Oliko syynä Suomen heikko taloustilanne ja ihmisten heikko ostovoima, vai olivatko syyt psykologisia?
Tässä on kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti vuodelta 1970. Luvuissa on otettu silloinen hintataso huomioon, eli ne kuvaavat todellista elintasoa.
Eli kotitalouksien kulutusmenot hintataso huomioon ottaen vuonna 1970 (dollareissa):
USA: 11380
Sveitsi: 11180
Uusi-Seelanti: 9953
Australia: 8647
Kanada: 8404
Iso-Britannia: 8314
Ruotsi: 8118
Suomi: 7161
Hollanti: 7113
Ranska: 6833
Saksa: 6638
Belgia: 6343
Italia: 6287
Espanja: 6218
Irlanti: 5401
Kreikka: 4859
Portugali: 4143
Lähde: http://pwt.econ.upenn.edu/php_site/pwt61_retrieve.php
Myös reaalinen bruttokansantuote, eli hintatasoon suhteutettu bruttokansantuote kertoo, että Suomi oli 60- ja 70-luvuilla Ruotsia noin 10-15% jäljessä. Yksikään tilasto ei näytä radikaalia elintasoeroa.
Toki Ruotsi varmasti on ollut kehittyneempi yhteiskunta henkisesti ja Ruotsin ilmapiiri on tuolloin ollut vapaampi ja kansainvälisempi. Ruotsin yläluokka myös on luonut vaurasta tunnelmaa Ruotsiin. Mutta tavallisen kansan elintasossa ero varmaankin oli suhteellisen pieni. Nykyään aina kerrotaan, että Ruotsissa ajettiin 70-luvulla isoilla Volvoilla ja Suomessa paineltiin Kuplavolkkareilla. Oliko Ruotsissa pikkuautojen myynti kielletty? Eikö Suomessa ollut jo 60-luvulla isot Amerikanraudat suosiossa? Eikö Volvo kuitenkin ollut aika kälyinen kärry verrattuna dollarihymyihin?
Luulenkin, että jokin alitajuinen Neuvostoliiton pelko ajoi suomalaisia tuolloin vapaammille vesille. Massatyöttömyys vauhditti asiaa. Haluttiin yksinkertaisesti kohta miehitettävästä Suomesta pois. Suomessahan on aina ollut tietty ihmisryhmä, joka ei oikein sopeudu suomalaiseen elämänmenoon. Henkisestihän Suomi on kuin läntinen versio Itä-Saksasta niin kuin sanotaan. Suomessa eletään preussilaisessa arvomaailmassa, mikä edelleen näkyy esimerkiksi Puolustusvoimien käytännöissä. Suomessa ei rillutella, eikä hengata vapaasti. Suomessa eletään kurissa ja järkestyksessä tai sitten itketään ja eletään.
Ruotsinsuomalaiset ovat kyllä keskiluokkaistuneet Ruotsissa melkein täysin. Siellä ei taida käytännössä enää olla suomalaisia työväenluokkaa, mutta ruotsinsuomalaiset eivät vaikuta mitenkään erityisen rikkailta niin kuin eivät tavalliset ruotsalaisetkaan sellaisilta vaikuta. Niin kuin tuosta tilastosta ilmenee ja niin kuin käytännössä kaikki tietävät, Amerikassa, Australiassa, Kanadassa ja Uudessa Seelannissa vaurastuminen on ollut kouriintuntuvampaa. Missään muissa maissa ahkeralla työllä ei oikeasti tule kovin varakkaaksi. Sveitsissäkin ulkomaalaiset pysyvät pankkipiirien ulkopuolella.
Suomi on ihan tavallinen Länsi-Euroopan maa ja oli sitä myös 70-luvulla. Tavallinen kansa tuli kohtuullisen hyvin toimeen niin kuin muuallakin Länsi-Euroopassa. Onhan Suomen sijoitus tuossa tilastossa aika hyvä. Hollantikin oli viellä vuonna 1970 sodasta juuri toipunut maa, eikä sitä tuolloin pidetty erityisen vauraana. Eli Suomen sijoitus vaikuttaa uskottavalta. Muutenkin tuossa listassa ovat maat siinä järjestyksessä, missä ne ovat myös ihmisten mielikuvissa, kun arvioidaan eri maiden vauraustasoja.
Tässä on kotitalouksien kulutusmenot asukasta kohti vuodelta 1970. Luvuissa on otettu silloinen hintataso huomioon, eli ne kuvaavat todellista elintasoa.
Eli kotitalouksien kulutusmenot hintataso huomioon ottaen vuonna 1970 (dollareissa):
USA: 11380
Sveitsi: 11180
Uusi-Seelanti: 9953
Australia: 8647
Kanada: 8404
Iso-Britannia: 8314
Ruotsi: 8118
Suomi: 7161
Hollanti: 7113
Ranska: 6833
Saksa: 6638
Belgia: 6343
Italia: 6287
Espanja: 6218
Irlanti: 5401
Kreikka: 4859
Portugali: 4143
Lähde: http://pwt.econ.upenn.edu/php_site/pwt61_retrieve.php
Myös reaalinen bruttokansantuote, eli hintatasoon suhteutettu bruttokansantuote kertoo, että Suomi oli 60- ja 70-luvuilla Ruotsia noin 10-15% jäljessä. Yksikään tilasto ei näytä radikaalia elintasoeroa.
Toki Ruotsi varmasti on ollut kehittyneempi yhteiskunta henkisesti ja Ruotsin ilmapiiri on tuolloin ollut vapaampi ja kansainvälisempi. Ruotsin yläluokka myös on luonut vaurasta tunnelmaa Ruotsiin. Mutta tavallisen kansan elintasossa ero varmaankin oli suhteellisen pieni. Nykyään aina kerrotaan, että Ruotsissa ajettiin 70-luvulla isoilla Volvoilla ja Suomessa paineltiin Kuplavolkkareilla. Oliko Ruotsissa pikkuautojen myynti kielletty? Eikö Suomessa ollut jo 60-luvulla isot Amerikanraudat suosiossa? Eikö Volvo kuitenkin ollut aika kälyinen kärry verrattuna dollarihymyihin?
Luulenkin, että jokin alitajuinen Neuvostoliiton pelko ajoi suomalaisia tuolloin vapaammille vesille. Massatyöttömyys vauhditti asiaa. Haluttiin yksinkertaisesti kohta miehitettävästä Suomesta pois. Suomessahan on aina ollut tietty ihmisryhmä, joka ei oikein sopeudu suomalaiseen elämänmenoon. Henkisestihän Suomi on kuin läntinen versio Itä-Saksasta niin kuin sanotaan. Suomessa eletään preussilaisessa arvomaailmassa, mikä edelleen näkyy esimerkiksi Puolustusvoimien käytännöissä. Suomessa ei rillutella, eikä hengata vapaasti. Suomessa eletään kurissa ja järkestyksessä tai sitten itketään ja eletään.
Ruotsinsuomalaiset ovat kyllä keskiluokkaistuneet Ruotsissa melkein täysin. Siellä ei taida käytännössä enää olla suomalaisia työväenluokkaa, mutta ruotsinsuomalaiset eivät vaikuta mitenkään erityisen rikkailta niin kuin eivät tavalliset ruotsalaisetkaan sellaisilta vaikuta. Niin kuin tuosta tilastosta ilmenee ja niin kuin käytännössä kaikki tietävät, Amerikassa, Australiassa, Kanadassa ja Uudessa Seelannissa vaurastuminen on ollut kouriintuntuvampaa. Missään muissa maissa ahkeralla työllä ei oikeasti tule kovin varakkaaksi. Sveitsissäkin ulkomaalaiset pysyvät pankkipiirien ulkopuolella.
Suomi on ihan tavallinen Länsi-Euroopan maa ja oli sitä myös 70-luvulla. Tavallinen kansa tuli kohtuullisen hyvin toimeen niin kuin muuallakin Länsi-Euroopassa. Onhan Suomen sijoitus tuossa tilastossa aika hyvä. Hollantikin oli viellä vuonna 1970 sodasta juuri toipunut maa, eikä sitä tuolloin pidetty erityisen vauraana. Eli Suomen sijoitus vaikuttaa uskottavalta. Muutenkin tuossa listassa ovat maat siinä järjestyksessä, missä ne ovat myös ihmisten mielikuvissa, kun arvioidaan eri maiden vauraustasoja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa ei ollut teollisia työpaikkoja ja sodan jälkeen perustetut pientilat eivät elättäneet. Pohjois-Suomen asutustiloilta oli lähdettävä ja kouluttamaton työvoima pääsi hyville palkoille Ruotsissa.
Siinähän se syy varmaan pohjimmiltaan oli. Suomessa ei ollut kaikille taloudellista "elintilaa".
Taidat olla niitä paljon koulutettuja nuoria, joilla on jalat tukevasti ilmassa silloin kun asiaa kirjoitetaan.
Itse 1969-1970 Ruotsissa asuneena valaisen Sinua muutamassa asiassa. Kaikkeen en toki tiedäkään vastauksia.
Noilla tilastoilla osoitetaan juuri se asia, mitä halutaan todistella. Tosiasioitten kanssa niillä ei välttämättä ole paljoakaan yhteistä.
Kyllä silloin mentiin Ruotsiin vain ja ainoastaan työn perässä. Kun ei Suomessa kertakaikkiaan saanut töitä, oli pakko mennä kielitaidottomana naapuriin hanttihommiin. Ihan samasta syystä kuin vähän aiemmin Australiaan ja sitä ennen Amerikkaan. Meillä Suomessa on aina ollut huonot työllistäjät syystä tai toisesta.
Eikä silloin kyllä mitään Neuvostoliiton uhkaa ollut, ali- tai ylitajuista.
Ruotsissa sai myös parempaa palkkaa, vaikkakin toisen luokan kansalaisen kohtelun. Tehtaan hihnalla pääsi samaan ansioon kuin Suomessa teknikkona. Verotus taisi olla hivenen kovempaa kuin Suomessa.
Autot oli siellä Suomen hintatasoon nähden naurettavan halpoja. Käytetty Volvo oli siellä jokseenkin saman arvoinen kuin vanha Mossen romu täällä. Pikkuautoja siellä ei juuri ollut (paitsi Saab?), koska isotkin olivat halpoja. Ja ruotsalaiset suosivat kotimaisia merkkejä.
Mitä tarkoitat henkisesti kehittyneemmällä yhteiskunnalla, vapaammalla ja kansainvälisemmällä yhteiskunnalla?
En minä siellä yhteiskuntaa kehittyneemmäksi huomannut muuten, kuin että asunnon sai vuokrattua helpommin. Asuntoja oli enemmän ja lieneekö ne tehty paremmin vai oliko naapurit hiljaisempia, mutta ei koskaan kuulunut naapurista kolinaa tai muuta meteliä kuten Suomessa kerrostaloissa. Sairauskirjoille sai halutessaan jäädä muutamaksi päiväksi oman ilmoituksensa perusteella ja korvaukset tulivat. Sitä juopot ym luikerot väärinkäyttivät yleisesti. Oliko se sitä kehittyneisyyttä?
Yhteiskunnan vapaudesta en mitään tiedä, paitsi että viinakorttia ei tarvittu ja viinaa sai ostaa kerralla niin paljon kuin halusi. Taisikin olla ainut ero?
Lukemistani aikalaisten kuvauksista päätellen Ruotsi on ollut jo silloin melkoinen poliisivaltio. Itse en sitä lyhyenä asumisaikanani ehtinyt huomata. Esimies- ja virkamieskunnassa valehtelu kyllä oli enemmän kuin yleistä toisin kuin Suomessa. Oli myös yleinen käsite tjuvsvenskar. varasruotsalaiset.
Kansainvälisyydellä tarkoittanet mm Jugoslavian, Turkin, Bulgarian, Kreikan ym siirtotyöläisiä. Jos ja kun suomalaiset olivat toisen luokan ihmisiä, nämä olivat kolmannen. Eikä useinkaan syyttä.
Ruoka oli hyvää, vaikka joskus erilaistakin eikä ruisleipää tunnettu. Tumma leipä oli siirapilla tai melassilla tummennettua vehnäleipää, jossa saattoi olla rusinoitakin. Halpa makkara oli lähinnä hirveää (Aptitring), metvursti liian kallista työläiselle. Jotenkin keittoruuasta jäi aina sellaine tunne, että jotain siitä puuttui. En tiedä, mitä.
Toki Suomessa tuli silloinkin kohtuullisesti toimeen jos sai töitä. Ruotsissa vain sai aina töitä ja tuli huomattavasti paremmin toimeen siihen aikaan. Sittemmin tilanne tasoittui ja nyt taitaa puntit olla tavallisen työläisen osalta toisin päin. Ainakin niillä, joilla on töitä. Tosin siellä saattaa joku yksinhuoltaja konttoristiäiti omistaa purjeveneenkin, täällä vain eliittiin kuuluva.
Tuosta sinun keskiluokkaistumisestasi en mitään tiedä. Mitä sillä tarkoitat ja mistä sen huomaa?
Täässä aluksi. Kysele lisää niin vastaan jos osaan ja tiedän.
Eli suurin syy muuttoon oli työttömyys. Oma isäni oli jo 60-luvun alkupuolella Ruotsissa ja hän ei ole koskaan kertonut minkäänlaisesta suuresta elintasoerosta.
Millä tavalla se toisen luokan kansalaisena oleminen näkyi? Siirtolaisethan ovat joka maassa aina B-luokan kansalaisia, mutta vihattiinko suomalaisia jotenkin erityisesti? Nykyäänhän ruotsalaiset suhtautuvat poikkeuksetta positiivisesti suomalaisiin.
Mietin vaan sitä, että kun parissa vuodessa lähtee puoli miljoonaa ihmistä naapurimaahan, niin se ei ole ihan tavallista missään päin maailmaa. Ehkä ruotsalaiset sitten suhtautuivat suomalaisiin pohjimmiltaan positiivisesti, koska ottivat heitä niin paljon. Eli vaaka taisi painua juuri ja juuri plussan puolelle? Norjakin oli köyhä tuolloin, mutta norjalaisia ei tainnut muuttaa juurikaan Ruotsiin.
Sodan jälkeen perustetut 7-15 hehtaarin pientilat eivät elättäneet kuin korkeintaan yhden jälkeläisen suurista lapsikatraista, osaan elinkelvottomista tiloista lyötiin lautoja ikkunoihin. Toisaalta lapsikatraita kasvatettiin agraariyhteiskunnan perinteisellä mallilla eli lapset/nuoret työskentelivät kotitilalla eivätkä lähteneet kaupunkeihin kouluttautumaan ammatteihin. Toisaalta syyt olivat myös taloudelliset: Kaupunkeihin kouluun lähtö ei ollut taloudellisesti mahdollinen valinta. Lopputulemana maatiloilta pullahti ulos runsain määrin ammattitaidotonta työvoimaa, joista kaikki eivät työllistyneet koska Suomessa ei ollut riittävästi matalan ammattitaidon liukuhihnateollisuutta.
Siinä syy muuttoon, elintasoero. Kyllähän Ruotsin elintaso tottakai oli paljon korkeampi kuin vasta sodasta toipuvassa Suomessa. Onhan se vieläkin, kun huomioidaan muutakin kuin BKT per capita.
Erittäin vaikea nähdä että kielitaidoton ja vain perustason koulutettu ensimmäisen polven siirtolainen minkään yhteiskunnallisen vireyden takia muuttopäätöksiä olisi tehnyt. Ja tuskin suomalaisia sen kummemmin vihattiin, varmaan kuitenkin katsottiin alaspäin "hanttitason" hommien tekijöinä ja huonosti kieltä puhuvina.
Ei meitä vihattu vaan lievää syrjintää ja erityisesti valehtelua kyllä esiintyi monellakin sektorilla. Luultavasti tuo lievä syrjintä on tavallista muissakin yhteiskunnissa, myös Suomessa. Ja valehtelu sitä yleisempää mitä kauemmas mennään (viitteitä tästä olen kyllä havainnut).
Työhönottohaastatteluun kuului koulutettujenkin suomalaisten henkilöitten osalta lukutaidon testaus (!) eikä värväystilisuudessa luvattua työtä sitten ollutkaan tehtaalla tarjolla vaan ammattitaidottomalle soveltuvaa hihnatyötä. Reilusti parempaa palkkaa siinä tosin sai kuin Suomessa olisi saanut jos töitä olisi ollut.
Pääasiassa suomalaiset ja jugoslaavit ne Volvoja tekivät. Norjalaista en muista hihnalla nähneeni, yksi islantilainen oli vähän aikaa.