Tulin uskoon nuorena poikana 1980-luvulla. En koskaan oppinut pyhittymään, enkä pysynyt kovin kauan uskossa, vaan pikkuhiljaa maailma vei mukanaan. Opettelin juopottelemaan, tupakoimaan ja harrastamaan esiaviollista seksiä vasta uskoon tuloni jälkeen. L**jan seurakuntanuorissa oli sellainen porukka, joka piti näitä asioita aivan normaalina, ja minä liityin siihen porukkaan.
Uskoni oli kuin se Raamatun vertauksen siemen, joka kylvettiin huonoon maaperään; uskoni ei koskaan kasvanut itua pidemmälle, vaan kuihtui pois; mutta onko se siemenen vai kylväjän vika?
Nyt pukkaa huulisyöpää. Eloonjäämisen ennuste on minun tapauksessani huono. 25 vuoden tupakointi on tehnyt tehtävänsä. En ole katkera Jumalalle enkä elämälle. Ihmiselämässä ei toimi mikään karman laki, mutta kylvämisen ja niittämisen laki kyllä toimii. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää, tai kuten nykyään sanotaan : " Sitä saa, mitä tilaa". Minä tilasin syövän, minä sain syövän. Ei siinä mitään, näin se menee ja näinhän sen pitääkin mennä.
En minä kuolemaa pelkää. Kuolema tapahtumana ei ole mitään muuta, kuin että minä siirryn elämästä helvetin odotushuoneeseen, mikä tarkoittaa sitä, että tulen viimeisen tuomion jälkeen päätymään helvettiin. Se, mitä pelkään, on kuolemaa edeltävä kärsimys. Kovat tuskat ovat hirvittäviä. Niitä koetaan jo kemoterapian aikana, mutta pahimmat tuskat ovat edessä vasta sen jälkeen. Toivon saavani viimeisten elinviikkojeni ajaksi niin kovan morfiinilääkityksen, että en enää tunne kipu.
SITÄ SAA, MITÄ TILAA.
Uskoni oli kuin se Raamatun vertauksen siemen, joka kylvettiin huonoon maaperään; uskoni ei koskaan kasvanut itua pidemmälle, vaan kuihtui pois; mutta onko se siemenen vai kylväjän vika?
Nyt pukkaa huulisyöpää. Eloonjäämisen ennuste on minun tapauksessani huono. 25 vuoden tupakointi on tehnyt tehtävänsä. En ole katkera Jumalalle enkä elämälle. Ihmiselämässä ei toimi mikään karman laki, mutta kylvämisen ja niittämisen laki kyllä toimii. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää, tai kuten nykyään sanotaan : " Sitä saa, mitä tilaa". Minä tilasin syövän, minä sain syövän. Ei siinä mitään, näin se menee ja näinhän sen pitääkin mennä.
En minä kuolemaa pelkää. Kuolema tapahtumana ei ole mitään muuta, kuin että minä siirryn elämästä helvetin odotushuoneeseen, mikä tarkoittaa sitä, että tulen viimeisen tuomion jälkeen päätymään helvettiin. Se, mitä pelkään, on kuolemaa edeltävä kärsimys. Kovat tuskat ovat hirvittäviä. Niitä koetaan jo kemoterapian aikana, mutta pahimmat tuskat ovat edessä vasta sen jälkeen. Toivon saavani viimeisten elinviikkojeni ajaksi niin kovan morfiinilääkityksen, että en enää tunne kipu.
SITÄ SAA, MITÄ TILAA.
Vastaukset 16
Vanhimmat
osaa.
vedit röökii ku siit tulee syöpä?
Täti kuoli syöpään. Erittäin hyvä ystäväni kuoli syöpään kaksi vuotta sitten.. Vittu johonkin me kaikki kuollaan.
http://www.youtube.com/watch?v=lNwiN0w_qqc
Ainiin, mun veljeltä katkes armollisesti verisuoni päästä... nopee tapa lähtee. Siitä tosin on jo kuusi vuotta. EILEN! Tänään vai oliko se huomenna ... kaikki on nyt.
Otan osaa ja odotan omaa vuoroani.
Jep. Voisin minäkin luetella lisää niitä ihmisiä, joita kaveripiiristäni on kuollut kuin kärpäsiä, kuka huumeisiin, kuka itsemurhiin, mutta en viitsi. En halua mässäillä kuolemalla. Suhtaudun siihen nykyään aika tyynesti.
Oho... en kai järkyttänyt sinua kommentillani? Jos mietit kuolemaa, ajatuksesi palaavat väkisinkin takaisin elämään. Mitä se kertoo kuoleman merkityksestä?
En minä MIETI kuolemaa. Minä VALMISTAUDUN kuolemaan. Ei minua enää nykyään järkytä mikään. Elämään ei kannata palata edes ajatuksissaan, koska elämä loppuu kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin. Minun osaltani ennemmin. Memento mori.
Tässä ja nyt! Ei eilen, ei huomenna. Mikä on sinulle tärkeää juuri nyt?
Ai mikäkö? No kuolema. Elämänhaluni olen jo menettänyt. En nyt jaksaisi keskittyä bailaamiseen, naisiin ja dokaamiseen, kun kaikki nekin menettävät pian merkityksensä. Olen nihilisti, kyllä kyllä.
Koko pointtini ei ole keskittyä mihinkään ulkoiseen, ulkoinen on vain keino saavuttaa sisäinen. Tosin sisältä kaikille niille tulee merkitys, juttu jota kukaan ei myönnä, mutta niin se vain on. Annan sinulle vapauden tehdä kuolemaa, jos niin itse haluat.
Itse sairastan sitä samaa sairautta, kuin sinäkin. Sitä kutsutaan elämäksi. Se loppuu. Minun osaltani todennäköisesti verisuonen katkeamiseen päästä, määrittelemättömänä hetkenä. Jo nyt olen neljä vuotta yliaikaa täällä. Ymmärrätkö? Tuskin....
http://www.youtube.com/watch?v=40EqZE2uawU
Runkata. Jumala rankaisee.
Vedin käteen jo aiemmin illalla. Vaikka mitäpä merkitystä sillä nyt enää on? Mitä merkitystä oikeastaan millään on? Häh?
On. Välitön henkilökohtainen nautinto. Tässä ja nyt. Oli se sitten orgasmi tai joku muu hetkellinen henkinen hyvänolon tunne... kärsimys on elämä - oli se sitten viikko, vuosi tai kymmenen vuotta.
http://www.youtube.com/watch?v=Py5O7tF3kvo
Tupakkahan on hyvin suuri riski syövän kannalta mutta ei se mikään pomminvarma homma ole. Tunnen ihmisiä jotka ovat olleet raivoraittiita ja eläneet terveellisesti mutta silti kuolleet syöpään, toisaalta tunnen ihmisiä jotka ovat tupakastakin kuolleet. Aika 50/50 näissä.
Taitaa olla ympäristötekijät nykyään iso juttu näissä, ympärillä on kaikenlaista paskaa, maaleissa, shampooissa, mehuissa, pakokaasuisa, ilmakehässä, asfaltissa yms. on ties minkälaista kemikaalia joukossa. Ei ihme jos syöpää esiintyy.
Ihmisillä on nykyään sairaat elintavat. En millään usko että Maapallon Alku - 1800-luvuilla on ollut näin paljoa syöpää suhteutettuna ihmisten väkilukuun.
En todellakaan usko että tämä meno tästä enää terveemmäksi muuttuu, teknologia on nyt jo lähes huipussaan eikä realistisesti ajateltuna ihmiskunnalla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä toiselle planeetalle enennkuin tämä on myrkytetty asuinkelvottomaksi.
Ei siinnä Einstein tarvi olla tietääkseen että ihminen on liian heikko pääsemään pois kotiplaneetaltaan.
Helvetistä sen verran että varmasti pelkkä tyhjyyskin olisi pahempi vaihtoehto kuin tulinen kidutuslaitos, varmasti myös realistisempi vaihtoehto. Tuo koko käsityshän on tullut pelkästään Maan feikkiuskontojen kirjoituksista, tuskin yksikään niistä osuu oikeaan.
Itse uskon kyllä että jonkunlainen Jumala tämän maailmankaikkeuden on luonut, mutta en usko että se itsestään on ihmisille ilmotellut. Pelkkiä veikkauksia ja arvailujahan kaikki uskomukset loppujenlopuksi on, ateismikin.
Itse en odota tulevaisuuden teknologian kehitykseltä paljoakaan, ihan realistisesti ajateltuna uskon että lääketiede on lähes huipussaan ja enää ei kehitytä muussa kuin elinajan ennustamisessa, tämän takia olenkin suunnitellut että jos suinkin mahdollista niin viimeiset päivät menee juovuksissa.
Kuolemaahan ei voi välttää joten turha siitä on liikoja stressatakkaan.
Miksi niin luulit?
Kuolema on aivan erilainen juttu, tulet yllättymään.
Unohda kaikki uskonnolliset jutut, niillä kun ei oikeasti ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Pelkkää mielen mellastusta. Todellinen jumala sinulla on sisälläsi, jumala kun ei koskaan voi olla ulkopuolellasi.
Toivottavasti saat hyvän lääkityksen, ettei sinun tarvitse kärsiä ennen liittymistäsi suureen rakkauden valoon.
ollut kerran ulkona elämästä, että tiedän kuoleman olevan vaan kaiken unohtamista. Pääsee pois kaikista rasitteista. Jopa onnellisetkin asiat on rasitteita ja niistä kun vapautuu hetkeksikin niin tulee ihmeellinen valo ja autuus. Joskus 50-luvulla vangit harrasti ns. "pikkukuolemaa" laittaen jonkun narun tai huivin kaulansa ympärille ja kiristivät niinkauan kun meni vähän taju ja oli kulemma ihana olo sen hetken. Enpä ole kokeillut enkä muitakaan yllytä.
tupakanpolton lopettamisella syövältä säästy. Veljeni lopetti lääkärin "määräyksestä" tupakoinnin ja oli 15 vuotta polttamatta ja kuoli siitä huolimatta keuhkosyöpään. Kyllä näitä savuja saa muualtakin kuin tupakasta. Näin entisen tuttuni ja hän kertoi miehensä olleen yli 20 vuotta tupakoimatta ja kuoli myös keuhkosyöpään. Sanoin, että tulipa ennätys veljeeni nähden.