Koirani joutui juuri lopetettavaksi, liian vanha elämääkseen mielekästä elämää, kusee ja paskoo alleen eikä pystyssä pysy. Ajattelin tässä kyynelien lomassa tehdä kannanoton:
Luontoa ja elämää ei voi arvottaa rahassa: ne ovat liian arvokkaita tällaiseen. Ihmisen perustarpeet (nälkä, lämmöntarve, turvallisuudentarve, terveys) ja perusoikeudet (sanan-, mielipiteen-, liikkumisenvapaus) kun on tyydytetty, ei tulisi luontoa rasittaa. Jokainen puu, hirvi, susi, sika ja niin edelleen on tärkeä. Ihmisen tekemät asiat eivät ole millään tavalla verrattavissa elämään. Hirvellä, sudella, sialla ja niin edelleen on tunteet ja persoona. Turkiksella ja ylensyöjän makkarapaketilla näitä ei ole. Ihmisen tuotoksista ainoastaan taide ja tiede ovat jollakin tasolla tärkeää, eivät nekään kykene luonnon kanssa kilpailemaan tärkeydestä. Luontoa kuluttava maailmankatsomus on yksipuolinen, aavikkouskonnot-syövän aiheuttaman ihmiskeskeisyyden perustelematonta toteusta, ja syöpä on levinnyt kaikkiin teollisuusmaihin. Intiaaneilla ja muilla alkuperäiskansoilla alkuperäisine kulttuureineen oli paljon terveempi suhtautuminen luontoon, luonto oli arvokas kuten se oikeasti on, ei pelkkä oman mässäilyn toteuttamisväline. Ja ihmiskeskeisyys rappeuttaa ihmistä: henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen sijasta nykyajan tuotos on lihava, huonokuntoinen ja masentunut ihminen. Tiedän koska olen itse samassa jamassa ollut. Lihan syönnin vähentäminen ja liikunnan lisääminen ehdottomasti nostavat elämän laatua. Tähän lisäksi vielä sosiaaliset suhteet, muuta ihminen ei tarvitse onneen. Kuluttaminen on turhaa ja tuhoisaa maapalolle.
Tietysti otettava realiteetit huomioon. Ihmisiä on liikaa että luontoa kykenisi kunnioittamaan. Elintila ja ruuan tuotanto, ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen, rasittaa kohtuuttomasti luontoa. No ainahan saa haaveilla paremmasta maailmasta jossa luonto on nostettu kuluttamisen yläpuolelle, maailmasta joka on täynnä metsää täynnä elämää.
Luontoa ja elämää ei voi arvottaa rahassa: ne ovat liian arvokkaita tällaiseen. Ihmisen perustarpeet (nälkä, lämmöntarve, turvallisuudentarve, terveys) ja perusoikeudet (sanan-, mielipiteen-, liikkumisenvapaus) kun on tyydytetty, ei tulisi luontoa rasittaa. Jokainen puu, hirvi, susi, sika ja niin edelleen on tärkeä. Ihmisen tekemät asiat eivät ole millään tavalla verrattavissa elämään. Hirvellä, sudella, sialla ja niin edelleen on tunteet ja persoona. Turkiksella ja ylensyöjän makkarapaketilla näitä ei ole. Ihmisen tuotoksista ainoastaan taide ja tiede ovat jollakin tasolla tärkeää, eivät nekään kykene luonnon kanssa kilpailemaan tärkeydestä. Luontoa kuluttava maailmankatsomus on yksipuolinen, aavikkouskonnot-syövän aiheuttaman ihmiskeskeisyyden perustelematonta toteusta, ja syöpä on levinnyt kaikkiin teollisuusmaihin. Intiaaneilla ja muilla alkuperäiskansoilla alkuperäisine kulttuureineen oli paljon terveempi suhtautuminen luontoon, luonto oli arvokas kuten se oikeasti on, ei pelkkä oman mässäilyn toteuttamisväline. Ja ihmiskeskeisyys rappeuttaa ihmistä: henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen sijasta nykyajan tuotos on lihava, huonokuntoinen ja masentunut ihminen. Tiedän koska olen itse samassa jamassa ollut. Lihan syönnin vähentäminen ja liikunnan lisääminen ehdottomasti nostavat elämän laatua. Tähän lisäksi vielä sosiaaliset suhteet, muuta ihminen ei tarvitse onneen. Kuluttaminen on turhaa ja tuhoisaa maapalolle.
Tietysti otettava realiteetit huomioon. Ihmisiä on liikaa että luontoa kykenisi kunnioittamaan. Elintila ja ruuan tuotanto, ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen, rasittaa kohtuuttomasti luontoa. No ainahan saa haaveilla paremmasta maailmasta jossa luonto on nostettu kuluttamisen yläpuolelle, maailmasta joka on täynnä metsää täynnä elämää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja sittä näitä ihmisiä (joita mielestäsi on liikaa)otetaan tänne vielä muualta elämään kustannuksellamme.
"Eläpä mittään." Tarkoitatko ufoja tänne otetun. Aloittaja kirjoittaa maapallosta ei Suomesta.
Muakin risoo meidän maahanmuutto politiikka, mutta jos ei joka keskusteluun vedettäis sitä.
Samalla pallolla ollaan.
Kyllähän loppujen lopuksi kaikki muu on tärkeämpää kuin aineellinen "hyvinvointi" Maapallo on vaan tosiaan päässyt vähän huonoon "jamaan". Jouduin lopettamaan oman metsästys koirani ja raskaat oli ajatukset, raavaalla miehellä oli vedet silmissä rinnasta puristi. mettän eläimien tunteista en tiiä, mutta kyllä luonto on se ainoa aito asia. voimia.
Billy The Forest raapusti:
" Jokainen puu, hirvi, susi, sika ja niin edelleen on tärkeä"
Nii-in. Ihan jokainen on tooosi tärkeä! Jokaisella puulla pitäsi olla nimi, jotta siitä tulisi persoona. Silloin metsurin kirves pysyisi loitolla. Kuka nyt Pekka Petäjää raaskisi runnella teräaseella?
Susilla ja hirvillä pitäisi olla sosiaaliturvatunnus. Se tekisi niistä yhteiskunnan jäseniä. Sijoillahan sellainen tunnus jo taitaa olla? Mutta hei - Kela-kortti, sen voisi antaa sijoille! Kuka teksisi kinkun sijasta, jolla on Kela-kortti? Ei taatusti kukaan.
Billy The Forest raaousti lisää:
" Lihan syönnin vähentäminen ja liikunnan lisääminen ehdottomasti nostavat elämän laatua."
Tuo on _tärkeä_ pointti Billy, tooosi tärkeä! Juuri siksi hirvet elävät niin laadukasta elämää, kun ne liikkuvat paljon eivätkä syö lihaa. Sika taas jo syö silloin tällöin lihaa ja makoilee aikas paljon enemmän kuin hirvi. Siksi sian elämä ei ole ihan yhtä laadukasta. Mutta luulen, että se Kela-kortti parantaa jonkin verran sian elämän laatua. Luulen niin.