Jättiurakka talouden tasapainottamisessa

Seuraavalla hallituksella ja eduskunnalla on jättimäisen suuri urakka valtion talouden tasapainottamisessa. Velkaelvytys ei ole tuottanut tulosta muille kuin Suomen ökyrikkaille. Velkaa on otettu "suut ja silmät täyteen" ja samaan aikaan julkisen talouden kestävyysvaje (huoltosuhde) on kasvanut sietämättömän suureksi.

Minne velkarahat ovat menneet? Miksi elvytys on epäonnistunut?
Rahat ovat menneet "talouskasvua" vaatineille suuryrityksille, jotka ovat jakaneet ennätyssuuret osingot ja palkinneet johtajiaan ruhtinaallisesti - jopa valtion yrityksissä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi ja velka kasvoi voimakkaasti
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkishallinto oli selvästi alijäämäinen vuonna 2009.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen alijäämä oli 2,2 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin julkisyhteisöjen ylijäämä oli 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden aikana 12,2 miljardilla eurolla 75,2 miljardiin euroon.
Vuonna 2009 velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44,0 prosenttiin.

Alijäämä- ja velkasuhteiden heikkenemisestä huolimatta julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan edelleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella.

Valtion ulkomaan velka kasvaa nopeasti. Tälle vuodelle ulkomaan velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna.

Suomessa eletään kuin "viimeistä päivää"
- työttömyys kasvaa nopeasti
- yli 700.000 suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella
-- heistä noin noin 150.000 lasta on syrjäytymisvaarassa huono-osaisissa perheissä
-- heistä noin 100.000 on yli 75-vuotiaita
- viime vuonna 146.000 suomalaista kääntyi kirkon diakoniatyön puoleen, koska eivät saaneet tarvitsemiaan terveyspalveluja
- viime vuonna 146.000 suomalaista kääntyi kirkon diakoniatyön puoleen toimeentulo-ongelmien vuoksi
- 40.000 työntekijän palkka ei riitä elinkustannuksiin
- lähes neljännes asumistuen saajista on työntekijöitä, joiden palkka ei riitä asumiskustannuksiin

Suomalaisella köyhyydellä on monenlaiset kasvot.

Rikkaat viettävät osinkokarnevaaleja...

Hallitus on toisaalta tukenut veropolitiikallaan hyvin toimeentulevia ja yritysten omistajia.
- pääomatuloja verotetaan 28 %:n tasaverolla
- palkkatulot ja eläkkeet kuten sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja
- rikkailta on varallisuusvero poistettu kokonaan

Lisäksi hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron mutta ei onnistunut siinä perustuslain vastaisena.

- työnantajilta on poistettu kela-maksut kokonaan
- lisäksi hallitus haluaa pienentää yritysten yhteisöveroa
- osinkotulojen verotus on matalaa tai ei lainkaan veroja

Yrityksiä tuetaan laman varjolla entistä enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on tänä vuonna 57,5 % suurempi kuin viime vuonna. Yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin ... kun ensin on otettu Suomesta suuret tukiaiset.

Helsingin pörssin 49 suurinta pörssiyhtiötä maksoi viime vuoden tuloksen perusteella (tai vanhoista pääomista) yhteensä 7,5 miljardin euron osingot. Miljardi euroa enemmän kuin edelliseltä lamavuodelta.

Seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle nykyinen hallitus siirtää muun muassa ulkomaan velan lyhentämisen ja velan korot sekä julkisen talouden kestävyysvajeen eli
- veronkorotukset
- menojen leikkaukset (sosiaaliturvasta ja hyvinvointipalveluista)
- eläkeiän myöhentämisen
- työmarkkinaongelmat (palkkojen jälkeenjääneisyys, muutosturva...)
- Ylen rahoittaminen joko mediamaksuna tai veroista

Leikataanko pieni- ja keskituloisilta vai laajennetaanko veropohjaa rikkaiden suuntaan - jää nähtäväksi vaalien jälkeen kun valtion taloutta ryhdytään tasapainottamaan.

Kokoomuksen veropoliittinen linja näkyy valtion velkaantumisena, kun rikkaat saavat verohuojennuksia ja nollaveroja. Kokoomuksen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi.

Kepun mukaan myös rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengessä seuraavat viisi vuotta.

Veronkannon perusteena tulee olla oikeudenmukaisuus ja siis veronmaksukyky - ei "talvisodan henki" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.
055
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Miten mahdollista? kirjoitti:

Seuraavalla hallituksella ja eduskunnalla on jättimäisen suuri urakka valtion talouden tasapainottamisessa. Velkaelvytys ei ole tuottanut tulosta muille kuin Suomen ökyrikkaille. Velkaa on otettu "suut ja silmät täyteen" ja samaan aikaan julkisen talouden kestävyysvaje (huoltosuhde) on kasvanut sietämättömän suureksi.

Minne velkarahat ovat menneet? Miksi elvytys on epäonnistunut?
Rahat ovat menneet "talouskasvua" vaatineille suuryrityksille, jotka ovat jakaneet ennätyssuuret osingot ja palkinneet johtajiaan ruhtinaallisesti - jopa valtion yrityksissä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 julkinen talous kääntyi alijäämäiseksi ja velka kasvoi voimakkaasti
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkishallinto oli selvästi alijäämäinen vuonna 2009.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen alijäämä oli 2,2 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin julkisyhteisöjen ylijäämä oli 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden aikana 12,2 miljardilla eurolla 75,2 miljardiin euroon.
Vuonna 2009 velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 34,2 prosentista 44,0 prosenttiin.

Alijäämä- ja velkasuhteiden heikkenemisestä huolimatta julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan edelleen EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella.

Valtion ulkomaan velka kasvaa nopeasti. Tälle vuodelle ulkomaan velkaa otetaan lähes 400 % enemmän kuin viime vuonna.

Suomessa eletään kuin "viimeistä päivää"
- työttömyys kasvaa nopeasti
- yli 700.000 suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella
-- heistä noin noin 150.000 lasta on syrjäytymisvaarassa huono-osaisissa perheissä
-- heistä noin 100.000 on yli 75-vuotiaita
- viime vuonna 146.000 suomalaista kääntyi kirkon diakoniatyön puoleen, koska eivät saaneet tarvitsemiaan terveyspalveluja
- viime vuonna 146.000 suomalaista kääntyi kirkon diakoniatyön puoleen toimeentulo-ongelmien vuoksi
- 40.000 työntekijän palkka ei riitä elinkustannuksiin
- lähes neljännes asumistuen saajista on työntekijöitä, joiden palkka ei riitä asumiskustannuksiin

Suomalaisella köyhyydellä on monenlaiset kasvot.

Rikkaat viettävät osinkokarnevaaleja...

Hallitus on toisaalta tukenut veropolitiikallaan hyvin toimeentulevia ja yritysten omistajia.
- pääomatuloja verotetaan 28 %:n tasaverolla
- palkkatulot ja eläkkeet kuten sosiaalietuudet ovat progressiivisesti verotettuja
- rikkailta on varallisuusvero poistettu kokonaan

Lisäksi hallitus yritti poistaa yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perintöveron mutta ei onnistunut siinä perustuslain vastaisena.

- työnantajilta on poistettu kela-maksut kokonaan
- lisäksi hallitus haluaa pienentää yritysten yhteisöveroa
- osinkotulojen verotus on matalaa tai ei lainkaan veroja

Yrityksiä tuetaan laman varjolla entistä enemmän. Työ- ja elinkeinoministeriön budjetti on tänä vuonna 57,5 % suurempi kuin viime vuonna. Yritysten innovaatioihin ja kansainvälistymiseen on budjetoitu 787,28 miljoonaa euroa. Tuotantoa siirretään halpatyövoiman maihin ... kun ensin on otettu Suomesta suuret tukiaiset.

Helsingin pörssin 49 suurinta pörssiyhtiötä maksoi viime vuoden tuloksen perusteella (tai vanhoista pääomista) yhteensä 7,5 miljardin euron osingot. Miljardi euroa enemmän kuin edelliseltä lamavuodelta.

Seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle nykyinen hallitus siirtää muun muassa ulkomaan velan lyhentämisen ja velan korot sekä julkisen talouden kestävyysvajeen eli
- veronkorotukset
- menojen leikkaukset (sosiaaliturvasta ja hyvinvointipalveluista)
- eläkeiän myöhentämisen
- työmarkkinaongelmat (palkkojen jälkeenjääneisyys, muutosturva...)
- Ylen rahoittaminen joko mediamaksuna tai veroista

Leikataanko pieni- ja keskituloisilta vai laajennetaanko veropohjaa rikkaiden suuntaan - jää nähtäväksi vaalien jälkeen kun valtion taloutta ryhdytään tasapainottamaan.

Kokoomuksen veropoliittinen linja näkyy valtion velkaantumisena, kun rikkaat saavat verohuojennuksia ja nollaveroja. Kokoomuksen mukaan rikkaita on liian vähän verotettavaksi.

Kepun mukaan myös rikkaita pitäisi verottaa talvisodan hengessä seuraavat viisi vuotta.

Veronkannon perusteena tulee olla oikeudenmukaisuus ja siis veronmaksukyky - ei "talvisodan henki" tai veroluokkaan kuuluvien lukumäärä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu