Näin toimii uskonnollinen

Tuon iskostusperiaatteen mukaan sitten nyt kaikkien ihmisten pitäisi olla "uskovia"
Tuntuu että kristillinen kasvatus nimenomaan tekee meistä itsenäisesti ajattelevia, harkitsevia ja vastuullisia ihmisiä. Se antaa eväät ajatteluun ja aineksit oman maailmankatsomuksen kokonaisvaltaiseen muodostamiseen.

Tuputus puolestaan kuuluu enemmänkin sitten uskonnolliseen julistukseen, siinä missä aatteelliseen ja poliittiseenkin. Monet, joilla on aatteen tai hengenpalo asiasta kuin asiasta, syyllistyvät samaan. niin uskonnolliset julistajat, verkostomarkkinoijat, poliitikot jne... Ikävä kyllä se on vain perin inhimillistä.

Kasvatuksen tulee olla aina myös arvojen siirtämistä. Ateisti siirtää omat arvonsa samoin kuin kristitty.

kaapok kirjoitti:

Tuon iskostusperiaatteen mukaan sitten nyt kaikkien ihmisten pitäisi olla "uskovia"
Tuntuu että kristillinen kasvatus nimenomaan tekee meistä itsenäisesti ajattelevia, harkitsevia ja vastuullisia ihmisiä. Se antaa eväät ajatteluun ja aineksit oman maailmankatsomuksen kokonaisvaltaiseen muodostamiseen.

Tuputus puolestaan kuuluu enemmänkin sitten uskonnolliseen julistukseen, siinä missä aatteelliseen ja poliittiseenkin. Monet, joilla on aatteen tai hengenpalo asiasta kuin asiasta, syyllistyvät samaan. niin uskonnolliset julistajat, verkostomarkkinoijat, poliitikot jne... Ikävä kyllä se on vain perin inhimillistä.

Kasvatuksen tulee olla aina myös arvojen siirtämistä. Ateisti siirtää omat arvonsa samoin kuin kristitty.

Lue lisää

"Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta

Yliluonnollisia uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin maailmasta. Näissä käsityksissä menevät elottomien, elollisten ja psyykkisten asioiden ydinominaisuudet sekaisin. Aikuisilla ydintiedon sekaannukset voivat toimia tieteellisen ja muun koulutiedon rinnalla.
Nojautuminen lapsuudenaikaisiin ja tiedostamattomiin käsityksiin maailmasta liittyy yksilön taipumukseen ajatella intuitiivisesti eli tiedostamattomasti. Näihin tuloksiin on päädytty dosentti Marjaana Lindemanin johtamassa tutkimuksessa "Taikauskon vetovoima", joka on tehty Suomen Akatemian rahoituksella.
Tutkimuksen mukaan uskomukset, joita on nimitetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. "Jos uskoo yhteen yliluonnolliseen ilmiöön, uskoo yleensä muihinkin yliluonnollisiin ilmiöihin. Voidaan siis puhua yleisestä taipumuksesta uskoa näihin. Taipumus paranormaaleihin uskomuksiin on myös uskomuslääkinnän eli vaihtoehtolääkinnän voimakkain selittäjä", toteaa dosentti Lindeman.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa oli mukana 3240 eri koulutustasojen opiskelijaa ympäri Suomea. Jatkotutkimuksiin osallistui noin 500 opiskelijaa, joille tehtiin myös kokeellisia tutkimuksia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän uskomuksiaan muun muassa noidista, telepatiasta, horoskoopeista, Jumalasta ja aaveista. Tämän lisäksi koehenkilöiden persoonallisuutta, arvoja, tietorakenteita ja tiedonkäsittelytapoja tutkittiin psykologisilla arviointimenetelmillä.
Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän yliluonnollisia uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on yliluonnollisia uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä. Persoonallisuus, tunne-elämän tekijät, selittämisen ja hallinnan tarve, sukupuoli, arvomaailma, älykkyys tai analyyttinen ajattelu eivät juuri ole yhteydessä yliluonnollisiin uskomuksiin.
Lindeman kysyy: "Löytyykö tieteen historiasta esimerkkiä, jossa taikausko olisi osoittautunut todeksi tai yliluonnollinen tieteelliseksi? Ei löydy. Uusi tieto ei koskaan ole vienyt meitä lähemmäs yliluonnollista vaan aina poispäin siitä."

Lisätietoja antaa dosentti Marjaana Lindeman, Helsingin yliopiston psykologian laitos, sp. [email protected]

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä"

http://www.etsixpertti.fi/publicIndex.asp?page=10&fromPage=public&lang=1&PRID=4737