Mitäs mieltä olette, pitäisikö kirkoissamme kuulua enemmän bysanttilaista kirkkomusiikkia? Sehän on viime vuosina ollut vähän pop. Mukavaa kuulla, omaan korvaani siis, mutta vähän oudolta se meikäläisessä palveluksessa tuntuu kun ei oikein ole traditiotamme.
kirkkomusiikki
muzakisti
11340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"alkuperäisimmästä" päästä, joten miksipä ei! Minusta pitäisikin viljellä enemmän eri aikakausien ja alueiden musiikkia, jos se suinkin sopii palvelustemme muuhun rakenteeseen ja tapaan. Bysanttilaisesta pidän erityisesti ja myöskin kuulen mielelläni uutta, kotimaistakin, kirkkolaulua. Slaavilaisella on ollut ihan liian kauan yksinoikeus meidänkin kirkoissamme ja kun kuitenkin seurakuntamme ovat monikulttuurisia, sopii kirkkolaulunkin olla monikulttuurista!
Nykyinen musiikkimme itse asiassa on tätä ns. 'nyky-bysanttilaista' alkuperäisempää. Sen juuret palautuvat vähintään 1600-luvulle, jopa varhemmas. Kreikkalaisella puolella jäljityksessä ei oikein päästä uskottavasti kuin 1700-luvun puolivälin tienooseen.
"Minusta pitäisikin viljellä enemmän eri aikakausien ja alueiden musiikkia, jos se suinkin sopii palvelustemme muuhun rakenteeseen ja tapaan."
Nii-in. Jos suinkin sopisi. Väkisin sovittamalla tietty.
Nyky-bysanttilainen laulanta savolaisittain esitettynä taitaa valitettavasti mennä travestian puolelle.
seurakunnat monikulttuurisia? Missähköhän näin olisi? ne on enempvähempi venäläisiä jotka siellä ovat ei-suomalaisia.
SItäpaitti: miksi pitää ottaa joku tietty suuntaus.. bysanttilainen, slaavilainen.. ?? mehän tiettävästi ollaan SUomessa, miksi ei voida kehittää suomalaista traditiota - vanhoja perinteitä toki kunnioittaen.
nelisenkymmentä eri kansallisuutta, joista romanialaiset ovat alkuperäisesti suurin ryhmä, melko paljon etiopialaisia, bulgaareja, kreikkalaisia, amerikkalaisia, englantilaisia, svenskatalande, virolaisia jne jne jne. Venäläisiä käy kyllä kirkossa mutta suurin osa ei edes kuulu meidän seurakuntaamme! Niin että, on muitakin totuuksia kuin ainoastaan sinun "tietämyksesi" tästä seurakuntien kansainvälisyydestä!
Muuten kannatan kyllä suomalaisen kirkkomusiikin laajempaa käyttöä, julkisesti sitä kuullaan vain murto-osa siitä, mitä täällä on sävelletty!
Kuunteletteko protestanttien, Bachin, Händelin ja Brahmsin hengellistä musiikkia? Entä katolilaisia, joilla riittää hienoja uskonnollisia säveltäjiä vaikka millä mitalla Palestrinasta Bruckneriin? Ortodoksikirkkoihin ei moniääninen soitinmusiikki kuulu, mutta eikö noin muuten sellaisella ole arvonsa?
Entä mitä mieltä olette uskonnollisaiheisesta taiteesta, joka ei noudata ikonitaiteen perinteitä vaan esittää Kristuksen ja pyhät naturalistisesti länsimaisen renessanssin ja barokin tapaan?
Itse en pidä klassisesta musiikista enkä sitä uudemmastakaan taidemusiikista. Pidän keskiaikaisesta musasta ja eri maiden kansanmusiikista. Rokkiakin kuuntelen. Näin siis maallisen musiikin puolelta.
Kirkkomusiikissa suosin nykyistä. En kaipaa siihen mitään uudistuksia, vaikka bysanttilainen musiikki onkin ihan kivan kuulosta.
Koptikirkon musiikki lienee sitä vanhinta ja säilynyt hyvin. Myös kannattaa kuunnella juutalaista jumalanpalveluslaulantaa, sieltä on otettu mallia ja se lienee alkuperäisintä jos sellaista etsitään.
laulanta on minun mieleeni, esim. youtubesta löydettävät aramealaiset esitykset, eksoottista,, mahtavaa! Niissä kuuluu tuhansien vuosien perinne.
kuulla. Ei siitä kukaan pidä. Väkisin sitä tänne tungetaan vaikka eivät tunkijat itsekään sitä osaa. - Kas kun heistä kukaan ei ole kreikkalainen eikä kreikassa alkuperäisessä ympäristössä kasvanut. ei edes naru.
minä ainakin pidän!!! Ja tiedän monenmonta muutakin, eli siis paljon faneja! On se nyt ainakin alkuperäisempää kuin venäläinen mahtipontisesti laulettu hospoti-musiikki!
Eiköhän meidänkin kirkkomme ole loppujen lopuksi bysantin nurkilta peräisin!
Znamennyj - sävelmät olisivat lähimpänä meikäläistä traditiota, ei bysanttilainen, sillä meillä ei ole 12 sävelaskeljärjestelmään tottuneen korvan vuoksi kykyä erottaa mikrointervalleja ja siksi emme myöskään osaa laulaa "bysanttilaisittain" paitsi kovan harjoittelun ansiosta. Jopi Harrin liturgia on hyvin yksinkertaista musiikkia ja helppoa laulaa kenen tahansa, ja pelkistetyn kaunista, siinä on myös hyödynnetty vanhaa znamennyj musiikkia.
Armenialainen kirkkomusiikki on todella upeaa, minulle uusi tuttavuus. Samoin juutalainen liturginen musiikki.