Yhteiskunta ostaa kalliilla lääkäripäivyst.

Yhteiskunta ostaa lääkärin päivystystyön
kalliilla hinnalla

POTILASJONOT LYHENISIVÄT JÄRKEVÄMMILLÄ TYÖAJOILLA

Lääkäriliitto vaatii 20 prosentin korotusta
lääkärien palkkoihin. Samalla lääkärit vaativat
päivystysrasituksen vähentämistä ja lisää vapaa-
aikaa, mutta eivät halua luopua pitkistä
päivystyksistä. Nykyinen päivystysjärjestelmä on
lääkäreille edullinen. Se voi antaa heille
moninkertaiset lisäansiot pitkistä työrupeamista
ja pitkät yhtäjaksoiset päivystysvapaat.

Pitkiin päivystyksiin perustuva järjestelmä
huonontaa palvelujen saatavuutta ja tulee
yhteiskunnalle kalliiksi, kun suurin osa
lääkäreiden työstä joudutaan ostamaan
moninkertaisella hinnalla. Työnantaja on pyrkinyt
muuttamaan lääkärien työaikajärjestelmää, mutta
lääkärit ovat vastustaneet sitä. Tämä tuhlaa
yhteisiä varoja myös siksi, että kalliit laitteet
ja investoinnit ovat vajaakäytössä suurimman osan
vuorokaudesta. Kohtuuttoman pitkät päivystys-
rupeamat rasittavat lääkäriä ja saattavat jopa
heikentää potilasturvallisuutta.

Päivystystyö ostetaan moninkertaisella
tuntipalkalla

Sairaalalääkärien säännöllinen työaika on 38
tuntia 15 minuuttia viikossa, ja se on sijoitettu
päiväaikaan klo 8:n ja klo 15–15.30:n välille.
Sen jälkeen tehty lääkärintyö kuuluu
päivystykseen, josta maksetaan varsinaisen palkan
lisäksi korotettua tuntipalkkaa, korotettua vapaa-
ajan korvausta, epämukavan ajan korvauksia ja
erillisrahakorotuksia.

Perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun
sairaalalääkärit eivät tee lainkaan säännöllistä
työaikaa, vaan lääkärintyö hoidetaan ainoastaan
päivystyksillä. Lääkäreitä tarvitaan sairaaloissa
kuitenkin ympäri vuorokauden (168 tuntia
viikossa). Silti vain vajaa neljäsosa tästä
ajasta kuuluu säännöllisen työajan piiriin toisin
kuin muilla sairaaloissa työskentelevillä
ammattiryhmillä. Kolme neljäsosaa
lääkärityöajasta ostetaan moninkertaisella
tuntipalkalla ja erityislisillä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton
yhteisen selvityksen mukaan päivystäneiden
sairaalalääkärien toteutunut työaika on vajaa 32
tuntia viikossa 38,25 tunnin sijaan, koska osa
työaikakorvauksista joudutaan antamaan vapaana.
Tämä vähentää työaikaa päivystävää
sairaalalääkäriä kohden keskimäärin 26 tunnilla
kuukaudessa. Kun viidesosa säännöllisestä
työajasta kuluu vapaa-aikakorvauksina, lääkärin
työpanos vähenee ja tilapäistyövoiman tarve
kasvaa.

Sairaalalääkärit päivystävät keskimäärin 11,4
tuntia viikossa, josta tehtyä työtä on 3,7
tuntia. Joka päivä illasta aamuun sairaaloissa
päivystää yli 500 lääkäriä. Eniten päivystävät
koulutusvaiheessa olevat erikoistuvat lääkärit,
joiden ansioista kolmasosa on
päivystyskorvauksia, kun taas erikoislääkäreillä
ja ylilääkäreillä vastaava osuus on vajaa
viidesosa.

Nykyiset työaikajärjestelyt kasvattavat
potilasjonoja

Nykyinen sairaalalääkärien työaikajärjestelmä
tuhlaa terveydenhuollon varoja. Samaan aikaan kun
muualla yhteiskunnassa pyritään pidentämään
palveluaikoja asiakkaiden tarpeiden mukaan,
voidaan ajanvarauspotilaita hoitaa ja leikata
sairaaloissa vain klo 15.00–15.30:een asti. Sen
jälkeen lääkäri hoitaa ainoastaan
päivystyspotilaita eli kiireellisen hoidon
tarpeessa olevia.

Tällaiset työaikajärjestelyt kasvattavat
potilasjonoja. Kolme neljäsosaa
erikoissairaanhoidon potilaista on kiireellisen
hoidon tarpeessa olevia ja neljäsosa
potilasjonoista tulevia ajanvarauspotilaita. Jos
päiväajan toiminta jatkuisi sairaaloissa
pidempään, voitaisiin päivittäin hoitaa myös
useampia ajanvarauspotilaita ja samalla
vähitellen purkaa potilasjonoja.

Sairaalalääkärien työaikajärjestelyt poikkeavat
täysin muun terveydenhuoltohenkilöstön
työaikajärjestelmästä, jossa tehdään jaksotyötä
yhdessä tai useammassa vuorossa. Työnantajat
haluaisivat muuttaa työaikajärjestelyjä siten,
että säännöllisillä työajoilla katetaan nykyistä
suurempi osa vuorokaudesta. Raskaat
päivystysvuorot voitaisiin korvata normaaleilla
työvuoroilla, ja tarpeen mukaan lääkärit
suorittaisivat varallaoloa työpaikan ulkopuolella
ja tulisivat tarvittaessa aktiivityöhön. Ylitöitä
tehtäisiin edelleen, mutta vähäisemmässä määrin
ja kohtuullisen pituisina työrupeamina.

Yhden vuorokauden päivystyksestä lähes kahden
viikon palkka

Lääkäriliitto vastustaa näitä muutoksia, mutta
valittaa samalla kuitenkin kohtuuttoman pitkistä
työrupeamista. Taustalla on pelko ansioiden
vähentymisestä, mikäli epätarkoituksenmukaiset,
liian pitkät, mutta tuottoisat ylityönä tehtävät
päivystysvuorot jäisivät pois.

Esimerkiksi lauantaista sunnuntaihin kestävällä
25 tunnin päivystysvuorolla sairaalalääkäri
ansaitsee kuukausipalkan päälle noin 7000
markkaa. Se vastaa 66 tunnin palkkaa
normaalityöajalta tai lähes kahden viikon vapaa-
aikaa. Vastaavasti arkena tehdystä 17 tunnin
päivystyksestä sairaalalääkäri saa viikon vapaata
tai yli 4 000 markan ylimääräisen korvauksen.

Jo nyt lääkärit ovat kunta-alalla parhaiten
palkattu ammattiryhmä. Lääkäriliiton ja
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisten
palkkatilastojen mukaan koulutusviroissa olevien
apulaislääkärien keskiansiot ovat 21 424 mk/kk,
muiden sairaalalääkärien 28 443 mk/kk ja
terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien 26
482 mk/kk. Lääkärien ansiot ovat yli
kaksinkertaiset verrattuna koko kunta-alan
henkilöstöön.

Kaikki muut kunta-alan ammattiryhmät ovat mukana
tulopoliittisen sopimuksen mukaisten sopimusten
piirissä. Se tuo heille kahden vuoden
sopimuskaudella 5,5–6,1 prosentin korotukset
palkkoihin. Lääkäriliitto vaatii nelinkertaisia
korotuksia lääkärien palkkoihin.
0152
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


veronmaksaja kirjoitti:

Yhteiskunta ostaa lääkärin päivystystyön
kalliilla hinnalla

POTILASJONOT LYHENISIVÄT JÄRKEVÄMMILLÄ TYÖAJOILLA

Lääkäriliitto vaatii 20 prosentin korotusta
lääkärien palkkoihin. Samalla lääkärit vaativat
päivystysrasituksen vähentämistä ja lisää vapaa-
aikaa, mutta eivät halua luopua pitkistä
päivystyksistä. Nykyinen päivystysjärjestelmä on
lääkäreille edullinen. Se voi antaa heille
moninkertaiset lisäansiot pitkistä työrupeamista
ja pitkät yhtäjaksoiset päivystysvapaat.

Pitkiin päivystyksiin perustuva järjestelmä
huonontaa palvelujen saatavuutta ja tulee
yhteiskunnalle kalliiksi, kun suurin osa
lääkäreiden työstä joudutaan ostamaan
moninkertaisella hinnalla. Työnantaja on pyrkinyt
muuttamaan lääkärien työaikajärjestelmää, mutta
lääkärit ovat vastustaneet sitä. Tämä tuhlaa
yhteisiä varoja myös siksi, että kalliit laitteet
ja investoinnit ovat vajaakäytössä suurimman osan
vuorokaudesta. Kohtuuttoman pitkät päivystys-
rupeamat rasittavat lääkäriä ja saattavat jopa
heikentää potilasturvallisuutta.

Päivystystyö ostetaan moninkertaisella
tuntipalkalla

Sairaalalääkärien säännöllinen työaika on 38
tuntia 15 minuuttia viikossa, ja se on sijoitettu
päiväaikaan klo 8:n ja klo 15–15.30:n välille.
Sen jälkeen tehty lääkärintyö kuuluu
päivystykseen, josta maksetaan varsinaisen palkan
lisäksi korotettua tuntipalkkaa, korotettua vapaa-
ajan korvausta, epämukavan ajan korvauksia ja
erillisrahakorotuksia.

Perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun
sairaalalääkärit eivät tee lainkaan säännöllistä
työaikaa, vaan lääkärintyö hoidetaan ainoastaan
päivystyksillä. Lääkäreitä tarvitaan sairaaloissa
kuitenkin ympäri vuorokauden (168 tuntia
viikossa). Silti vain vajaa neljäsosa tästä
ajasta kuuluu säännöllisen työajan piiriin toisin
kuin muilla sairaaloissa työskentelevillä
ammattiryhmillä. Kolme neljäsosaa
lääkärityöajasta ostetaan moninkertaisella
tuntipalkalla ja erityislisillä.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton
yhteisen selvityksen mukaan päivystäneiden
sairaalalääkärien toteutunut työaika on vajaa 32
tuntia viikossa 38,25 tunnin sijaan, koska osa
työaikakorvauksista joudutaan antamaan vapaana.
Tämä vähentää työaikaa päivystävää
sairaalalääkäriä kohden keskimäärin 26 tunnilla
kuukaudessa. Kun viidesosa säännöllisestä
työajasta kuluu vapaa-aikakorvauksina, lääkärin
työpanos vähenee ja tilapäistyövoiman tarve
kasvaa.

Sairaalalääkärit päivystävät keskimäärin 11,4
tuntia viikossa, josta tehtyä työtä on 3,7
tuntia. Joka päivä illasta aamuun sairaaloissa
päivystää yli 500 lääkäriä. Eniten päivystävät
koulutusvaiheessa olevat erikoistuvat lääkärit,
joiden ansioista kolmasosa on
päivystyskorvauksia, kun taas erikoislääkäreillä
ja ylilääkäreillä vastaava osuus on vajaa
viidesosa.

Nykyiset työaikajärjestelyt kasvattavat
potilasjonoja

Nykyinen sairaalalääkärien työaikajärjestelmä
tuhlaa terveydenhuollon varoja. Samaan aikaan kun
muualla yhteiskunnassa pyritään pidentämään
palveluaikoja asiakkaiden tarpeiden mukaan,
voidaan ajanvarauspotilaita hoitaa ja leikata
sairaaloissa vain klo 15.00–15.30:een asti. Sen
jälkeen lääkäri hoitaa ainoastaan
päivystyspotilaita eli kiireellisen hoidon
tarpeessa olevia.

Tällaiset työaikajärjestelyt kasvattavat
potilasjonoja. Kolme neljäsosaa
erikoissairaanhoidon potilaista on kiireellisen
hoidon tarpeessa olevia ja neljäsosa
potilasjonoista tulevia ajanvarauspotilaita. Jos
päiväajan toiminta jatkuisi sairaaloissa
pidempään, voitaisiin päivittäin hoitaa myös
useampia ajanvarauspotilaita ja samalla
vähitellen purkaa potilasjonoja.

Sairaalalääkärien työaikajärjestelyt poikkeavat
täysin muun terveydenhuoltohenkilöstön
työaikajärjestelmästä, jossa tehdään jaksotyötä
yhdessä tai useammassa vuorossa. Työnantajat
haluaisivat muuttaa työaikajärjestelyjä siten,
että säännöllisillä työajoilla katetaan nykyistä
suurempi osa vuorokaudesta. Raskaat
päivystysvuorot voitaisiin korvata normaaleilla
työvuoroilla, ja tarpeen mukaan lääkärit
suorittaisivat varallaoloa työpaikan ulkopuolella
ja tulisivat tarvittaessa aktiivityöhön. Ylitöitä
tehtäisiin edelleen, mutta vähäisemmässä määrin
ja kohtuullisen pituisina työrupeamina.

Yhden vuorokauden päivystyksestä lähes kahden
viikon palkka

Lääkäriliitto vastustaa näitä muutoksia, mutta
valittaa samalla kuitenkin kohtuuttoman pitkistä
työrupeamista. Taustalla on pelko ansioiden
vähentymisestä, mikäli epätarkoituksenmukaiset,
liian pitkät, mutta tuottoisat ylityönä tehtävät
päivystysvuorot jäisivät pois.

Esimerkiksi lauantaista sunnuntaihin kestävällä
25 tunnin päivystysvuorolla sairaalalääkäri
ansaitsee kuukausipalkan päälle noin 7000
markkaa. Se vastaa 66 tunnin palkkaa
normaalityöajalta tai lähes kahden viikon vapaa-
aikaa. Vastaavasti arkena tehdystä 17 tunnin
päivystyksestä sairaalalääkäri saa viikon vapaata
tai yli 4 000 markan ylimääräisen korvauksen.

Jo nyt lääkärit ovat kunta-alalla parhaiten
palkattu ammattiryhmä. Lääkäriliiton ja
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisten
palkkatilastojen mukaan koulutusviroissa olevien
apulaislääkärien keskiansiot ovat 21 424 mk/kk,
muiden sairaalalääkärien 28 443 mk/kk ja
terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien 26
482 mk/kk. Lääkärien ansiot ovat yli
kaksinkertaiset verrattuna koko kunta-alan
henkilöstöön.

Kaikki muut kunta-alan ammattiryhmät ovat mukana
tulopoliittisen sopimuksen mukaisten sopimusten
piirissä. Se tuo heille kahden vuoden
sopimuskaudella 5,5–6,1 prosentin korotukset
palkkoihin. Lääkäriliitto vaatii nelinkertaisia
korotuksia lääkärien palkkoihin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu