Sandwich väliaineen kuivaaminen

30 jalkaa

Runsaat parikymmentä vuotta vanhan purjeveneen sandwich-rakenteisen pohjan väliainekerrokseen (divinycell) oli päässyt vettä. Enimmät tulivat pois, kun pohjaan porasi reiän. Miten vakava ongelma väliaineen kostuminen on? Millä keinolla väliainekerroksen parhaiten saisi kuivaksi? Onko kenelläkään kokemuksia sellaisesta, että poraisi sisäpuolelta väliainekerrokseen saakka reiän, josta voisi tarvittaessa purjehduskauden aikana imeä väliainekerrokseen muodostunutta tai tihkunutta vettä pois? Olisiko mahdollista värkätä väliainekerrokseen tuuletus tekemällä veneen sisäpuolen pintakerrokseen reikiä ja järjestämällä niihin ilman imu tai puhallus?

65

3760

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 11+11

      Anteeksi tyhmyyteni, mutta miten veneessä pohjassa on jotain sandwitch rakenteita. Kannessa kyllä sitä on mutta että pohjassa? Onko kyse Etapista jossa on erikoinen rakenne?

      • 30 jalkaa

        Kölin kohta on umpilaminaattia, mutta muualla pohjassa sandwich. On, kun on sillä tavalla rakennettu.


      • Anonyymi

        Beneteaun joissain malleissa.


    • 56+66

      Vettä voi olla välissä vain kun laminointi on pettänyt väliaineesta, kun sidos on pettänyt on pohja siltä osin erittöin heikko ja on eläessään jatkuvasti repeämässä suuremmalta ja suuremmalta alueelta kunnes pettää.
      Talvella myös veden jäätyminen laminaatin sisällä on voinut laajentaa vauriota.

    • feneilijä

      Pahalta kuulostaa. Korjauksen hinta, jos sen tekee ammattilainen, taitaa olla tähtitieteellinen: http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=2156&highlight=korjaus maksaa

      Tuossa pieni sandwich-korjaus on ollut 11ke hinnaltaan! Eli ymmärrän halusi selvitä jollain helpommalla konstilla.

      Miten on, oletko tehnyt kosteusmittauksia? Miten laajalla alueella vettä on ja mistä ihmeestä se sinne rungon sisuksiin tulee?

    • A33

      Don Casey'n kirja "Sailboat Hull and Deck Repair". Siinä homma kuvattu hyvin selkeästi. Kirja maksaa Hobbok'silla (Hesa) 26 euroa postitus. Tai osta Caseyn laajempi kirja (Don Casey's Complete Illustrated Sailboat Maintenance), jossa lisäksi paljon muuta purjeveen kunnostuksesta ja parantelusta. Hobooksin hinta 64 E.

      • 30 jalkaa

        Complete Illustrated ....löytyi Saksan Amazonista hintaan 45,49 € lähetyskuluineen. Kolahti äsken postilaatikkooni.


    • Joakim_

      Divinycell ei juuri ime vettä, mutta veden läsnäolo kertoo siitä, että ongelmia on. Väliaine on irti ja jauhautuu mössöksi. Kun väliaine on irti, ko. alue ei enää toimi sandwichinä vaan ainoastaan kahtena irrallisena laminaattina.

      Tämä ongelma koskee juuri vaahtoja, balsa olisi parempi tässä (ja monessa muussa) suhteessa: http://www.yachtsurvey.com/core_materials.htm

      • mega proggis

        kuinka laajalla alueela tuo alue on. Hyvä olisi myös selvittää onko vesi muolemmilla puolilla corea? Mistä vettä yleensäkkin on päässyt sinne? Laminaatti näyttäisi olevan irti coresta, silloin rakenne ei lujuudeltaan enää vstaa suunnittelukuormia eikä pelkkä veden poistaminen auta. Avaamatta rakenetta ei kuivu tod näk ikinä riittävästi. Aika paha tilanne, ett voi myöskään myydä etenpäin kertomatta tilannetta. Korjaus tai osiksi, vaikka sasisit vedet pois korjaamatta, ei tuo enää turvallinen ole merellä. Rakenteen muutamine umpilaminatiksi saataisi olla mahdollinen, mutta erittäin työläs ja paljon suunnittelua vaativa ratkaisu.


      • vgfgwshn cvc

        mössöksi menee hometuessaan, ei divinycell. Balsan etu on ainostaan huolimattomassa laminoinnissa polyesterin parempi tarttuvuus.


      • ??
        vgfgwshn cvc kirjoitti:

        mössöksi menee hometuessaan, ei divinycell. Balsan etu on ainostaan huolimattomassa laminoinnissa polyesterin parempi tarttuvuus.

        Ihan mielenkiinnosta kysyisin noista sandwitch rakenteista, että minkänäköistä tuo divinycell ja balsa ovat veneen rungossa?

        Lähinnä kiinnostaa, koska omassa 70-luvun alun purressani on osa kannesta rakennettu ilmeisesti sandwitch rakenteena ja lasikuidun alla kannella on vihreää ainetta, hieman kuin vaahtomuovia tai sellaista kasvien kiinnitämiseen käytettävää kovempaa vaahtomuovia. Vihreää joka tapauksessa ja suht kovaa. Vain osa kannesta ruffin kohdalla on rakennettu näin, sisällä on moduuli jolla sisus on rakennettu.


      • fdt6tybvf
        ?? kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta kysyisin noista sandwitch rakenteista, että minkänäköistä tuo divinycell ja balsa ovat veneen rungossa?

        Lähinnä kiinnostaa, koska omassa 70-luvun alun purressani on osa kannesta rakennettu ilmeisesti sandwitch rakenteena ja lasikuidun alla kannella on vihreää ainetta, hieman kuin vaahtomuovia tai sellaista kasvien kiinnitämiseen käytettävää kovempaa vaahtomuovia. Vihreää joka tapauksessa ja suht kovaa. Vain osa kannesta ruffin kohdalla on rakennettu näin, sisällä on moduuli jolla sisus on rakennettu.

        ruskeana ja divinycell keltaisena. Sitten on myös polyuretaanilevyjä käytetty, biltema sellaiset taitavat nykyäänkin olla vihreitä.


      • 30 jalkaa
        mega proggis kirjoitti:

        kuinka laajalla alueela tuo alue on. Hyvä olisi myös selvittää onko vesi muolemmilla puolilla corea? Mistä vettä yleensäkkin on päässyt sinne? Laminaatti näyttäisi olevan irti coresta, silloin rakenne ei lujuudeltaan enää vstaa suunnittelukuormia eikä pelkkä veden poistaminen auta. Avaamatta rakenetta ei kuivu tod näk ikinä riittävästi. Aika paha tilanne, ett voi myöskään myydä etenpäin kertomatta tilannetta. Korjaus tai osiksi, vaikka sasisit vedet pois korjaamatta, ei tuo enää turvallinen ole merellä. Rakenteen muutamine umpilaminatiksi saataisi olla mahdollinen, mutta erittäin työläs ja paljon suunnittelua vaativa ratkaisu.

        kölistä taaksepäin veneen keskilinjan tienoilla oli kohta, jossa kosteusmittari näytti hurjia lukemia ennen avausviestissä mainitsemani reiän poraamista. Uutta kosteusmittausta en ole tehnyt sen jälkeen, kun irtovesi kyseisestä reiästä laskettiin pois. Muualla kosteusmittaus näytti normaaleja lukemia.
        Veden pääsyä voi toki arvailla. Alta pohjan läpi tai sadevesiä pilssistä. Tai sitten jos on vaikka joku ilmareikä jossain niin ehtiihän sitä parissakymmenessä vuodessa kondensoituakin melkoinen määrä.


      • Joakim_
        vgfgwshn cvc kirjoitti:

        mössöksi menee hometuessaan, ei divinycell. Balsan etu on ainostaan huolimattomassa laminoinnissa polyesterin parempi tarttuvuus.

        Vaahtoja on toki kovin erilaisia, mutta yleisesti balsa on aika ylivoimainen lujuusominaisuuksiltaan eikä homehdu/mätäne läheskään niin herkästi kuin usein kuvitellaan. Säilyttää myös märkänä ominaisuuksiaan ja rakenteensa vuoksi kosteus ei siirry sivusuunnassa.

        Vesi väliaineessa aiheuttaa mekaanista tuhoa aaltoiskuissa. Tälle vaahdot ovat herkempiä kuin balsa eli vaahdot jauhautuvat mössöksi.

        Sekä balsa- että vaahtosandwichit eivät kestä vettä väliaineessa, hajoamisprosessi vaan on erilainen.


      • Joakim_
        fdt6tybvf kirjoitti:

        ruskeana ja divinycell keltaisena. Sitten on myös polyuretaanilevyjä käytetty, biltema sellaiset taitavat nykyäänkin olla vihreitä.

        Balsa on aika vaalean ruskeaa elii lähes keltaista, joten väri ehkä ei ole paras keino erottaa. Balsa on puuta ja siinä on siis syyt ja pitkät kuidut. Kuidut on väliaineessa suunnattu laminaatista toiseen.

        Divinicell ja kaikki muut vaahdot ovat vaahtoja eli näyttävät enemmän tai vähemmän vaahtomuovipatjalta, makuualustalta jne.


      • gdf6uhgj
        Joakim_ kirjoitti:

        Vaahtoja on toki kovin erilaisia, mutta yleisesti balsa on aika ylivoimainen lujuusominaisuuksiltaan eikä homehdu/mätäne läheskään niin herkästi kuin usein kuvitellaan. Säilyttää myös märkänä ominaisuuksiaan ja rakenteensa vuoksi kosteus ei siirry sivusuunnassa.

        Vesi väliaineessa aiheuttaa mekaanista tuhoa aaltoiskuissa. Tälle vaahdot ovat herkempiä kuin balsa eli vaahdot jauhautuvat mössöksi.

        Sekä balsa- että vaahtosandwichit eivät kestä vettä väliaineessa, hajoamisprosessi vaan on erilainen.

        levyt ovat lejyjä eikä mitään vaahtoa, evätkä kastuessa mössöydy miksikään. Delaminointi on ongelma niinä missä balsallikin. Balsa on puuta ja puu lahoaa, muovit ei. Piste.


      • Joakim_
        gdf6uhgj kirjoitti:

        levyt ovat lejyjä eikä mitään vaahtoa, evätkä kastuessa mössöydy miksikään. Delaminointi on ongelma niinä missä balsallikin. Balsa on puuta ja puu lahoaa, muovit ei. Piste.

        Divinicell on toki levyä, mutta tietääkseeni vaahdottamalla tehtyä.

        Divinicell ei tosiaan mene pelkästä kosteudesta mihinkään. 80-luvulla jätin divinycell levyn ulos ja 10 vuoden kuluttuakin se oli vielä, ainakin ulkoisesti, OK. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se kestäisi ehjänä kastuneen sandwichin sisällä. Laminaatissa oleva vesi aiheuttaa paineiskuja, jotka murentavat väliainetta.

        Delaminointi on vaahdoilla paljon yleisempi ongelma, koska niiden tartuntapinta on paljon huonompi kuin balsalla. Balsan kuitumaiseen rakenteeseen imeytyy hartsia, jopa koko väliaineen läpi. Tämä sitoo väliaineen erittäin lujasti kuoriin. Divinycell ja muut vastaavat tarttuvat vain pinnaltaan ja vaativat erittäin pitävän hartsin tai erillisen liiman.

        Balsa on puuta ja toki voi lahota. Ei kuitenkaan helpolla (aiemman viestini linkistä):
        "In virtually every category, balsa out performs the foam. And when it comes to biodegrading (meaning rot), in many cases the balsa will still outperform the foam. Balsa, like teak, contains a toxin that fungi doesn't like. It doesn't rot until that toxin leaches away."


    • gf45ywthgbs

      sanoi, että kölin taakse sisäkuoreen n 20nm reikä ja vene sellaiseen asentoon, että vesi valuu sinne. Vesi-imurilla imee vedet pois. Plus kuivatus lämpissä hallissa talven yli ja tietenki nselvittää ja tukkia veden sisääntulokohdat.

      • outoa vettä

        Jos rakenne on muutoin ehjä, laminaatti kiinni coressa, missä on tilaa vedelle? Toisaalta jos kerran ohjekin on olemassa on ehkä yleinen ongelma


      • fdsg466yg
        outoa vettä kirjoitti:

        Jos rakenne on muutoin ehjä, laminaatti kiinni coressa, missä on tilaa vedelle? Toisaalta jos kerran ohjekin on olemassa on ehkä yleinen ongelma

        välissä on rakoja joihin vesi menee ja tulee myöskin pois.


      • qq+1
        fdsg466yg kirjoitti:

        välissä on rakoja joihin vesi menee ja tulee myöskin pois.

        Syksyllä kun jää tarpeeksi sitä vettä laminaatin väliin niin jää laajetessaan kyllä tekee tien ulos


      • 30 jalkaa

        tällaista arvelin olevan mahdollista tehdä. Onko tuo X-Yachtsin ohje (tai vastaava) saatavissa kokonaisuudessaan netissä jossain?


      • fdgs457yhd
        30 jalkaa kirjoitti:

        tällaista arvelin olevan mahdollista tehdä. Onko tuo X-Yachtsin ohje (tai vastaava) saatavissa kokonaisuudessaan netissä jossain?

        sain x-yachtislta ja ei ole mitäöän rakettitiedettä. Eli noin 20mm reikä sisäkuoreen kölin takaosaan ja vesi valuumaa siihen ja imurilla imemään plus kuivatus lämpöisessä kuukausia plus vuotokohtien tukkiminen.

        Laitoin biltemasta löytyneen mesinkisen kansiruuvin tarkistusluukuksi sisäkuoreen kölin takaosaan. Tee sellainen imuprojektia varten myös.


      • 5+16
        fdsg466yg kirjoitti:

        välissä on rakoja joihin vesi menee ja tulee myöskin pois.

        Kittiä kanssa! Ei niiden Divinycell levyjen välissä mitään rakoja ole kun niistä on sandwich rakenne tehty. Ne raot nimitään kitataan umpeen kun levyt ovat jigissä. Divinycel, Airex tms. levyt ovat kehitetty väliaineeksi, balsa taitaa olla sitä aikaa kun muuta materiaalia ei ollut laittaa väliaineeksi. Divinycell on umpisoluista tasalaatuista vaahtolevyä jota balsa taas ei ole, siinä ne suurimmat erot.
        Jos rakenne on oikein tehty, niin vettä pääsee vain väliaineen ja kuoren väliin, ja ainakin mottoriveneissä Divinycell levyt irrottuaan kuoresta jauhaantuvat nopeasti jauhoksi. Koputtelu pienella vasaralla kertoo paljon vayriokohdan laajuudesta...


      • 34
        5+16 kirjoitti:

        Kittiä kanssa! Ei niiden Divinycell levyjen välissä mitään rakoja ole kun niistä on sandwich rakenne tehty. Ne raot nimitään kitataan umpeen kun levyt ovat jigissä. Divinycel, Airex tms. levyt ovat kehitetty väliaineeksi, balsa taitaa olla sitä aikaa kun muuta materiaalia ei ollut laittaa väliaineeksi. Divinycell on umpisoluista tasalaatuista vaahtolevyä jota balsa taas ei ole, siinä ne suurimmat erot.
        Jos rakenne on oikein tehty, niin vettä pääsee vain väliaineen ja kuoren väliin, ja ainakin mottoriveneissä Divinycell levyt irrottuaan kuoresta jauhaantuvat nopeasti jauhoksi. Koputtelu pienella vasaralla kertoo paljon vayriokohdan laajuudesta...

        Niin tai näin, balsa on edelleen todistetusti paras väliaine. Joskin balsa on myös vaativin ammattitaidon osalta ja siksi kallein valmiina tuotteena.


      • 5+16
        34 kirjoitti:

        Niin tai näin, balsa on edelleen todistetusti paras väliaine. Joskin balsa on myös vaativin ammattitaidon osalta ja siksi kallein valmiina tuotteena.

        Mihinköhän tämä balsan ylivoimaisuus väliaineena mahtaa perustua? Ja mitkä mahtavat ovat pitävät todisteet, että orgaaninen vettäimevä väliaine on parempi kuin umisoluinen??
        Sinällään minulle on aivan sama mitä ainetta väliaine on, kun en vaan ostaisi venettä jonka runko on sandwichiä ja syy siihen on juuri se mistä tässä keskustellaan.


      • Joakim_
        5+16 kirjoitti:

        Mihinköhän tämä balsan ylivoimaisuus väliaineena mahtaa perustua? Ja mitkä mahtavat ovat pitävät todisteet, että orgaaninen vettäimevä väliaine on parempi kuin umisoluinen??
        Sinällään minulle on aivan sama mitä ainetta väliaine on, kun en vaan ostaisi venettä jonka runko on sandwichiä ja syy siihen on juuri se mistä tässä keskustellaan.

        Miten määritellään hyvä väliaine? Mikä on siinä tärkeää ja mikä? Jäykkyys/paino, iskunkestävyys, lämmöneristys, helojen kiinnitettävyys, vesivuotojen sieto, hinta jne?

        Ei ole olemassa yksiselitteisesti parasta väliainetta, vaan paremmuus riipppuu tavoitteista.

        Teki sandwichin mistä tahansa minne tahansa on lähtökohta aina se, että se pysyy kuivana. Jos väliaine joutuu kosketuksiin veden kanssa, on tapahtunut paha moka valmistuksessa tai käytössä.
        Lasikuidun läpi ei vettä tule väliaineeseen haitallisissa määrin. Haitallinen vesi tulee ainoastaan vaurioista ja aiheuttaa ongelmia väliaineesta riippumatta.

        Sama koskee myös umpilaminaattia. Ei sekään kestä ilman gelcoatin ja primerin tuomaa suojaa kymmeniä vuosia.


      • ompi
        Joakim_ kirjoitti:

        Miten määritellään hyvä väliaine? Mikä on siinä tärkeää ja mikä? Jäykkyys/paino, iskunkestävyys, lämmöneristys, helojen kiinnitettävyys, vesivuotojen sieto, hinta jne?

        Ei ole olemassa yksiselitteisesti parasta väliainetta, vaan paremmuus riipppuu tavoitteista.

        Teki sandwichin mistä tahansa minne tahansa on lähtökohta aina se, että se pysyy kuivana. Jos väliaine joutuu kosketuksiin veden kanssa, on tapahtunut paha moka valmistuksessa tai käytössä.
        Lasikuidun läpi ei vettä tule väliaineeseen haitallisissa määrin. Haitallinen vesi tulee ainoastaan vaurioista ja aiheuttaa ongelmia väliaineesta riippumatta.

        Sama koskee myös umpilaminaattia. Ei sekään kestä ilman gelcoatin ja primerin tuomaa suojaa kymmeniä vuosia.

        olisiko laminaatti paras väliaine ja mahdolliset lämpöeristeet sisäpuolelle?


      • 12+20
        ompi kirjoitti:

        olisiko laminaatti paras väliaine ja mahdolliset lämpöeristeet sisäpuolelle?

        Umpilaminaatti on varmin tae pitkäikäisyydestä. Lasikuituruttokin on nykyisillä hartseilla melko epätodennäköistä. 60-luvulla tehdyt umpilaminaattiveneet ovat kestäneet tähän päivään asti. Jossain on ollut lasikuiturutto, mutta sen korjaaminen on itse tehtynä melko halpaa.
        Kannessa balsalaminaatteja on jo muuttunut kukkamullaksi.


      • Joakim_
        12+20 kirjoitti:

        Umpilaminaatti on varmin tae pitkäikäisyydestä. Lasikuituruttokin on nykyisillä hartseilla melko epätodennäköistä. 60-luvulla tehdyt umpilaminaattiveneet ovat kestäneet tähän päivään asti. Jossain on ollut lasikuiturutto, mutta sen korjaaminen on itse tehtynä melko halpaa.
        Kannessa balsalaminaatteja on jo muuttunut kukkamullaksi.

        Tuttu korjautti ruttoisen Laatuveneen (isolla L:llä) 70-luvulta. Hintaa taisi tulla yli 100 euroa ja korjaus meni vielä sen verran pieleen, että se tehtiin toiseen kertaan. Ruttokorjaus ei usein rajoitu alkuunkaan pelkän gelcoatin uusintaan, vaan runkoon pitää laminoida useampi kerros ruttoutuneen tilalle. Kuinka monella on valmiuksia tuollaiseen. Onko helpompaa/halvempaa kuin väiaineen vaihto kannesta?

        Kansien muuttuminen kukkamullaksi liittynee lähes poikkeusetta ruuvattuun tiikkikanteen, jonka vuotaessa väliaineeseen pääsee vettä tuhansista rei'istä. Silti noi ovat kuitenkin varsin harvinaisia tapauksia.

        Alumiini-, titaani- tai RST-runko lienevät paljon umpilaminaattia varmempi tae pitkäikäisyydestä. Löytyykö enää edes yhtään uutta venettä, jossa kansikin olisi umpilaminaattia?

        Kuinka monta ongelmallista kerrosrakennetta tunnet? Minä en lähipiiristä tiedä kuin muutaman painuneen mastonjalan tai kaidetolpan tuen, jotka molemmat ovat rakennusvirheitä ja joiden korjaaminen teetettynäkin on vain 1-2 tonnin menoerä. Noissa kohdissa olisi pitänyt olla umpilaminaattia tai alumiinilevy. Yhtään laajaa korjausta vaatinutta kerrosrakannetta ei ole tullut vastaan. Sen sijaan noita umpilaminaattien ruttokorjauksia tiedän useamman ja on toki noita ruttokorjauksia ollut kerrosrakenteisissakin.


      • 5+16
        Joakim_ kirjoitti:

        Tuttu korjautti ruttoisen Laatuveneen (isolla L:llä) 70-luvulta. Hintaa taisi tulla yli 100 euroa ja korjaus meni vielä sen verran pieleen, että se tehtiin toiseen kertaan. Ruttokorjaus ei usein rajoitu alkuunkaan pelkän gelcoatin uusintaan, vaan runkoon pitää laminoida useampi kerros ruttoutuneen tilalle. Kuinka monella on valmiuksia tuollaiseen. Onko helpompaa/halvempaa kuin väiaineen vaihto kannesta?

        Kansien muuttuminen kukkamullaksi liittynee lähes poikkeusetta ruuvattuun tiikkikanteen, jonka vuotaessa väliaineeseen pääsee vettä tuhansista rei'istä. Silti noi ovat kuitenkin varsin harvinaisia tapauksia.

        Alumiini-, titaani- tai RST-runko lienevät paljon umpilaminaattia varmempi tae pitkäikäisyydestä. Löytyykö enää edes yhtään uutta venettä, jossa kansikin olisi umpilaminaattia?

        Kuinka monta ongelmallista kerrosrakennetta tunnet? Minä en lähipiiristä tiedä kuin muutaman painuneen mastonjalan tai kaidetolpan tuen, jotka molemmat ovat rakennusvirheitä ja joiden korjaaminen teetettynäkin on vain 1-2 tonnin menoerä. Noissa kohdissa olisi pitänyt olla umpilaminaattia tai alumiinilevy. Yhtään laajaa korjausta vaatinutta kerrosrakannetta ei ole tullut vastaan. Sen sijaan noita umpilaminaattien ruttokorjauksia tiedän useamman ja on toki noita ruttokorjauksia ollut kerrosrakenteisissakin.

        Muuta en tiedä kuin että Merenkulkulaitos on myynyt paljon käytöstä poistettuja Uudenkaupungin veneveistämön valmistamia umpilaminaattisia viittaveneitä, jotka on valmistettu alkaen 60-luvun loppupuolelta. Vaikka kyse onkin moottoriveneistä, niin umpilaminaatti lasikuiturakenne on kestänyt ensiksi 30-vuotta työkäyttöä ja nyt sitten ilmeiseti loputtomasti huvivenekäyttöä. En ole kuullut rutosta tai tai muustakaan rakenteellisestä heikkoudesta. Nämä viittaveneet ovat sen vuoksi hyviä esimerkkejä, että niitä on valmistettu kymmeniä ja ovat olleet aikoinaan melkeinpä ensimmäsiä lujitemuovisia veneitä kovassa käytössä. En usko että komposiittirakenne millään väliaineella hyvänäs rakennettuna olisi kestänyt sitä mitä umpilaminaatti.

        Kerrosrakenne on kevyt, jäykkä ja nerokas rakenne, mutta ei siltikään kestä ( kivilleajoa, kosteutta, huonoa tai väärää käyttöä) samaa kuin umpilaminaatti. Ei umpilaminaattiin vaan voi tulla tuollaisia tämän keskustelun kaltaisia ongelmia. Niinkuin itsekin totesit komposiittirakenne ei ole yhtään sen parempi tai älykkäämpi ruttoa vastaan.
        Väliaineen paremmuuden minä määrittelisin juuri sillä miten se käyttäytyy silloin kun tapahtuu vahinko jostakin syystä, eli arvostaisin nimenomaan umpisoluisuutta sekä hyvää tartuntakykyä kuoreen. Lämmön- ja äänieristys tulee sitten ihan ilmaisena sandwich rakenteen tuomana ekstrana, jota ei voi eikä saa mitenkään väheksyä. Sandwich vene on kuiva, lämmin ja hiljainen.


      • oikea?
        5+16 kirjoitti:

        Muuta en tiedä kuin että Merenkulkulaitos on myynyt paljon käytöstä poistettuja Uudenkaupungin veneveistämön valmistamia umpilaminaattisia viittaveneitä, jotka on valmistettu alkaen 60-luvun loppupuolelta. Vaikka kyse onkin moottoriveneistä, niin umpilaminaatti lasikuiturakenne on kestänyt ensiksi 30-vuotta työkäyttöä ja nyt sitten ilmeiseti loputtomasti huvivenekäyttöä. En ole kuullut rutosta tai tai muustakaan rakenteellisestä heikkoudesta. Nämä viittaveneet ovat sen vuoksi hyviä esimerkkejä, että niitä on valmistettu kymmeniä ja ovat olleet aikoinaan melkeinpä ensimmäsiä lujitemuovisia veneitä kovassa käytössä. En usko että komposiittirakenne millään väliaineella hyvänäs rakennettuna olisi kestänyt sitä mitä umpilaminaatti.

        Kerrosrakenne on kevyt, jäykkä ja nerokas rakenne, mutta ei siltikään kestä ( kivilleajoa, kosteutta, huonoa tai väärää käyttöä) samaa kuin umpilaminaatti. Ei umpilaminaattiin vaan voi tulla tuollaisia tämän keskustelun kaltaisia ongelmia. Niinkuin itsekin totesit komposiittirakenne ei ole yhtään sen parempi tai älykkäämpi ruttoa vastaan.
        Väliaineen paremmuuden minä määrittelisin juuri sillä miten se käyttäytyy silloin kun tapahtuu vahinko jostakin syystä, eli arvostaisin nimenomaan umpisoluisuutta sekä hyvää tartuntakykyä kuoreen. Lämmön- ja äänieristys tulee sitten ihan ilmaisena sandwich rakenteen tuomana ekstrana, jota ei voi eikä saa mitenkään väheksyä. Sandwich vene on kuiva, lämmin ja hiljainen.

        Jos kerrosrakenteinen vene tehtäisiin yhtä rutkasti ylimitoittaen kuin ne viittaveneet aikanaan, mahtaisiko kestossa olla suurtakaan eroa. Lähinnä katsoisin, että viittaveneiden selviäminen näihin päiviin kertoo lähinnä materiaalin ikääntymisen kestosta, jota aikanaan kovastikin epäiltiin.


      • mutkun,
        oikea? kirjoitti:

        Jos kerrosrakenteinen vene tehtäisiin yhtä rutkasti ylimitoittaen kuin ne viittaveneet aikanaan, mahtaisiko kestossa olla suurtakaan eroa. Lähinnä katsoisin, että viittaveneiden selviäminen näihin päiviin kertoo lähinnä materiaalin ikääntymisen kestosta, jota aikanaan kovastikin epäiltiin.

        mutta kun ei tehdä


      • Joakim_
        5+16 kirjoitti:

        Muuta en tiedä kuin että Merenkulkulaitos on myynyt paljon käytöstä poistettuja Uudenkaupungin veneveistämön valmistamia umpilaminaattisia viittaveneitä, jotka on valmistettu alkaen 60-luvun loppupuolelta. Vaikka kyse onkin moottoriveneistä, niin umpilaminaatti lasikuiturakenne on kestänyt ensiksi 30-vuotta työkäyttöä ja nyt sitten ilmeiseti loputtomasti huvivenekäyttöä. En ole kuullut rutosta tai tai muustakaan rakenteellisestä heikkoudesta. Nämä viittaveneet ovat sen vuoksi hyviä esimerkkejä, että niitä on valmistettu kymmeniä ja ovat olleet aikoinaan melkeinpä ensimmäsiä lujitemuovisia veneitä kovassa käytössä. En usko että komposiittirakenne millään väliaineella hyvänäs rakennettuna olisi kestänyt sitä mitä umpilaminaatti.

        Kerrosrakenne on kevyt, jäykkä ja nerokas rakenne, mutta ei siltikään kestä ( kivilleajoa, kosteutta, huonoa tai väärää käyttöä) samaa kuin umpilaminaatti. Ei umpilaminaattiin vaan voi tulla tuollaisia tämän keskustelun kaltaisia ongelmia. Niinkuin itsekin totesit komposiittirakenne ei ole yhtään sen parempi tai älykkäämpi ruttoa vastaan.
        Väliaineen paremmuuden minä määrittelisin juuri sillä miten se käyttäytyy silloin kun tapahtuu vahinko jostakin syystä, eli arvostaisin nimenomaan umpisoluisuutta sekä hyvää tartuntakykyä kuoreen. Lämmön- ja äänieristys tulee sitten ihan ilmaisena sandwich rakenteen tuomana ekstrana, jota ei voi eikä saa mitenkään väheksyä. Sandwich vene on kuiva, lämmin ja hiljainen.

        Nyt vertailuun tuli työkäyttöön tehty viittavene, jonka voisi nimestään päätellen kuvitella suunnitellun myös jatkuviin pohjakosketuksiin, jäissäajoon jne. Mikähän mahtaa olla pohjan laminaatin paksuus? 3 vai 5 cm? Vai vielä enemmän? 60-luvulla lasikuitu oli uutta ja sitä käytettiin kuin puuta eli hurjalla ylimitoituksella.

        Tuollaisessa varmasti umpilaminaatti on paras. Noin "järjettömiä" lujuuksia haettaessa ei taida kerrosrakenteesta olla juuri hyötyäkään, ainakaan tavallisilla väliainemateriaaleilla ja paksuuksilla.

        Sitten kun mennään takaisin huviveneisiin, joita kai suurin osa täällä kirjoittavista käyttää, on suunnitteluperusteet aivan erilaiset.

        Jos määrätään rungon paino, saa kerrosrakenteella kaikin puolin kestävämmän rakenteen. Siis myös karilleajokestävämmän. On sitten suunnittelijasta kiinni kuinka paljon kerrosrakenteen ominaisuuksia ulosmitataan eli millainen kompromissi tehdään painon, lujuuden, jäykkyyden ja hinnan välillä. Puhtaissa kilpaveneissä tietysti mennään äärimmäisyyksiin, jolloin ollaan kestävyyden äärirajoilla.

        Jos tuota painoasiaa vielä avaa, niin laminaatti kai painaa ~1500 kg/m3 ja vaikkapa balsa ~130 kg/m3. Tyypillisesti ulkolaminaatti on ~2-kertainen sisälaminaattiin nähden. Jos nyt sitten korvataan 10 mm umpilaminaatti vastaavanpainoisella kerrosrakenteella, voi ulkolaminaatti olla vaikkapa 6 mm, sisälaminaatti 3 mm ja balsaa 11 mm. Kokonaisrakenne on 2-kertainen paksuudeltaan, jonka ansiosta jäykkyys on 8-kertainen ja murtolujuus väännössä 4-kertainen. Karilleajossa tuleva isku voi siis olla 4-kertainen ennen murtumaa.

        Tietysti 20 mm umpilaminaatti olisi vielä hiukan (todella vähän) jäykempi ja lujempi, mutta samalla painoltaan 2-kertainen. Toki 20 mm umpilaminaatti kestää paljon kulutusta ja paikallisia iskuja, mutta ei 6 mm kerrosrakenteella tuetusta laminaatista todellakaan helposti läpi mennä.


      • 12+20
        Joakim_ kirjoitti:

        Nyt vertailuun tuli työkäyttöön tehty viittavene, jonka voisi nimestään päätellen kuvitella suunnitellun myös jatkuviin pohjakosketuksiin, jäissäajoon jne. Mikähän mahtaa olla pohjan laminaatin paksuus? 3 vai 5 cm? Vai vielä enemmän? 60-luvulla lasikuitu oli uutta ja sitä käytettiin kuin puuta eli hurjalla ylimitoituksella.

        Tuollaisessa varmasti umpilaminaatti on paras. Noin "järjettömiä" lujuuksia haettaessa ei taida kerrosrakenteesta olla juuri hyötyäkään, ainakaan tavallisilla väliainemateriaaleilla ja paksuuksilla.

        Sitten kun mennään takaisin huviveneisiin, joita kai suurin osa täällä kirjoittavista käyttää, on suunnitteluperusteet aivan erilaiset.

        Jos määrätään rungon paino, saa kerrosrakenteella kaikin puolin kestävämmän rakenteen. Siis myös karilleajokestävämmän. On sitten suunnittelijasta kiinni kuinka paljon kerrosrakenteen ominaisuuksia ulosmitataan eli millainen kompromissi tehdään painon, lujuuden, jäykkyyden ja hinnan välillä. Puhtaissa kilpaveneissä tietysti mennään äärimmäisyyksiin, jolloin ollaan kestävyyden äärirajoilla.

        Jos tuota painoasiaa vielä avaa, niin laminaatti kai painaa ~1500 kg/m3 ja vaikkapa balsa ~130 kg/m3. Tyypillisesti ulkolaminaatti on ~2-kertainen sisälaminaattiin nähden. Jos nyt sitten korvataan 10 mm umpilaminaatti vastaavanpainoisella kerrosrakenteella, voi ulkolaminaatti olla vaikkapa 6 mm, sisälaminaatti 3 mm ja balsaa 11 mm. Kokonaisrakenne on 2-kertainen paksuudeltaan, jonka ansiosta jäykkyys on 8-kertainen ja murtolujuus väännössä 4-kertainen. Karilleajossa tuleva isku voi siis olla 4-kertainen ennen murtumaa.

        Tietysti 20 mm umpilaminaatti olisi vielä hiukan (todella vähän) jäykempi ja lujempi, mutta samalla painoltaan 2-kertainen. Toki 20 mm umpilaminaatti kestää paljon kulutusta ja paikallisia iskuja, mutta ei 6 mm kerrosrakenteella tuetusta laminaatista todellakaan helposti läpi mennä.

        Selvä trendi valmistajilla on siirtyminen pois balsasta Divinycell:iin. Olisiko mahdollinen lahoaminen syynä? Umpilaminaatteja on mm. Firstillä ja Elanilla. Joten veneiden purjehdusominaisuudet saadaan kohdalleen ilman kerrosrakenteitakin silloin kun ei tehdä äärimmäisen keveitä veneitä. Molemmat veneet ovat myös jäykkiä ja muutenkin jämäköitä. Törmäysvoimat hoidedaan pohjapalkistoilla. Minä olen umpilaminaattirungon kannattaja.


      • Joakim_
        12+20 kirjoitti:

        Selvä trendi valmistajilla on siirtyminen pois balsasta Divinycell:iin. Olisiko mahdollinen lahoaminen syynä? Umpilaminaatteja on mm. Firstillä ja Elanilla. Joten veneiden purjehdusominaisuudet saadaan kohdalleen ilman kerrosrakenteitakin silloin kun ei tehdä äärimmäisen keveitä veneitä. Molemmat veneet ovat myös jäykkiä ja muutenkin jämäköitä. Törmäysvoimat hoidedaan pohjapalkistoilla. Minä olen umpilaminaattirungon kannattaja.

        Trendi on varmastikin kohti erilaisia vaahtoja. Onko syy sitten todellinen lahoaminen, ostajien luulot lahoamisesta, hinta vai saatavuus onkin toinen juttu. Kuulemma viitisen vuotta sitten balsalla oli huono saatavuus, minkä takia monet siirtyivät vaahtoon.

        Sitten umpi vs. kerrostrendit. Perinteinen umpilaminaattivalmistaja Nautor on siirtynyt paljolti kerrosrakenteeseen. Elanin uusi 310 on kerrosrakenteisella rungolla, samoin aiemmin tullut 340. Myös uusimpien Firstien 35 ja 40 runko on kerrosrakennetta ja väliaineena balsa.

        First 31.7 on toki umpilaminaattia ja purjehtii varsin hyvin, mutta aika painavahan tuo on, kun huomio, että kölipainoa on 31.7:ssa 900 kg vähemmän kuin Inferno 31:ssä, joka painaa vain ~500 kg enemmän, vaikka on aikalailla raskaammin sisustettu.

        First 27.7 taas painaa liikaa runkomuotoonsa nähden ja on suorituskyvyssä aivan jotain muuta kuin "pitäisi" modernilla 2,2 syväyksisellä veneellä.

        31.7:n ja 27.7:n kannessa on väliaineena balsa.
        Pohjapalkistolla ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa onko vene kerrosrakennetta vai ei. Kölituenta-alue on (lähes) aina umpilaminaattia.


      • turpourpo
        5+16 kirjoitti:

        Muuta en tiedä kuin että Merenkulkulaitos on myynyt paljon käytöstä poistettuja Uudenkaupungin veneveistämön valmistamia umpilaminaattisia viittaveneitä, jotka on valmistettu alkaen 60-luvun loppupuolelta. Vaikka kyse onkin moottoriveneistä, niin umpilaminaatti lasikuiturakenne on kestänyt ensiksi 30-vuotta työkäyttöä ja nyt sitten ilmeiseti loputtomasti huvivenekäyttöä. En ole kuullut rutosta tai tai muustakaan rakenteellisestä heikkoudesta. Nämä viittaveneet ovat sen vuoksi hyviä esimerkkejä, että niitä on valmistettu kymmeniä ja ovat olleet aikoinaan melkeinpä ensimmäsiä lujitemuovisia veneitä kovassa käytössä. En usko että komposiittirakenne millään väliaineella hyvänäs rakennettuna olisi kestänyt sitä mitä umpilaminaatti.

        Kerrosrakenne on kevyt, jäykkä ja nerokas rakenne, mutta ei siltikään kestä ( kivilleajoa, kosteutta, huonoa tai väärää käyttöä) samaa kuin umpilaminaatti. Ei umpilaminaattiin vaan voi tulla tuollaisia tämän keskustelun kaltaisia ongelmia. Niinkuin itsekin totesit komposiittirakenne ei ole yhtään sen parempi tai älykkäämpi ruttoa vastaan.
        Väliaineen paremmuuden minä määrittelisin juuri sillä miten se käyttäytyy silloin kun tapahtuu vahinko jostakin syystä, eli arvostaisin nimenomaan umpisoluisuutta sekä hyvää tartuntakykyä kuoreen. Lämmön- ja äänieristys tulee sitten ihan ilmaisena sandwich rakenteen tuomana ekstrana, jota ei voi eikä saa mitenkään väheksyä. Sandwich vene on kuiva, lämmin ja hiljainen.

        Olen nähnyt telakalla vanhan merenkulkulaitoksen ammattiveneen, minkä umpilaminaatti on täysin ruton raiskaama. Telakan pitäjä sanoi, että syksyllä veneen noston yhteydessä vene on useita satoja kiloja painavampi kuin keväällä talven yli kuivumisen jälkeen, kun vedessä kesällä runkorakenteet ovat imeneet itseensä vettä kuin sieni. Mutta toki sitä materiaalia siinä on ihan yllin kyllin, joten välitöntä rungon hajoamisvaaraa ei kait ole. Pahimmat havaitut ruttokraaterit olivat sitä luokkaa, että normi perheveneen rungossa varmaan voisi olla jo reikä sellaisessa kohdassa... Omistajalla ei kuitenkaan kuulemma ollut haluja ja aikeita rungon korjaukseen, liekö menossa jonkinlainen testi, että miten pitkälle kestää.


      • 37
        mutkun, kirjoitti:

        mutta kun ei tehdä

        Ei tehdä enää niitä ylimitoitettuja umpilaminaattejakaan.


      • tankkeripohja
        37 kirjoitti:

        Ei tehdä enää niitä ylimitoitettuja umpilaminaattejakaan.

        ylimitoitetut kerrosrakennerungot olisivat kaksi päällekkäistä umpilaminaattirunkoa, ei niin väliaineella väliä - vaikka sinihomejuustoa


      • 12+20
        Joakim_ kirjoitti:

        Trendi on varmastikin kohti erilaisia vaahtoja. Onko syy sitten todellinen lahoaminen, ostajien luulot lahoamisesta, hinta vai saatavuus onkin toinen juttu. Kuulemma viitisen vuotta sitten balsalla oli huono saatavuus, minkä takia monet siirtyivät vaahtoon.

        Sitten umpi vs. kerrostrendit. Perinteinen umpilaminaattivalmistaja Nautor on siirtynyt paljolti kerrosrakenteeseen. Elanin uusi 310 on kerrosrakenteisella rungolla, samoin aiemmin tullut 340. Myös uusimpien Firstien 35 ja 40 runko on kerrosrakennetta ja väliaineena balsa.

        First 31.7 on toki umpilaminaattia ja purjehtii varsin hyvin, mutta aika painavahan tuo on, kun huomio, että kölipainoa on 31.7:ssa 900 kg vähemmän kuin Inferno 31:ssä, joka painaa vain ~500 kg enemmän, vaikka on aikalailla raskaammin sisustettu.

        First 27.7 taas painaa liikaa runkomuotoonsa nähden ja on suorituskyvyssä aivan jotain muuta kuin "pitäisi" modernilla 2,2 syväyksisellä veneellä.

        31.7:n ja 27.7:n kannessa on väliaineena balsa.
        Pohjapalkistolla ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa onko vene kerrosrakennetta vai ei. Kölituenta-alue on (lähes) aina umpilaminaattia.

        Hallberg-Rassyn sivuilta Building a hull:
        "The Divinycell is a superior material for a cruising boat, compared to balsa. The PVC foam has closed cells, which means that the material does not absorb water."
        Tuosta saa käsityksen, että balsa ei ole paras vaihtoehto matkaveneelle.
        Ovatko Elan ja First menneet takapakkia rakenteessa, vai tehdäänkö uhraus suorituskyvyn lisäämiseksi, vai onko kerrosrakenne sittenkin järkevin vaihtoehto? Minulle esim. First 36.7 ja Elan 37 ovat riittävän suorituskykyisiä ja niissä on umpilaminaattirunko. Kannessa on kerrosrakenne, joten kannattaa seurata mahdollista notkumista ja korjata ongelma heti.
        Mielenkiintoisesta ajatusten vaihdosta huolimatta olen edelleen nykyaikaisen umpilaminaatin kannattaja!
        Toisaalta toivon, että kerrosrakenteet osoittautuvat pitkäikäisiksi ja ovathan ne huolellisilla ihmisillä kestäneet jo 30 vuotta.


      • 10
        30 jalkaa kirjoitti:

        tällaista arvelin olevan mahdollista tehdä. Onko tuo X-Yachtsin ohje (tai vastaava) saatavissa kokonaisuudessaan netissä jossain?

        missä ohje? kiinnostaa.

        Ja mikä vene?


    • en tiedä mistään mit

      olen joskus hiekkapuhaltanut asiakaan veneen pohjan puhtaaksi (osmoosio asiakas oli vuotta aikaisemmin hionut praimerit pois ja vetänyt uudet ja ihetteli kun osmoosio palasi taas syksyllä) ja kas kummaa veneen runko oli kölistä noin 50 cm taakse päin noin 2-3 mm paksua ja laminaati oli tästä kodasta pehmennyt elikä puhallus sumu meni väli aineeseen (divinysel)vettä valui norona noin 10 min tämän jälkeen reikiä porattiin noin 15 kpl ympäri pohjan ja koko pohja oli läpi märkä kölistä taakse päin.ÄLÄ ainakaan mene paineilmaa reikiin pistämään ellet halua että sula on kaksi runkoa koska jos väliaine on jostain viellä kiinni niin tämän jälkeen ei varmana ole. Mielummin yritä löytää vakumi pumppu,(ime ensin vesi pois),lämmin halli,älä hätäile,kesä meni jo kuivaa veneesi kunnolla injektoi hartsia irroneisiin kohtiin ime vakumilla ilma välistä pois tai ota yhteys alan korjaamoon ja tetä homma siellä

    • että näin,
      • dd+cc

        Vesi väliaineista paras sano kaikuluotain, sisäpuolinen kaikuanturi siis käy noihin kuoripaatteihin.


      • reikiä lisää jos ved
        dd+cc kirjoitti:

        Vesi väliaineista paras sano kaikuluotain, sisäpuolinen kaikuanturi siis käy noihin kuoripaatteihin.

        Vesi on paras väliaine, vesi on kevyt väliaine, vesi kelluu. Veden puristuslujuus on erittäin suuri, suuri lujuus sekä keveys ovat A&O kun rakennetaan kerrosrakenteinen luja ja kevyt vene.

        Kansirakenteissakin vesi on laminaattien välissä tasapainottamassa.


    • Venetyyppi?

      Mielenkiintoinen juttu. Mieltä jäi painamaan, että mistä venetyypistä on kyse?

      • sandwich_

        eikös nykyisin suurin osa veistämöistä (esim. HR, X) käytä kerrosrakennetta vain vesilinjan yläpuolisissa osissa, jolloin riski on luonnollisesti pienempi.


      • 20+2
        sandwich_ kirjoitti:

        eikös nykyisin suurin osa veistämöistä (esim. HR, X) käytä kerrosrakennetta vain vesilinjan yläpuolisissa osissa, jolloin riski on luonnollisesti pienempi.

        Taitaa ulottua kerrosrakenne vesilinjan alapuolelle noissakin ja veneen kallistuessa sitten vähän selvemmin.


      • Joakim_
        sandwich_ kirjoitti:

        eikös nykyisin suurin osa veistämöistä (esim. HR, X) käytä kerrosrakennetta vain vesilinjan yläpuolisissa osissa, jolloin riski on luonnollisesti pienempi.

        Perinteisesti pohja on ollut umpilaminaattia, tosin mm. Infernoissa ja monissa muissakin Södergren-veneissä kerrosrakenne ulottuu ~20 cm vesilinjan alle. Onkos joku kuullut ongelmista noissa?

        Nykyään monissa veneissä kerrosrakennetta on viety vielä pidemmälle eli vain kölialue on enää umpilaminaattia.

        Tehdäänkö nykyään veneitä, joissa kyljet olisi kerrosrakennetta, mutta umpilaminaatti alkaisi jo vesilinjasta?


      • 30 jalkaa
        Joakim_ kirjoitti:

        Perinteisesti pohja on ollut umpilaminaattia, tosin mm. Infernoissa ja monissa muissakin Södergren-veneissä kerrosrakenne ulottuu ~20 cm vesilinjan alle. Onkos joku kuullut ongelmista noissa?

        Nykyään monissa veneissä kerrosrakennetta on viety vielä pidemmälle eli vain kölialue on enää umpilaminaattia.

        Tehdäänkö nykyään veneitä, joissa kyljet olisi kerrosrakennetta, mutta umpilaminaatti alkaisi jo vesilinjasta?

        vinkin reiän poraamiseen pohjaan (ks. tämän ketjun aloitusviesti) sain juuri infernopurjehtijalta. Hänellä oli veneessään rutto-ongelma, joka vaati omanlaisensa korjauksen. Mutta minun veneessänihän ei ole rutto- eli osmoosioireita, ainoastaan vettä väliaineessa.


      • HR
        Joakim_ kirjoitti:

        Perinteisesti pohja on ollut umpilaminaattia, tosin mm. Infernoissa ja monissa muissakin Södergren-veneissä kerrosrakenne ulottuu ~20 cm vesilinjan alle. Onkos joku kuullut ongelmista noissa?

        Nykyään monissa veneissä kerrosrakennetta on viety vielä pidemmälle eli vain kölialue on enää umpilaminaattia.

        Tehdäänkö nykyään veneitä, joissa kyljet olisi kerrosrakennetta, mutta umpilaminaatti alkaisi jo vesilinjasta?

        HR ja Najad tehdään niin, että vesilinjan alapuolella on umpilaminaattia.


      • Joakim_
        HR kirjoitti:

        HR ja Najad tehdään niin, että vesilinjan alapuolella on umpilaminaattia.

        Vene-lehden Najad-testistä:
        "Najad-pursien runko ja kansi
        ovat kerrosrakennetta, jossa ytimenä
        käytetään noin 30 mm Divinycelliä.
        Rungossa kerrosrakenne
        ulottuu selvästi vesilinjan
        alle, mutta pohjarakenne on umpilaminaattia."

        HR puhuu hauskasti vain "eristyksestä" eikä lainkaan kerrosrakenteesta:
        "Hand lay-up GRP hull, insulated above water line with Divinycell closed cell PVC-foam against heat and cold."

        Ota nyt sitten selvää HR:stä!


      • Epätietoinen_
        Joakim_ kirjoitti:

        Perinteisesti pohja on ollut umpilaminaattia, tosin mm. Infernoissa ja monissa muissakin Södergren-veneissä kerrosrakenne ulottuu ~20 cm vesilinjan alle. Onkos joku kuullut ongelmista noissa?

        Nykyään monissa veneissä kerrosrakennetta on viety vielä pidemmälle eli vain kölialue on enää umpilaminaattia.

        Tehdäänkö nykyään veneitä, joissa kyljet olisi kerrosrakennetta, mutta umpilaminaatti alkaisi jo vesilinjasta?

        "Perinteisesti pohja on ollut umpilaminaattia, tosin mm. Infernoissa ja monissa muissakin Södergren-veneissä kerrosrakenne ulottuu ~20 cm vesilinjan alle. Onkos joku kuullut ongelmista noissa?"

        Siesta 32 - onko siinä havaittu vastaavia ongelmia?


      • HR
        Joakim_ kirjoitti:

        Vene-lehden Najad-testistä:
        "Najad-pursien runko ja kansi
        ovat kerrosrakennetta, jossa ytimenä
        käytetään noin 30 mm Divinycelliä.
        Rungossa kerrosrakenne
        ulottuu selvästi vesilinjan
        alle, mutta pohjarakenne on umpilaminaattia."

        HR puhuu hauskasti vain "eristyksestä" eikä lainkaan kerrosrakenteesta:
        "Hand lay-up GRP hull, insulated above water line with Divinycell closed cell PVC-foam against heat and cold."

        Ota nyt sitten selvää HR:stä!

        on näköjään muuttanut konseptia vai onko eroa eri kokoluokan veneissä? Vielä 2006 vene-lehti kirjoitti Najad 380 ja HR 37:n vertailussa: "Kumpikin vene on rakennettu tukevasti ja huolellisesti. Rungot laminoidaan käsin ja laidoissa on kerrosrakenne, jonka ytimenä veistämöt käyttävät Divinycelliä. Myös kansissa on samanlainen kerrosrakenne, ja runko/kansiliitos pultataan sekä laminoidaan vesitiiviiksi. Vesilinjan alapuolelta runko on umpilaminaattia ja pohja on tuettu erittäin vahvalla palkistolla."

        Mm. Finngulfissa, Salonassa ja Dufourissa kerrosrakenne yltää vesilinjan tasolle ja pohja on umpilaminaattia. X:ssä tosiaan runko on kerrosrakennetta ja vain kölialue umpilaminaattia.


      • Besiktningsman
        Epätietoinen_ kirjoitti:

        "Perinteisesti pohja on ollut umpilaminaattia, tosin mm. Infernoissa ja monissa muissakin Södergren-veneissä kerrosrakenne ulottuu ~20 cm vesilinjan alle. Onkos joku kuullut ongelmista noissa?"

        Siesta 32 - onko siinä havaittu vastaavia ongelmia?

        Siestaa kai tehtiin ensin Lito-Marinilla ja suurimmat sarjat Arteknolla. Artekno käytti muita valmistajia pidempää halvempaa ortofaalista hartsia ja heidän tekemissään veneissä (Siesta, Artinat ja mm H35) on ollut usein kosteusongelmia.


      • Epötietoinen_
        Besiktningsman kirjoitti:

        Siestaa kai tehtiin ensin Lito-Marinilla ja suurimmat sarjat Arteknolla. Artekno käytti muita valmistajia pidempää halvempaa ortofaalista hartsia ja heidän tekemissään veneissä (Siesta, Artinat ja mm H35) on ollut usein kosteusongelmia.

        Oma on lito-marinin tekemä. Kyllä siinä kosteutta on, muttei mitään erityisen katastrofaalista.


      • Joakim_
        HR kirjoitti:

        on näköjään muuttanut konseptia vai onko eroa eri kokoluokan veneissä? Vielä 2006 vene-lehti kirjoitti Najad 380 ja HR 37:n vertailussa: "Kumpikin vene on rakennettu tukevasti ja huolellisesti. Rungot laminoidaan käsin ja laidoissa on kerrosrakenne, jonka ytimenä veistämöt käyttävät Divinycelliä. Myös kansissa on samanlainen kerrosrakenne, ja runko/kansiliitos pultataan sekä laminoidaan vesitiiviiksi. Vesilinjan alapuolelta runko on umpilaminaattia ja pohja on tuettu erittäin vahvalla palkistolla."

        Mm. Finngulfissa, Salonassa ja Dufourissa kerrosrakenne yltää vesilinjan tasolle ja pohja on umpilaminaattia. X:ssä tosiaan runko on kerrosrakennetta ja vain kölialue umpilaminaattia.

        Ainakin 331:n spekseissa mainitaan, että köli- ja peräsinalue sekä läpivientien ymäristö on umpilaminaattia, josta voisi päätellä muun alueen olevan kerrosrakennetta. Vene-lehdessä tosin mainitaan kerrosrakenteen loppuvan kaikissa noissa "vesilinjan tasolle".

        http://finngulf.fi/Yachts/PDFs/FG331_Specification_02-2010.pdf


      • 15+7
        Epötietoinen_ kirjoitti:

        Oma on lito-marinin tekemä. Kyllä siinä kosteutta on, muttei mitään erityisen katastrofaalista.

        Tämä keskustelu alkaa jo haista samalle kuin aikoinaan että "Millaista peltiä pitää laittaa Ladan pohjaan, että menee katsastuksesta läpi". Jos vesi pikkusen lilluukin jossain, niin ei siitä pidä haloota nostaa, kyllä se seuraavat 20-vuotta kestää. Mikäli pätäkkää löytyy ja ongelma on henkisesti liian ylivoimainen, eikä ole poraan, rälläkään ja lasikuituun ja hartsiin aiempaia kädentaitoja, niin ei kun vene kiertoon ja uusi vene alle.


    • don't know

      " jos rakenne on oikein tehty, niin vettä pääsee vain väliaineen ja kuoren väliin" Siis mitä? Jos väliaineen raot on kitattu umpeen ja kuori kiinni väliaineessa, eihän sinne silloin vettä mahdu? Pahoittelen tätä jankkamista mutta jotenkin tuntuu ett vesi tarkoittaa myös sitä että väliaine on irti kuoresta?

    • kookookoo

      Myy pois koko paska, ei sellaisesta kostuneesta rungosta enää kalua tule! Kunnolla tehty on kunnolla tehty ja jos rakenne on kostunut, niin rakenne on kostunut! Aina sattuu havereita, mutta tekotapa ratkaisee.

      Sitäpaitsi mikään vene ei juuri ole umpitavaraa tänäpäivänä! Tietenkään!

      • sdfsdfs

        muovit kestää vettä. Toi on just tota finskineukkutyyliä, että jos on jotain vikaa, niin myydän pois, eikä pistetä kuntoon. Ihna pikku juttu on divinycell rungon kuivatus, yksi reikä ja lämmin tila.


    • 30 jalkaa

      varteenotettavia neuvoja on keskustelun joukossa, kiitos niistä.

      Kaikki veneet taitavat imeä kosteutta. Kuulin, että erään pursiseuran talvitelakointialueella oli joku vuosi sitten käyty mittailemassa kosteusmittarilla veneitä eikä yhtään täysin kuivaa ollut joukossa. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kosteutta voi olla ennen kuin siitä on haittaa tai se aiheuttaa suorastaan vaurioita. Lämmin halli estää jäätymisvauriot, mutta ilmeisesti tarvitaan lisäksi reikiä, jotta vesi pääsee ulos. Väliaineen kostumista ei valitettavasti päällepäin huomaa, toisin kuin ruttoa rakkuloineen. Rutosta on ilmeisen paljon tietoa saatavissa ja sitä jopa tyrkytetään (minullekin eräs venemaalien myyjä ehdotteli ruttohoitoja), mutta tämä väliaineen kostuminen näyttää olevan vähemmän tunnettu ongelma.
      Sinänsä en haikaile umpilaminaatin perään. Veneeni keulaosan pohjassa on aivan riittävän kuivana pysynyt kerrosrakenne ja on selvää, että parikymmentä vuotta vanhassa veneessä on joka tapauksessa yhtä ja toista remontoitavaa. Tämänikäisen auton olisin jo vaihtanut uudempaan, mutta venettä aion käyttää vielä vuosia tämän jälkeenkin.

      • Joakim_

        Seurassamme kävi juuri mittaaja ja yhtään huolestuttavan kosteaa ei löytynyt. Oma veneeni oli "täysin kuiva" eli kosteusarvot "puuskaalalla" 10-12% eli selkeästi "vihreällä". 14% on rajana sille, että osmoosikorjauksen kuivatuksessa voi alkaa laittamaan primereita. 18% on rajana ostettaessa venettä tutkittaessa. Veneeni on 10-vuotias ja pohja pääosin balsa-sandwichiä.

        Ilmassa on kosteutta, joten ei mikään kuiva "rutikuivaksi" ilman erityistoimia.

        Väliaine ja laminaatin "syvemmät osat" eivät kuivu itsestään oli vene sitten hallissa tai ulkona. Laminaatti ja varsinkin gelcoat, primerista puhumattakaan ovat kuitenkin varsin vesitiiviitä eli eivät päästä sisälle päässyttä vettä pois.


    • LG

      Kuivattamalla et saa hyvaa lopputulosta. Ytimen vaihto on ainoa tapa korjata vene.

      Kannatta otta heti yhteytta vakuutusyhtioon ja koitta saada heidat lunastamaan vene.

      Omaan kayttoon voit yrittaa seuraavaa. Pista vene sisalle halliin, poraa vaurioalueen ulkoskiniin satoja pieni reikia, aseta alueen ymparille lampolamppuja 4kpl, per neliometri. Anna veneen kuivia n. 6kk, kuivimista voi vauhdittaa injektoimalla alkoholia reikiin viikottain. Tayta reiat paksulla epoxilla. Tama on siis korjaus omaan kayttoon, muista etta veneen myynti kertomatta tasta viasta on rikos!

    • Anonyymi

      Kastuneessa veneessä saattaa vikaantunut lämppäri yllättäen polttaa koko veneen tai sitten se saattaa mennä vahingossa rajusti kiville viikonloppuna. Kun sen saa ylös vasta juhannuspyhien jälkeen (koska telakat ovat kiinni), rakenne on taatusti niin täynnä vettä kuin olla ja osaa.

      Sen jälkeen millään ei ole enää mitäään väliä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Some pillastui! Martina Aitolehti ja ero Hannu-rakkaasta kuohuttaa: "Salaavat suhdetta" "Surullista"

      Seiskan uutinen Aitolehden ja Pikkaraisen erosta kuohuttaa. Spekulointia pukkaa ja jotkut jopa epäilevät, ettei pariskunta olisikaan oikeasti eronnut
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      19810
    2. Niko Saarinen paljastaa julkisuuden rumat kasvot: "Koko ajan avointa riistaa ihmisten edessä..."

      Reality-tähti Saarinen saa elantonsa julkisuudesta, mutta aina elämä ei ole ruusuista. Kärkkäistä kommenteistaan tuttu mies haluaa nyt kertoa haasteis
      Kotimaiset julkkisjuorut
      49
      4155
    3. SHOKKIERO!!! Hannu antoi kenkää Martinalle

      Martina Aitolehti, 39, ja Hannu ”Hank” Pikkarainen, 37, ovat eronneet. Kohuttu salamasuhde ei kestänyt vuottakaan. Seiskan lähipiiristä saamien tieto
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      3466
    4. Raiskaussyytteessä oleva Hannu jäi kuin nalli kalliolle!

      Martina Aitolehti, 39, ja Hannu ”Hank” Pikkarainen, 37, ovat eronneet. Kohuttu salamasuhde ei kestänyt vuottakaan. Seiskan lähipiiristä saamien tieto
      Julkkikset
      31
      3345
    5. Halla-ahon pää petti

      Halla-aho toistaiseksi sairauslomalla. Taisi pää pettää lopullisesti.
      Maailman menoa
      266
      2319
    6. Hannu asuu Martinan sijoitusasunossa ja ajelee myös hänen autollaan.

      Seiskalehti oli ottanut selvää asunosta ja on sama asunto jonka Martina on ostanut.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      1463
    7. Mikä on kaivattusi etunimen alkukirjain?

      Jos ei tule kirjaintani, aion poistua palstalta vähin äänin. Siksi en voi sanoa omaani.
      Ikävä
      149
      1460
    8. Martina avautuu

      Gekkoselle. Tosi hyvin sanottu: https://gekkonen.net/martina-aitolehti-hannu-pikkarainen-18921/ Näen nyt ekaa kertaa videolla. Aika paljon muistutt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      163
      1201
    9. Kysymys miehelle

      Onko täysin poissuljettu tai ajatuksenakin mahdottomuus että nähtäisiin vielä? Vastaa niin kuin vastaisit naiselle, jota ehkä vielä joskus ajattelet.
      Tunteet
      72
      1179
    Aihe