yksi

Saksa ja Japani purjehtivat hyvässä myötätuulessa ja voittajista Neuvostovenäjä on taantunut kehitysmaaksi. Britannia lähestyy ryysyköyhälistöä ja jenkeillä kerskakulutuksesta johtuva velkaantuminen on katkaisemassa selkärangan.

Käytännössä kellään heillä ei ole jäljellä mitään muuta vanhasta kunniasta ja ylpeydestä kuin toukokuinen voitonparaati Suuren isänmaallisen sodan kunniaksi.

poliittista heikkouttaan, jo sotatoimet voitettuaan. Yli-ikäinen, ylipainoinen narsistinen alkoholisti ja kuoleman esikartanossa elävä mies eivät kykene enää tekemään järjevää pitkäjänteistä politiikkaa, se siinä todistettiin.

Sodassa voittajan tai häviäjän nimeäminen ei voi rajautua vain sotatoimien päättymiseen, vaan on otettava huomioon sodan seuraukset asianomaiselle maalle. Toisen maailmansodan voittaja oli epäilyksettä Neuvostoliitto. Sen rajat lännessä ja idässä laajenivat ja keskeisen Itä- Euroopan maat joutuivat Neuvostoliiton vasalleiksi.

Entä muut liittoutuneet? Yhdysvallat lähtivät sotaan säilyttääkseen Euroopan vuoden 1939 valtiollisen kartan, jossa oli joukko pieniä valtioita. Mutta mikä oli sille sodan lopputulos? Suuri määrä niitä maita, joiden itsenäisyys olisi pitänyt turvata, oli joutunut Neuvostoliiton valtapiiriin.

Yhdysvaltain poliittinen johto oli kuin aloittelija pokeripöydässä, jossa voitot lopulta tulivat Neuvostoliitolle. Yhdysvallat ei voittanut mitään, vaan päinvastoin vuodesta 1948 lähtien maan hallitukset joutuivat taistelemaan maailmanlaajuisesti kommunismia vastaa.

Sotaan lähdettiin Itä-Euroopan ja varsinkin Puolan turvaamiseksi. Puola ja Tšekkoslovakia joutuivat kuitenkin Neuvostoliiton satelliiteiksi eikä sodan tavoitetta saavutettu ellei sellaisena pidetä Saksan natsivaltion nujertamista. Kohta sodan jälkeen Englannin siirtomaavalta hajosi.

Lopputulos selviää linkistä kunhan vain jaksat tutustua siihen. Ja ellei illuminaatti sensuroi sitä.

Toisen maailmansodan lopputulos, se että Neuvostoliitto murskasi fasismin, johti syvällisiin poliittisiin muutoksiin myös Suomessa. Suomessa työväenliikkeen poliittiset oikeudet tunnustettiin. Kommunistit pääsivät julkiseen toimintaan. Perustettiin Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) johtamaan Suomen kansanrintamapolitiikkaa. Tälle politiikalle tunnusomaista olivat sodan ja fasismin vastustaminen sekä vaatimus oikeudesta työhön.

Pahimmat sotakiihkoilijat ja jatkosotaan Suomen vieneet poliitikot sensijaan tuomittiin oikeudenkäynneissä sotasyyllisiksi ja vietiin vankilaan. Suomen v. 1947 allekirjoittama Pariisin rauhansopimus kielsi Suomesta vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt, suojeluskunnat. Muutenkin Suomen armeija vakinaisessa palveluksessa olevien sotilaiden ja aseiden määrää rajoitettiin. Suomen ulkopolitiikan kulmakiveksi tällä kaudella tuli Suomen ja Neuvostoliiton solmima YYA-sopimus, sopimus ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta.

Heti sodan jälkeen Suomi olisi voinut muuttua kansandemokratiaksi, mutta oikeisto pystyi torjumaan sen. Keskeinen sija kommunistien toiminnan jarruttamisessa oli sosialidemokratialla, jolla oli yhteyksiä USA:han. Sosialidemokraatit saivat rahaa USA:sta ja sieltä lähteneen kommunismin vastaisen ristiretken tuloksena demokraattinen käänne Suomessa pysähtyi 1940-50 lukujen vaihteessa.

Toisen maailmansodan jälkeinen aika oli kuitenkin aikaa, jolloin reaalisosialismi eteni maailman mitassa. Se voitti mm. Pohjois-Koreassa. Se näkyi myös Suomen poliittisissa voimasuhteissa. Porvariston oli pakko myöntyä edistyksellisiin lakeihin. Suomen keskeinen sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa ja eläkkeitä koskeva lainsäädäntö syntyi tuolloin 50-80 luvuilla. Suomen ulkopolitiikka ankkuroitui rauhanpolitiikaksi presidenttien J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen ansiosta