Suomen TOP 20 kaupungit

Tarkemmin ajateltuna tässä on minun top 2

1) Porvoo

2) Helsinki

Muihin tässä listalla oleviin kaupunkeihin en tunne minkäänlaista mielenkiintoa.

Tällainen tutkimus yleensä luonnollisesti korreloi asukaslukujen kanssa, mutta ei kuitenkaan täysin! Esimerkiksi piskuinen Naantali pärjäsi hyvin, ja toisaalta Lappeenranta pärjäsi paremmin kuin muutama suurempi kaupunki.

Huomionarvoista on myös se, että Kotka pärjäsi huonommin kuin Lappeenranta, vaikka sijaitsee strategisesti jo melko lähellä PK-seutua.

Mielestäni on myös hyvä saavutus, että Lappeenranta pärjäsi Joensuuta paremmin, vaikka Pohjois-Karjala tuntuu olevan mediassa esillä jatkuvasti. Pelkkä maantieteellinen sijainti ei tätä selitä, sillä toisaalta Kuopio pärjäsi vertailussa hyvin.

Pro-Lappeenranta kirjoitti:

Tällainen tutkimus yleensä luonnollisesti korreloi asukaslukujen kanssa, mutta ei kuitenkaan täysin! Esimerkiksi piskuinen Naantali pärjäsi hyvin, ja toisaalta Lappeenranta pärjäsi paremmin kuin muutama suurempi kaupunki.

Huomionarvoista on myös se, että Kotka pärjäsi huonommin kuin Lappeenranta, vaikka sijaitsee strategisesti jo melko lähellä PK-seutua.

Mielestäni on myös hyvä saavutus, että Lappeenranta pärjäsi Joensuuta paremmin, vaikka Pohjois-Karjala tuntuu olevan mediassa esillä jatkuvasti. Pelkkä maantieteellinen sijainti ei tätä selitä, sillä toisaalta Kuopio pärjäsi vertailussa hyvin.

Lue lisää

Tampere. Numero yksi. Syy -> Kaupunki rakentaa kaupunkia, eikä salli esikaupunkien muodostaa nukkumalähiöitä. Omakotitalo tontteja ei ole ja ne, mitä on on helvetin kalliita.

Turku. Edelleen vahvaa perinteistä umpikorttelia.

Kuopio. Suomen suurin asukastiheys keskustan alueella.

Jyväskylä. Ennen kuntaliitosta j-kylä oli pinta-alaltaan pieni ja siksi sinne syntyi tiivis ruutukaava. Jos se olisi ollut aikoinaan näin laaja, niin mitään kaupunkia ei siellä olisi. Rakennukset oltaisiin ripoteltu Lappeenrantalaiseen tapaan jonnekkin muualle, kuin Jyväsjärven ja Syrjälänharjun väliin.

Porvoo. Porvoossa jos olet käynyt, niin tätä sijoitusta tuskin tarvitsee selitellä. 50 000 ihmistä ja mikä keskusta.


Kaupunkisuunnittelussa kannattaa pitää numerot mielessä. Numerot stetson-harrison menetelmällä, eli hatusta, mutta suunta on suunnilleen oikea.

Esikaupungissa 10 000 ihmistä on raja, jolloin joitakin palveluja alkaa syntymään. Lauritsala on lappeenrannassa mukava poikkeus, joka johtaa juurensa pieneen keskustamaiseen alueeseen ja aiempaan itsenäisyyteen. Siellä on enemmän, mitä noin 13000 ihmistä normaalisti toisi mukanaan. Sammonlahden suunnalla on myös noin 13 000 ihmistä. Palveluja ei aiemmin ollut tätäkään vertaa, mutta nyt on onneksi jotain.

Tiheästi rakennetulla alueella 1500 ihmistä riittää tuomaan alueelle peruspalvelut. Ihmiset myös tykkäävät tälläisestä, vaikka toisin vakuutellaan. Miten muuten hki:n kantakaupungin neliöt olisivat suomen kalliimpia?

Lappeenranta rakentaa kasvuaan marketeilla ja nukkumalähiöillä. Keskustaan rakennetaan taloja, joiden paikka olisi jossain muualla. Keskustaan ei tarvita nykyisellä kaavapolitiikalla muuta kuin autopaikkoja. Jos ajatellaan keskustan läpiajoliikennettä, niin perinteisissä keskustoissa autoille tarvitaan joka seitsemäs katu. Siellä ei ole autoja, kun se tila on ihmisille. Hieman modernimmassa "autoistuneessa" keskustassa autoille joudutaan varaamaan kokoojakaduiksi noin joka kolmannen korttelin katu. Näin esim. Helsingissä. Lappeenrannassa et voi tehdä ensimmäistäkään katua ihmisille, sillä Lappeenrannan ihmiset eivät asu Lappeenrannassa, vaan nukkumalähiössä.

kommenttia kirjoitti:

Tampere. Numero yksi. Syy -> Kaupunki rakentaa kaupunkia, eikä salli esikaupunkien muodostaa nukkumalähiöitä. Omakotitalo tontteja ei ole ja ne, mitä on on helvetin kalliita.

Turku. Edelleen vahvaa perinteistä umpikorttelia.

Kuopio. Suomen suurin asukastiheys keskustan alueella.

Jyväskylä. Ennen kuntaliitosta j-kylä oli pinta-alaltaan pieni ja siksi sinne syntyi tiivis ruutukaava. Jos se olisi ollut aikoinaan näin laaja, niin mitään kaupunkia ei siellä olisi. Rakennukset oltaisiin ripoteltu Lappeenrantalaiseen tapaan jonnekkin muualle, kuin Jyväsjärven ja Syrjälänharjun väliin.

Porvoo. Porvoossa jos olet käynyt, niin tätä sijoitusta tuskin tarvitsee selitellä. 50 000 ihmistä ja mikä keskusta.


Kaupunkisuunnittelussa kannattaa pitää numerot mielessä. Numerot stetson-harrison menetelmällä, eli hatusta, mutta suunta on suunnilleen oikea.

Esikaupungissa 10 000 ihmistä on raja, jolloin joitakin palveluja alkaa syntymään. Lauritsala on lappeenrannassa mukava poikkeus, joka johtaa juurensa pieneen keskustamaiseen alueeseen ja aiempaan itsenäisyyteen. Siellä on enemmän, mitä noin 13000 ihmistä normaalisti toisi mukanaan. Sammonlahden suunnalla on myös noin 13 000 ihmistä. Palveluja ei aiemmin ollut tätäkään vertaa, mutta nyt on onneksi jotain.

Tiheästi rakennetulla alueella 1500 ihmistä riittää tuomaan alueelle peruspalvelut. Ihmiset myös tykkäävät tälläisestä, vaikka toisin vakuutellaan. Miten muuten hki:n kantakaupungin neliöt olisivat suomen kalliimpia?

Lappeenranta rakentaa kasvuaan marketeilla ja nukkumalähiöillä. Keskustaan rakennetaan taloja, joiden paikka olisi jossain muualla. Keskustaan ei tarvita nykyisellä kaavapolitiikalla muuta kuin autopaikkoja. Jos ajatellaan keskustan läpiajoliikennettä, niin perinteisissä keskustoissa autoille tarvitaan joka seitsemäs katu. Siellä ei ole autoja, kun se tila on ihmisille. Hieman modernimmassa "autoistuneessa" keskustassa autoille joudutaan varaamaan kokoojakaduiksi noin joka kolmannen korttelin katu. Näin esim. Helsingissä. Lappeenrannassa et voi tehdä ensimmäistäkään katua ihmisille, sillä Lappeenrannan ihmiset eivät asu Lappeenrannassa, vaan nukkumalähiössä.

Lue lisää

Suuret kasvukeskukset (=yliopistokaupungit) ovat luonnollisesti tutkimuksen kärjessä. En kuitenkaan usko, että kaupunkirakenteella sinänsä on järin suurta suoraa merkitystä tässä, vaan kyseessä on enemmänkin sattuma.

Espoo ja Vantaa ovat listalla korkealla, ja eiväthän ne oikeastaan olekaan mitään muuta kuin hajanaisia nukkumalähiöitä!

Porvoo pärjää vertailussa vähän samasta syystä kuin Espoo ja Vantaa, eli koska sijaitsee lähellä Helsinkiä. Jos Porvoo sijaitsisi jossain "korvessa", tuskin se juuri sen houkuttelevampi kaupunki olisi kuin joku Imatra.

Naantaliin pätee vähän sama, maantieteellinen sijainti nostaa kaupungin asemaa vertailussa.

Lappeenrannan maantieteellinen sijainti ei "Helsinki-keskeisesti" tai "suurkaupunkikeskeisesti" ajateltuna ole erityisen hyvä, ja SIITÄ HUOLIMATTA sijoitus vertailussa on melko hyvä, mikä on mielestäni positiivista. Esim. Kouvolan ja Kotkan maantieteellinen sijainti on tässä suhteessa parempi, mutta toista kaupunkia ei näy koko listalla ja toisenkin sijoitus on heikko.

Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon.

Pro-Lappeenranta kirjoitti:

Suuret kasvukeskukset (=yliopistokaupungit) ovat luonnollisesti tutkimuksen kärjessä. En kuitenkaan usko, että kaupunkirakenteella sinänsä on järin suurta suoraa merkitystä tässä, vaan kyseessä on enemmänkin sattuma.

Espoo ja Vantaa ovat listalla korkealla, ja eiväthän ne oikeastaan olekaan mitään muuta kuin hajanaisia nukkumalähiöitä!

Porvoo pärjää vertailussa vähän samasta syystä kuin Espoo ja Vantaa, eli koska sijaitsee lähellä Helsinkiä. Jos Porvoo sijaitsisi jossain "korvessa", tuskin se juuri sen houkuttelevampi kaupunki olisi kuin joku Imatra.

Naantaliin pätee vähän sama, maantieteellinen sijainti nostaa kaupungin asemaa vertailussa.

Lappeenrannan maantieteellinen sijainti ei "Helsinki-keskeisesti" tai "suurkaupunkikeskeisesti" ajateltuna ole erityisen hyvä, ja SIITÄ HUOLIMATTA sijoitus vertailussa on melko hyvä, mikä on mielestäni positiivista. Esim. Kouvolan ja Kotkan maantieteellinen sijainti on tässä suhteessa parempi, mutta toista kaupunkia ei näy koko listalla ja toisenkin sijoitus on heikko.

Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon.

Lue lisää

Toki olen siitä samaa mieltä, että keskustan ja kaupunkirakenteen tiivistämiseen tulisi panostaa. Ei siitä varmasti mitään "haittaa" ole.

Nyt ikävä kyllä näyttää siltä, että kehitys menee ihan vika suuntaan, kun melkein kaikki opiskelijat häädetään Skinnarilaan ja toisaalta panostetaan hurjasti 30 km päähän jonnekin Joutsenon Rauhaan.

Ja samaan aikaan Leirin uusi kauppakeskus olisi muka olevinaan liian kaukana keskustasta!!

Pah.

Pro-Lappeenranta kirjoitti:

Suuret kasvukeskukset (=yliopistokaupungit) ovat luonnollisesti tutkimuksen kärjessä. En kuitenkaan usko, että kaupunkirakenteella sinänsä on järin suurta suoraa merkitystä tässä, vaan kyseessä on enemmänkin sattuma.

Espoo ja Vantaa ovat listalla korkealla, ja eiväthän ne oikeastaan olekaan mitään muuta kuin hajanaisia nukkumalähiöitä!

Porvoo pärjää vertailussa vähän samasta syystä kuin Espoo ja Vantaa, eli koska sijaitsee lähellä Helsinkiä. Jos Porvoo sijaitsisi jossain "korvessa", tuskin se juuri sen houkuttelevampi kaupunki olisi kuin joku Imatra.

Naantaliin pätee vähän sama, maantieteellinen sijainti nostaa kaupungin asemaa vertailussa.

Lappeenrannan maantieteellinen sijainti ei "Helsinki-keskeisesti" tai "suurkaupunkikeskeisesti" ajateltuna ole erityisen hyvä, ja SIITÄ HUOLIMATTA sijoitus vertailussa on melko hyvä, mikä on mielestäni positiivista. Esim. Kouvolan ja Kotkan maantieteellinen sijainti on tässä suhteessa parempi, mutta toista kaupunkia ei näy koko listalla ja toisenkin sijoitus on heikko.

Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon.

Lue lisää

"Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon."

Lappeenrannan huomioon otettavat asiat löytyvät sen johdosta. Siitä huolimatta, että he kaikkensa yrittävät on Lappeenranta silti kasvava paikka. Vastustamiselle on pitkät perinteet. Ne alkoivat jo heti sodan jälkeen, kun Viipurista saapui yrittäjät Lappeenrantaan kyselemään paikkoja.

No suuri osa meni sitten Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle. Ei niitä tänne huolittu.

Ja noista yliopistokaupungeista. Alunperin Lappeenrantaan piti tulla kaikki. Sitten Lappeenrannan politikkojen toimesta saatiin lobattua osa Lappeenrantaan kaavalillusta yliopistosta Kuopioon ja osa Joensuuhun. Onneksi, sillä kokonainen yliopisto nykyisen tyngän sijaan olisi voinut näivettää kulttuurihistoriallista horsman kasvua.

Lappeenrannasta saatiin kammettua juuri ulos Lavolan kauppapaikat. Suuryksiköt on nyt tulossa mm. Luumäelle, Parikkalaan jne. Täällä ei missään nimessa saa rakentaa mitään järkevään paikkaan. Kaupungintalon takana olevalle tontille kaava ei salli edes kannen tasolle yltävää rakennusta, jos rakennettaisiin tontti täyteen. Täälläpäin ainoastaan Savitaipaleella puhutaan keskustan kehittämisestä. Lappeenrannan arvokkainta antia tuntuu olevan koulukadun ja valtakadun lukuisat rakentamattomat tontit.

övoefhiv kirjoitti:

"Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon."

Lappeenrannan huomioon otettavat asiat löytyvät sen johdosta. Siitä huolimatta, että he kaikkensa yrittävät on Lappeenranta silti kasvava paikka. Vastustamiselle on pitkät perinteet. Ne alkoivat jo heti sodan jälkeen, kun Viipurista saapui yrittäjät Lappeenrantaan kyselemään paikkoja.

No suuri osa meni sitten Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle. Ei niitä tänne huolittu.

Ja noista yliopistokaupungeista. Alunperin Lappeenrantaan piti tulla kaikki. Sitten Lappeenrannan politikkojen toimesta saatiin lobattua osa Lappeenrantaan kaavalillusta yliopistosta Kuopioon ja osa Joensuuhun. Onneksi, sillä kokonainen yliopisto nykyisen tyngän sijaan olisi voinut näivettää kulttuurihistoriallista horsman kasvua.

Lappeenrannasta saatiin kammettua juuri ulos Lavolan kauppapaikat. Suuryksiköt on nyt tulossa mm. Luumäelle, Parikkalaan jne. Täällä ei missään nimessa saa rakentaa mitään järkevään paikkaan. Kaupungintalon takana olevalle tontille kaava ei salli edes kannen tasolle yltävää rakennusta, jos rakennettaisiin tontti täyteen. Täälläpäin ainoastaan Savitaipaleella puhutaan keskustan kehittämisestä. Lappeenrannan arvokkainta antia tuntuu olevan koulukadun ja valtakadun lukuisat rakentamattomat tontit.

Lue lisää

Kyllähän sä ihan asian ytimessä olet, Lappeenrannan kaupunginisät eli "käsijarruttajat" ovat saaneet paljon pahaa aikaiseksi kaupungin kehityksen suhteen, vaikka toki siitä huolimatta kaupunki on joten kuten kituuttaen kehittynyt pikku hiljaa. Siis lähinnä kaupunginisistä huolimatta, ei heidän ansiostaan.

Esim. Kouvolahan on sikäli täysin "käänteinen" kaupunki, että siellä yritetään kovasti kehittää kaupunkia rakentamalla tiiviisti ja korkealle, oltiin "kävelykatubuumissakin" eturintamassa mukana, tekemällä massiivisia kuntaliitoksia, ja lisäksi kaupungin sijainti on ruuhkasuomalaisittain melko hyvä, mutta siitä huolimatta kaupungin vetovoima ei pärjää Lappeenrannalle.

Lappeenrannan vahvuuksia imagollisesta näkökulmasta on esim. Saimaa, luonto ylipäätänsä, yliopisto, ehkä lentokenttäkin jne. Sanoinko jo Saimaa? (Ei liene sattumaa, että Savonlinna sattuu olemaan heti Lappeenrannan kupeessa listalla, eikä Mikkelikään kaukana.)

Nyt kun vielä älyttäisiin ottaa oppia muualta suhtautumisessa yrittäjyyteen ja rakentamiseen, niin hyvä olisi, mutta vähän heikolta näyttää.

övoefhiv kirjoitti:

"Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon."

Lappeenrannan huomioon otettavat asiat löytyvät sen johdosta. Siitä huolimatta, että he kaikkensa yrittävät on Lappeenranta silti kasvava paikka. Vastustamiselle on pitkät perinteet. Ne alkoivat jo heti sodan jälkeen, kun Viipurista saapui yrittäjät Lappeenrantaan kyselemään paikkoja.

No suuri osa meni sitten Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle. Ei niitä tänne huolittu.

Ja noista yliopistokaupungeista. Alunperin Lappeenrantaan piti tulla kaikki. Sitten Lappeenrannan politikkojen toimesta saatiin lobattua osa Lappeenrantaan kaavalillusta yliopistosta Kuopioon ja osa Joensuuhun. Onneksi, sillä kokonainen yliopisto nykyisen tyngän sijaan olisi voinut näivettää kulttuurihistoriallista horsman kasvua.

Lappeenrannasta saatiin kammettua juuri ulos Lavolan kauppapaikat. Suuryksiköt on nyt tulossa mm. Luumäelle, Parikkalaan jne. Täällä ei missään nimessa saa rakentaa mitään järkevään paikkaan. Kaupungintalon takana olevalle tontille kaava ei salli edes kannen tasolle yltävää rakennusta, jos rakennettaisiin tontti täyteen. Täälläpäin ainoastaan Savitaipaleella puhutaan keskustan kehittämisestä. Lappeenrannan arvokkainta antia tuntuu olevan koulukadun ja valtakadun lukuisat rakentamattomat tontit.

Lue lisää

Hinkkasen horsmat saattavat kaatua.

Jostain ihmeen syystä sillä tontilla on vieläpä oikea määrä rakennusoikeutta. Samoin rakennusala on oikein määritelty.

Miten on mahdollista, että kaava vaikuttaa jossakin kohdassa olevan kohdallaan? Wolkkof, raatihuone ja armada tuovat tontille painetta talosta, jollaisen kaava sallii. Kaksikerroksinen, kadunlaidassa oleva rakennus.

Tässä on tainnut käydä vahinko.

ösdjkb kirjoitti:

Hinkkasen horsmat saattavat kaatua.

Jostain ihmeen syystä sillä tontilla on vieläpä oikea määrä rakennusoikeutta. Samoin rakennusala on oikein määritelty.

Miten on mahdollista, että kaava vaikuttaa jossakin kohdassa olevan kohdallaan? Wolkkof, raatihuone ja armada tuovat tontille painetta talosta, jollaisen kaava sallii. Kaksikerroksinen, kadunlaidassa oleva rakennus.

Tässä on tainnut käydä vahinko.

Lue lisää

Se on katsos siinä linnoituksen ja ydinkeskustan välissä, niin sattumoisin tuurilla kaava sattuu juuri siinä kohdassa olemaan suht' oikein.

Linnoitukseenhan ei nykyisellään saa rakentaa mitään.

Keskustaan saa rakentaa pientä ja vähän.

Joten loogista on, että Hinkkasen tontille saa rakentaa todella pientä ja todella vähän, mutta jotain kuitenkin.

Pro-Lappeenranta kirjoitti:

Suuret kasvukeskukset (=yliopistokaupungit) ovat luonnollisesti tutkimuksen kärjessä. En kuitenkaan usko, että kaupunkirakenteella sinänsä on järin suurta suoraa merkitystä tässä, vaan kyseessä on enemmänkin sattuma.

Espoo ja Vantaa ovat listalla korkealla, ja eiväthän ne oikeastaan olekaan mitään muuta kuin hajanaisia nukkumalähiöitä!

Porvoo pärjää vertailussa vähän samasta syystä kuin Espoo ja Vantaa, eli koska sijaitsee lähellä Helsinkiä. Jos Porvoo sijaitsisi jossain "korvessa", tuskin se juuri sen houkuttelevampi kaupunki olisi kuin joku Imatra.

Naantaliin pätee vähän sama, maantieteellinen sijainti nostaa kaupungin asemaa vertailussa.

Lappeenrannan maantieteellinen sijainti ei "Helsinki-keskeisesti" tai "suurkaupunkikeskeisesti" ajateltuna ole erityisen hyvä, ja SIITÄ HUOLIMATTA sijoitus vertailussa on melko hyvä, mikä on mielestäni positiivista. Esim. Kouvolan ja Kotkan maantieteellinen sijainti on tässä suhteessa parempi, mutta toista kaupunkia ei näy koko listalla ja toisenkin sijoitus on heikko.

Lappeenranta pärjää siis aika hyvin kun otetaan asianhaarat huomioon.

Lue lisää

Yllättävän hyvä sijoitus kun otetaan Lappeenrantalaiset huomioon.

kommenttia kirjoitti:

Tampere. Numero yksi. Syy -> Kaupunki rakentaa kaupunkia, eikä salli esikaupunkien muodostaa nukkumalähiöitä. Omakotitalo tontteja ei ole ja ne, mitä on on helvetin kalliita.

Turku. Edelleen vahvaa perinteistä umpikorttelia.

Kuopio. Suomen suurin asukastiheys keskustan alueella.

Jyväskylä. Ennen kuntaliitosta j-kylä oli pinta-alaltaan pieni ja siksi sinne syntyi tiivis ruutukaava. Jos se olisi ollut aikoinaan näin laaja, niin mitään kaupunkia ei siellä olisi. Rakennukset oltaisiin ripoteltu Lappeenrantalaiseen tapaan jonnekkin muualle, kuin Jyväsjärven ja Syrjälänharjun väliin.

Porvoo. Porvoossa jos olet käynyt, niin tätä sijoitusta tuskin tarvitsee selitellä. 50 000 ihmistä ja mikä keskusta.


Kaupunkisuunnittelussa kannattaa pitää numerot mielessä. Numerot stetson-harrison menetelmällä, eli hatusta, mutta suunta on suunnilleen oikea.

Esikaupungissa 10 000 ihmistä on raja, jolloin joitakin palveluja alkaa syntymään. Lauritsala on lappeenrannassa mukava poikkeus, joka johtaa juurensa pieneen keskustamaiseen alueeseen ja aiempaan itsenäisyyteen. Siellä on enemmän, mitä noin 13000 ihmistä normaalisti toisi mukanaan. Sammonlahden suunnalla on myös noin 13 000 ihmistä. Palveluja ei aiemmin ollut tätäkään vertaa, mutta nyt on onneksi jotain.

Tiheästi rakennetulla alueella 1500 ihmistä riittää tuomaan alueelle peruspalvelut. Ihmiset myös tykkäävät tälläisestä, vaikka toisin vakuutellaan. Miten muuten hki:n kantakaupungin neliöt olisivat suomen kalliimpia?

Lappeenranta rakentaa kasvuaan marketeilla ja nukkumalähiöillä. Keskustaan rakennetaan taloja, joiden paikka olisi jossain muualla. Keskustaan ei tarvita nykyisellä kaavapolitiikalla muuta kuin autopaikkoja. Jos ajatellaan keskustan läpiajoliikennettä, niin perinteisissä keskustoissa autoille tarvitaan joka seitsemäs katu. Siellä ei ole autoja, kun se tila on ihmisille. Hieman modernimmassa "autoistuneessa" keskustassa autoille joudutaan varaamaan kokoojakaduiksi noin joka kolmannen korttelin katu. Näin esim. Helsingissä. Lappeenrannassa et voi tehdä ensimmäistäkään katua ihmisille, sillä Lappeenrannan ihmiset eivät asu Lappeenrannassa, vaan nukkumalähiössä.

Lue lisää

Lappeenrannan kaupunkia ei ole olemassa. On vain joukko erilaisia esikaupunkeja.

Lappeenrannan suurimmat keskukset ovat Skinnarila, Lauritsala, Myllymäki, Rauha, Joutseno ja Keskusta. Pitäisikö keskustan nimi vaihtaa? Vai kannattaisiko sitä kehittää?

åwoefnv kirjoitti:

Lappeenrannan kaupunkia ei ole olemassa. On vain joukko erilaisia esikaupunkeja.

Lappeenrannan suurimmat keskukset ovat Skinnarila, Lauritsala, Myllymäki, Rauha, Joutseno ja Keskusta. Pitäisikö keskustan nimi vaihtaa? Vai kannattaisiko sitä kehittää?

Lue lisää

"Keskustan kehittäminen" on klisee, josta puhutaan vuodesta, vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen, mutta käytännössä mitään todella konkreettista ei koskaan tapahdu, tai joka tapauksessa erittäin hitaasti ja vaatimattomasti.

Ilmeisesti keskusta on olevinaan niin "herkkä" paikka, ettei sitä uskalleta rakentaa tälle vuosituhannelle.

Moni on kyllä sanonut niinkin, ettei tiennytkään, kuinka mukava kaupunki Lappeenranta on ennen kuin tuli tänne.

Mutta kuka tykkää mistäkin.

Lappeenranta alkaa kyllä olla sen verran "monikulttuurinen" paikka, jonka opiskelijoistakin hyvin suuri osa tulee jostain muualta, että kaupungissa kyllä asuu aika paljon muitakin ihmisiä kuin "kieroja karjalaisia".

Pro-Lappeenranta kirjoitti:

Moni on kyllä sanonut niinkin, ettei tiennytkään, kuinka mukava kaupunki Lappeenranta on ennen kuin tuli tänne.

Mutta kuka tykkää mistäkin.

Lappeenranta alkaa kyllä olla sen verran "monikulttuurinen" paikka, jonka opiskelijoistakin hyvin suuri osa tulee jostain muualta, että kaupungissa kyllä asuu aika paljon muitakin ihmisiä kuin "kieroja karjalaisia".

Lue lisää

Mitä ihmettä? Lappeenrannan sijaintiko ei olisi 'erityisen hyvä'? Sehän on maan paras. Suomen pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen puolivälissä, molempiin sama matka (Pietariin jopa hieman lyhyempi).

Itärajan ja Saimaan välissä, sijaintihan on mainio.

konemies. kirjoitti:

Mitä ihmettä? Lappeenrannan sijaintiko ei olisi 'erityisen hyvä'? Sehän on maan paras. Suomen pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen puolivälissä, molempiin sama matka (Pietariin jopa hieman lyhyempi).

Itärajan ja Saimaan välissä, sijaintihan on mainio.

Lue lisää

No siis Lappeenranta on sijainniltaan joko hyvällä paikalla tai sitten "ihan landella", riippuen näkökulmasta.

Mitään suuria kasvukeskuksia ei ole lähelläkään, joten siinä mielessä mitään tällaista "vetoapua" ei Lappeenrannalle ole tarjolla toisin kuin vaikka Hämeenlinnalle. Lappeenrannan pitäisi olla itse oma kasvukeskuksensa, mutta vähän nihkeää on kasvu.

Toki sitten kansainvälisesti ajateltuna Lappeenranta on hyvällä paikalla idän ja lännen välissä. Mutta se on vähän eri asia, ainakin toistaiseksi. Sitähän ei tietysti koskaan tiedä, millaisia kasvumahdollisuuksia rajan läheisyys tarjoaa tulevaisuudessa.