus_tanja_karpelaa_kohtaan_ov ,
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1642825/tanja-saarela-otti-uuden-koiran/
Viimeisimmän keskustelulinkin juorun mukaan Karpelalla olisi lopetettujen doggien jälkeen ollut albiino-schäfer ja villakoira ennen malamuuttia, edellisten kohtaloista ei tietoa ja jos tämä totta ja muut väitteet Karpelan monista papukaijoista (missä nyt), kissasta jne - niin silloin eläimiä tosiaan tulee ja menee. Yhdellä keskustelijalla oli mielestäni hyvä analyysin tapainen Karpelan koiraharrastuksesta imagonrakentamisen näkökulmasta - kun olosuhteisiin, perheeseen ja kiireiseen työhön nähden jokin muu rotu (kuin esim. koirasusi) olisi ollut paikallaan jne, niin näyttävyys on se mikä on mieleen.

Lue lisää

Viimeisin linkki toimivana:
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1642825/tanja-saarela-otti-uuden-koiran/sivu2/

Sakemaanikko kirjoitti:

tämä kertomasi varmaa tietoa, vai juoruilua? Ajattelin vain, kun julkisuuden henkilöistä on vaikka mitä sontaa liikkeellä, eikä vähiten Karpelasta. Minä en näet usko, että kovin vastuuntunnoton ihminen voisi monen malamuutin kanssa pidemmän päälle pärjätä. En kuulu hänen ihailijoihinsa, mutta kun hän rohkeasti asettui omaa puoluettaan vastaan turkistarhaus- ja suurpetoasioissa, on pakko myöntää, että on siinä naisessa munaakin. Ei meistä kukaan varmaan ole elänyt virheettömästi ja me ihmiset kasvamme elämänkokemusten myötä. Varmasti myös Tanja Karpela.

Lue lisää

Laitoin tuohon ylle linkkiä ja suoraa pätkää Turun sanomista asiaan liittyen ja sitten myös keskustelulinkkejä (juorua niissä) asiasta.

Faktaa on se, että tanskandogit lopetettiin ilman kunnon syytä. Faktaa myös doggien jälkeinen koirasusi-idea joka ei onnistunut Suutarin katsottua etteivät kriteerit koirasuden omistamiselle täyttyneet.

Juorua se kuinka monta eläintä Karpelallla on ollut ja näiden vaihtuvuus epämääräisen oloisesti.

Tuo on tietty hyvä, että on ollut rohkeana turkistarhaus- ja suurpetoasioissa omaa puoluettaan vasten. Karpela varmasti välittää eläimistä ja on eläinten asialla, mutta persoonaansa voi kuulua myös tietynlainen impulsiivinen itsekkyys, jossa sukat voivat lentää vaihtoon ja vähän muutakin siinä samassa sitten. (oma intuitiivinen fiilis Karpelasta, ei faktaa)

Ei olla virheettömiä ja toivottavasti Karpela on ajan mittaan tullut enemmän syvällisemmäksikin eläinihmiseksi. En nyt löytänyt diplomaattista tapaa sanoa tätä, koetan ilmaista etten vihaa/koe liian negatiivisia ajatuksia/tunteita Karpelaa kohtaan mutta se mitä koen, on _epäilystä_.

Saa nähdä miten tulevassa... Täytyy alkaa vissiin kytätä, vaihtuvatko eläimet jatkossa vai mitä käy. :D

koirakuisk. kirjoitti:

Ohessa linkkiä noihin Karpelan koira-asioihin liittyen:
http://www.loppi.net/kokoomus/sannasuutari2004b.htm (Tässä Suutari haastattelussa, jossa kertoo miksei myynyt koirasutta Karpelalle ja sanoo syyksi mm. sen, että Karpela oli lopetattnut 2 tervettä koiraansa aiemmin.) Lisäksi jokainen voi varmasti miettiä, kuinka vastuuntuntoista ja järkevää on kiireistä kansanedustajan työtä tekevän ihmisen koettaa hommata lapsiperheeseen koirasutta.

Tässä suoraa lainausta asiasta itse Karpelalta Turun Sanomien artikkelista:

"-Dogeiksi meidän koiramme olivat jo vanhoja. Minusta on parempi, että niiden elämä oli loppuun asti hyvä kuin että olisin pitkittänyt lopettamista liian kauan.

Sitä paitsi koirat olivat varsin mustasukkaisia. Ne heittäytyivät hankaliksi jo Tiian syntyessä, eikä Thomaksen tulo ainakaan helpottanut ristiriitaa.

Nyt perheessä eläinkuntaa edustaa vain erikoinen kissaherra, josta kuohitsemisen jälkeen tuli entistä ärhäkämpi tappelupukari ja omien teittensä kulkija."

Julkaistu TS 22.5.1998 20:15:19

Tästä voi jokainen taas miettiä, millainen koiraihminen Karpela on ja miten niitä päätöksiä tehdään. Lopetetaan koiria vaikka ei kunnon perusteltuja syitä ole. Ja kannattaako uusia koiria hommata perheeseen, jossa jo aiemmin on ollut myös ongelmaa koirankasvatuksen/koulutuksen suhteen - ainakaan vaativan rodun koiria ja useammin kappalein.



Keskustelulinkkejä, joissa noita asioita käsitelty/juoruttu: http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1121505/5_rekikoiraa_kultainen_noutaja_ja_pieni_vauva/sivu/1 , http://www.perhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/117707/_nyt_meni_arvostus_tanja_karpelaa_kohtaan_ov ,
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/kulttuuri-ja-viihde/julkkisjuorut/1642825/tanja-saarela-otti-uuden-koiran/
Viimeisimmän keskustelulinkin juorun mukaan Karpelalla olisi lopetettujen doggien jälkeen ollut albiino-schäfer ja villakoira ennen malamuuttia, edellisten kohtaloista ei tietoa ja jos tämä totta ja muut väitteet Karpelan monista papukaijoista (missä nyt), kissasta jne - niin silloin eläimiä tosiaan tulee ja menee. Yhdellä keskustelijalla oli mielestäni hyvä analyysin tapainen Karpelan koiraharrastuksesta imagonrakentamisen näkökulmasta - kun olosuhteisiin, perheeseen ja kiireiseen työhön nähden jokin muu rotu (kuin esim. koirasusi) olisi ollut paikallaan jne, niin näyttävyys on se mikä on mieleen.

Lue lisää

Villakoira Pommi Tanja Karpelalla oli vuonna 2000, asiasta kertoo 10.3.2000 Me Naiset (http://www.menaiset.fi/artikkelit/ihmiset/art1477-Tanja-Karpela--Eron-jalkeen-elama-on-nyt-selkeaa.html)
Suora lainaus kyseisestä artikkelista: "
Tanja avaa uuden valkotiilitalonsa oven ja joutuu keskelle äidin arkipäivää: villakoiravauva Pommi katsoo asiakseen räksyttää ainakin kolme tuntia yhtäkyytiä. Kahden vuoden ikäinen Thomas piiloutuu mummonsa syliin ja ujostelee äidin mukana seuraavia vieraita."

Kun ujous haihtuu, äiti saa kerta toisensa jälkeen hakea Thomaksen akvaarion ääreltä onkihommista: poika nousee jakkaralle, työntää kätensä veteen ja pyydystää kalaparkoja....

... kun Tanjan kotia leimasi lapsi- ja koiraperheen kaaos: Tiian iloiset piirustukset koristivat sohvapöytää ja sohvilla löhösi kaksi karvaavaa valtavaa tanskandogia.
– Pommia helpommaksi ei koira muutu, Tanja sanoo uudesta lemmikistään, vaikka joutuukin vielä kouluttamaan pentukoiraa."

Totta, nyt koira-ohjelmia tulee oikein urakalla... :)

Sitten on vielä se jokin australialainen ohjelma, Eläintenpelastuspartio (tms) josta olen nähnyt muutaman jakson. Aika karuja tapauksia siinä. :(

No, ei tuossa Tosipaikan jaksossa ollutkaan kyse ihan tavanomaisesta koirakammosta, käsitin jakson nimen perusteella niin, vaan kyse oli kimurantimmasta fobiasta/pakkomielteestä.

Tuli muuten mieleen, että tuon ohjelman pääprinsiippi eli altistusterapian käyttö on periaatteessa sitä, mitä Cesar Millankin käyttää pelokkaiden/pakkomielteisten koirien kanssa. Koira altistetaan asialle, jota kohtaan sillä on ongelmaa, oli sitten kyse leivänpaahtimesta, liukkaasta lattiasta tai vastaavasta. Ihmisistä voi näyttää "kauhealta", kun näkee koiran ahdistuvan ja haukkovan henkeä liukkaan lattian pakkomielteen kohdatessaan pakotetusti, mutta vastaava on samaa asiaa loppujen lopuksi kuin ihmisten altistusterapiassa esim. tuossa Tosipaikka-ohjelmassa. Siinähän siis ihminen laitetaan fobiansa kanssa vastakkain ja annetaan ahdistuksen iskeä päälle, ihminen haukkoo henkeä ja tuskailee ja sydän hakkaa, terapeutti kysyy samalla ahdoistuksen määrää asteikolla 1-10 ja ihminen saattaa sanoa vaikka 10, mutta pointti on siinä että jonkin ajan jälkeen ahdistus alkaa laskea, se ei pysy 10:ssa vaan alkaa laskea kun ahdistuksen huippu on kohdattuna eikä tapahtunutkaan sitä hirveintä mitä ihminen on odottanut, kuten tippumista lattian läpi kuolemaan (yhdessä jaksossa naisella oli fobia liian painavista huonekaluista eikä antanut jääkaapin täyttyä "liikaa", jolloin terapeutti nimenomaan änki sen täyteen tavaraa ja jäi naisen kanssa odottamaan lattialle jääkaapin eteen ahdistuksen tuloa ja sitä suurinta pelkoa, että liian painavan esineen takia tiputaan lattian läpi).
Koira kohtaa fobiansa, kuten liukkaan lattian, samaan tapaan - ahdistus nousee huippulukemiin ja sitten se alkaa tasaantua, kun koira huomaa ettei mitään kauheaa tapahdu ja tilanne on ok loppujen lopuksi.

Viimeisimmässä Koirakuiskaajan jaksossa oli mukana akitaa ja shibaa, täällä palstalla on ainakin akita-ihmisiä, niin jos kiinnostaa nähdä akitaa ohjelmassa ja sen pienempää versiota, jos näin voi sanoa, shibaa...
Hyvä jakso, energioista puhetta aika paljon ja ihan asiaa. Myös tasapuolisuudesta puhetta ohjelmassa ja siinä sitä pointtia taas hyvin: monasti ihminen näkee eläimen sympatioiden kautta pelkästään eikä tasa-arvoisesti elikkä siten, että eläin ei ole esim. kunnioittanut ihmisen rajoja yms mutta ihminen on kunnioittanut ja paaponut eläintä jolloin eläimen diktaattorinen asema on muotoutunut - kurin yhteydessä ihminen sitten kokee eläimen säälittävänä eikä kunnioita tavallaan eläimen viestintää ja voimaa vaan pitää eläintä symbolina jollekin jota ei näe kokonaisena eläimenä.

Haikeana koirauutisena sellaista tähän vielä, että Cesarin rakas pitbulli Daddy joka usein on ollut jaksoissa mukana, on kuollut vanhuuttaan. Samoin ohjleman kaikkien aikojen 1.jakson eli NuNu-chihuahuasta kertovan jakson NuNu on myös kuollut. Kuriositeettina sellaista, että NuNun omistaja pestautui Cesarin tutustumisen jälkeen töihin Cesarin koirapaikkaan saatuaan hyvin apua NuNu-tilanteeseen.
Luin nämä jutut jstk Cesar-sivustolta, jos haluatte voin myöhem. laittaa linkkiä sivusta.

edell. kirjoitti:

No, ei tuossa Tosipaikan jaksossa ollutkaan kyse ihan tavanomaisesta koirakammosta, käsitin jakson nimen perusteella niin, vaan kyse oli kimurantimmasta fobiasta/pakkomielteestä.

Tuli muuten mieleen, että tuon ohjelman pääprinsiippi eli altistusterapian käyttö on periaatteessa sitä, mitä Cesar Millankin käyttää pelokkaiden/pakkomielteisten koirien kanssa. Koira altistetaan asialle, jota kohtaan sillä on ongelmaa, oli sitten kyse leivänpaahtimesta, liukkaasta lattiasta tai vastaavasta. Ihmisistä voi näyttää "kauhealta", kun näkee koiran ahdistuvan ja haukkovan henkeä liukkaan lattian pakkomielteen kohdatessaan pakotetusti, mutta vastaava on samaa asiaa loppujen lopuksi kuin ihmisten altistusterapiassa esim. tuossa Tosipaikka-ohjelmassa. Siinähän siis ihminen laitetaan fobiansa kanssa vastakkain ja annetaan ahdistuksen iskeä päälle, ihminen haukkoo henkeä ja tuskailee ja sydän hakkaa, terapeutti kysyy samalla ahdoistuksen määrää asteikolla 1-10 ja ihminen saattaa sanoa vaikka 10, mutta pointti on siinä että jonkin ajan jälkeen ahdistus alkaa laskea, se ei pysy 10:ssa vaan alkaa laskea kun ahdistuksen huippu on kohdattuna eikä tapahtunutkaan sitä hirveintä mitä ihminen on odottanut, kuten tippumista lattian läpi kuolemaan (yhdessä jaksossa naisella oli fobia liian painavista huonekaluista eikä antanut jääkaapin täyttyä "liikaa", jolloin terapeutti nimenomaan änki sen täyteen tavaraa ja jäi naisen kanssa odottamaan lattialle jääkaapin eteen ahdistuksen tuloa ja sitä suurinta pelkoa, että liian painavan esineen takia tiputaan lattian läpi).
Koira kohtaa fobiansa, kuten liukkaan lattian, samaan tapaan - ahdistus nousee huippulukemiin ja sitten se alkaa tasaantua, kun koira huomaa ettei mitään kauheaa tapahdu ja tilanne on ok loppujen lopuksi.

Viimeisimmässä Koirakuiskaajan jaksossa oli mukana akitaa ja shibaa, täällä palstalla on ainakin akita-ihmisiä, niin jos kiinnostaa nähdä akitaa ohjelmassa ja sen pienempää versiota, jos näin voi sanoa, shibaa...
Hyvä jakso, energioista puhetta aika paljon ja ihan asiaa. Myös tasapuolisuudesta puhetta ohjelmassa ja siinä sitä pointtia taas hyvin: monasti ihminen näkee eläimen sympatioiden kautta pelkästään eikä tasa-arvoisesti elikkä siten, että eläin ei ole esim. kunnioittanut ihmisen rajoja yms mutta ihminen on kunnioittanut ja paaponut eläintä jolloin eläimen diktaattorinen asema on muotoutunut - kurin yhteydessä ihminen sitten kokee eläimen säälittävänä eikä kunnioita tavallaan eläimen viestintää ja voimaa vaan pitää eläintä symbolina jollekin jota ei näe kokonaisena eläimenä.

Haikeana koirauutisena sellaista tähän vielä, että Cesarin rakas pitbulli Daddy joka usein on ollut jaksoissa mukana, on kuollut vanhuuttaan. Samoin ohjleman kaikkien aikojen 1.jakson eli NuNu-chihuahuasta kertovan jakson NuNu on myös kuollut. Kuriositeettina sellaista, että NuNun omistaja pestautui Cesarin tutustumisen jälkeen töihin Cesarin koirapaikkaan saatuaan hyvin apua NuNu-tilanteeseen.
Luin nämä jutut jstk Cesar-sivustolta, jos haluatte voin myöhem. laittaa linkkiä sivusta.

Lue lisää

Taas sekoitetaan ihminen ja koira, ihminen osaa käsitellä asioitaan erillalailla kuin koira, koira ei kykene samanlaiseen ajattelutapaan. Joten en ymmärrä miksi pitää pakottaa koiraa sellaiseen mihin se ei pysty. Toisaalta taas meillä ei ole koirilla koskaan mitään kammoja ollutkaan, kun eivät ole onnistuneet niitä kehittelemään.

Kuria saa ja pitää koirilla olla, mutta tällä tyypillä se menee överiksi, meillä on kaikki koirat olleet täyspäisiä, eivät agressiivisia, remmissä vetäjiä tai vihaisia, vaikkei niitä ole koskaan pitänyt samanlailla repiä remmistä niin kuin tämä meksikaana tekee, koiria ei ole myöskään pitänyt alistaa eikä käyttää väkivaltaa.

Siksi ihmettelen, että mihin perustelet kantasi. Ja kuitenkin toisessa ohjelmassa koirat saadaan kuntoon, ilman että niitä remmistä revitään tai potkitaa tai pakotetaan alistumaan. Tuolla alistamismetodilla saadaan vain pelokkaita ja agressiivisia koiria. Mitä pahaa siinä muuten edes on, jos koira haistelee ulkona ? Sitä jaksan ihmetellä.

****** kirjoitti:

Taas sekoitetaan ihminen ja koira, ihminen osaa käsitellä asioitaan erillalailla kuin koira, koira ei kykene samanlaiseen ajattelutapaan. Joten en ymmärrä miksi pitää pakottaa koiraa sellaiseen mihin se ei pysty. Toisaalta taas meillä ei ole koirilla koskaan mitään kammoja ollutkaan, kun eivät ole onnistuneet niitä kehittelemään.

Kuria saa ja pitää koirilla olla, mutta tällä tyypillä se menee överiksi, meillä on kaikki koirat olleet täyspäisiä, eivät agressiivisia, remmissä vetäjiä tai vihaisia, vaikkei niitä ole koskaan pitänyt samanlailla repiä remmistä niin kuin tämä meksikaana tekee, koiria ei ole myöskään pitänyt alistaa eikä käyttää väkivaltaa.

Siksi ihmettelen, että mihin perustelet kantasi. Ja kuitenkin toisessa ohjelmassa koirat saadaan kuntoon, ilman että niitä remmistä revitään tai potkitaa tai pakotetaan alistumaan. Tuolla alistamismetodilla saadaan vain pelokkaita ja agressiivisia koiria. Mitä pahaa siinä muuten edes on, jos koira haistelee ulkona ? Sitä jaksan ihmetellä.

Lue lisää

Nyt sain minäkin katottua näitä koirankouluttajia. Alkoi kiinnostaa kun ainakin Cesar Millanista näyttää olevan mielipiteitä. Täytyy sanoa, et ite olen enmmän Victoria Stillwellin kannalla. Millanilla on ihan hyviä ideoita, mut juuri tuo koiran alistaminen joka asiassa ei ole mieleeni. Millan pakottaa koiran tottelemaan oli ongelma sitten mikä hyvänsä, Stilwell antaa koiralle huonon tavan tilalle hyvän tavan ja se auttaa koiraa positiivisemmin. Ei tarvitse pukkailla ja kiskoa hihnaa korviin.
Mielestäni Victoria onnistuu hyvin kovapäistenkin koirien kanssa, sillä hän ymmärtää mistä ongelma johtuu. Kovakaan koira ei ole ilkeyttään hankala, vaan huono käytös johtuu useinmiten pelosta tai koulutuksen ja virikkeiden puutteesta. Ei siinä silloin kannata koiraa alistaa, vaan tilanne pitää korjata koiran lähtökohdista.
Jos omilla ois ongelmia, ottaisin oppia Victoriasta.