EU:n uusimman tiedon mukaan suomalainen on köyhä, jos yksinasuvan nettotulot on alle 1080e/kk
Käytännössähän tuo tarkoittaa 1300e bruttotuloja.
Itse olen juuri nyt ansiosidonnaisella, joka on 1100 e/kk bruttona, joten jään siis kirkkaasti köyhyysrajan alle, mutta en kyllä itseäni köyhäksi laske. Pienituloiseksi kylläkin ja sitä olen myös silloin kun töissäkin.
Viimeiset 10 vuotta pätkätöissä noin 8kk/vuosi. Töissä ollessa 2009 bruttopalkka oli euron kaksi yli 2000 e/kk.
Töissä ollessa omat kulut kuukaudessa 800 e, nyt noin 600 e kun säästöliekillä menee.
En ikinä ole päässyt ns suuriin rahoihin kiinni vaan työsuhteiden epävarmuustekijöistä johtuen suu on pidetty säkkiä myöten kiinni. Kuukausimenot on rajoitettu tuolle ansiosidonnaisen tasolle aina.
Tälläisellä tyylillä ei naapureille kateutta aiheuteta auton koolla eikä vuosimallilla. Vaikka vuosien aikana säästöön on jäänytkin (noin) uuden perheauton hinta, en todellakaan ole sellaista hankkimassa.
Viime vuosituhannella olin peruspäivärahalla ja asumistuella, jolloin eläminen oli kyllä todella kaukana elämisestä. Helvetinmoista kituuttamista ja säästöjen syömistä. Sossun tiskille ei ollut mitään asiaa kun pankkitilillä oli noin 10000 mk vaan sieltä sitä pikku hiljaa syötiin. Onneksi tilannetta kesti vain noin vuoden.
Tuohon tilanteeseen verrattuna nykyinen tulotilanne on kaukana köyhyydestä, mistään ei ole pakko tinkiä kunhan ei holtittoman tuhlailun puolelle lipsahda.
Vaikka alustukseni ei varmaan ole tarpeeksi provoava edes herättääkseen keskustelua, mutta kysyn silti:
1. Onko mielestäsi 1080 e/kk NETTONA tienaava yksinasuva köyhä?
2. Jos ei, mihin raja pitäisi suurinpiirtein vetää?
Käytännössähän tuo tarkoittaa 1300e bruttotuloja.
Itse olen juuri nyt ansiosidonnaisella, joka on 1100 e/kk bruttona, joten jään siis kirkkaasti köyhyysrajan alle, mutta en kyllä itseäni köyhäksi laske. Pienituloiseksi kylläkin ja sitä olen myös silloin kun töissäkin.
Viimeiset 10 vuotta pätkätöissä noin 8kk/vuosi. Töissä ollessa 2009 bruttopalkka oli euron kaksi yli 2000 e/kk.
Töissä ollessa omat kulut kuukaudessa 800 e, nyt noin 600 e kun säästöliekillä menee.
En ikinä ole päässyt ns suuriin rahoihin kiinni vaan työsuhteiden epävarmuustekijöistä johtuen suu on pidetty säkkiä myöten kiinni. Kuukausimenot on rajoitettu tuolle ansiosidonnaisen tasolle aina.
Tälläisellä tyylillä ei naapureille kateutta aiheuteta auton koolla eikä vuosimallilla. Vaikka vuosien aikana säästöön on jäänytkin (noin) uuden perheauton hinta, en todellakaan ole sellaista hankkimassa.
Viime vuosituhannella olin peruspäivärahalla ja asumistuella, jolloin eläminen oli kyllä todella kaukana elämisestä. Helvetinmoista kituuttamista ja säästöjen syömistä. Sossun tiskille ei ollut mitään asiaa kun pankkitilillä oli noin 10000 mk vaan sieltä sitä pikku hiljaa syötiin. Onneksi tilannetta kesti vain noin vuoden.
Tuohon tilanteeseen verrattuna nykyinen tulotilanne on kaukana köyhyydestä, mistään ei ole pakko tinkiä kunhan ei holtittoman tuhlailun puolelle lipsahda.
Vaikka alustukseni ei varmaan ole tarpeeksi provoava edes herättääkseen keskustelua, mutta kysyn silti:
1. Onko mielestäsi 1080 e/kk NETTONA tienaava yksinasuva köyhä?
2. Jos ei, mihin raja pitäisi suurinpiirtein vetää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
silloin kun ei ole töissä niin pärjääkin pienemmällä' rahalla. Työnteko nimittäin maksaa. ""800 e, nyt noin 600 e kun säästöliekillä menee."" Työntekoon tulee kuluja missä kotona ollessaan voi säästää. Työmatkat, vaatteet, hygienia (parturikulut) ja m.m. työpaikka ruokailu.
1. En tiedä. Meitä on kaksi, minä ja lapseni, kaikki yhteiset tulot 650 euroa kuukaudessa käteen. Me joko syömme ja jätämme laskut maksamatta, tai maksamemme laskut emmekä syö.
Jos kahden hengen perheen tulot ovat noin pienet, teillä on hakematta jotakin teille kuuluvaa: asumistukea, opintotukea, toimeentulotukea tms.
mahdollista tai sitten et osaa hakea sinulle ja lapselle kuuluvia etuuksia.
1080 e/kk nettona riittää mainiosti yksinasuvalle, joka omistaa asuntonsa. Vuokralaisella saattaa olla tiukempaa, mutta pääkaupunkiseudun ulkopuolella raha kyllä riittää suuremmin tinkimättä. Auton, alkoholin, tupakan ja muiden sellaisten raskaasti verotettujen tuotteiden käyttömäärä ratkaisee paljon.
Köyhyysraja kulkee mielestäni jossain 500-600 euron paikkeilla asumiskulujen lisäksi. Silloin ylimääräisen rahan vähyys alkaa vakavasti rajoittaa elämän valintoja ja suuremmat hankinnat tulevat hankaliksi. Oma rahankäyttöni liikkuu näissä lukemissa, enkä koe mitenkään tinkiväni jokapäiväisissä menoissa. Tulot ja varallisuus antavat kuitenkin tarvittaessa mahdollisuuden enempäänkin. Köyhällä tätä vaihtoehtoa ei ole.