Mistä tietää hiilen hapetusluvun...

eihän se ole noin. esim. reaktiossa
2Na2Cr2O7 3CH3CH2OH 16(H ) 4(Na ) 4(Cr3 ) 3CH3COOH 11H2O

funktionaalisen ryhmän hiili luovuttaa 4 elektronia eli hapettuu kromin pelkistyessä

Kirjan mukaan CH3CH2OH:n viimeisen hiilen hapetusluku on -2 ja
CH3COOH:n hiili muuttuu -2-> 2

Esittämäsi laskutavan mukaan laskettuna, jos oikein ymmärsin viimeinen hiili
CH3CH2OH:ssa on -(2*( 1) 1*(-2))=0
ja
CH3COOH:ssa -(2*(-2))= 4

En nyt löyd' mistään toista vastaavaa esimerkkiä, johon voisin soveltaa tätä. Sama määrä elektroneja tässä luovutetaan, mutta mitenköhän nuo -2 ja 2 on esimerkkin vastauksessa saatu?

Yhyyy :( kirjoitti:

Kirjan mukaan CH3CH2OH:n viimeisen hiilen hapetusluku on -2 ja
CH3COOH:n hiili muuttuu -2-> 2

Esittämäsi laskutavan mukaan laskettuna, jos oikein ymmärsin viimeinen hiili
CH3CH2OH:ssa on -(2*( 1) 1*(-2))=0
ja
CH3COOH:ssa -(2*(-2))= 4

En nyt löyd' mistään toista vastaavaa esimerkkiä, johon voisin soveltaa tätä. Sama määrä elektroneja tässä luovutetaan, mutta mitenköhän nuo -2 ja 2 on esimerkkin vastauksessa saatu?

Lue lisää

OH -ryhmän vedyn hapetusluku ei ole nolla, tässä näyttäisit tekevän virheen. Hapella on hapetusluku -2, kuten näyttäisit laskevankin.

Sitten jokunen reaktioesimerkki:

CH4 CH4 --> CH3CH3 H2 (1

Voinemme olla melkolailla yhtä mieltä, että oikealla puolella H2-alkuainevedyn hapetuluku on 0. Toisaalta vasemmalla puolella kaikki vedyt ovat identtisiä, joten veikkaus 1 on ihan hyvä niille.

Kun reaktiossa 1 tapahtuu selvästikin redox-reaktio, niin mikä siellä hapetusluvultaan muuttuu korvaamaan vedyn muutoksen 1 -> 0 (pelkistymisen)?


Edelleen, jos tapahtuu reaktiot 2 ja 3:

CH4 O --> CH3OH (2
R-CH3 O --> R-CH2OH (3

niin eikö syytä olettaa, että molemmissa tapauksissa hiilen hapetusluvun muutos on yhtä suuri, mutta ei välttämättä samasta arvosta alkaen.

Ylläolevien tietojen pohjalta voinet ottaa yhteyttä kirjan tekijään ja kertoa, että suosittelen virheen korjaamista seuraavaan painokseen.

Yhyyy :( kirjoitti:

Kirjan mukaan CH3CH2OH:n viimeisen hiilen hapetusluku on -2 ja
CH3COOH:n hiili muuttuu -2-> 2

Esittämäsi laskutavan mukaan laskettuna, jos oikein ymmärsin viimeinen hiili
CH3CH2OH:ssa on -(2*( 1) 1*(-2))=0
ja
CH3COOH:ssa -(2*(-2))= 4

En nyt löyd' mistään toista vastaavaa esimerkkiä, johon voisin soveltaa tätä. Sama määrä elektroneja tässä luovutetaan, mutta mitenköhän nuo -2 ja 2 on esimerkkin vastauksessa saatu?

Lue lisää

Olet varmaankin lukiolainen? Olet joutunut perinteeseen oudon opetuksen piiriin, jossa yritetään opettaa RedOx-reaktioita ja hapetusasteita päättelemällä niitä elektronisiirroista. Se on kamala tapa, koska kosahtaa niin helposti.

On parempi käsitellä systeemiä tapauskohtaisesti (kuten yllä käsittääkseni on tehty). Pakollista ovat tiedot stabiileista hap.asteista kussakin sidoksissa/pysyvien tyypillisten ioniryhmien kokonaisvaraus (joka laskettavissa ensimainitusta). Ulkoakaan ei tarvitse osata kovin montaa, koska ne näkee valtaosin jaksollisesta järjestelmästä..

Mutta kuten yllä jo selitettiin OH- (oksidi-ioni -II (paitsi peroksidit), vetyioni I (paitsi hydridit)). Sitten se, jonka hapetusaste on muuttuva (ei happi, vety, tai niiden kautta määrätty) pitäisi ratkaista.

... kirjoitti:

Olet varmaankin lukiolainen? Olet joutunut perinteeseen oudon opetuksen piiriin, jossa yritetään opettaa RedOx-reaktioita ja hapetusasteita päättelemällä niitä elektronisiirroista. Se on kamala tapa, koska kosahtaa niin helposti.

On parempi käsitellä systeemiä tapauskohtaisesti (kuten yllä käsittääkseni on tehty). Pakollista ovat tiedot stabiileista hap.asteista kussakin sidoksissa/pysyvien tyypillisten ioniryhmien kokonaisvaraus (joka laskettavissa ensimainitusta). Ulkoakaan ei tarvitse osata kovin montaa, koska ne näkee valtaosin jaksollisesta järjestelmästä..

Mutta kuten yllä jo selitettiin OH- (oksidi-ioni -II (paitsi peroksidit), vetyioni I (paitsi hydridit)). Sitten se, jonka hapetusaste on muuttuva (ei happi, vety, tai niiden kautta määrätty) pitäisi ratkaista.

Lue lisää

Olen peräti ylioppilas, joka tosin puolustaa tämän vuoden isänmaata - siis ihan lukiopohjan tiedoilla mennään ja pääsykokeisiin lueskellaan. Lukiossa tosiaankin redoksreaktioita laskettiin eri lailla kuin tässä pääsykoekirjan suppeassa luvussa. Pari esimerkkiä mitä olen katsonut, niin riippuen vaihtoehtoisten tapojen käyttökelpoisuudesta(?) käytetään joko mainitsemaasi lukiotyylistä elektronien laskemista ja lopuissa sitten lisäillään elektroneja, vetyioneja ja vesiä sopivasti ja pyöritellään NADPH-,NADH- ja FAD-entsyymejä. Tämä oli yksi erityistapaus, jota en tajunnut ja näemmä tehtävänannossa oli siis virhe. Tuttumiehen esittämä tapa vaikuttaa ihan luontevalta.